Welgerissä on takaportin sulkevien hakojen alla palikat joista lähtee johto (tai kaksi )   Nuo tunnistavat paalin kireyttä, haat pääsevät lautasjousia vasten kuormituksesta hiukan siirtymään jolloin noilta tulee sitten tietoa ohjaimelle
   Mitähän tuo tieto on ja voiko sitä helposti mitata  

Welgerissä on takaportin sulkevien hakojen alla palikat joista lähtee johto (tai kaksi )   Nuo tunnistavat paalin kireyttä, haat pääsevät lautasjousia vasten kuormituksesta hiukan siirtymään jolloin noilta tulee sitten tietoa ohjaimelle
   Mitähän tuo tieto on ja voiko sitä helposti mitata

Se taitaa olla ihan vaan kytkin, joka kytkee kun metallia on tarpeeksi lähellä. Induktiivinen anturi siis. Veikkaan että sinne menee maa, käyttöjännite (12V), ja yksi piuha on se mistä tulee 12V ulos kun metallia on tarpeeksi lähellä. Liikuttava yksityiskohta tuossa Welgerissä on, että anturit on kiinnitetty vanerinpalaan 

Se paalin kireys säädetään siirtämällä tuota anturia. Typerää on, että ohjain haistaa paalin täydeksi heti kun portti jossain vaiheessa käy tarpeeksi kireällä. Paalien kireys on vähän mitä sattuu ajonopeudesta riippuen.


Mika

Ne ovat eri anturit. Vanerinpalassa oleva on takaportissa ja se tunnistaa vain, että onko haka auki vai kiinni, eli "tailgate is open" ilmoitus näytöllä.

Rene tarkoittanee haan saranatapissa olevia juttuja. Se tunnistaa voimaa, jolla peräportti vetää hakaa kammion alkaessa täyttyä. Mittaa siis voimaa, eli Newtoneita. Huoltomiehillä on hydraulisylinteri+painemittari-periaatteella toimiva tarkistuslaite. Sen antamien arvojen perusteella voidaan kalibroida paalinkireysarvon asteikko. Ensimmäisissä Profi-sarjan koneissa kalibroinnit olivat hukassa tehtaan jäljiltä ja koneita ajettiin rikki takuuaikana. Alkoivat sitten NHK:lla koneita kasaillessa tsekkaamaan asetukset. Kyllä ne vanhemmiten lakavat vaeltaa ja kalibrointi on hyvinkin paikallaan.

    No joo   Anturi tosiaan kumminkin.   Varmaan on todella se haan alla oleva pelkkä onoffi. Haan etupuolella on sitten toinen anturi.    Ja paalin kireyttä ihan oikeasti mittaa asteikolla 0-10

Welgeriä nähnytkään, mutta tavallisimmin voimaa mitataan jonkinlaisella venymäliuskalla. Sellainen voidaan näppärästi rakentaa vaikkapa jonkin sopivan kuormasta taipuvan runko-osan pinnalle. Tai jos joustava osa löytyy jo muualta, niin etäisyyden muutosta toiseen osaan voidaan mitata vaikkapa havainnoimalla sopivan anturin kapasitanssin tai induktanssin muutosta. Jossain tapauksissa kelpaa jopa potentiometri, mutta sitä on vaikea saada kestämään hankalia olosuhteita ja aikaa.
Ja teollisuudessa käytetään eksoottisempiakin keinoja.

Nuo induktiiviset ym anturit eivät yleensä ryömi tai vanhene, eivätkä vaadi uudelleen kalibrointia. Sovelluskohteessa tarvittavat hienosäädöt tehdään sitten siellä anturia haistelevassa softassa. Lakkaavat sitten kokonaan toimimasta jos rikkoutuvat.

Voimaa mitataan myös mittaamalla koneessa olevan anturi- tai työsylinterin painetta tms.

Welgerissä on takaportin sulkevien hakojen alla palikat joista lähtee johto (tai kaksi )   Nuo tunnistavat paalin kireyttä, haat pääsevät lautasjousia vasten kuormituksesta hiukan siirtymään jolloin noilta tulee sitten tietoa ohjaimelle
   Mitähän tuo tieto on ja voiko sitä helposti mitata

>>>Ei sitä tarvi mitata, kun vaihdat ne lautasmallin prikat uusiin, niin taas alkaa paalinkireys pysymään siinä näytöllä. Eli se on joku kapasitiivinen anturi tms ja kun prikat kuoleentuu, niin vuosivuodelta pitää asetukset laittaa kireystaulukolla isommalle, että tulee samanlaisia paaleja..

Tai jos joustava osa löytyy jo muualta, niin etäisyyden muutosta toiseen osaan voidaan mitata vaikkapa havainnoimalla sopivan anturin kapasitanssin tai induktanssin muutosta.

Ja tuohon ei tietysti ole mitään mittaria jos ei sellaista itse rakenna     Kaksi hyvälaatuista yleismittaria rinnakkain?

Ne ovat eri anturit. Vanerinpalassa oleva on takaportissa ja se tunnistaa vain, että onko haka auki vai kiinni, eli "tailgate is open" ilmoitus näytöllä.

Rene tarkoittanee haan saranatapissa olevia juttuja. Se tunnistaa voimaa, jolla peräportti vetää hakaa kammion alkaessa täyttyä. Mittaa siis voimaa, eli Newtoneita. Huoltomiehillä on hydraulisylinteri+painemittari-periaatteella toimiva tarkistuslaite. Sen antamien arvojen perusteella voidaan kalibroida paalinkireysarvon asteikko. Ensimmäisissä Profi-sarjan koneissa kalibroinnit olivat hukassa tehtaan jäljiltä ja koneita ajettiin rikki takuuaikana. Alkoivat sitten NHK:lla koneita kasaillessa tsekkaamaan asetukset. Kyllä ne vanhemmiten lakavat vaeltaa ja kalibrointi on hyvinkin paikallaan.

Niin minä olen nähnyt vain sen yhden Welgerin, jossa ei tosiaan ollut muuta kuin se yksi vanerinpalaan kiinnitetty on-off-anturi. Näytössä näkyi vain paalimäärä ja paalin tiukkuuden tiesi traktorin äänestä... 4 vuotta vanha kone mutta taisi olla varsin karvalakkimalli.

Vähän off topiccia, mutta venymäliuska-anturista sen verran täydennystä metsäjussin tietoiskuun, että siinä itse asiassa on yleensä kaksi liuskaa taipuvan kappaleen molemmin puolin. Lisäksi molemmissa liuskoissa on liuska X ja Y-suuntaan. Ne kytketään ns. siltaan siten, että X-suunnan venymä vähentää Y-suunnan venymän aiheuttaman sähkövastuksen muutosta. Näin tulee kompensoitua kappaleen lämpötilavenyminen. Tällaisia ovat esim. vaaka-anturit ja nostolaitteiden vetovastustapit ja niiden ulostulosignaali on millivoltteja. Ne vaativat omanlaisensa mittausvahvistimen (vaakayksikkö tms.), jotta niiden antamasta tiedosta saa jotain tolkkua. Yleismittarillakin voi yrittää. Yhden momenttianturin olen joskus tehnyt itse dynamometriin liimaamalla venymäliuskat alumiinitangon kahta puolen. Liimana käytetään syanoakrylaattia eli kansanomaisesti pikaliimaa.



Mika

Eikö tuo venymäliuska-anturi ole juurikin potentiometri    Sähkötekniikka on minulle aika outoa mutta tuo kyseinen anturi mikä paalaimessa on, on luullakseni juurikin kapasitiivinen anturi.  Se voisi olla myös ultraäänianturi mutta ne on aika kalliita.  Anturin kapselointi muoviin täsmää luettelossa esiintyviin kapasitiivisiin ja ultraääniantureihin.
   Ultraäänianturi saattaisi halvimmillaan olla luokkaa satasen kappale ja sen luulisin voivan liittää suoraan analogiseen mittariin.  Ovh hintaa tuolle anturille oli jossain 250€  
  Ajatus olisi kyllä mielenkiintoinen, tuulilasilla kaksi mittaria vierekkäin, joista näkisi kummankin puolen tiiviyden kehittymistä koko ajan    Jos tuollaiseen komponentit lähtisi jollain kolmellasadalla niin varmaan hankkisin   Eikä olemassa oleviin antureihin tarvitsisi kajota mitenkään

Eikö tuo venymäliuska-anturi ole juurikin potentiometri    Sähkötekniikka on minulle aika outoa mutta tuo kyseinen anturi mikä paalaimessa on, on luullakseni juurikin kapasitiivinen anturi.  Se voisi olla myös ultraäänianturi mutta ne on aika kalliita.  Anturin kapselointi muoviin täsmää luettelossa esiintyviin kapasitiivisiin ja ultraääniantureihin.
   Ultraäänianturi saattaisi halvimmillaan olla luokkaa satasen kappale ja sen luulisin voivan liittää suoraan analogiseen mittariin.  Ovh hintaa tuolle anturille oli jossain 250€  
  Ajatus olisi kyllä mielenkiintoinen, tuulilasilla kaksi mittaria vierekkäin, joista näkisi kummankin puolen tiiviyden kehittymistä koko ajan    Jos tuollaiseen komponentit lähtisi jollain kolmellasadalla niin varmaan hankkisin   Eikä olemassa oleviin antureihin tarvitsisi kajota mitenkään

No nyt kun asiaa selvittelin niin alkaa jotain selvitä. Nuo on oletettavasti induktiivisia analogisia antureita jotka teoriassa antavat viestiä virtana tai jännitteenä eli olisi suoraan kytkettävissä mittareihin

Eikö tuo venymäliuska-anturi ole juurikin potentiometri    

Onhan se tavallaan, kuorman mukaan muuttuvien vastusten kytkentä. Venymäliuska-anturissa ei ole mitään liikkuvia tai kuluvia osia, ja se on hyvin toimintavarma ellei sitä mikään ulkoinen tekijä mekaanisesti vioita.
Itse tarkoitin potikalla sellaista säätövastusta, jossa on liikkuva liuku, esim lineaari- tai pyörivä potikka, ja jotka ennemmin tai myöhemmin hapettuvat tai kuluvat pilalle.

Noissa antureissa pitää erottaa 2 asiaa toisistaan, toinen on itse mittausperiaate, ja toinen sitten on tapa jolla tieto välitetään eteenpäin. Lähtö voi olla standardi 4-20 mA virtaviesti, 0-10 V jänniteviesti tai jokin muu. Erilaisilla sovittimilla ja palikoilla ne voidaan myös liittää sarjaväyliin, älykkäämpiin teollisuusväyliin (CAN, Modbus etc), ethernetiin tai ties mihin. Anturi voi olla 'paljas anturi' johtoineen tai sisältää enemmän tai vähemmän toiminnalle välttämätöntä oheiselektroniikkaa, mittausvahvistimen ja liitäntäelektroniikan halutun lähtöviestin muodostamiseen.

Mutta kuten joku valistikin, vika tuskin on itse anturissa, todennäköistä on jonkin muun mekaanisen asiaan vaikuttavan seikan muuttuminen. Kuten mainittujen lautasjousien väsyminen tai anturin paikan mekaaninen siirtyminen tms.

 Lähtö voi olla standardi 4-20 mA virtaviesti, 0-10 V jänniteviesti tai jokin muu.

Mutta kuten joku valistikin, vika tuskin on itse anturissa,

Ja yksittäisen yhden anturin välittämälle viestille on siis helppo asentaa mittari?

Joo, anturien vikaantumiseen en usko minäkään. Itse asiassa ne on ainoat jotka varmaan on täysin kunnossa

Kyllä. Kaikki perinteiset analogiset sähköiset standardiviestit ovat yleismittarillakin luettavissa. Näitä viestejä ovat (ja on ollut, osa jo historiaa) ainakin seuraavat tyypit:

4...20 mA
0...20mA (ei suositeltava)
+1...+5 V
0...+5V
0...+10V
-10...+10V

Erilaisiin väyliin liitettävät anturit vaativat sitten lukemiseensa sitä väylää ymmärtävää tekniikkaa.

Perusvinkki:
Jos virtatyyppistä (esim 4-20 mA) luetaan yhtäaikaa useammalla laitteella, esim koneen omalla älyllä ja ylimääräisellä lisätyllä virtamittarilla, kytketään lisämittari alkuperäiseen mittauspiiriin sarjaan (jotta sama virta kulkee muuttumatta molempien mittalaitteiden läpi).
Jänniteviestit taas vastaavasti luetaan rinnan.

kun nyt lipsahdettiin mittautekniikan puolelle, lisätään vielä yksi vinkki

Virtatyyppisen (0-20mA ja 4-20mA) viestin voi mitata jännitteenä kytkemällä sarjaan 250 ohmin vastuksen ja mittaamalla jännitteen sen yli.  Silloin 20mA vastaa 5V ja 4mA 1V.

Huom jännitteen vastuksen yli, EI maata vasten!

kun nyt lipsahdettiin mittautekniikan puolelle, lisätään vielä yksi vinkki

Virtatyyppisen (0-20mA ja 4-20mA) viestin voi mitata jännitteenä kytkemällä sarjaan 250 ohmin vastuksen ja mittaamalla jännitteen sen yli.  Silloin 20mA vastaa 5V ja 4mA 1V.

Huom jännitteen vastuksen yli, EI maata vasten!

Hyvä vinkki, jännitettä on aina mukava mittailla.   Nyt näyttää että tuo welgerin anturi toimii alueella 2-7 mA    Tilaan mittarin 10mA asti mistä halvimmalla saan