Nyt alkoivatkin varsinaiset ryyppäjäiset kun siihen annettiin lupa. Aivan jonoja muodostui ilopänikän seutuville ajaottain. Heikompikuntoiset saivat tarpeekseen ja lähtivät kotiinsa. Opettaja Kärhämäistä nuori daami joutui tukemaan heidän lähtiessä koulua kohti. Toiset opettajat olivat lespoja, mutta emme puutu heidän orgioihin.
Jossain vaiheessa yötä Jaska havahtui siihen, että joku veti peittoa hänen
päältään. Häiriintyen, mutta silmiään avaamatta hän kiskoi peiton toisesta
syrjästä ja sai osuutensa takaisin. Kesäyö oli lämmin, mutta kostea. Jaska
maiskautti suutaan ja tunsi tympeän maun, kuin olisi haukannut ison palan
hiivaa.
Aamuyöstä rakko vaati tyhjennystä, ja Jaska kompuroi ylös. Raotellen hitaasti
hän avasi silmänsä. Silloin hän havaitsi, että nukkumapaikaksi oli osunut
pihakoivujen alusta. Peitto, josta hän oli taistellut, oli vanha räsymatto. Sen
alta pilkistivät kuluneet puolikengät, joiden omistajasta ei voinut erehtyä:
Tonttisen Jallu.
