Mul ei ole ikinä tullut tarvetta hydrauliselle nostovarrelle..valaiskaa mua ja kertokaa missä hommissa sitä tarvii? Koneethan menevät vinossa jos vetovarret ovat eri tasossa.

Mul ei ole ikinä tullut tarvetta hydrauliselle nostovarrelle..valaiskaa mua ja kertokaa missä hommissa sitä tarvii? Koneethan menevät vinossa jos vetovarret ovat eri tasossa.

--joskus tarpeellinen esim.perälevyn kanssa tien muotoilussa.Ennenhän mm. kynnön aloitukset ja lopetukset oli paikkoja joissa kallistustakin käytettiin.
--muut keksikööt lisää...

Juontokoura?

Mulla on Deeressä yksi lohko eikä sekään ole toiminut ainakaan neljään vuoteen 

Hydraulinen työntövarsi on siitä hyvä, että kun se on käytössä niin traktorilla ei saa ajaa yli 30 km/h  Liikenne on turvallisempaa.

Sarka-auran kans sitä hytrayli kallistusta joskus tarttis, ja perälevyhommisa.. Nyt ei oo kummassakkaa rattorisa Mutta monikos muistaa käyttää nostotankojen pitkiä reikiä? Meikä aina ku se vaan on mahollista.
Hytraulinen työntövarsi on toki molemmisa rattoreisa ja etukuormain.. Jotka on karijatilala tosi tarpeeseen. Toisesa rattorisa 4. lohko on vetokoukun eestaas sylinterisä, mutta tarvittaisa sen saa muuhunki käyttöön.
 

Kertokaapas mulle,miks pohjanmaalaisissa vaihtotraktoreissa on järjestään vaihdettu oikeenpuoleinen nostovarren säätö hydrauliseksi,samalla on sitten yksi ulkopuolinen aina pois "oikeista töistä"?

Onhan niitä yksinkertaisiakin koneita joiden käyttö helpottuu monella ulosotolla. Esim takalana jossa hydraulinen ottavuuden säätö tai tukipyörä, puomi, kääntö ja hydraulinen työntövarsi käyttää jo neljää, lisäksi kaltevuuden säädin tulee sivulohkosta. Sarka-aura ja jotkut tielanat kuluttavat neljää lohkoa.

Itsellä on kyllä hydr kaltevuuden säädin, mutta ei sillä ole mulle käyttöä kuin aurauksessa ja lanahommissa. Yksi hyöty on ollut pukilta kaatuneen jalattoman kärryn nostaminen pellolla, esim paaleja noutessa. Haittaakin voi olla, vesakkomurskain rasittaa letkuja aika kovasti.

Mul ei ole ikinä tullut tarvetta hydrauliselle nostovarrelle..valaiskaa mua ja kertokaa missä hommissa sitä tarvii? Koneethan menevät vinossa jos vetovarret ovat eri tasossa.

Ja mää olen ymmärtänyt että ei ne vanhemmiten pysy säädössään...valskaako mäntä vai lukkoventtiili, vai molemmat 

 Juu, kiitos. Perälevyhomma onkin tosiaan sellainen, jos omistaa perälevyn. Paluuauroilla ei tarvi, mutta hydraulinen työntövarsi on siinä(kin) hyvä.

Mul ei ole ikinä tullut tarvetta hydrauliselle nostovarrelle..valaiskaa mua ja kertokaa missä hommissa sitä tarvii? Koneethan menevät vinossa jos vetovarret ovat eri tasossa.

En ole pohjanmaalta, mutta olen hyvinkin usein moista tarvinnut. Yhdessä traktorissa kun semmoinen oli, en olisi osannut olla ilman kahdessa seuraavassakaan koneessa. Onneksi oli koneissa valmiina, niin ei tarvinnut erikseen hommata.

- Niittäessä nostolaitesovitteisella murskaimella/niittokoneella lähes välttämätön
- Takalevyhommissa hyvä säätää kallistusta
- Koneita perään kytkettäessä kätevä kun toisen pikakouran saa osumaan palloon ensiksi, sitten jos tarttee vähän siirtää ja koppaa toisen kiinni
- lumilingolla tulee joskus otettua toisella syrjällä lunta esim. jostakin montusta oven edestä
- Kyntäessä saa tehtyä siistit aloitukset auraa kallistamalla

Mulla on kytkettynä tuo kallistus ja hydraulinen työntövarsi jatkuvasti sähkölohkoihin niin, että käsinojan tikulle voi valita toiminnoksi joko etukuormaajan tai nostolaitteen kallistelut.


Mika

Moommalaisille ku laitetaan tehtaalla rattori työn alle, siinä pitää olla vähintään 600:set takaset ja etuset sekä vanteessa valmiina tarvikkeet tuplaparisille. Hydrauliikan ulostuloja nin monta kun persaukseen mahtuu. Virtalähtöjä tarvitaan 1voltista 400volttiin. Työvaloja pitää sen verran olla että ei tiedetä onko päivä vai yö, aina nottä näköö. Turboja pitää olla 3 ja common raili kutiteltu ainaski kolmella lastulla. Grammerin ilmapenkki ei enää riitä, tarvitaan hammaslääkärin ortopedijakkara hieronnalla ja munien jäähdytyksellä. Jääkaappi on hyvä olla ja 36 tuuman ledinäyttö jos vaikka rasvausasennossa olevan rattorin hinausapua joutuu oottelemaan pidemän aikaa. Sitten tuleekin se loppu exodus, perään piisaa wärtsilän 90 heittotähtikarhi.

Ai nii, se iso veturi olikin urakooooontia varten, ei omia hommia............

Lisäpitkät unohtu katolta! Niitä pitää olla vähintään 4!

Joku tuos jo mainitsikin, että pikakytkentäkourien kanssa, mun mielestä ne kuuluu ehdottomasti pariksi, jos koneita otetaan/laitetaan perään muuallakin, kuin hallin lattialla, helpottaa elämää suunnattomasti.  Naapuri tilas valluunsa tavallisen nostovarren viissiipisien paluuaurojen takia, kun venttiili päästää ja säätö tahtoi muuttua, mutta kyllä sekin muuksi aikaa vaihtaa sen hydrauli varren takaisin.

Juu, kiitos. Perälevyhomma onkin tosiaan sellainen, jos omistaa perälevyn. Paluuauroilla ei tarvi, mutta hydraulinen työntövarsi on siinä(kin) hyvä.

Näissä tosiaan tarttee hydr. työntövartta, teeseitse salaojittamisessa välttämätön kapine.

Enpä ole minäkään kaivannut kaltevuuden säätöä, johtuupi suurelta osin siitä ettei ole perälevyssäkään hydraulisäätöjä Peltolanassa hydrauliikalla kaikki säädöt.

Vieskan metallin kylvökone haukkaa 4 hydrauliikkalohkoa, kun niitä koneita kaipailtiin missä hydrauliikkaa paljon tarvitaan...

Aikoinaan oli ajatuksissa tuo hydr.kallistus mutta koneiden muututtua pikkuhiljaa hinattavaksi se on jäänyt ajatuksen asteelle. Tosin yllä on mainittu hyviä syitä kallistukselle, kuitenkin halpa lisävaruste ja silloin tällöin olisi tarpeeseenkin.

Klapikoneen pyörittäjässä on vain hydr.tönäri. Muuten kaikissa muissa kolmessa koneessa sekä hydr.kallistin että työntövarsi. Aivan ehdottomia varusteita. Nämähän voi laittaa vaikka yhteen traktorin lohkoon kytkemällä väliin sähköisen vaihtoventtiilin jos lohkoista on pulaa.

Paluuaurat vaatii meillä kolme lohkoa jos näitä useampaa lohkoa vaativia listataan.

Hydraulinen työntövarsi on ihan jees perälevyn kanssa ja hoitaa levyn käännön ja päätylevyn kanssa myös kallistuksen...  Yhdellä koneella tulee ajeltua missä hydraulinenkallistaja on ja sitäkään ei tule käytettyä kuin silloin kun se on jostain syystä muuttanut pituuttaan    Mutta ehkä sillä jossain hommassa jotain tekee... Varret on kelluvassa asennossa useimmiten..

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 05.03.12 - klo:20:39

Juu, kiitos. Perälevyhomma onkin tosiaan sellainen, jos omistaa perälevyn. Paluuauroilla ei tarvi, mutta hydraulinen työntövarsi on siinä(kin) hyvä.

Näissä tosiaan tarttee hydr. työntövartta, teeseitse salaojittamisessa välttämätön kapine.

Enpä ole minäkään kaivannut kaltevuuden säätöä, johtuupi suurelta osin siitä ettei ole perälevyssäkään hydraulisäätöjä Peltolanassa hydrauliikalla kaikki säädöt.

Vieskan metallin kylvökone haukkaa 4 hydrauliikkalohkoa, kun niitä koneita kaipailtiin missä hydrauliikkaa paljon tarvitaan...

Aikoinaan oli ajatuksissa tuo hydr.kallistus mutta koneiden muututtua pikkuhiljaa hinattavaksi se on jäänyt ajatuksen asteelle. Tosin yllä on mainittu hyviä syitä kallistukselle, kuitenkin halpa lisävaruste ja silloin tällöin olisi tarpeeseenkin.

Paikalliseen tyyliin kuuluen ajetaan hiekkamyrskyaakeetlaakeet vanhalla Vammas-höylällä.