Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kauas kustannukset karkaavat  (Luettu 54009 kertaa)

ttohni

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
maalaisjärkeä on hyvä käyttää jos sitä vähääkään on.. pitää ne velat saaha maksetuksikin!

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
Pitäisi hillitä kustannuksia, hylkäämällä ritilät se onnistuisi, onko se itsemurha robottinavetassa?
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2766
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
Ei sitten seitsemää vuotta mennyt,että kustannuksien hillintä tuli mieleen

😎

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12038
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
...tarjoukset oli jätetty myös kotimaisille valmistajille jälleen kirkkaasti halvin vaihtoehto oli conexx lehmäpaikan hinnaksi jäi edulliset 12500€

Conexx on navettojen trabant - rakenteiden ruostuminen alkaa jo ensimmäisenä vuonna, jos lehmä pääsee paskomaan lähellekään pystyprofiileja.  Ne on ohuesta levystä prässättyjä.
Mitä tulee ritilöihin, umpikäytäviähän useimmilla on, paitsi sitten erilaisia ritiläversioita lannan pudotuspäässä ja robon ympäristössä. Uusin keksintö on kapea ritilä käytävän keskellä (max 1 m). Runsas kauran syöttäminen on itsemurha ritiläpihatossa. )))

carhu

  • Vieras
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
...tarjoukset oli jätetty myös kotimaisille valmistajille jälleen kirkkaasti halvin vaihtoehto oli conexx lehmäpaikan hinnaksi jäi edulliset 12500€

Conexx on navettojen trabant - rakenteiden ruostuminen alkaa jo ensimmäisenä vuonna, jos lehmä pääsee paskomaan lähellekään pystyprofiileja.  Ne on ohuesta levystä prässättyjä.
Mitä tulee ritilöihin, umpikäytäviähän useimmilla on, paitsi sitten erilaisia ritiläversioita lannan pudotuspäässä ja robon ympäristössä. Uusin keksintö on kapea ritilä käytävän keskellä (max 1 m). Runsas kauran syöttäminen on itsemurha ritiläpihatossa. )))

Mitä pidät runsaana kaura määränä ja mikä o käötännössä  tua "itsemurha".

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12038
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
Mitä pidät runsaana kaura määränä ja mikä o käötännössä  tua "itsemurha".

Kyse on tuotoksen rakenteesta. Riittävän kiinteä läjä ei mene ilman suostuttelua ritilästä alas. 80-luvun jutut "kauraa heruvalle" on paree unohtaa. Laittaa sinne apekärryyn aluksi yhden heinäpaalin, niin tulee kuitua. Itsemurhalla tarkoitan ritilän skrabaustyön määrää. Mut mä en oo neuvoja, kukin kokeilee itse ja valkkaa oman tavan. Kovan tuotoksen hakeminen taisi olla synkronissa lehmän lyhyemmän tuotosiän kanssa...

carhu

  • Vieras
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
Mitä pidät runsaana kaura määränä ja mikä o käötännössä  tua "itsemurha".

Kyse on tuotoksen rakenteesta. Riittävän kiinteä läjä ei mene ilman suostuttelua ritilästä alas. 80-luvun jutut "kauraa heruvalle" on paree unohtaa. Laittaa sinne apekärryyn aluksi yhden heinäpaalin, niin tulee kuitua. Itsemurhalla tarkoitan ritilän skrabaustyön määrää. Mut mä en oo neuvoja, kukin kokeilee itse ja valkkaa oman tavan. Kovan tuotoksen hakeminen taisi olla synkronissa lehmän lyhyemmän tuotosiän kanssa...

 Eehän  tuo appeen teko oo tähtitietettä vaan tarkkuutta se vaatii ja suunnittelua mitä seokseen laettaa.Karkea heinä tae olki seoksessa on sanoosin ehtoton seoksessa, mahat tykkää.Tuosta paskasta ritilällä ee onkelmaa,  tuoreseosvilja 50/50 ohra, kaora. Kone raappaa ritilät.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.

Viimeksi muokattu: 21.02.19 - klo:16:33 kirjoittanut Rusina

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 414
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.

Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.

kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta  ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.

Guarter

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1882
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
Ratkaisuksi tarjotaan, otetaan niiltä, joilla vähän on ja annetaan niille, joilla paljon on. Paljon jo kaikkea, myös velkaa. Suurennetaan, tehostetaan, että voidaan ottaa lisää velkaa, että voidaan edelleen polkea hintoja kaupan toimesta.

Lisärahaa maatalous sektorille ei tule siten, että jaetaan rahoja uudelleen. Rahaa pitää tulla ulkopuolelta eli kakku pitää jakaa uusiksi. Tähän sitä ratkaisua ei vain tule. Keskustellaan vielä lisää ja sitten vielä pikkuisen lisää, keskustellaan niin, että perslihakset surkastuu.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.

kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta  ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.

Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
mut poskilihakset vahvistuu...       mut oha se hyä et pienet yksiköt tapetaan isojen velkakirnujen tieltä...

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
Ratkaisuksi tarjotaan, otetaan niiltä, joilla vähän on ja annetaan niille, joilla paljon on. Paljon jo kaikkea, myös velkaa. Suurennetaan, tehostetaan, että voidaan ottaa lisää velkaa, että voidaan edelleen polkea hintoja kaupan toimesta.

Lisärahaa maatalous sektorille ei tule siten, että jaetaan rahoja uudelleen. Rahaa pitää tulla ulkopuolelta eli kakku pitää jakaa uusiksi. Tähän sitä ratkaisua ei vain tule. Keskustellaan vielä lisää ja sitten vielä pikkuisen lisää, keskustellaan niin, että perslihakset surkastuu.

Väittäisin että kyllä tuolla vaikutusta on yksittäisen tilan kohdalla. Mitä vähemmän tiloja jakamassa niin sen sen suurempi se kakku on per tila. Nykyisillä keskipinta-alalla tai eläinmäärillä ei päästä viedä toteuttamaan suuruuden hyötyjä. Tappiollista toimintaa se ei tietysti muuta plussalle, mutta mahtaako sitä tappiollista toimintaa oikeasti kovinkaan paljon olla möykkäämisestä huolimatta? Luulisi useampi tila laittavan pillit pussiin jos toiminta on tappiollista.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kauas kustannukset karkaavat
Kansantaloudellisesti edullisinta olisi laittaa ne 2000 riskihakuisinta laajentajaa
valtion ylijohtajan palkkaluokan vakanssille eläkkeeseen asti lepäämään.
Saisivat pienviljelijät pitää palstansa, ilman että niitä tullaan lunastamaan oikein
sakinhivutuksella.

Summa olisi suunnilleen luomutukien verran.

Tätä eivät taitaisi hyväksyä, siitä voitaneen päätellä, millainen
maatalous-Esperi -tavoite on kyseessä tässä "rakennemuutoksessa".

-SS-