Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: apilas - 03.03.12 - klo:19:57
-
Maatilan pellervon eläin liitteesä oli juttua 47 lehmän navetasta tarjoukset oli jätetty myös kotimaisille valmistajille jälleen kirkkaasti halvin vaihtoehto oli conexx lehmäpaikan hinnaksi jäi edulliset 12500€
Ilmatäytteiset akkunat maksoo 12000€ mikä tosa maksaa kolme pikkas sähkömoottiria ja pieni kompressori ja liimattua muovia :o :'( :'( :'(
samalaanen peruspihatoi valmistui 2000 luvun taitteesa kolme kertaa halvemmilla kustannuksilla :o :o
http://www.youtube.com/watch?v=nQjxCJzXO-M
-
Tulis vaan kunnon taantuma niin eiköhän ala kustannustaso asettumaan kohdalleen. Veikkaan että 5-7 vuoden päästä vois olla aika hyvä aika rakentaa. 8)
-
Tulis vaan kunnon taantuma niin eiköhän ala kustannustaso asettumaan kohdalleen. Veikkaan että 5-7 vuoden päästä vois olla aika hyvä aika rakentaa. 8)
juu sillon rahansa tehneet urakoottijat ja tarvike myyjät vetäytyvät hyvin ansaituille eläke päivilleen bahamalle :o :o :o :o :o
-
Se onkin ihan järkevää nyt vasta alkaa suunnittelmaan pihattoa ja kattoa sitten parin vuoden päästä että millaiset saattaïs olla suhdanteet. Tosin ei sekään ole varmaa, ne mitkä ovat aloittaneet rakentamisen niin sen aikana tulee yllättäviä korotuksia mitkä ei tietenkään ole investointituen piirissä jälkikäteen, se on sitten vain maajussin lompakosta se. Tai sitten maidon tuottajahintaa pudotetaan niinkun tuossa runsas vuosi sitten kävi.
Toine asia mikä hillitsee tosiaan laajennusintoa oli se ympäristöluvan kolminkertaistuminen. Voi pyhä jyssäys missä hinnoissa ne on! Siis onko ne tosiissaan että maatalous on yhtä iso riski ympäristölle (suhteessa toiminnan kokoon, isompikin) kuin ydinvoimala!!! Kyllä noiden viherpiipertäjien todellsuuden taju on niin hämärtynyt!
-
Tällä kustannustasolla se onnenkantamoinen ei ole ainakaan navetanrakentajan hollilla...
Kun muuttuvia kustannuksia on turha toivoa alaspäin, niin muutama lisäsentti ei tekis litrahintaan
kovin kyttyrää. :(
Ainakin täällä Etelässä maidontuotannosta lähivuosina luopuvia tuntuu piisaavan...
Rauha maassa Pitäjänmäellä... Suomessa kun tuotantokustannus vaan jostain kumman syystä on
sen parikymmentä senttiä isompi kuin Keski-Euroopassa...
Parin sentin hintaetumatkaa Eurooppaan on turha toitottaa. >:( >:(
-
Kallista on, mutta minkäs teet. Mikä tuonkaan puljun kustannuksista voisi relistisesti paljoa laskea ellei täysi lama iske? Manuaaliset verhot voisi saada 7 tonnia halvemmalla.
Ja jos täysi lama iskee, voi puntti tutista viljelijälläkin sen verran että 10% halvempikaan navetta ei tunnu parhaalta idealta. Työn hinta ei paljoa laske kuitenkaan, ja teollisuus ei nykyään sopeuta hintaa vaan mieluummin tuotantoa. Eli tavaran hinta ei laske, vain saatavuus.
Hyvässä lykyssä investointituet saattavat tosin pienentyä odottaessa että saa sitten rakentaa enemmän vapaasti (toki ympin puitteissa ;) ) ja markkinaehtoisesti.
Niin ja aina voi miettiä kannattaako tehdä 50 lehmän navettaa. Jos vanhassa olisi vaikka 30 paikkaa, niin 500 000 € 50 lehmän navetassa lisäpaikka maksaa 25 000€.
-
Tulis vaan kunnon taantuma niin eiköhän ala kustannustaso asettumaan kohdalleen. Veikkaan että 5-7 vuoden päästä vois olla aika hyvä aika rakentaa. 8)
Ei taida taantumakaan kustanuksia laskea, ne ei vain silloin niin kovaa vauhtia nouse... :-\
-
Konkurssinavetoita on tehty jo -90 luvun lopusta asti. Kyläläisten ja kolleegoiden mielestä. Aina on sanottu "ei se voi kannattaa, nurin menee". Nykyisin nuo taitavat tehdä parasta tulosta.... :'( Toki on myönnettävä, että jos suunniteltu parsipaikan hinta killuu kymppitonnissa, ei meikäläiselläkään enää rakennususkallus (uskonto?) ja managementti taida riittää. :'(
-
Tulis vaan kunnon taantuma niin eiköhän ala kustannustaso asettumaan kohdalleen. Veikkaan että 5-7 vuoden päästä vois olla aika hyvä aika rakentaa. 8)
Ei taida taantumakaan kustanuksia laskea, ne ei vain silloin niin kovaa vauhtia nouse... :-\
Joo, käytin sanaa taantuma mutta odotettavissa lienee jotain vielä paljon hauskempaa.
Mennäänkö tässä taas sille linjalle että navetoita alkaa nousta kappaletavarasta hartiapankkirakentamisena, kun ei ole enää vara seiniä laittaa kuin oman metsän puista.. ???
-
Tuumailtu justiiin että vanha parsinavetta on jo tiensä päässä, ihmisten työpaikkana vielä ok, mutta entistä suuremmille lehmille alkaa olla nafti - siemenettävät hiehotkaan ei mahdu enää hiehoparsiin vaikka ne on jo kerran suurennettu ja aikasemmin ne oli aivan reiluja.
Oltiin jo vähän suunnittelemassa pihattoa. Edellsiessä nauta-lehdessä oli sellainen navetan pojhjapiirros mikä kiinnostaisi. Väljää pihattoa vailla oltaisi mutta ei näillä kustannuksilla eikä nykyinen maidonhinta edes riitä, vaikka maidon hinta on kyllä suhteessa mennävuosiin korkea, mutta ei tälläsiä kustannuksiakaan ole ollut.
Taitaa jäädä sitten pihatto rakentamatta ja pidetään lehmiä vanhassa parsinavetassa niin kauan kun velat on maksettu. Tällä hetkellä näyttää olevan ainut vaihtoehto.
Sossuvetoinen valtionvarainministeriö kampittaa kyllä koko alkutuotannon sektorin -luuleeko ne että se ruoka tulee helpolla ja halvalla niiden lähi-saleen?
-
mää olisin pikkasen sitä mieltä että enemmän kuin itse rakentamisen materiaali on noussut rakentamistavan kustannus... tarkoitan sitä että 2000-luvun alussa parhaat teki 50 lemmun pihattonavetan vanhalla miljoonalla, eli 160 000 ekulla. jos samalla tyylillä tehtäs nyt en usko hinnan kuin korkeintaan kaksinkertaistuneen...
mut kun pitää saada elementtiä, nopeasti heti komeampaa kuin muilla ja ennenkaikkea niin ettei navetalla tartte töitä tehdä = halutaan olla pääomasioittajia ei työtä tekeviä yrittäjiä :-X
sisälsi jälleen provokaatiota ;D ;D
-
mää olisin pikkasen sitä mieltä että enemmän kuin itse rakentamisen materiaali on noussut rakentamistavan kustannus... tarkoitan sitä että 2000-luvun alussa parhaat teki 50 lemmun pihattonavetan vanhalla miljoonalla, eli 160 000 ekulla. jos samalla tyylillä tehtäs nyt en usko hinnan kuin korkeintaan kaksinkertaistuneen...
mut kun pitää saada elementtiä, nopeasti heti komeampaa kuin muilla ja ennenkaikkea niin ettei navetalla tartte töitä tehdä = halutaan olla pääomasioittajia ei työtä tekeviä yrittäjiä :-X
sisälsi jälleen provokaatiota ;D ;D
Yksi mikä on nostanut kustannuksia on maansiirtotyöt navettatyömaalla. Parhaat on kaivanut 3 metriä syvän kraaterin ja täyttänyt sen sepelillä. 2000 luvun alussa metri kaivettiin laitettiin uretaanit, salaojat, hiekka ja valu. Äkkiä ajateltuna ei se navetta varmaan sieltä katon alta roudi jos se lämpimäksi suunitellaan ja plussalla pysyy.
-
Niin ja kyllähän aiemmin kun on ollut enemmän aikaa tehdä pienempää, niin oma/talkoo työvoima on ollut ihan erilaisessa roolissa. Ei se rautakauppatavara ihmeitä maksa, ja jos vaihtoehtona on että urakoitsija laskuttaa 1000 konetuntia 55€/h tai sitten homma on itse tehty omilla tai lainatuilla vehkeillä parin vuoden aikana, niin saahan se luvut näyttämään erilaiselta kun omaa työtä tai esim. polttoainekuluja ei aiemmin olla laskettu investointiin.
Tukipolitiikan muutos nosti kustannuksia varmaan yhdessä yössä muutama vuosi sitten. Kun tukea saa kuitteja vastaan uudesta tavarasta ja ostetusta työstä, tilanne on ihan eri kuin silloin kun tukea saa neliöitä vastaan kunhan on sinne päin. Ei enää parhaimmillaan tuhansia tunteja "talkootyövoimaa", romukauppojen yms. kolppaamista kaikkea mahdollista käytettyä etsien, sähkötkin tulee urakalla eikä niin että itse vedetään kaikki piuhat, sähkötaulut on jostain varastetut ja sähkömies tulee tuntihinnalla kytkemään lopuksi.
Eli osittain asia on niin että rakentaminen ei aiemminkaan ollut kauhean halpaa, mutta rakentamisen kustannuksia ei samalla tavalla kerätty yhteen tai edes tiedostettu. Tyyliin: Jos isäntä ei olisi kaivanut omalla tontilla kahta kesää, hän olisi voinut urakoida vaikka 70 000€ arvosta, joten tontilla kaivaminen maksoi 70 000€ (kun koneiden kuluja ei kuitenkaan laskettu investoinnin hintaan).
Kun ottaa uuden navetan kustannusarvion ja katsoo mihin rahaa on varattu, niin lypsäminen toki maksaa, mutta muuten kaikki työtä helpottava "extra" on aika merkityksetöntä verrattuna välttämättömiin rakentamisen kustannuksiin.
-
Yksi mikä on nostanut kustannuksia on maansiirtotyöt navettatyömaalla. Parhaat on kaivanut 3 metriä syvän kraaterin ja täyttänyt sen sepelillä. 2000 luvun alussa metri kaivettiin laitettiin uretaanit, salaojat, hiekka ja valu. Äkkiä ajateltuna ei se navetta varmaan sieltä katon alta roudi jos se lämpimäksi suunitellaan ja plussalla pysyy.
[/quote]
Meinattiin ottaa 22 cm hiekkamultaa pois hiekan päältä, alaspäin siitä on 2,5 metriä
samaa hiekkaa :o Siihen tulis matalien kourujen pohjat, täyttöä ei kovin paljoa tarvii :)
-
antti-x lipes ny vähän toiseen ääripäähän :-[
omalla työllä on aina hinta (35 e/h), kukaan ei pöllitystä oo puhunut mitään ja nykypäivän tilarakenteilla on paree laskea kaikki vieraalle työvoimalle, harva enää itte kerkeää kuin käydä työmaalla kääntymässä
perus rakenteen, oikein mitoitetut jännevälit ja rakenneratkaisut ja suoraviivainen totettaminen lienevät tärkeitä onnistumisessa. monesti näissä extroissa tuijotetaan hankintahintaa, kun pitäisi laskea se hinta siihen kun se on käytössä.
myöskään paikkalla tekemisen morkkausta en ymmärrä. jos esim. seinät tai kuilut on halvempi tehdä paikanpäällä, miksei tehdä. omalle puutavaralle on aina hinta, tänävuona otin ne mhy:n tekemästä motopinosta. halvempaa se on niin kuin käyttää muutamansadan kilometrin päässä sahattavana...
-
antti-x lipes ny vähän toiseen ääripäähän :-[
omalla työllä on aina hinta (35 e/h), kukaan ei pöllitystä oo puhunut mitään ja nykypäivän tilarakenteilla on paree laskea kaikki vieraalle työvoimalle, harva enää itte kerkeää kuin käydä työmaalla kääntymässä
perus rakenteen, oikein mitoitetut jännevälit ja rakenneratkaisut ja suoraviivainen totettaminen lienevät tärkeitä onnistumisessa. monesti näissä extroissa tuijotetaan hankintahintaa, kun pitäisi laskea se hinta siihen kun se on käytössä.
myöskään paikkalla tekemisen morkkausta en ymmärrä. jos esim. seinät tai kuilut on halvempi tehdä paikanpäällä, miksei tehdä. omalle puutavaralle on aina hinta, tänävuona otin ne mhy:n tekemästä motopinosta. halvempaa se on niin kuin käyttää muutamansadan kilometrin päässä sahattavana...
Tottakai kaikelle pitää laskea jokin hinta, mutta jos ja kun osa kuluista on jo hankittuna, koneita, isännän oma palkka, maita jne.... niin kannattaako niitä kaikkea laskea täydestä arvosta ????
Semmosille kuluille pitää tietenkin laskea aina hinta, jotka voidaan välttää muilla toimenpiteillä tai ratkaisuilla.
-
Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään ::)
Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.
-
Keskeistä on löytää navetalle hyvä paikka. Likietuisuus ei ole se tärkein kriteeri, jos tuloksena on louhintaa, paalutusta, naapurit liian lähellä yms muuta haitaketta. Näkökanta sijoituspaikasta on otettava vähintään 20 vuoden päähän.
Lypsykarjanavettakin voi ihan hyvin sijaita 1-10 km päässä asunnosta. Itsas minusta 1 km lähemmäs sitä ei saisi edes rakentaa.... ;D
Ps navetan rakentaminen pellolle on mielikuvituksettomuuden huippu!
-
Ja silti meillä olis kovasti tarkoitus tehdä pellolle uusi navetta... Muualle tehtäis jos olis järkeviä paikkoja tarjolla.
-
Ja silti meillä olis kovasti tarkoitus tehdä pellolle uusi navetta... Muualle tehtäis jos olis järkeviä paikkoja tarjolla.
Kyllähän ny pohojanmaalla joka taloos jokunen metsäsarka on jossain.... jos ei oo niin ostetahan! :D
ja se on paskapuhetta notta ei lakialla mettää oo.... 5km ja aina se ISOOOOOkin lakia ottaa ja loppuu viimeistään. ;D
-
Eipä ole meillä päin lakiaa... Ei olla eteläpohojalaasia. Metsää olis toispuol jokkee ja on pohjavesialuetta :( Yksi metsäpalanen olis mihin vois rakentaa, mutta siitä koituis niin paljon lisää kustannuksia teiden ja kunnallistekniikan takia ettei kannata. Lisäksi talvella tie olisi käytännössä jatkuvasti tukossa kun tuulensuunnat puhaltaa poikittain jos rakentais siihen paikkaan ja sitä tietä olis aika lailla. Jatketaan siis näillä mielikuvituksettomilla suunnitelmilla ::)
-
Keskeistä on löytää navetalle hyvä paikka. Likietuisuus ei ole se tärkein kriteeri, jos tuloksena on louhintaa, paalutusta, naapurit liian lähellä yms muuta haitaketta. Näkökanta sijoituspaikasta on otettava vähintään 20 vuoden päähän.
Lypsykarjanavettakin voi ihan hyvin sijaita 1-10 km päässä asunnosta. Itsas minusta 1 km lähemmäs sitä ei saisi edes rakentaa.... ;D
Ps navetan rakentaminen pellolle on mielikuvituksettomuuden huippu!
Kuulopuheiden mukaan konkurssipesä yrittää tässäkin lähellä siis n. 20km päässä saada yhtä 2000-luvun alun monumettia myityä. Muuten ostaisin mutta taksimaksut veis viimeistään konkurssiin munkin ;D Sillä apsolutistin elämää mä en pystyisi viettämään tai ainakaan siihen ei ole vapaaehtoisesti mitään hinkua. Joskus pitää saada kunnolla törpöötellä, ilman että tarvii murehtia onko ajokunnossa. Sellaisina aamuina on mukava vaan mietiskellä miten hommat sais luontevasti tehtyä olotilasta huolimatta. 8)
-
Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään ::)
Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.
olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.
Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.
-
Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.
olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.
Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.
Onko joku minun sanomani ristiriidassa sinun sanomasi kanssa? Kalliota joskus aiemmin jo itsekin mainostin rakennuspaikkana. Pointtina se että pohjat tulee tehtyä halvalla, siihen pisteeseen asti että aletaan touhuta betonin kanssa. Paikan valinta on tietty tärkeä, ehkä tärkein osa sitä prosessia, mutta tärkeää on myös tehokkuus tarkkojen korkojen hakemisessa, eikä niin että tontilla lapioi pari kuukautta kasa halpoja virolaisia.
-
Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.
Paitti ku kauppaa rakennetaan, niin sillä ei ole mitään väliä mihin suohon se tyrkätään. Hyvänä esimerkkinä eräs citymarket oulun alueella.
Ai nii ja se motarikin menee siitä vierestä ;D
-
Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.
Paitti ku kauppaa rakennetaan, niin sillä ei ole mitään väliä mihin suohon se tyrkätään. Hyvänä esimerkkinä eräs citymarket oulun alueella.
Ai nii ja se motarikin menee siitä vierestä ;D
Onko oulussa jotain rakennettu muualle kuin suolle? ;D
-
Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään ::)
Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.
olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.
Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.
Aina ei vaan mee noin. Eräällä mullinavetta työmaalla ensin louhittiin kallioon rakennuksen paikka ja isäntä maksoi räjäytystyön ja "jätteen" poisviennin. Hetken kuluttua samat autot ajoi mursketta tilalle :( Tuolla samalla metodilla kunnan uusimmalla asuntoaluellakin toimitaan, mutta kukas nyt niiden kustannuksista välittää ;D
-
Se mikä edellisessä kirjoituksessani oli se pointti, oli siis se että kustannukset eivät ole nosseet tyyliin 100% vajaassa 10 vuodessa, kustannukset ovat nousseet ehkä 30-40% eli kireää inflaatiotahtia (3-4% vuodessa) ja loppu on tullut siitä että ei käytetä käytettyä (koska sitä ei tueta, ja jossain tapauksessa ei edes saa verotukseen) ja kaikki kustannukset (tai jopa vähän päälle) merkataan tarkasti ylös ja kohdennetaan juurikin investointiin. Aiemmin kun tukena saatu raha ja korkotuki riippui neliöistä, jotkut sopivalla nimikkeellä laskutetut kuluerät oli jopa kannattavampaa (ainakin perinteisen lyhytjänteisen maataluoskirjanpidon näkökulmasta) kirjata toiminnan menoiksi ja vähentää samana vuonna eikä vasta pikkuhiljaa poistojen kautta. Eli kaiken kakkiaan tosi vaikea sanoa mitä se 2000 rakennettu navetta oikeastaan kaikkineen maksoi, jos kirjanpidosta katsoo niin paljon vähemmän kuin nykyään ::)
Se mikä nykyään on halvin tapa rakentaa, lähtee, kuten olen aieminkin sanonut, mansiirtotöiden optimoinnista ja tehokkaasta pohjien tekemisestä. Sama se kuka ne tekee, kunhan ne tehdään mahdollisimman vähällä työllä ja vähillä materiaaleilla. Kun on oikeaan korkoon tiivistetty pohja, betonipintaiset avo-korut maksaa enää 20€/neliö (asennetusta) teräksestä ja betonista, 5€/neliö betonityöstä ja korkeintaan 5-10€/neliö muotituksesta keskiurineen. Ja paret ovat vielä vähän halvemmat.
olet niin väärässä että et tiedä sitä itsekään. Kaikkein halvin rakennuspaikka navetalle on noin hehtaarin kokoinen 20 metriä korkea kalliotöyry keskellä peltoja. Siihen kun ei millään välttämättä saa louhintalupia muuten kun rakentamalla. Siitä kun paikallinen destia rämäyttää 20 metriä murskakiveä eka pois niin navetan budjetti näyttää hyvin reilusti plussaa kun sokkelit on korossa.
Tätä samaa perjaatetta muuten käytetään kaikessa rakentamisessa. Motariakin suunnitellessa alennetaan sopivassa kohtaa korkkoja 100 senttiä niin johan on murskaa ajettavaksi lähimpään kylään ja tiliä tulee.
Aina ei vaan mee noin. Eräällä mullinavetta työmaalla ensin louhittiin kallioon rakennuksen paikka ja isäntä maksoi räjäytystyön ja "jätteen" poisviennin. Hetken kuluttua samat autot ajoi mursketta tilalle :( Tuolla samalla metodilla kunnan uusimmalla asuntoaluellakin toimitaan, mutta kukas nyt niiden kustannuksista välittää ;D
Se vaan on niin että jossain on se kallio murskeen myynin kannalta väärässä paikassa. Kaveri sanoi kerran että kivistä kannattaa tehdä mursketta sillä periaateella että yli 100mm murskeeseen pitää olla 2000m3 kiviä ja alle 100mm murskeeseen yli 10000m3 kiviä, että saa olla melkoinen raunio että homma lopulta kannattaa. ;D
-
Konkurssinavetoita on tehty jo -90 luvun lopusta asti. Kyläläisten ja kolleegoiden mielestä. Aina on sanottu "ei se voi kannattaa, nurin menee". Nykyisin nuo taitavat tehdä parasta tulosta.... :'( Toki on myönnettävä, että jos suunniteltu parsipaikan hinta killuu kymppitonnissa, ei meikäläiselläkään enää rakennususkallus (uskonto?) ja managementti taida riittää. :'(
uuseerel uskonto ja managementti riittäääääääää :o :o :o :o :o
-
http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1226-MP505_LOW.pdf mihin unohtui uuden pihatto konseptin tavoitehinta 5000€ parsipaikka :o
-
http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1226-MP505_LOW.pdf mihin unohtui uuden pihatto konseptin tavoitehinta 5000€ parsipaikka :o
Tätä minäkin olen monesti pohtinut.
-
http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1226-MP505_LOW.pdf mihin unohtui uuden pihatto konseptin tavoitehinta 5000€ parsipaikka :o
Tätä minäkin olen monesti pohtinut.
Tuossa 5000 eurossa ei ollut mukana perustamiskuluja, tekstissä sanotaan että pihatto saadaan pystyyn asiakkaan tekemälle soraperustalle 5000€:lla asemalla ja 6000 eurolla robottinavettaan per parsipaikka, nuorkarjantilat ovat tässä hinnassa mukana. Eli ninkun edelleä on todettu, se on se perustaminen mikä Suomen oloissa maksaa. Helppoa se on niissä maissa missä ei o le talvia ja maaperäkin on usein aivan muuta.
-
http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1226-MP505_LOW.pdf mihin unohtui uuden pihatto konseptin tavoitehinta 5000€ parsipaikka :o
Kustannuseroja syntyy jos perustamissyvyys on 20cm tai 2m.
Tätä minäkin olen monesti pohtinut.
Tuossa 5000 eurossa ei ollut mukana perustamiskuluja, tekstissä sanotaan että pihatto saadaan pystyyn asiakkaan tekemälle soraperustalle 5000€:lla asemalla ja 6000 eurolla robottinavettaan per parsipaikka, nuorkarjantilat ovat tässä hinnassa mukana. Eli ninkun edelleä on todettu, se on se perustaminen mikä Suomen oloissa maksaa. Helppoa se on niissä maissa missä ei o le talvia ja maaperäkin on usein aivan muuta.
-
http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1226-MP505_LOW.pdf mihin unohtui uuden pihatto konseptin tavoitehinta 5000€ parsipaikka :o
Kustannuseroja syntyy jos perustamissyvyys on 20cm tai 2m.
Tätä minäkin olen monesti pohtinut.
Tuossa 5000 eurossa ei ollut mukana perustamiskuluja, tekstissä sanotaan että pihatto saadaan pystyyn asiakkaan tekemälle soraperustalle 5000€:lla asemalla ja 6000 eurolla robottinavettaan per parsipaikka, nuorkarjantilat ovat tässä hinnassa mukana. Eli ninkun edelleä on todettu, se on se perustaminen mikä Suomen oloissa maksaa. Helppoa se on niissä maissa missä ei o le talvia ja maaperäkin on usein aivan muuta.
No ei siinä lopulta iso ero ole onko navetassa rapat vai syvät kourut. Oliko hinta ero mistä puhutaan 50000€, että ei sillä vielä nyt parsipaikan hintaa puoliteta. Väitän että paljon säästettäisi sillä että vähän sitä paikkaa katsottaisiin rakennusteknisesti. Se rupeaa hintaa nostamaan jos sen raappa navetan pohja pitää kaivaa 3 metriin asti puhtaaksi mudasta.
-
http://www.youtube.com/watch?v=aUQu7SCe_xM&feature=related The Decline of Small Family Dairy Farms In Wisconsin
Ei jää maitotiloja keskon ja agrimarketin huijattaviksi kun estävät ylihinnoitelluilla rakennuskustannuksilla ja alihinnoitelluilla ostohinnoilla kannattavan laajentamisen ja tuotannon ;)
-
http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1226-MP505_LOW.pdf mihin unohtui uuden pihatto konseptin tavoitehinta 5000€ parsipaikka :o
Tätä minäkin olen monesti pohtinut.
Tuossa 5000 eurossa ei ollut mukana perustamiskuluja, tekstissä sanotaan että pihatto saadaan pystyyn asiakkaan tekemälle soraperustalle 5000€:lla asemalla ja 6000 eurolla robottinavettaan per parsipaikka, nuorkarjantilat ovat tässä hinnassa mukana. Eli ninkun edelleä on todettu, se on se perustaminen mikä Suomen oloissa maksaa. Helppoa se on niissä maissa missä ei o le talvia ja maaperäkin on usein aivan muuta.
Eli soraharjulle halpa pystyttää navetta. ;D
-
^Harju ja kangas-alueet ovat vain usein pohjavesialueita, ei sinne navetoita rakenneta. Toki onhan se kätevää kun hiekat ovat omasta takaa. Nämä paikat ovat vain todella vähissä, mutta kyllä niitäkin suomesta löytyy.
-
on ollut suunnitelmissa rakentaa uus navetta. lypsyasema 2x3 autotandem olis jo tiedos 2000e :o on mietitty näin ens alkuun 30 lypsävälle, siis pelkille lehmille ja pikku vasikoille uudet tilat. nykyinen on 11 lypsävälle oleva parsinavetta joka on jo kyllä todella tiensä päässä lypsykoneineen päivineen.. ens viikolla katotaan laskelmat miltä näyttää ;D en tiiä hymyilyttääkö sen jälkeen..
halvat perus ratkaisut kunniaan!
-
on ollut suunnitelmissa rakentaa uus navetta. lypsyasema 2x3 autotandem olis jo tiedos 2000e :o on mietitty näin ens alkuun 30 lypsävälle, siis pelkille lehmille ja pikku vasikoille uudet tilat. nykyinen on 11 lypsävälle oleva parsinavetta joka on jo kyllä todella tiensä päässä lypsykoneineen päivineen.. ens viikolla katotaan laskelmat miltä näyttää ;D en tiiä hymyilyttääkö sen jälkeen..
halvat perus ratkaisut kunniaan!
Iso ruokintapöytä vie tuossa kokoluokassa ihan järjettömän osan tilasta, mutta visiiri- eli ränniruokinta toisessa laidassa vaatii apevaunun. Itse kyllä hankkisin käytetyn apevaunun ja tekisin visiirillä(ei mitään koneistettua visiiriä), ja jos kokoluokkaa ei ole tarkoitus paljoa kasvattaa tai robottiin siirtyä, pistäisi jopa vinokuivikkeelle ja manuaalisesti tyhjennettävän lanta/kuivituskäytävän. Ei olisi kallis halli ja eristettynä ei olisi myöskään hankala käyttää. Luonnollinen ilmanvaihto tietty.
Lypsyaseman toiselle puolelle sitten vasikat halutulla tavalla, vaikka eri korkeudella jos halutaan lämpimämpi tila kuin toiselle puolen.
Edit: Ja mitä tulee 6 vuoden takaisiin konsepteihin, niin pelkkä reilu 3% inflaatio lisäisi 20% nykyisiin hintoihin, ja täällä lisäksi 2005-2010 rakennustyön hinta hyppäsi pahemman kerran tulematta enää alas, ja polttoaineiden hinnat ovat about tuplaantuneet (nostaa erityisesti maanrakennuksen ja murskeen hintaa).
-
^Harju ja kangas-alueet ovat vain usein pohjavesialueita, ei sinne navetoita rakenneta. Toki onhan se kätevää kun hiekat ovat omasta takaa. Nämä paikat ovat vain todella vähissä, mutta kyllä niitäkin suomesta löytyy.
Riippuu vähän mistä roikkuu.
Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan:
Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
Luokka III: muu pohjavesialue
Näin maalaisena voisi kuvitella että Luokka III, muu pohjavesialue olisi nimenomaan suositeltava navetan rakentamiseen. Nautaeläimille, ei sioille. ;)
-
on ollut suunnitelmissa rakentaa uus navetta. lypsyasema 2x3 autotandem olis jo tiedos 2000e :o on mietitty näin ens alkuun 30 lypsävälle, siis pelkille lehmille ja pikku vasikoille uudet tilat. nykyinen on 11 lypsävälle oleva parsinavetta joka on jo kyllä todella tiensä päässä lypsykoneineen päivineen.. ens viikolla katotaan laskelmat miltä näyttää ;D en tiiä hymyilyttääkö sen jälkeen..
halvat perus ratkaisut kunniaan!
11 lehmästä 30:een on jo harppaus mutta miettikään vielä että olisko esim nelinkertainen investointi kanattavampi; siis 44 lehmäpaikkaa ja kaikki saman katon alle. Älkää siis änkekö mihinkään vanhaan navettaan hiehoja missä on pimeää, kosteaa ja ikävä työskennellä. Kun teette kerran uutta niin kaikki samaan niin tulee ajan- ja työnsäästöä. Käytetty lypsyasema on kannattava ajatus ja 2*3 autotandemilla lypsää hyvin 40 lehmän karjaa. Hyvä että joku vielä ajattelee vähän pienemmässäkin mittakaavassa ja koittaa löytää edullisemmat ratkaisut.
-
on ollut suunnitelmissa rakentaa uus navetta. lypsyasema 2x3 autotandem olis jo tiedos 2000e :o on mietitty näin ens alkuun 30 lypsävälle, siis pelkille lehmille ja pikku vasikoille uudet tilat. nykyinen on 11 lypsävälle oleva parsinavetta joka on jo kyllä todella tiensä päässä lypsykoneineen päivineen.. ens viikolla katotaan laskelmat miltä näyttää ;D en tiiä hymyilyttääkö sen jälkeen..
halvat perus ratkaisut kunniaan!
Suunnitelkaa se sitten siten, että sinne saa robon jälkikäteenkin.
-
mikäs juju siinä yleensä on kun tehdään kerralla 3-10 kertaa suurempi eläinmäärältä kuin ennen? jos mä tekisin ny niin samalle ehkä 1,5 kertaselle määrälle, sen hetkisen peltomäärän mukaan, mutta kaikki hilppeet sitä mukaa että joko on varaa (edullisemmis vehkeis) tai sitte helppo muokata tehokkaammiksi, ja kaikki kuilut ja päätyseinät yms nätysti irrotettaviksi/siirrettäviksi mahdollista jatkoa varten.. toki varmasti jonku mielestä kalliimpi näin mutta riskittömämpi ja siinä samalla tulis se kokemuspohja uudesta navettatyypistä/sen sopivuudesta, paljon kun on viä viimeki vuosina sutta tehty..
-
mikäs juju siinä yleensä on kun tehdään kerralla 3-10 kertaa suurempi eläinmäärältä kuin ennen? jos mä tekisin ny niin samalle ehkä 1,5 kertaselle määrälle, sen hetkisen peltomäärän mukaan, mutta kaikki hilppeet sitä mukaa että joko on varaa (edullisemmis vehkeis) tai sitte helppo muokata tehokkaammiksi, ja kaikki kuilut ja päätyseinät yms nätysti irrotettaviksi/siirrettäviksi mahdollista jatkoa varten.. toki varmasti jonku mielestä kalliimpi näin mutta riskittömämpi ja siinä samalla tulis se kokemuspohja uudesta navettatyypistä/sen sopivuudesta, paljon kun on viä viimeki vuosina sutta tehty..
Siinä on se juju, että jos on pakko rakentaa uuteen paikkaan ympäristövaatimusten tms takia, niin kovin pienelllä ei voi infraa kuolettaa. Tottakai ideaalia olisi rakentaa ja lisätä vähän kerrallaan, mutta se on osalle mahdotonta.
-
ensin aateltiin uutta parsi navettaa sille 30 päälle. del pro.n lypsimet irrrottimilla, peet vastakkain. mutta kyllä nuokin vehkeet vaan uutena maksaa. arviolta 50000e eikä varmaa riitäkkää tankkeineen. että jos nyt saan lypsyaseman halvalla, ja joudun tekemään pihaton. niin tuntuu siltä että se tulee edullisemaks mitä pars navetta. ens viikolla ollaan viisaampia ::) peltojen puolesta lehmä luvun kasvattaminen antaa myöten täällä päin. ja ne on niitä kivettömiä peltoja! ;)
-
Vanaha sanonta pitää erellee liki paikkaansa!
"Ensimmäine paikka maksaa 100 000€ loppuje hinta sitte laskee vikkelämmi!" :'(
Eli pakolline perusinfra ja kelevolliset varastot maksaa ton vaikkei lehemiä enempää olisikkaa! :-[
-
ensin aateltiin uutta parsi navettaa sille 30 päälle. del pro.n lypsimet irrrottimilla, peet vastakkain. mutta kyllä nuokin vehkeet vaan uutena maksaa. arviolta 50000e eikä varmaa riitäkkää tankkeineen. että jos nyt saan lypsyaseman halvalla, ja joudun tekemään pihaton. niin tuntuu siltä että se tulee edullisemaks mitä pars navetta. ens viikolla ollaan viisaampia ::) peltojen puolesta lehmä luvun kasvattaminen antaa myöten täällä päin. ja ne on niitä kivettömiä peltoja! ;)
Älä ny saakeli mitään parsinavetta rakenna.
-
on ollut suunnitelmissa rakentaa uus navetta. lypsyasema 2x3 autotandem olis jo tiedos 2000e :o on mietitty näin ens alkuun 30 lypsävälle, siis pelkille lehmille ja pikku vasikoille uudet tilat. nykyinen on 11 lypsävälle oleva parsinavetta joka on jo kyllä todella tiensä päässä lypsykoneineen päivineen.. ens viikolla katotaan laskelmat miltä näyttää ;D en tiiä hymyilyttääkö sen jälkeen..
halvat perus ratkaisut kunniaan!
lasketa laskelma niin päin että ajattelemallasi tuotannolla paljonko se navetta saa maksaa. silloin heität itsellesi haasteen löydätkö keinot sen saavuttamiseen... ::)
mulla olis ehkä muutamia hyviä ideoita tollaseen rakentamiseen, mut en viiti lynkata itteäni (taas) tällä palstalla... :-[ :P
-
kyllä saa varmasti pelle pelottoman taitoja käyttää että saa jonkinmoisen pihaton halvalla tehtyä ::) ja pakko se on sillälailla laskekkin että "mitä se saa maksaa". velkaa on kumminki jo ennestäänki. kyllä siitä parsi navetta hässäkästä oon jo luopunu.. pitkällä tähtäimellä pihatto olis itellekki mieluisampi. tai emäntä siellä pää asiassa käy. ite oon vieraalla töissä :P
tuo visiiri ruokinta pöytä kiinnostaa. ja apettakin on tullu joskus tehtyä toisella tilalla..
-
mulla olis ehkä muutamia hyviä ideoita tollaseen rakentamiseen, mut en viiti lynkata itteäni (taas) tällä palstalla... :-[ :P
Anna paukkua vaan. :)
-
kyllä saa varmasti pelle pelottoman taitoja käyttää että saa jonkinmoisen pihaton halvalla tehtyä ::) ja pakko se on sillälailla laskekkin että "mitä se saa maksaa". velkaa on kumminki jo ennestäänki. kyllä siitä parsi navetta hässäkästä oon jo luopunu.. pitkällä tähtäimellä pihatto olis itellekki mieluisampi. tai emäntä siellä pää asiassa käy. ite oon vieraalla töissä :P
tuo visiiri ruokinta pöytä kiinnostaa. ja apettakin on tullu joskus tehtyä toisella tilalla..
Joku visirin tehnyt sanoi jossain pellervon haastattelussa että käytännössä maksaa saman verran kuin ruokintapöytä katon alle. Pitää kuitenkin tehdä hyvät kentät navetan ympärille että ei ole visirin ympärys ihan vellinä.
Väitäsin että apevaunu+traktorin hinnalla teet navettaan kioskit ja kiskoruokkian joka jakaa täyttöpäydältä tuorerehun lehmille.
-
Väitäsin että apevaunu+traktorin hinnalla teet navettaan kioskit ja kiskoruokkian joka jakaa täyttöpäydältä tuorerehun lehmille.
niin tekee. Ja saa kattella vierestä, kuinka muut parantaa rehuntuotannossa satotasoa ja laatua. Itte joutuu tyytymään siihen mitä on tähän astikin tehty. Tarvii puoltoista hehtaaria rehualaa per lehmä, kun toiset pärjää puolella hehtaarilla...
-
Väitäsin että apevaunu+traktorin hinnalla teet navettaan kioskit ja kiskoruokkian joka jakaa täyttöpäydältä tuorerehun lehmille.
no tuohan on kiintoisaa ;D pitääpä ottaa selvää!
-
Ei missää nimes kioskeja. Liian epävarmaa, että tulleeko sillä elukat ruokittua >:(
-
mulla olis ehkä muutamia hyviä ideoita tollaseen rakentamiseen, mut en viiti lynkata itteäni (taas) tällä palstalla... :-[ :P
Anna paukkua vaan. :)
amerikan mallin pohjakuva oli joskus täälläkin pulpettikattoinen rakennus verhoseinillä, jossa laajennusmahdollisuus sekä pituus että leveys suunnassa, kantavarakenne puupylväillä, maks 4 m jänneväli, matalat kourut...
tollainen 650 m2 rakennuksen tarpeet about 60 000 alv 0% ei sis vesikatetta (pitäs olla viissin eristetty) ja työtä eikä lantalaa, mut kylläkin kalusteet... omaa puutavaraa tarttee jonkun 300 tukkia (2000 e)...
maanvaihtoja ei juurikaan tossa mukana
lypsynavetan koneista ei oo ollu tarvetta joten hinnoissa ei arvaustakaan...
-
Väitäsin että apevaunu+traktorin hinnalla teet navettaan kioskit ja kiskoruokkian joka jakaa täyttöpäydältä tuorerehun lehmille.
no tuohan on kiintoisaa ;D pitääpä ottaa selvää!
No eikös noita apevaunuja saa jo alkaen 5000 euroa? Kyllä tuo visiiripöytä kuulostaa minustakin todella kustannustehokkaalta kun ei kallista katonalustilaa tuhlata ruokintapöytään.
Joku kylmäpihatto tai puolilämmin halli traktorilla kolattavilla lantakäytävillä luulisi niin kauhesti maksavan...Ja tekee sellaisen että sitä voi jatkaa myöhemmin...
-
Väitäsin että apevaunu+traktorin hinnalla teet navettaan kioskit ja kiskoruokkian joka jakaa täyttöpäydältä tuorerehun lehmille.
niin tekee. Ja saa kattella vierestä, kuinka muut parantaa rehuntuotannossa satotasoa ja laatua. Itte joutuu tyytymään siihen mitä on tähän astikin tehty. Tarvii puoltoista hehtaaria rehualaa per lehmä, kun toiset pärjää puolella hehtaarilla...
miks 30 lemmulle joku helv. kiskoruokkija, esim. pienkuormaimella meneekö varttia päivässä ??? :o
ajansäästöllä ei 30 lemmun kokoluokassa voi apetta perustella eikä halvemmalla investoinnilla. tohon adamin pointtiin en osaa ottaa kantaa... :-[ :-[
-
miks 30 lemmulle joku helv. kiskoruokkija, esim. pienkuormaimella meneekö varttia päivässä ??? :o
ajansäästöllä ei 30 lemmun kokoluokassa voi apetta perustella eikä halvemmalla investoinnilla. tohon adamin pointtiin en osaa ottaa kantaa... :-[ :-[
Miksi helvetissä joku apesysteemi joka vaatii aika varmasti yhden traktorin lisää ja vaatii leveän ruokintapöydän tai sen visiirin?
Kolkyt lehmää ruokkii varmollakin alle tunnin päivään. Tosin nämä varmot ei oo kehittynyt paskan vertaa 15v aikana, hinta on vaan noussut ja paljon. Pienkuormaimista ei oo kokemusta rehunjaossa, miten lie toimivat jäisillä paaleilla (jos paaleja siis syötetään)?
Kisko tai matto on parempi vaihtoehto jos navetassa touhuaa yksin. Tosin ei sitä asemalla pitkään jaksa.
Mut tuossa laajennettavuudessa on sekin juttu, että jos tekee sen aseman sen tilalle saa robon avulla ainakin 15 parsipaikkaa ilman seinien repimistä. Ja jos laittaa robon niin sitten sitä ei enäää pysty paljon laajentamaan kun lypsykapasiteetti tulee vastaan ellei laita lisää roboja.
-
Väitäsin että apevaunu+traktorin hinnalla teet navettaan kioskit ja kiskoruokkian joka jakaa täyttöpäydältä tuorerehun lehmille.
niin tekee. Ja saa kattella vierestä, kuinka muut parantaa rehuntuotannossa satotasoa ja laatua. Itte joutuu tyytymään siihen mitä on tähän astikin tehty. Tarvii puoltoista hehtaaria rehualaa per lehmä, kun toiset pärjää puolella hehtaarilla...
Mutta pontti on siinä että kun laitat myöhemmin sen apemyllyn ja pari poikittaiskuletinta, niin sinulla on täysin automaatinen apesysteemi täytöpöydältä lehmien eteen. joku 5 vuotta sitten TKS maksoi 3 väkirehulle ja täyttöpöytä 3-5 paalille maksoi 60000€. Menee jäinenkin paalu silpuksi, ainakin myyjän mielestä. Muistaakseni pelkkä se silpuri maksoi silloin 14000€+kiskot.
-
Pienkuormaimista ei oo kokemusta rehunjaossa, miten lie toimivat jäisillä paaleilla (jos paaleja siis syötetään)?
Hyvin pienkuormaajilla jäisenkin paalin möyhentää. ittellä paali lämpiää talvella rehuvarastossa pari päivää, jos on paaleja syötössä. ei niitä kannata lehmillä sulattaa. väittäisin että pienkuormaaja nopeampi ja monipuolisempi ruokinnassa kuin varmo. 80 lehmää ruokkii pienkuormaimella puoleen tuntiin melko vaivattomasti. sitten menee reippaasti aikaa, jos hakee paalit pihalta.
-
Ei mitään kiskoilla liikkuvia, yhtä luotettavia kuin VR. Apevaunuun ja traktoriin menee halvimmillaan 10 k€ jos ylpeys kestää käytetyillä puuhailla. Täyttöpöytiä ja komponentteja rajaton määrä ja samalla teknologialla saadaan eväät vaikka kilsan päässä olevaan vasikkalaan/hieholaan. Tietty kuormainkone vielä päälle. Pienelle karjalle järeähkö pienkuormain ehkä paras vaihtoehto, jolla tekee paljon muutakin, kuten vaikka jakaa sen valmiin appeen :o
-
Miksi helvetissä joku apesysteemi joka vaatii aika varmasti yhden traktorin lisää ja vaatii leveän ruokintapöydän tai sen visiirin?
Pärjäisinköhän minakin sitten ilman sitä viimeistäkin traktoria jos en syöttäisi lehmille apetta? Ja ei ole visiiriä eikä leveää ruokintapöytää?
Apetta menee kuitenkin parhaimmillaan 6500kg päivässä... :o ::)
-
KISS-periaate, Adamin mulle antama neuvo ;)
Ja kannattaa myös miettiä millä rehut jaetaan sitten, kun vehkeet särkyy...
Ja mitenkä sitten jos laajennetaan.
-
Pärjäisinköhän minakin sitten ilman sitä viimeistäkin traktoria jos en syöttäisi lehmille apetta? Ja ei ole visiiriä eikä leveää ruokintapöytää?
Apetta menee kuitenkin parhaimmillaan 6500kg päivässä... :o ::)
Eix noi automaatti järjestelmät oo kuitenki aika kalliita? Sekoitin + täyttöpöytä(?) + mattoruokkija. Paitti tietenki jos jakaa pienkuormaajalla.
Mä en ymmärrä tuosta appeesta muutenkaan mitää, että enempää en ota kantaa siihen. Tuskin tuossa kokoluokassa mitään sillä säästää. Kioskeilla saavuttaa varmaan suuremman keskituotoksen.
En minäkään varmoa suosittele. Kaksi konetta on ollut, eka toimi ihan hyvin, sitten se leikkas kiinni ja kului muutenki aika puhki. Toinen taas on ollu täys susi, sähköt ei oo toiminu ikinä kunnolla ja vikaa on ollut enemmän kuin vanhassa oli koko aikana kun se mellä oli. Ja ilmeisesti leikkuri on ollu uudesta saakka hieman kiero ja oli sitten repiä koko vehkeen poikki ;D
Dieseli koneessa ei riitä puhti pumpulle kuivilla ja isoilla paaleilla, muista ei oo kokemusta.
-
Nuorkarjalle tein kesällä 25m pitkän visiirin. Materiaalina reilu lavallinen valuharkkoa+5 lankkua eläinten puolelle (200€), 20m2 betonipohja (visiiri tuli pulpettikaton seinätolppien ulkopuolelle)(400-500€ pumpattuna pohja ja harkot), 6m I-palkkia ulkoseinän rungoksi (ehkä 200€?), 150m lankkua (250€) ja sinkittyä peltiä 20-30m2 (200€) ulkoseinäksi, täryn vuokra (100€), kuorma sepeliä (150€) ja ehkä viikon verran omaa työtä (1000€). Mitä tuosta sitten tulee, about 2500€? Päälle tein valokatteesta jyrkän lipan, hinta töineen reilu tonnin. Tässä on piha aikalailla valmiina, ja auki oleva kylmä tila.
Uudessa tilassa olisi rännin päällä metrin korkea pressu(esim. verhoissa käytettävää muovia) ja sen päällä verho tai kennolevyä (kennolevy pienemmässä aika kustannustehokas). Painotettu pressu visiirin eteen maksaisi varmaan 500-1000€, ja siedettävän pihan teko 15€/neliö sepelin osalta (2 tonnia/neliö luulisi riittävän) ja siihen päälle kaivurin ja maansiirron kustannukset, esim. 15€ neliö. 3m x 25m tekee 75m2, 2250€. Piha + pressu tekee siis 3 tonnia, neljä jos tehdään isompi piha. Eli pienen pihaton 25m pitkä visiiri jossa 35 reilu 70cm leveää ruokintapaikkaa, kaikkinensa 6-7 tonnia ja siitä suurin osa pohjien tekoa.
Ja jos ei halua itse tehdä kourua, hyvää betonikourua molemmilla seinillä saa rahteineen about 150€/m alv 0. eli 25m tekisi 3750€ + pohjien teko ja pressu.
Jos haluaa koneistetun visiirin, niin asia on tietty ihan eri, en suosittele :)
Edit: Ja tästä lähtökohdasta tekisin siis esim. 12m leveän kattotuoli-navetan turvevinokuivikkeella ja ehkä jopa raapan putsaamana, yksi 2,5-3m leveä, 25m pitkän käytävän raappa ohjauksineen maksaisi varmaan joku 5000-10000€ tomintaperiaatteesta riippuen.
25m eläintilaa, ehkä 10m maitohuoneelle ja lypsyasemalle ja viimeinen 10m vasikkalalle. 45x12m, 540m2 jossa pohjan teko taas maksaa minkä maksaa mutta aika halvalla tuollaisen saisi tehtyä, itsellä on puolta lyhyempi vastaava (vasikkala+maitohuone) ruoteissa eikä rahaa pohjineen ole varmaan 20000€ enempää palanut.
-
ihan aluks oon miettiny rehun jakamista ihan avantti tyyliin. ja sen verran leveä ruokinta pöytä että mahtuu valtrallakin siitä menemään jos avantti piiputtaa :P ja sen lisäks sitä hemmetin kioskia :o miten tuo kiskoruokkia muuten pihatossa käytännössä toimii. jotkut kantturathan sillon saa enemmän ja toiset vähemmän, toisin kun pars navetassa kun ovat kytkettyinä >:(
-
ihan aluks oon miettiny rehun jakamista ihan avantti tyyliin. ja sen verran leveä ruokinta pöytä että mahtuu valtrallakin siitä menemään jos avantti piiputtaa :P ja sen lisäks sitä hemmetin kioskia :o miten tuo kiskoruokkia muuten pihatossa käytännössä toimii. jotkut kantturathan sillon saa enemmän ja toiset vähemmän, toisin kun pars navetassa kun ovat kytkettyinä >:(
kai ne kaikki saa syödä rehua sen mitä jaksaavat ??? Vai luulitko että joku olisi tarkoittanut väkirehun jakoa kiskoilla?
-
Pienessä mittakaavassa apetta voi ehkä jakaakin pienkuormaimella, mutta kyllä ape pitäis saada hyvin "suoralla" linjalla eläimen eteen. Aatamilla kokemusta appeen jakamisesta vanhassa navetassa pienkuormaimella, joten voi kommentoida sitäkin hommaa.
Aika lailla hankala on "normaalissa" mittakaavassa saada parsipaikalle hintaa alle 8000 €. Meillä ollaan tällä hetkellä kustannusarviossa tällä hetkellä tuossa paikkeilla sisältäen rakennuksen ja lietesäiliön. Eläinten ostot ym. "pikkujutut" lisää sitten kuluja ihan riittävästi. Edullisemmastikin saa varmasti rakennettua mitä meillä on aiottu, mutta on tiettyjä juttuja mitä on haluttu ja niistä tulee lisää kustannuksia :'(
-
Eix noi automaatti järjestelmät oo kuitenki aika kalliita? Sekoitin + täyttöpöytä(?) + mattoruokkija.
Ei minulla ole ruokinnassa mitään automatiikkaa
Mä en ymmärrä tuosta appeesta muutenkaan mitää, että enempää en ota kantaa siihen.
Miksi sitten kommentoit jos et ymmärrä?
Tuskin tuossa kokoluokassa mitään sillä säästää. Kioskeilla saavuttaa varmaan suuremman keskituotoksen.
Sullahan tuntuu olevan varmalla pohjalla tuo tietotaito... ::)
-
60 k€ makso täysaatomaattinen ruokinta niin että sekoittaja 20 mottiin asti sama ja jaa jaa lehmät painaa tykkää nappia appeesta varmasti jo fb olisivat ;)
Yksi isäntä mulle sano viimmekeväänä 80 lehmän karjassa että appeella tekee joko kympin tilin tae toesen mokoman turpaan kyse on vain kuinka kiinnostunut olet miten lehmäsi ruokit :)
-
Sullahan tuntuu olevan varmalla pohjalla tuo tietotaito... ::)
Ei se kyllä ole.
Mietin vaan, että mikä järki se rehu on ensin puskea vaunusta läpi ja sitten vielä erikseen kuljettaa ruokintapöydälle ;D Ja senkin joutuu tekemään pari kertaa päivässä.
Eikö ape perustu siihen, että saadaan tasalaatuista rehua suuri määrä? Eli pitää olla jo mitä sotkeakkin sinne sekaan. Pienellä karjalla on mun järjen mukaan helpompaa vaan säätää palikoiden määrää.
30 lehmää muuten ruokkii käsinkin remonttiajan nuorempikin hemmo (nimim. kokemusta on), että kannattaa miettiä kahdesti sitä leveää ruokintapöytää jos sitä ei oikeasti tarvi.
-
Näis slaideis vois olla jotain mietittävää:
http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/2_Kammel_Dairy_Modernization%20FIpakattu_0.pdf
Muutama vuosi sitten tuli Kammelin matkassa käytyä muutamalla noista kuvien tiloista...
Ruokinnasta mitään en tiedä, mutta ko. navettaseminaarin eräässä toisessa esityksessä oli eräs näkemys aiheeseen:
- yksinkertaista ja varmatoimista, yksinkertaista ja varmatoimista, yks…… ”eikä pätkääkään eward-ketjua”
-
Ja senkin joutuu tekemään pari kertaa päivässä.
Eikö se kerta päivässä riitä?
No ei riitä, jos vaunuun ei sovi niin paljoa apetta, että se vastaa vuorokauden kulutusta. Mutta muuta syytä ei ole siihen että pitäisi ruokkia useammin kuin kerran päivässä.
30 lehmän karjaan ei aperuokintaa kannata miettiäkään sen vaatiman investointien ja perustyömenekin takia. Mutta karjakoon kasvaessa seosrehuruokinnan vaatima työmenekki kasvaa hyvin hitaasti.
Mutta kukin ruokkikoon kuten haluaa.Mutta jos on oikeasti harkitsemassa (tekemässä investointia joka tapauksessa) päätöksen tekoa varten vain kannattaisi
ottaa asioista oikeasti selvää eikä perustaa luulojen ja mutujen varaan.
ps. tunnissa ruokkii tarkoituksen mukaisilla apevehkeillä reilusti yli satapäisen karjan helposti. Ja ilman automatiikkaa.
-
30 lehmän karjaan ei aperuokintaa kannata miettiäkään sen vaatiman investointien ja perustyömenekin takia. Mutta karjakoon kasvaessa seosrehuruokinnan vaatima työmenekki kasvaa hyvin hitaasti.
Niin eikö kysyjä ollut 30 lehmän navettaa tekemässä? En mä oo isommista navetoista puhunutkaan.
-
30 lehmän karjaan ei aperuokintaa kannata miettiäkään sen vaatiman investointien ja perustyömenekin takia. Mutta karjakoon kasvaessa seosrehuruokinnan vaatima työmenekki kasvaa hyvin hitaasti.
Niin eikö kysyjä ollut 30 lehmän navettaa tekemässä? En mä oo isommista navetoista puhunutkaan.
Tässä threadissa on ainakin alun perin keskusteltu rakentamisen kustannuksista yleisesti. Kolmen lehmän navetassa pärjää vallan mainiosti talikolla, kottikärryssäkin on jo puolet rehvastelua. Sellaisessakin olen ollut joskus lomittamassa.
Mutta kun rupesit avautumaan siitä miltä sinusta tuntuu erilaisten menetelmien vaikutus maatilan kustannusrakenteeseen ja halusit meiile muille näitä mutuja ja luulojasi jakaa lähes varmoina totuuksina, en voinut olla vastaamatta. Turhaan tietenkin.
Sinusta tulee vielä hyvä maanviljelijä, tuo uskontopuoli on kunnossa. Muutahan ei päätösten perustaksi tarvitakaan.
-
Tässä threadissa on ainakin alun perin keskusteltu rakentamisen kustannuksista yleisesti. Kolmen lehmän navetassa pärjää vallan mainiosti talikolla, kottikärryssäkin on jo puolet rehvastelua. Sellaisessakin olen ollut joskus lomittamassa.
Mutta kun rupesit avautumaan siitä miltä sinusta tuntuu erilaisten menetelmien vaikutus maatilan kustannusrakenteeseen ja halusit meiile muille näitä mutuja ja luulojasi jakaa lähes varmoina totuuksina, en voinut olla vastaamatta. Turhaan tietenkin.
Sinusta tulee vielä hyvä maanviljelijä, tuo uskontopuoli on kunnossa. Muutahan ei päätösten perustaksi tarvitakaan.
Pari sivua on kyllä mennyt 30 lehmän pihattoa suunnitellessa, enkä muuhun ole kantaa ottanut.
Kai mä kuitenkin jotain voin tietää kun meillä tuon kokoluokan pihatto on?
Onko joku väittäny että musta tulee maanviljelijä? ::) Matikka on kyllä ollu aina parempi ku uskonto, ei nuo uskon asiat oikein kiinnosta.
-
Kato kato! Saatiin keskustellua aikaan kun esitettiin valta virrasta poikeava näkemys! Viime talvena kävin tutustumassa useampaan navettaan ja yhdessä sotkettiin apemyllyllä käytännässä vain tuorerehu ja nappulat jaettiin kioskista. Keskituotos oli siellä jotain 11000kg luokkaa. Toisessa oli ihan sekon mobil vaunu! Sillä ajettiin korkeintaan laosta ulos lastauksen ajaksi ja sisälle takaisin rehuvarastoon, siitä sitten sotketut tuorerehut lehmien eteen. Kiskoruokkia jakoi väkirehut ammuille.
Kukin taaplaa tyylillään, mutta minusta alkaa olla jo kaliin oloinen tuomoinen 100k€ ajettava apevaunu pelkästään tuorerehun sotkemiseen. ???
-
Näis slaideis vois olla jotain mietittävää:
http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/2_Kammel_Dairy_Modernization%20FIpakattu_0.pdf
Muutama vuosi sitten tuli Kammelin matkassa käytyä muutamalla noista kuvien tiloista...
Ruokinnasta mitään en tiedä, mutta ko. navettaseminaarin eräässä toisessa esityksessä oli eräs näkemys aiheeseen:
- yksinkertaista ja varmatoimista, yksinkertaista ja varmatoimista, yks…… ”eikä pätkääkään eward-ketjua”
hei tosi hyvä linkki :D :D
totahan mää tarkoitin tossa aiemmin... ::)
paikalla tehtyä ja yksinkertaista, vaikka suomessa hintataso olis tuplat ei 6000 d taitas ylittyä :o'
oonks mä tulossa hulluks kun kattelen lypsyammunavetoiden kuvia, APUVA :-X :o
-
Näis slaideis vois olla jotain mietittävää:
http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/2_Kammel_Dairy_Modernization%20FIpakattu_0.pdf
Muutama vuosi sitten tuli Kammelin matkassa käytyä muutamalla noista kuvien tiloista...
Ruokinnasta mitään en tiedä, mutta ko. navettaseminaarin eräässä toisessa esityksessä oli eräs näkemys aiheeseen:
- yksinkertaista ja varmatoimista, yksinkertaista ja varmatoimista, yks…… ”eikä pätkääkään eward-ketjua”
hei tosi hyvä linkki :D :D
totahan mää tarkoitin tossa aiemmin... ::)
paikalla tehtyä ja yksinkertaista, vaikka suomessa hintataso olis tuplat ei 6000 d taitas ylittyä :o'
oonks mä tulossa hulluks kun kattelen lypsyammunavetoiden kuvia, APUVA :-X :o
Olipa tutun näköisiä slaideja. Tais Kammel pitää performanssin näiden pohjalta Sorsanpesässä ennen Sarkamessuja. :D
-
Mielenkiintoinen keskustelu.
Oma näkemys vahvistunut tässä vuosien varrella - KISS strategia syytä muistaa jos kustannusrakennetta ajatellaan.
Kustannusautomaattien rakentamista on vältettävä - eli sellaisten ratkaisujen valinta jotka pakottavat jatkossa esim. tietynlaisten rehujen tai työmenetelmien käyttöön ja estävät sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin
Suoraviivaisuus toinen muistettava asia, turhien työvaiheiden välttäminen. Tässä tulee joskus mietittyä esimerkiksi aperuokinnassa, että mikä on se oikeasti oleellinen syy, miksi rehun pitäisi apevaunu jälkeen liikkua missään muualla kuin suoraan ruokintapöydälle vaunusta kerran päivässä?
Kaikki rehu, mikä liikkuu ruuvilla, spiraalilla tai kuljettimella matkallaan lehmän eteen, on liian kallista - näin sanoi eräs monenlaista systeemiäelämänsä varrella kokenut karjanpitäjä, ja siinä on paljon totta.
Nämä näkemykset liittyy vahvasti myös vikasietoisuuteen, joka myös muistettava.
Automaation kannattavuutta arvioitaessa on syytä muistaa, että niiden kannattavuus tulee siitä, että ne laskelmissa korvaa viljelijän työpanosta- sitä ainoaa tuotantopanosta joka tuottaa viljelijälle itselleen rahaa. Pitää muistaa varoa sitä, ettei ulkoista töiden lisäksi itseään tilan rahaliikenteestä ;-)
-
oonks mä tulossa hulluks kun kattelen lypsyammunavetoiden kuvia, APUVA :-X :o
Et suinkaan. Jos satut kuitenkin "loikkaamaan" niin kyllä me susta huoli pidetään. ;)
Jokunen vuosi vuosi sitten Faban pippaloissa Kantoniemen Juhalla oli vähän saman suuntainen esitys joskin enemmän johtamis painotteinen. Ja just tuota laajentavan tilan näkö kulmaa. Valitettavasti sitä ei taida enää netistä löytyä.
-
Mielenkiintoinen keskustelu.
Oma näkemys vahvistunut tässä vuosien varrella - KISS strategia syytä muistaa jos kustannusrakennetta ajatellaan.
Kustannusautomaattien rakentamista on vältettävä - eli sellaisten ratkaisujen valinta jotka pakottavat jatkossa esim. tietynlaisten rehujen tai työmenetelmien käyttöön ja estävät sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin
Suoraviivaisuus toinen muistettava asia, turhien työvaiheiden välttäminen. Tässä tulee joskus mietittyä esimerkiksi aperuokinnassa, että mikä on se oikeasti oleellinen syy, miksi rehun pitäisi apevaunu jälkeen liikkua missään muualla kuin suoraan ruokintapöydälle vaunusta kerran päivässä?
Kaikki rehu, mikä liikkuu ruuvilla, spiraalilla tai kuljettimella matkallaan lehmän eteen, on liian kallista - näin sanoi eräs monenlaista systeemiäelämänsä varrella kokenut karjanpitäjä, ja siinä on paljon totta.
Nämä näkemykset liittyy vahvasti myös vikasietoisuuteen, joka myös muistettava.
Automaation kannattavuutta arvioitaessa on syytä muistaa, että niiden kannattavuus tulee siitä, että ne laskelmissa korvaa viljelijän työpanosta- sitä ainoaa tuotantopanosta joka tuottaa viljelijälle itselleen rahaa. Pitää muistaa varoa sitä, ettei ulkoista töiden lisäksi itseään tilan rahaliikenteestä ;-)
KV:ssä oli juttua traktorivetoisen ja kiinteän apevaunun kustannuseroista. Kiinteä tuli testin mukaan halvemmaksi käyttää.
-
[quote author=Terminator II link=topic=35232.msg591746#msg591746
KV:ssä oli juttua traktorivetoisen ja kiinteän apevaunun kustannuseroista. Kiinteä tuli testin mukaan halvemmaksi käyttää.
[/quote]
Tätä juttua en ole lukenut, mutta eräässä koulutuksessa insinööri laskeskeli samaa asiaa.. yleisöstä kaikui epäuskoisuuden viesti. ???
-
Näinhän se varmasti on. Litralla pöötä saadaan parhaimillaankin tehtyä työtä vain noin 2,4 kw/h. Käytännössä sinä aikana kun traktori pyörii apetta tehdessä, suhde on paljon murheellisempi. Yleisesti ottaen traktrorilla sotkevien mielestä sähkö on niin jumalattoman kallista, viimeistään vedotaan siihen, kuinka tarvittaisiin isommat päävarokkeet ;D. Sitten kun otetaan huomioon kiinteät kustannukset, tilojen tarve (kiinteitä kustannuksia), monikäyttöisyys jne. niin mielestäni raktorikäyttöinen hakkaa 100-0. Jos tarkastellaan pelkästään tarpeeksi suurelle lehmälaumalle yhdessä rakennuksessa tehtävää seosta yhdelle ruokintapöydälle niin varmasti kiinteä sekoitin ja mattoruokkija on kustannustehokkain vaihtoehto.
-
Näinhän se varmasti on. Litralla pöötä saadaan parhaimillaankin tehtyä työtä vain noin 2,4 kw/h. Käytännössä sinä aikana kun traktori pyörii apetta tehdessä, suhde on paljon murheellisempi. Yleisesti ottaen traktrorilla sotkevien mielestä sähkö on niin jumalattoman kallista, viimeistään vedotaan siihen, kuinka tarvittaisiin isommat päävarokkeet ;D. Sitten kun otetaan huomioon kiinteät kustannukset, tilojen tarve (kiinteitä kustannuksia), monikäyttöisyys jne. niin mielestäni raktorikäyttöinen hakkaa 100-0. Jos tarkastellaan pelkästään tarpeeksi suurelle lehmälaumalle yhdessä rakennuksessa tehtävää seosta yhdelle ruokintapöydälle niin varmasti kiinteä sekoitin ja mattoruokkija on kustannustehokkain vaihtoehto.
Useamman navetan ruokimiseen traktorikäyttöinen on ainoa järkevä apemylly. Yhden navetan ruokimiseen kiinteä apekeskus ja matto/kisko/ketju ynm. himmeli on kustannus tehokkain vaihtoehto. Tiedän pellon himeleillä tehdyn robotti navetan missä on mattoruokkia, niin isännältä menee 15 minuutia lehmien ruokintaan ja se 15 minuutia kuluu siihen että laskee vettä 1000 litraa apeen sekaan. ;D
-
Näinhän se varmasti on. Litralla pöötä saadaan parhaimillaankin tehtyä työtä vain noin 2,4 kw/h. Käytännössä sinä aikana kun traktori pyörii apetta tehdessä, suhde on paljon murheellisempi. Yleisesti ottaen traktrorilla sotkevien mielestä sähkö on niin jumalattoman kallista, viimeistään vedotaan siihen, kuinka tarvittaisiin isommat päävarokkeet ;D. Sitten kun otetaan huomioon kiinteät kustannukset, tilojen tarve (kiinteitä kustannuksia), monikäyttöisyys jne. niin mielestäni raktorikäyttöinen hakkaa 100-0. Jos tarkastellaan pelkästään tarpeeksi suurelle lehmälaumalle yhdessä rakennuksessa tehtävää seosta yhdelle ruokintapöydälle niin varmasti kiinteä sekoitin ja mattoruokkija on kustannustehokkain vaihtoehto.
Pääproput taitaa 63:een asti olla kohtuullisen hintaisia...(???) sitten sekon sähkömoottori-paketti reilusti yli kympin hinnalla aiheuttaa tahattomia pakkoliikkeitä, antaa jäähä sen kauppaan...
-
Näinhän se varmasti on. Litralla pöötä saadaan parhaimillaankin tehtyä työtä vain noin 2,4 kw/h. Käytännössä sinä aikana kun traktori pyörii apetta tehdessä, suhde on paljon murheellisempi. Yleisesti ottaen traktrorilla sotkevien mielestä sähkö on niin jumalattoman kallista, viimeistään vedotaan siihen, kuinka tarvittaisiin isommat päävarokkeet ;D. Sitten kun otetaan huomioon kiinteät kustannukset, tilojen tarve (kiinteitä kustannuksia), monikäyttöisyys jne. niin mielestäni raktorikäyttöinen hakkaa 100-0. Jos tarkastellaan pelkästään tarpeeksi suurelle lehmälaumalle yhdessä rakennuksessa tehtävää seosta yhdelle ruokintapöydälle niin varmasti kiinteä sekoitin ja mattoruokkija on kustannustehokkain vaihtoehto.
Pääproput taitaa 63:een asti olla kohtuullisen hintaisia...(???) sitten sekon sähkömoottori-paketti reilusti yli kympin hinnalla aiheuttaa tahattomia pakkoliikkeitä, antaa jäähä sen kauppaan...
Mutta palattaisiinko takaisin siihen alkuperäiseen ajatukseen eli 30 lehmän ruokimiseen. Siihen kun ei oikein kärsi 100000€ härveleitä ostaa, kun se nostaa jo parsipaikan hintaa n.3400€
-
Paalipuukolla paali halki ja siltanosturilla suoraan pöydälle. ???
-
Näinhän se varmasti on. Litralla pöötä saadaan parhaimillaankin tehtyä työtä vain noin 2,4 kw/h. Käytännössä sinä aikana kun traktori pyörii apetta tehdessä, suhde on paljon murheellisempi. Yleisesti ottaen traktrorilla sotkevien mielestä sähkö on niin jumalattoman kallista, viimeistään vedotaan siihen, kuinka tarvittaisiin isommat päävarokkeet ;D. Sitten kun otetaan huomioon kiinteät kustannukset, tilojen tarve (kiinteitä kustannuksia), monikäyttöisyys jne. niin mielestäni raktorikäyttöinen hakkaa 100-0. Jos tarkastellaan pelkästään tarpeeksi suurelle lehmälaumalle yhdessä rakennuksessa tehtävää seosta yhdelle ruokintapöydälle niin varmasti kiinteä sekoitin ja mattoruokkija on kustannustehokkain vaihtoehto.
Pääproput taitaa 63:een asti olla kohtuullisen hintaisia...(???) sitten sekon sähkömoottori-paketti reilusti yli kympin hinnalla aiheuttaa tahattomia pakkoliikkeitä, antaa jäähä sen kauppaan...
Mutta palattaisiinko takaisin siihen alkuperäiseen ajatukseen eli 30 lehmän ruokimiseen. Siihen kun ei oikein kärsi 100000€ härveleitä ostaa, kun se nostaa jo parsipaikan hintaa n.3400€
juu äijjillä alkaa mopot keulimaan kun tekniikasta on kyse sit sellaaset ostetahan ja kattellaan sormi suussa kun huoltomies käy huoltamasa messevällä tunti taksalla :o
30 lehmän ruokintaan ainoat järkevät ruokintä järjestelmät on avant tahi varmo :o kioskei saa jo käytettyinä toki olisi eduksi jos pöydälle saisi apevaunullakin rehua.
-
oonks mä tulossa hulluks kun kattelen lypsyammunavetoiden kuvia, APUVA :-X :o
Samaa mäkin välillä mietin... :o
-
oonks mä tulossa hulluks kun kattelen lypsyammunavetoiden kuvia, APUVA :-X :o
Samaa mäkin välillä mietin... :o
Ei muutta ko terapoimaan lypsynavettaan ;D
-
oonks mä tulossa hulluks kun kattelen lypsyammunavetoiden kuvia, APUVA :-X :o
Samaa mäkin välillä mietin... :o
Ei muutta ko terapoimaan lypsynavettaan ;D
Juu, kyllä sillä tavalla tervehtyy hyvinkin nopsaan ;D
Kaappoo tosin kattelee asioita vähän laajemmin kun normitäppäri, eihän se oo paha tietää muidenkin systeemeistä ::)
-
oonks mä tulossa hulluks kun kattelen lypsyammunavetoiden kuvia, APUVA :-X :o
Samaa mäkin välillä mietin... :o
Ei muutta ko terapoimaan lypsynavettaan ;D
aika on vissiin kullanut muistot, juurikin viitisen vuotta tuli täyteen kun lypsyllä tullu oltua ;D ;D
toisaalta pitäähän sitä suunnitelmia bertta olla jos venäjänpoika vie jatkossakin käpyiset lihatilit ::) :P
-
Kyllähän se sunkin kannattaa mikko suunnitella mihin kohtaan uuteen pihattoos laitat lypsyaseman ja maitohuoneen ;) Semmonen tulis ainakin mulle mieleen jos uuutta parsipihattoo rupeis rakentamaan, tosin nyt tuntuu että tulee palkkatöissä raha niin helpolla että jää emonavettakin laajentamatta...
-
Kyllähän se sunkin kannattaa mikko suunnitella mihin kohtaan uuteen pihattoos laitat lypsyaseman ja maitohuoneen ;) Semmonen tulis ainakin mulle mieleen jos uuutta parsipihattoo rupeis rakentamaan, tosin nyt tuntuu että tulee palkkatöissä raha niin helpolla että jää emonavettakin laajentamatta...
juuh tätä pohjaa vastaan maitotilojen väheneminen 5000 on yltiö optinismia.
-
Kyllähän se sunkin kannattaa mikko suunnitella mihin kohtaan uuteen pihattoos laitat lypsyaseman ja maitohuoneen ;) Semmonen tulis ainakin mulle mieleen jos uuutta parsipihattoo rupeis rakentamaan, tosin nyt tuntuu että tulee palkkatöissä raha niin helpolla että jää emonavettakin laajentamatta...
juuh tätä pohjaa vastaan maitotilojen väheneminen 5000 on yltiö optinismia.
http://www.kp24.fi/uutiset/299645/Maatalouden-investoinnit-piristym%c3%a4ss%c3%a4-Pohjanmaalla
-
Kyllähän se sunkin kannattaa mikko suunnitella mihin kohtaan uuteen pihattoos laitat lypsyaseman ja maitohuoneen ;) Semmonen tulis ainakin mulle mieleen jos uuutta parsipihattoo rupeis rakentamaan, tosin nyt tuntuu että tulee palkkatöissä raha niin helpolla että jää emonavettakin laajentamatta...
juuh tätä pohjaa vastaan maitotilojen väheneminen 5000 on yltiö optinismia.
http://www.kp24.fi/uutiset/299645/Maatalouden-investoinnit-piristym%c3%a4ss%c3%a4-Pohjanmaalla
toi ei kyl kerro investointien järkevyyrestä :o
-
Kyllähän se sunkin kannattaa mikko suunnitella mihin kohtaan uuteen pihattoos laitat lypsyaseman ja maitohuoneen ;) Semmonen tulis ainakin mulle mieleen jos uuutta parsipihattoo rupeis rakentamaan, tosin nyt tuntuu että tulee palkkatöissä raha niin helpolla että jää emonavettakin laajentamatta...
juuh tätä pohjaa vastaan maitotilojen väheneminen 5000 on yltiö optinismia.
http://www.kp24.fi/uutiset/299645/Maatalouden-investoinnit-piristym%c3%a4ss%c3%a4-Pohjanmaalla
toi ei kyl kerro investointien järkevyyrestä :o
Sitä tuolla seminaarissa kyllä painotettiin, enää ei kuka vain saa lainaa navetan rakentamiseen. Kun kokoluokka, ja varsinkin kustannukset, on karanneet pilviin. Yrittäjäriski on karannut melkoiseksi, ja Tanskan tilannetta ei halua kukaan. Investoimaan kannustettiin mutta miettimään tarkemmin, suuri ei ole aina kaunista tai tuottavaa.
Hyvänä esimerkkinä, P-P:n Ely-keskuksen rahoittamien navetoiden keskikoko oli 2005 noin 42 lehmää ja hintaa 225 tuhatta. Viime vuonna reilu 83 lehmää ja hintaa 996 tuhatta. Parsipaikkojen hinnat nousseet juuri siitä Keskonkin mainitsemasta "mallipihatosta" samoilta ajoilta viidestä tonnista viime vuoden kahteentoista ::) Ja vieläkin jää kuulemma joskus rahoittamatta hankkeita, joissa parsipaikkojen hinnat yli 20 tuhatta. Laitetaan isäntä laskemaan hommaa uudelleen ;D
-
Hyvänä esimerkkinä, P-P:n Ely-keskuksen rahoittamien navetoiden keskikoko oli 2005 noin 42 lehmää ja hintaa 225 tuhatta. Viime vuonna reilu 83 lehmää ja hintaa 996 tuhatta. Parsipaikkojen hinnat nousseet juurikin siitä keskonkin mainitsemasta "mallipihatosta" samoilta ajoilta viidestä tonnista viime vuoden kahteen toista Ja vieläkin jää kuulemma joskus rahoittamatta hankkeita, joissa parsipaikkojen hinnat yli 20 tuhatta. Laitetaan kuulemma isäntä laskemaan hommaa uudelleen
OMG :o :o :o :o :o :o
-
Siis todellakin OMG :o Uskonto 10 jne... jos luulee että maidolla saa joskus maksettua tuollaiset palatsit.
-
Siis todellakin OMG :o Uskonto 10 jne... jos luulee että maidolla saa joskus maksettua tuollaiset palatsit.
Tuossa kilometrin päässä navetta, jossa parsipaikka maksoi ennen vuosituhannen vaihdetta noin puolitoistatonnia ja vieressä toinen jossa yli tuplasti enemmän. Eli kolmen, neljän tonnin navetta oli silloin ylikallis... Pari vuotta myöhemmin omat karkeat suunnitelmat olisi maksaneet noin kolmisen tonnia paikka eli sadan lehmän navetta kolme miljoonaa markkaa. Se ei tuntunut kalliilta, mutta tuntui sitovalta työltä :)
Voi vain kysyä, mikä nykyään niinpaljon parempaa maidontuotannossa kuin aiemmin, kun noillakin hinnoilla rakennetaan. Olikos se niin, että tonni parsipaikan hinnassa on sentti litrahinnassa navetan lasketulla käyttöiällä?
Omasta kunnassa tieten keskimääräistä laskutaitoisempaa porukkaa, yhtään yli sadan lehmän navettaa ei toistaiseksi ole :) Navetat rakennettu edellisessä buumissa.
Tähän laskutaitoon "auttaa" kilpailu pelloista, kuitenkin maataloustuotannon kokonaistuotossa kympin sakissa, maidontuotannossakin suunnilleen kympin sakissa. Edelleenkin, suuri ei ole kaunista, ellei siihen ole realistisia edellytyksiä.
Kustannusten nousu on yhteinen asia, vaikka se ei juuri omaa alaa koskettaisikaan.
-
Se pitää nyt taas muituttaa että nykyään puhutaan koko ajan parsipaikan alv 0. hinnasta ennen tukia. Jos jostain löytyisi kolmen osakkaan yhtiö/yhtymä etelästä, ja kaikki osakkaat olisivat alle 40, niin tietääkö joku paljonko maksettavaa jää yrittäjille, jos tekevät vaikka 150 lehmäpaikkaa, 9000/kpl?
edit:
tuosta voi luntata:
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/maaseudunrahoitus/5uQkLmLMh/MAATALOUDEN_INVESTOINTITUKIEN_TUKIMUODOT_JA_TUEN_ENIMMAISMAARAT_vuonna_2012_02122011.pdf
Ja tukea+korkotukea voi saada korkeintaan miljoonan kun osakkaita on kolme.
-
Näin se tahtoo olla nämä kustannukset.. mainittin jokin sivu sitten siitä 30 lehmän uudesta navetasta. likwit on siitä nyt tekeillä ja tehään siitä 40 elukankin versio. saapas nähä miten äijän käy.
Tämä likwin tekijä sano että laskelmat saadaan kyllä näyttämään siltäkin että varmasti pankista tippuu lainaa :o sanoin että ehottomasti sellanen mikä on mahollisimman realistinen! eikä mitään mössöä missä on kaikki kaunisteltu. ei sitä navettaa oo hinnalla millä hyvänsä saatava. >:(
etitään sitte toiset ratkasut jos niin on
-
Tämä likwin tekijä sano että laskelmat saadaan kyllä näyttämään siltäkin että varmasti pankista tippuu lainaa
täsä vaiheesa likwin tekijä vaihtoon 8)
-
Tämä likwin tekijä sano että laskelmat saadaan kyllä näyttämään siltäkin että varmasti pankista tippuu lainaa
täsä vaiheesa likwin tekijä vaihtoon 8)
Juu ja kannattaa itsekin syventyä omaan tilanteeseen, jos vähänkään pysyy luvut näpeissä niin karkeita laskelmia voi tehdä ilman sitä likwiäkin.
-
maalaisjärkeä on hyvä käyttää jos sitä vähääkään on.. pitää ne velat saaha maksetuksikin!
-
Pitäisi hillitä kustannuksia, hylkäämällä ritilät se onnistuisi, onko se itsemurha robottinavetassa?
-
Ei sitten seitsemää vuotta mennyt,että kustannuksien hillintä tuli mieleen
😎
-
...tarjoukset oli jätetty myös kotimaisille valmistajille jälleen kirkkaasti halvin vaihtoehto oli conexx lehmäpaikan hinnaksi jäi edulliset 12500€
Conexx on navettojen trabant - rakenteiden ruostuminen alkaa jo ensimmäisenä vuonna, jos lehmä pääsee paskomaan lähellekään pystyprofiileja. Ne on ohuesta levystä prässättyjä.
Mitä tulee ritilöihin, umpikäytäviähän useimmilla on, paitsi sitten erilaisia ritiläversioita lannan pudotuspäässä ja robon ympäristössä. Uusin keksintö on kapea ritilä käytävän keskellä (max 1 m). Runsas kauran syöttäminen on itsemurha ritiläpihatossa. )))
-
...tarjoukset oli jätetty myös kotimaisille valmistajille jälleen kirkkaasti halvin vaihtoehto oli conexx lehmäpaikan hinnaksi jäi edulliset 12500€
Conexx on navettojen trabant - rakenteiden ruostuminen alkaa jo ensimmäisenä vuonna, jos lehmä pääsee paskomaan lähellekään pystyprofiileja. Ne on ohuesta levystä prässättyjä.
Mitä tulee ritilöihin, umpikäytäviähän useimmilla on, paitsi sitten erilaisia ritiläversioita lannan pudotuspäässä ja robon ympäristössä. Uusin keksintö on kapea ritilä käytävän keskellä (max 1 m). Runsas kauran syöttäminen on itsemurha ritiläpihatossa. )))
Mitä pidät runsaana kaura määränä ja mikä o käötännössä tua "itsemurha".
-
Mitä pidät runsaana kaura määränä ja mikä o käötännössä tua "itsemurha".
Kyse on tuotoksen rakenteesta. Riittävän kiinteä läjä ei mene ilman suostuttelua ritilästä alas. 80-luvun jutut "kauraa heruvalle" on paree unohtaa. Laittaa sinne apekärryyn aluksi yhden heinäpaalin, niin tulee kuitua. Itsemurhalla tarkoitan ritilän skrabaustyön määrää. Mut mä en oo neuvoja, kukin kokeilee itse ja valkkaa oman tavan. Kovan tuotoksen hakeminen taisi olla synkronissa lehmän lyhyemmän tuotosiän kanssa...
-
Mitä pidät runsaana kaura määränä ja mikä o käötännössä tua "itsemurha".
Kyse on tuotoksen rakenteesta. Riittävän kiinteä läjä ei mene ilman suostuttelua ritilästä alas. 80-luvun jutut "kauraa heruvalle" on paree unohtaa. Laittaa sinne apekärryyn aluksi yhden heinäpaalin, niin tulee kuitua. Itsemurhalla tarkoitan ritilän skrabaustyön määrää. Mut mä en oo neuvoja, kukin kokeilee itse ja valkkaa oman tavan. Kovan tuotoksen hakeminen taisi olla synkronissa lehmän lyhyemmän tuotosiän kanssa...
Eehän tuo appeen teko oo tähtitietettä vaan tarkkuutta se vaatii ja suunnittelua mitä seokseen laettaa.Karkea heinä tae olki seoksessa on sanoosin ehtoton seoksessa, mahat tykkää.Tuosta paskasta ritilällä ee onkelmaa, tuoreseosvilja 50/50 ohra, kaora. Kone raappaa ritilät.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
-
Ratkaisuksi tarjotaan, otetaan niiltä, joilla vähän on ja annetaan niille, joilla paljon on. Paljon jo kaikkea, myös velkaa. Suurennetaan, tehostetaan, että voidaan ottaa lisää velkaa, että voidaan edelleen polkea hintoja kaupan toimesta.
Lisärahaa maatalous sektorille ei tule siten, että jaetaan rahoja uudelleen. Rahaa pitää tulla ulkopuolelta eli kakku pitää jakaa uusiksi. Tähän sitä ratkaisua ei vain tule. Keskustellaan vielä lisää ja sitten vielä pikkuisen lisää, keskustellaan niin, että perslihakset surkastuu.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
-
mut poskilihakset vahvistuu... mut oha se hyä et pienet yksiköt tapetaan isojen velkakirnujen tieltä...
-
Ratkaisuksi tarjotaan, otetaan niiltä, joilla vähän on ja annetaan niille, joilla paljon on. Paljon jo kaikkea, myös velkaa. Suurennetaan, tehostetaan, että voidaan ottaa lisää velkaa, että voidaan edelleen polkea hintoja kaupan toimesta.
Lisärahaa maatalous sektorille ei tule siten, että jaetaan rahoja uudelleen. Rahaa pitää tulla ulkopuolelta eli kakku pitää jakaa uusiksi. Tähän sitä ratkaisua ei vain tule. Keskustellaan vielä lisää ja sitten vielä pikkuisen lisää, keskustellaan niin, että perslihakset surkastuu.
Väittäisin että kyllä tuolla vaikutusta on yksittäisen tilan kohdalla. Mitä vähemmän tiloja jakamassa niin sen sen suurempi se kakku on per tila. Nykyisillä keskipinta-alalla tai eläinmäärillä ei päästä viedä toteuttamaan suuruuden hyötyjä. Tappiollista toimintaa se ei tietysti muuta plussalle, mutta mahtaako sitä tappiollista toimintaa oikeasti kovinkaan paljon olla möykkäämisestä huolimatta? Luulisi useampi tila laittavan pillit pussiin jos toiminta on tappiollista.
-
Kansantaloudellisesti edullisinta olisi laittaa ne 2000 riskihakuisinta laajentajaa
valtion ylijohtajan palkkaluokan vakanssille eläkkeeseen asti lepäämään.
Saisivat pienviljelijät pitää palstansa, ilman että niitä tullaan lunastamaan oikein
sakinhivutuksella.
Summa olisi suunnilleen luomutukien verran.
Tätä eivät taitaisi hyväksyä, siitä voitaneen päätellä, millainen
maatalous-Esperi -tavoite on kyseessä tässä "rakennemuutoksessa".
-SS-
-
Kansantaloudellisesti edullisinta olisi laittaa ne 2000 riskihakuisinta laajentajaa
valtion ylijohtajan palkkaluokan vakanssille eläkkeeseen asti lepäämään.
Saisivat pienviljelijät pitää palstansa, ilman että niitä tullaan lunastamaan oikein
sakinhivutuksella.
Summa olisi suunnilleen luomutukien verran.
Tätä eivät taitaisi hyväksyä, siitä voitaneen päätellä, millainen
maatalous-Esperi -tavoite on kyseessä tässä "rakennemuutoksessa".
-SS-
Entäs ne sen 2000 jälkeen? Ne sellaiset maltilliset laajentajat ja tuotannonkehittäjät joita kai täälläkin muutamia on?
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
En mä asiasta mitään tiedä, mutta kalliilta lystiltä kuulostaa navetan rakentaminen.
-
Kansantaloudellisesti edullisinta olisi laittaa ne 2000 riskihakuisinta laajentajaa
valtion ylijohtajan palkkaluokan vakanssille eläkkeeseen asti lepäämään.
Saisivat pienviljelijät pitää palstansa, ilman että niitä tullaan lunastamaan oikein
sakinhivutuksella.
Summa olisi suunnilleen luomutukien verran.
Tätä eivät taitaisi hyväksyä, siitä voitaneen päätellä, millainen
maatalous-Esperi -tavoite on kyseessä tässä "rakennemuutoksessa".
-SS-
Entäs ne sen 2000 jälkeen? Ne sellaiset maltilliset laajentajat ja tuotannonkehittäjät joita kai täälläkin muutamia on?
Niinpä, se jää sulle ihan harjoitustehtäväksi miettiä, miten se 2000 - kerhon ulkopuolinen 200 ha tila onkin yhtäkkiä pieni sivutoiminen tukiharrastelijatila, kun ne vihatut pikkutilat on tapettu pois ? 2000 kappaletta 1000 ha ranchia, eipä siinä enää jää montaa yksittäistä hehtaaria enää pakkolunastettavaksi.
Totta kai rengiksi kelpaat. Itse asiassa työvelvollisuus kuuluisi Karhisen henkeen myös tässä rakennemuutostilanteessa.
-SS-
-
Kansantaloudellisesti edullisinta olisi laittaa ne 2000 riskihakuisinta laajentajaa
valtion ylijohtajan palkkaluokan vakanssille eläkkeeseen asti lepäämään.
Saisivat pienviljelijät pitää palstansa, ilman että niitä tullaan lunastamaan oikein
sakinhivutuksella.
Summa olisi suunnilleen luomutukien verran.
Tätä eivät taitaisi hyväksyä, siitä voitaneen päätellä, millainen
maatalous-Esperi -tavoite on kyseessä tässä "rakennemuutoksessa".
-SS-
Entäs ne sen 2000 jälkeen? Ne sellaiset maltilliset laajentajat ja tuotannonkehittäjät joita kai täälläkin muutamia on?
Niinpä, se jää sulle ihan harjoitustehtäväksi miettiä, miten se 2000 - kerhon ulkopuolinen 200 ha tila onkin yhtäkkiä pieni sivutoiminen tukiharrastelijatila, kun ne vihatut pikkutilat on tapettu pois ? 2000 kappaletta 1000 ha ranchia, eipä siinä enää jää montaa yksittäistä hehtaaria enää pakkolunastettavaksi.
Totta kai rengiksi kelpaat. Itse asiassa työvelvollisuus kuuluisi Karhisen henkeen myös tässä rakennemuutostilanteessa.
-SS-
Niin kyllä mulla on ihan selvä näkemys miten tää menee, jos mitään ei tehdä. Mä en oikein ymmärrä kuinka täällä yleisesti luullaan että tollasia 1000 ha tiloja tulisi paljonkin. Kyllä tuossa alkaa jo maantieteelliset seikat sotimaan vastaan jos yleensäkkään muita tiloja on jäljellä. Tosin empä odottanutkaan mitään järjellistä vastausta.
-
Kansantaloudellisesti edullisinta olisi laittaa ne 2000 riskihakuisinta laajentajaa
valtion ylijohtajan palkkaluokan vakanssille eläkkeeseen asti lepäämään.
Saisivat pienviljelijät pitää palstansa, ilman että niitä tullaan lunastamaan oikein
sakinhivutuksella.
Summa olisi suunnilleen luomutukien verran.
Tätä eivät taitaisi hyväksyä, siitä voitaneen päätellä, millainen
maatalous-Esperi -tavoite on kyseessä tässä "rakennemuutoksessa".
-SS-
Entäs ne sen 2000 jälkeen? Ne sellaiset maltilliset laajentajat ja tuotannonkehittäjät joita kai täälläkin muutamia on?
Niinpä, se jää sulle ihan harjoitustehtäväksi miettiä, miten se 2000 - kerhon ulkopuolinen 200 ha tila onkin yhtäkkiä pieni sivutoiminen tukiharrastelijatila, kun ne vihatut pikkutilat on tapettu pois ? 2000 kappaletta 1000 ha ranchia, eipä siinä enää jää montaa yksittäistä hehtaaria enää pakkolunastettavaksi.
Totta kai rengiksi kelpaat. Itse asiassa työvelvollisuus kuuluisi Karhisen henkeen myös tässä rakennemuutostilanteessa.
-SS-
Niin kyllä mulla on ihan selvä näkemys miten tää menee, jos mitään ei tehdä. Mä en oikein ymmärrä kuinka täällä yleisesti luullaan että tollasia 1000 ha tiloja tulisi paljonkin. Kyllä tuossa alkaa jo maantieteelliset seikat sotimaan vastaan jos yleensäkkään muita tiloja on jäljellä. Tosin empä odottanutkaan mitään järjellistä vastausta.
No jonnekkin ne tukioikeudet työnnetään niiltä metsitettäviltä pelloilta. Eiköhän tuossa 20000€ myynti rajassa ollut myös tuokin vähän taka-ajatuksena. Tuo 20k€ ei ole vielä paha, mutta seuraavaksi se voi nousta tuplaksi ja muuttua verotettavaksi.
-
Nyt on keskustelu lähtenyt ihan väärille urille,tuo 20000 e myyntitulo per tila oli käsittääkseni vain heitto.Karhisen raportissa oli asiaakin,jättäkää jo tuo jankkaaminen tuosta myyntitulorajasta ja keskittykää tärkeimpiin asioihin.Esim.yritystemme tilityskykyihin ja taseiden vahvistamiseen.Karhinen piti lausunnoissaan jalostavien yritystemme toimintaa enemmän koomisena kuin dynaamisena yrittäjyytenä.
-
Nyt on keskustelu lähtenyt ihan väärille urille,tuo 20000 e myyntitulo per tila oli käsittääkseni vain heitto.Karhisen raportissa oli asiaakin,jättäkää jo tuo jankkaaminen tuosta myyntitulorajasta ja keskittykää tärkeimpiin asioihin.Esim.yritystemme tilityskykyihin ja taseiden vahvistamiseen.Karhinen piti lausunnoissaan jalostavien yritystemme toimintaa enemmän koomisena kuin dynaamisena yrittäjyytenä.
Juuri näin. Monelle koko raportti on täysin väärässä. Ilmeisesti menee niin hyvin että mitään ei tarvitse tehdä. Musta tossa on paljon hyvää ja niinkuin yleisessäkin keskustelussa aika näyttää kuinka toteutuu. Tuossa raportissahan ei puututtu pahemmin juuri tukiasioihin. Totuus on kuitenkin se että ilman tukia ei näillä tuotteiden hinnoilla pärjätä ja paljon onkin siitä kiinni millainen ensitukikauden kuviot on.
-
Nyt on keskustelu lähtenyt ihan väärille urille,tuo 20000 e myyntitulo per tila oli käsittääkseni vain heitto.Karhisen raportissa oli asiaakin,jättäkää jo tuo jankkaaminen tuosta myyntitulorajasta ja keskittykää tärkeimpiin asioihin.Esim.yritystemme tilityskykyihin ja taseiden vahvistamiseen.Karhinen piti lausunnoissaan jalostavien yritystemme toimintaa enemmän koomisena kuin dynaamisena yrittäjyytenä.
Juuri näin. Monelle koko raportti on täysin väärässä. Ilmeisesti menee niin hyvin että mitään ei tarvitse tehdä. Musta tossa on paljon hyvää ja niinkuin yleisessäkin keskustelussa aika näyttää kuinka toteutuu. Tuossa raportissahan ei puututtu pahemmin juuri tukiasioihin. Totuus on kuitenkin se että ilman tukia ei näillä tuotteiden hinnoilla pärjätä ja paljon onkin siitä kiinni millainen ensitukikauden kuviot on.
Mutta ei edelleenkään kaupan asemaan puututtu. Käytännössä kaksi suurta toimiaa voi määrätä millä hinnalla muut myy tavaraa ulos. Päivittäistavarakauppa ei voi olla terveellä pohjalla jos kahdella toimialla on lähes 90% markkinoista hallussa.
-
Mutta ei edelleenkään kaupan asemaan puututtu. Käytännössä kaksi suurta toimiaa voi määrätä millä hinnalla muut myy tavaraa ulos. Päivittäistavarakauppa ei voi olla terveellä pohjalla jos kahdella toimialla on lähes 90% markkinoista hallussa.
Saksassa puolestaan kauhistellaan, kun neljällä suurimmalla on niin iso markkinaosuus.
https://www.lebensmittelzeitung.net/handel/Ranking-Top-30-Lebensmittelhandel-Deutschland-2018-134606
-
Raportissa ei voi olla hyvää paljonkaan, jos sen perusoletus on väärä, jopa päinvastainen kuin todellisuus.
Eli meillä tilakoko ja niiden liikevaihto on kasvanut voimakkaasti koko EU-ajan, eturivintilojen tukitasot on pidetty investointi- ja lisätukien sekä tuotantoon sidottujen tukien ansiosta melko vakaana, silti sektorilta on lähtenyt satoja miljoonia tuottoja, yhtä hyvin suurtiloilta kuin pientiloilta. Suurtilojen vaikeudet, velkajärjestelyt, navettakonkurssitkin, ja luomuhakemuksiin nöyrtymiset ovat olleet lehtienkin artikkeleissa.
Osa näistä puolen miljardin puuttumisesta on esimerkiksi luomun siirtymäaikoja, onhan jo yli 10 % maatalousmaasta, 400000 ha luomussa, paitsi tukikustannus on sillä osuudella noussut jopa 20% verrattuna entiseen tavanomaiseen. Tästäkään ei oppinut virkamies voinut - tai halunnut - tehdä mitään johtopäätöstä ?
Onko suunta siis oikea ? Ehkä pitäisi pysähtyä ajattelemaan, että jos tämä nykyisenkaltainen rakennemuutos ei ole auttanut, miten sitten jatkaminen samaan tapaan muka yhtäkkiä auttaisi ?
Suomalainen teolliseksi ja tehokkaaksi ajateltu eturivin maatalous on sivutoimista puuhastelua, jos sitä verrataan samalla tavoitteella rakennettuun tehomaatalouteen muualla suurissa maatalousmaissa. Kentuckyssa on syysviljat lannoitettu jo kaksi viikkoa sitten, ja oraat kasvavat kovaa vauhtia. Ennen juhannusta on syysvehnät puitu, ja soija menee perään, ja on puitavissa marraskuussa. Seuraavana keväänä aikaisin maalis-huhtikuussa sitten maissi kylvetään ottamaan hyödyn soijan typensidonnasta.
-SS-
-
tehokas ja tehokas on hieman eri asia eri puolilla maapalloa? ei kait uusi-seelantikaan mikään luomuparatiisi ole vaikka ei laitumia lannoitakaan....
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Halvalla saa usein helpoiten sen huonon ratkaisun ja nopeammin remontoitavaa tulevaisuudessa. Jos jotain tekee, niin sitten kerralla kunnollista. Epäonnistumisten paikkaaminen syö helposti kaikki aikaisemmassa vaiheessa haalitut säästöt.
-
Velka. Se on ainut syy vaihtoehtoisiin hankkeisiin. Jos velkaa on puolet vähemmän niin se motivoi punnitsemaan vaihtoehtoja. Valitettavasti maidosta ei makseta niin paljon että se kallis kannattaisi enemmän. Jos tulee huonot ajat niin pienellä velalla lopettaminen hallitusti on parempi kuin taas isolla velalla pankki kaataa tilan nurin. Näkemyseroja myös. Ymmärrän että varmaan on sanottu niin että olisi pitänyt tehdä toisin. Aina se on niin.
-
Minusta nykytilanteessa navettaa ei saa maksetuksi navetan tuotoilla. Rahat pitää löytyä jostakin muualta.
-
No jos isäntä ja emäntä vain tekee navetalla töitä ilman palkoillista tai palkoillisenkin kanssa, niin oikeasti 1-3 tuntia päivässä lisä työaika EI IKINÄ TUO KASSAAN SITÄ RAHAA MIKÄ SIIHEN MENEE TAI SAEN PITÄÄ OIKEASTI POISTAA SE TYÖNTEKIÄN TARVE!
-
Minusta nykytilanteessa navettaa ei saa maksetuksi navetan tuotoilla. Rahat pitää löytyä jostakin muualta.
Sama kaikessa muussakin niin pellossa kuin sikalassakin. Tai no pelto voi joissain tilanteissa tulla maksuun jos hyvät tuet takana, mutta yleensä ei. Ja sitten jos ajattelee sitä että jostakin pellostakin pistää sen tuen verran lyhennyksiin 15 vuotta niin lisää töitä saat mutta et rahaa. Ainut mikä sitten on että sen 15 vuoden jälkeen se pelto on oma. Mikä sitten silloin on tuottoarvo sillä pellollla onkin arvoitus. Ainakin tuet ovat alemmat. Sama vuokrapellon kanssa sillä erotuksella että siitä ei jää kuin työt korkeilla vuokrilla..
-
Minusta nykytilanteessa navettaa ei saa maksetuksi navetan tuotoilla. Rahat pitää löytyä jostakin muualta.
Sama kaikessa muussakin niin pellossa kuin sikalassakin. Tai no pelto voi joissain tilanteissa tulla maksuun jos hyvät tuet takana, mutta yleensä ei. Ja sitten jos ajattelee sitä että jostakin pellostakin pistää sen tuen verran lyhennyksiin 15 vuotta niin lisää töitä saat mutta et rahaa. Ainut mikä sitten on että sen 15 vuoden jälkeen se pelto on oma. Mikä sitten silloin on tuottoarvo sillä pellollla onkin arvoitus. Ainakin tuet ovat alemmat. Sama vuokrapellon kanssa sillä erotuksella että siitä ei jää kuin työt korkeilla vuokrilla..
Pelto ei ole investointi, vaan sijoitus. Sen rahan saa aina korkojen kanssa takaisin, jos joutuu myymään. Siinä on jopa pienemmät riskit kuin muissa sijoituksissa. Tuotantorakennusten pitää maksaa itse itsensä. Niiden käyttöarvo laskee käytössä ja myös ajan kanssa, ja myyntiarvoa niillä ei käytännössä ole.
-
Minusta nykytilanteessa navettaa ei saa maksetuksi navetan tuotoilla. Rahat pitää löytyä jostakin muualta.
Sama kaikessa muussakin niin pellossa kuin sikalassakin. Tai no pelto voi joissain tilanteissa tulla maksuun jos hyvät tuet takana, mutta yleensä ei. Ja sitten jos ajattelee sitä että jostakin pellostakin pistää sen tuen verran lyhennyksiin 15 vuotta niin lisää töitä saat mutta et rahaa. Ainut mikä sitten on että sen 15 vuoden jälkeen se pelto on oma. Mikä sitten silloin on tuottoarvo sillä pellollla onkin arvoitus. Ainakin tuet ovat alemmat. Sama vuokrapellon kanssa sillä erotuksella että siitä ei jää kuin työt korkeilla vuokrilla..
Pelto ei ole investointi, vaan sijoitus. Sen rahan saa aina korkojen kanssa takaisin, jos joutuu myymään. Siinä on jopa pienemmät riskit kuin muissa sijoituksissa. Tuotantorakennusten pitää maksaa itse itsensä. Niiden käyttöarvo laskee käytössä ja myös ajan kanssa, ja myyntiarvoa niillä ei käytännössä ole.
Joo totta tuokin.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Sulla kun on pari milliä velkaa, niin ei paljon siinä enää lisätä milli paina jos karjakoko tuplaantuu.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Tyyppi joka erehtyi tekemään navetan 2012, ja nyt on jo ihan sama vaikka vähän laajentaisikin... Laajennuksen saa täytettyä ilman ostoeläimiä, ja saa korjattuja samalla pari valuvikaa. Eikä täällä sentään kukaan vaatinut mitään kiinteitä katteita, lietteen jäähdytyksiä tai muutenkaan kysellyt ympäristöluvasta laajennuksenkaan osalta. Eli paljon parempi paikka taitaa olla täällä kuin eräillä navettakiimaisilla...
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Tyyppi joka erehtyi tekemään navetan 2012, ja nyt on jo ihan sama vaikka vähän laajentaisikin... Laajennuksen saa täytettyä ilman ostoeläimiä, ja saa korjattuja samalla pari valuvikaa. Eikä täällä sentään kukaan vaatinut mitään kiinteitä katteita, lietteen jäähdytyksiä tai muutenkaan kysellyt ympäristöluvasta laajennuksenkaan osalta. Eli paljon parempi paikka taitaa olla täällä kuin eräillä navettakiimaisilla...
No se tuska siitä erehdyksestä tuskin helpottaa laajentamalla. Oot väärällä alalla.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Tyyppi joka erehtyi tekemään navetan 2012, ja nyt on jo ihan sama vaikka vähän laajentaisikin... Laajennuksen saa täytettyä ilman ostoeläimiä, ja saa korjattuja samalla pari valuvikaa. Eikä täällä sentään kukaan vaatinut mitään kiinteitä katteita, lietteen jäähdytyksiä tai muutenkaan kysellyt ympäristöluvasta laajennuksenkaan osalta. Eli paljon parempi paikka taitaa olla täällä kuin eräillä navettakiimaisilla...
No se tuska siitä erehdyksestä tuskin helpottaa laajentamalla. Oot väärällä alalla.
Se on sitä sinun toivomaa HALPUUTUSTA
-
Minä kun käsitin , että Antin kirjoitus sisälsi sarkasmia omasta erehdyksestään. Hyvin menöö mutta menköön. Vai tajusinko mä ihan väärin ?
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Tyyppi joka erehtyi tekemään navetan 2012, ja nyt on jo ihan sama vaikka vähän laajentaisikin... Laajennuksen saa täytettyä ilman ostoeläimiä, ja saa korjattuja samalla pari valuvikaa. Eikä täällä sentään kukaan vaatinut mitään kiinteitä katteita, lietteen jäähdytyksiä tai muutenkaan kysellyt ympäristöluvasta laajennuksenkaan osalta. Eli paljon parempi paikka taitaa olla täällä kuin eräillä navettakiimaisilla...
No se tuska siitä erehdyksestä tuskin helpottaa laajentamalla. Oot väärällä alalla.
Mutta anttix on kuitenki saanu navetan tehtyä ja pystyy sitä laajentaan.Toisinkuin sinä joka vuodesta toiseen miettii ja sulattelee lainoja.... ;D
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Tyyppi joka erehtyi tekemään navetan 2012, ja nyt on jo ihan sama vaikka vähän laajentaisikin... Laajennuksen saa täytettyä ilman ostoeläimiä, ja saa korjattuja samalla pari valuvikaa. Eikä täällä sentään kukaan vaatinut mitään kiinteitä katteita, lietteen jäähdytyksiä tai muutenkaan kysellyt ympäristöluvasta laajennuksenkaan osalta. Eli paljon parempi paikka taitaa olla täällä kuin eräillä navettakiimaisilla...
No se tuska siitä erehdyksestä tuskin helpottaa laajentamalla. Oot väärällä alalla.
Mutta anttix on kuitenki saanu navetan tehtyä ja pystyy sitä laajentaan.Toisinkuin sinä joka vuodesta toiseen miettii ja sulattelee lainoja.... ;D
Maidontuottaja taitaa pikemminkin olla xxxxxmaidon juoja.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Tyyppi joka erehtyi tekemään navetan 2012, ja nyt on jo ihan sama vaikka vähän laajentaisikin... Laajennuksen saa täytettyä ilman ostoeläimiä, ja saa korjattuja samalla pari valuvikaa. Eikä täällä sentään kukaan vaatinut mitään kiinteitä katteita, lietteen jäähdytyksiä tai muutenkaan kysellyt ympäristöluvasta laajennuksenkaan osalta. Eli paljon parempi paikka taitaa olla täällä kuin eräillä navettakiimaisilla...
No se tuska siitä erehdyksestä tuskin helpottaa laajentamalla. Oot väärällä alalla.
Mutta anttix on kuitenki saanu navetan tehtyä ja pystyy sitä laajentaan.Toisinkuin sinä joka vuodesta toiseen miettii ja sulattelee lainoja.... ;D
Olen jo yhden navetan tehnyt ja tuotannon nostanut 100 tonnista >700 tonniin. Tämä on pitkäjänteistä työtä ja ei ole perintötilaa tai naimalla tullutta.🤔
-
meidän yrittäjien on hanakkaammin löydettävä edulllsempi rakennustapa. Virossa on tehty kylmäpihatoita mihin laitetaan lantakäytävien alle lattialämmitys, näin paskat ei jäädy kiinni ja pystytään käyttää jopa raappakonetta. Lämpö saadaan tietenkin tilan omasta tuotannosta, se voi olla maidon lauhdelämpöä, hakekattilasta tai jopa lannasta biolämpöä. E-Suomessa kylmiä päiviä on vuodessa tosi vähän, että on typerää että joka puolella Suomea on samat vaatimukset rakentamisen suhteen. tarkoitan mahdollisen roudan ym. varalta.
-
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Kyä se o hyv että myönnät notta navettakiima iski
-
meidän yrittäjien on hanakkaammin löydettävä edulllsempi rakennustapa. Virossa on tehty kylmäpihatoita mihin laitetaan lantakäytävien alle lattialämmitys, näin paskat ei jäädy kiinni ja pystytään käyttää jopa raappakonetta. Lämpö saadaan tietenkin tilan omasta tuotannosta, se voi olla maidon lauhdelämpöä, hakekattilasta tai jopa lannasta biolämpöä. E-Suomessa kylmiä päiviä on vuodessa tosi vähän, että on typerää että joka puolella Suomea on samat vaatimukset rakentamisen suhteen. tarkoitan mahdollisen roudan ym. varalta.
En tiedä tämän päivän vaatimuksista, mutta eihän kylmäpihaton alle kannata mitään eristyksiä laittaa. Maalämpö nousee paremmin ja lanta irtoaa lattiasta paremmin sään lauhduttua kuin jos betonin alla olisi eriste. Riittävästi soraa tietysti ja kunnon salaojitus.
Ysärin puolivälissä ministriöstä kävi yksi jeppe pitämässä erästä opiskeluihin liittyvää navettarakennuskurssia ja oli sitä mieltä, ettei mitään isältä pojalle rakentamista vaan enintään kymmenen vuoden tähtäimellä ja sitten entinen kumoon ja uusi tilalle. Ehkä oli ympäristönormit köykäisemmät silloin kuin nyt, mutta hiukan siinä ideaa olisi tähänkin päivään.
Palasinä tekemällä voi joku päästä järkevään riskien ja kasvun hallintaan. Jenkeissähän oli kai joskus ja ehkä vieläkin H-kaavio ajattelu. Ehkä tähän robosysteemiinkin voisi ajatella samanlaista. Yksi maitohuone, poikimatila, sosiaalitila (ei omakotitalon kokoista) keskelle H:ta ja sitten yhden robon koppeja yhdestä alkaen. Penikat igluun ja hiehot ja umpparit johonkin "risumajaan", jos ei hotelliin raaski maksaa. Apevaunuruokinta, jolloin useampi rakennus ei haittaa. Kun neljäs on tehty laittaa keskelle karusellin ja jatkaa jokaista navettaa askel kerrallaan. Ja jos ei kannata laajentaa neloseenkaan asti niin sitten jää odottelemaan parempia aikoja tai siirtyy muihin töihin.
Ja tuskin anttix:kään niin pöljä on, että tappiollista bisnestä laajentaa.
-
Kyllähän viranomaiset ovat erilaisilla vaatimuksillaan ihan kiitettävästi saaneet rakentamiskustannuksia nousemaan ei se aina rakentajan vika ole. Toki peiliikiin tulisi katsoa, että tarviiko sen sosiaalitilan vastata omakotitaloa jne. Itse sanoisin että niihin seiniin ei kannata niin panostaa tärkeämpää on ne kalusteet mitkä ovat tekemisissä eläinten kanssa.
-
meidän yrittäjien on hanakkaammin löydettävä edulllsempi rakennustapa. Virossa on tehty kylmäpihatoita mihin laitetaan lantakäytävien alle lattialämmitys, näin paskat ei jäädy kiinni ja pystytään käyttää jopa raappakonetta. Lämpö saadaan tietenkin tilan omasta tuotannosta, se voi olla maidon lauhdelämpöä, hakekattilasta tai jopa lannasta biolämpöä. E-Suomessa kylmiä päiviä on vuodessa tosi vähän, että on typerää että joka puolella Suomea on samat vaatimukset rakentamisen suhteen. tarkoitan mahdollisen roudan ym. varalta.
En tiedä tämän päivän vaatimuksista, mutta eihän kylmäpihaton alle kannata mitään eristyksiä laittaa. Maalämpö nousee paremmin ja lanta irtoaa lattiasta paremmin sään lauhduttua kuin jos betonin alla olisi eriste. Riittävästi soraa tietysti ja kunnon salaojitus.
Ysärin puolivälissä ministriöstä kävi yksi jeppe pitämässä erästä opiskeluihin liittyvää navettarakennuskurssia ja oli sitä mieltä, ettei mitään isältä pojalle rakentamista vaan enintään kymmenen vuoden tähtäimellä ja sitten entinen kumoon ja uusi tilalle. Ehkä oli ympäristönormit köykäisemmät silloin kuin nyt, mutta hiukan siinä ideaa olisi tähänkin päivään.
Palasinä tekemällä voi joku päästä järkevään riskien ja kasvun hallintaan. Jenkeissähän oli kai joskus ja ehkä vieläkin H-kaavio ajattelu. Ehkä tähän robosysteemiinkin voisi ajatella samanlaista. Yksi maitohuone, poikimatila, sosiaalitila (ei omakotitalon kokoista) keskelle H:ta ja sitten yhden robon koppeja yhdestä alkaen. Penikat igluun ja hiehot ja umpparit johonkin "risumajaan", jos ei hotelliin raaski maksaa. Apevaunuruokinta, jolloin useampi rakennus ei haittaa. Kun neljäs on tehty laittaa keskelle karusellin ja jatkaa jokaista navettaa askel kerrallaan. Ja jos ei kannata laajentaa neloseenkaan asti niin sitten jää odottelemaan parempia aikoja tai siirtyy muihin töihin.
Ja tuskin anttix:kään niin pöljä on, että tappiollista bisnestä laajentaa.
Joo... Tosta oli juttuakin joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla MT::ssä. Siinäkin sanottiin että Suomessa tehdään isältä pojalle, kun pitäisi rakentaa enemmän 10-20 vuoden perspektiivillä Tanskassa sama homma. Kaikki laajenuksetkin siellä on tehty edellisen perään.
-
Kyllä, mieluummin paloissa/vähitellen kasvattaa kokoa. Mutta ei liioitellaan sovi, liian huokea systeemi kaatuu omaan nilkkaan jos nuoriso on jossain "risumajassa". Mielestäni nuorkarja tulee olla pienemmästä isompaan sellaisissa karjasuojissa missä kaikki työvaiheet ovat helposti tehtävissä ja säätilat eivät vaikuta töiden laatuun. Täytyy olla hyvä valaistus, sopiva lämpötila, toimiva lannanpoisto ymym. Muuten huonona päivänä niitä ei tule hoidettua hyvin ja huonoja päiviä tässä työssä on, vähintään viidennes vuodesta - ja tämä oli sentään positiivinen arvio.
-
Kyllä, mieluummin paloissa/vähitellen kasvattaa kokoa. Mutta ei liioitellaan sovi, liian huokea systeemi kaatuu omaan nilkkaan jos nuoriso on jossain "risumajassa". Mielestäni nuorkarja tulee olla pienemmästä isompaan sellaisissa karjasuojissa missä kaikki työvaiheet ovat helposti tehtävissä ja säätilat eivät vaikuta töiden laatuun. Täytyy olla hyvä valaistus, sopiva lämpötila, toimiva lannanpoisto ymym. Muuten huonona päivänä niitä ei tule hoidettua hyvin ja huonoja päiviä tässä työssä on, vähintään viidennes vuodesta - ja tämä oli sentään positiivinen arvio.
Voihan sitä kalliilla tehdä toimimattomankin systeemin. Koitan vaan herätellä ajatuksia, kun näistä kriiseistä ja huonosta kannattavuudesta koko ajan jauhetaan. Omalla kohdalla hiehoja on kahdessa vanhassa rakennuksessa. Toinen -80-luvun betonielementtibunkkeri (lämmin), joka ulkoa päin näyttää "hienolta", mutta silkkoa sisältä. Hiehojen olot ihan siedettävät turvepatjalla pötkötellessä, mutta kaikki hoitotoimepiteet (mukaan luettuna ulkoilutus) manuaalisia ja aikaa kuluu monikertaisesti toiseen katokseen (kylmä) verrattuna, joka ulkoisesti muistuttaa jos nyt ei ihan risumajaa, niin jotain sinne päin. Toiminnot kuitenkin koneellisesti tehtäviä parempi ilma ja kestokuivike. Sää tietenkin vaikuttaa molemmissa rakennuksissa, mutta eri tavalla. Mieluummin hoidan tässä jälkimmäisessä rakennuksessa työt. Välillä työnlaatu voi poiketa, mutta eläimet ovat puhtaita, terveitä ja hyväkuntoisia. Terveet isot eläimet eivät pienestä hetkahda. Pikkuvasikat ovat tietysti asia erikseen.
-
Taitaa olla robotinvaihtokiima päällänsä kun uudehkoja robotteja tullut käytettynä myyntiin. Arvasin tämän kun uudet mallit tulee, että näin käy. Laskee käytettyjen hintoja kovasti.
-
Taitaa olla robotinvaihtokiima päällänsä kun uudehkoja robotteja tullut käytettynä myyntiin. Arvasin tämän kun uudet mallit tulee, että näin käy. Laskee käytettyjen hintoja kovasti.
Älä ikinä osta käytettyä lypsyrobottia jos et ole ammattilainen sen huollossa . Toimiva lypsyrobotti on ihan okei , käytetyt ei tahdo olla sitä .
Ei robotin hankinta kiimaa ole vaan ihan järkevää .
-
Taitaa olla robotinvaihtokiima päällänsä kun uudehkoja robotteja tullut käytettynä myyntiin. Arvasin tämän kun uudet mallit tulee, että näin käy. Laskee käytettyjen hintoja kovasti.
Älä ikinä osta käytettyä lypsyrobottia jos et ole ammattilainen sen huollossa . Toimiva lypsyrobotti on ihan okei , käytetyt ei tahdo olla sitä .
Ei robotin hankinta kiimaa ole vaan ihan järkevää .
Älä jauha paskaa. Jos on ollu käytössä pari vuotta tai vähemmän niin on melkein kun uusi, hinta on noin 40 % uudesta. Kyllä kannattaa ja huolto on saatavissa käytettyynkin. Uusi voi olla sekin paska ja huolto ei usko että koneessa olisi vikaa - näitäkin on.
-
Taitaa olla robotinvaihtokiima päällänsä kun uudehkoja robotteja tullut käytettynä myyntiin. Arvasin tämän kun uudet mallit tulee, että näin käy. Laskee käytettyjen hintoja kovasti.
Älä ikinä osta käytettyä lypsyrobottia jos et ole ammattilainen sen huollossa . Toimiva lypsyrobotti on ihan okei , käytetyt ei tahdo olla sitä .
Ei robotin hankinta kiimaa ole vaan ihan järkevää .
Älä jauha paskaa. Jos on ollu käytössä pari vuotta tai vähemmän niin on melkein kun uusi, hinta on noin 40 % uudesta. Kyllä kannattaa ja huolto on saatavissa käytettyynkin. Uusi voi olla sekin paska ja huolto ei usko että koneessa olisi vikaa - näitäkin on.
Uudet robot pelaa hyvin nykyään . Kuka vaihtaa robon kahdenvuoden käytön jälkeen ?
Käytetty robo pitää aina päivittää , osat ja huolto kallista puuhaa .
-
Taitaa olla robotinvaihtokiima päällänsä kun uudehkoja robotteja tullut käytettynä myyntiin. Arvasin tämän kun uudet mallit tulee, että näin käy. Laskee käytettyjen hintoja kovasti.
Älä ikinä osta käytettyä lypsyrobottia jos et ole ammattilainen sen huollossa . Toimiva lypsyrobotti on ihan okei , käytetyt ei tahdo olla sitä .
Ei robotin hankinta kiimaa ole vaan ihan järkevää .
Älä jauha paskaa. Jos on ollu käytössä pari vuotta tai vähemmän niin on melkein kun uusi, hinta on noin 40 % uudesta. Kyllä kannattaa ja huolto on saatavissa käytettyynkin. Uusi voi olla sekin paska ja huolto ei usko että koneessa olisi vikaa - näitäkin on.
Uudet robot pelaa hyvin nykyään . Kuka vaihtaa robon kahdenvuoden käytön jälkeen ?
Käytetty robo pitää aina päivittää , osat ja huolto kallista puuhaa .
Niinkuin edellä kirjoitin, kun uudet mallit tuli niin muutamat ovat vaihtaneet melko uudenkin koneen uuteen. Uudet mallit (lely, vms ja ehkäpä Geakin) ovat niin ylivoimaisesti parempia ettei haluta pitää vanhempaa mallia. Ja vaihto koneet ovat olleet melko uusiakin, vuosimallia 2016-2018. Tämähän tässä robottihuumassa kismittääkin kun uudet mallit tulee niin vanhan arvo putoaa rajusti. Aikaisemmin käytettyjen hinnat olivat korkealla, nyt uusien parempien mallien tultua niiden jälleenmyyntiarvo puoliintui! Varmaan niillä voi vielä lypsää ihan hyvin, mutta eivät ole niin käyttäjä ystävällisiä kuin uudet ovat. Lelyn A5 ja VMS.n V300 on Gean monoboxin ohella ovat kaiketi niin ylivoimaisia edellisiin tyyppeihin nähden, että uusi on saatava. Mitään järkeä siinä ei ole että vaihtaa lähes uuden koneen, mutta kun kiima on päällänsä ja myynti miesten puheet vertaansa vailla, niin eipä siinä mitään.
-
Ainakin vielä muutama vuosi takaperin vähän käytetylle vemssille oli kova kysyntä. Delavalilta tuli aika houkuttelevakin tarjous jos olisi päivittänyt uuteen, joten en ihmettele miksi moni täydellä kapasiteetilla roboa pyörittävä niitä vaihtaa.
Vms kestää paremmin ikää kuin lely, koska sitä pyritään pitämään ajan hermossa mukana päivityksillä. Tietenkin nyt on tämä uusi versio minkä tasolle ei taida vanhoilla päästä.
-
Ei tarvii ku kompura mennä ja käytetty maksaa loppupeleissä saman kuin uus.
-
Ei tarvii ku kompura mennä ja käytetty maksaa loppupeleissä saman kuin uus.
Et taida oikein tietää mistä puhut.
Se atlas copcokin kannattaa muuten huoltaa silloin tällöin.
-
Ei tarvii ku kompura mennä ja käytetty maksaa loppupeleissä saman kuin uus.
Et taida oikein tietää mistä puhut.
Se atlas copcokin kannattaa muuten huoltaa silloin tällöin.
Kyllä mä olen kuullu tuottajilta ihan oikein . Vaikka olis kuinka huollettu tahtoo käytetystä robosta tulla kallis , ei sen asentaminenkaan ole ilmaista .
-
Robotteja tulee myyntiin myös kun vaihdetaan robotista lypsyasemaan.
-
Ei tarvii ku kompura mennä ja käytetty maksaa loppupeleissä saman kuin uus.
Et taida oikein tietää mistä puhut.
Se atlas copcokin kannattaa muuten huoltaa silloin tällöin.
Meillä on tehtaalla edelleen käytössä noin vm 2000 Atlas Copco GA-10 ruuvikompressori. Siinä on 80000 painetuntia ja lepuutusta parikymmentätuhatta. Huolto tehdään joka vuosi. Nyt meillä on semmoinen uudempi malli, ja tämä vanha jäi huollon jälkeen varakompressoriksi lepuutukselle, käynnistyspaine tehtiin sen verran alle normaalipaineen, että vasta kun se uusi pysähtyy, niin se vanha tulee auttamaan.
Ihmeen kestäviä on, taidettiin muutama vuosi sitten tehdä laakerointi, mutta ruuvia ei vieläkään. Ainoa huono puoli on , että GA-10 tarvitsee öljynerottimen, eikä se ilma ihan öljytöntä ole sen erottimen jälkeenkään. Eipä se öljy useimmissa paikoissa juurikaan haittaa. En muista, onko tuo uusi parempi, on siinäkin ne purkit viemärin vieressä.
-SS-
-
Öljyvoideltu ruuvi ja öljytön scroll kompressori on kestoltaan ”vähän” eri laitteita. Silti sitä scrolliakin kantsii huoltaa, sen mitä voi.
Taitaa robojen kans olla pelkkiä scrolleja?
-
Valehtelin vähän. Vanhan mittarissa on jo 115875 tuntia (Viime elokuun huollossa) . Atlas Copcon uusi kompressori on vain jääkaapin kokoinen Atlas Copco GA 11 VSD+ FF ruuvikompressori, On taajuusmuuttajaohjattuna hiljainen, tuottaa +3 asteen kastepisteellä lähes 2 m3 ilmaa minuutissa ja on sisäinen kuivain.
Kyllä nuo ruuvikompressorit ovat mahdottoman luotettavia, toinen on ihan vaan hallissa, ei juuri suhinaa enempi kuulu, se äänekkäämpi vanha on pienessä huoneessa , johon on vähän tuuletusta pitänyt lisätä, eli melko kuuma paikkakin.
Onko ne scrollit aina öljyttömiä. Esim kylmäkoneissa eivät ole. Joo on meilläkin se ruuvista tuleva vähäinen öljyn poisto puhtaisiin tiloihin meneviin linjoihin, ja jälkikuivaus -40 asteen tasoon. Se kuivaus tehdään sellaisella ilmasuuttimella kuivattavalla massalla. Ennen sitä pitää öljy saada pois, koska se massa menettää ominaisuutensa , jos siihen menee öljyä.
Tarvitseeko robotti jotenkin erikoisen puhdasta ilmaa, jos vain jotakin venttiilejä pitää käyttää, niin yksi vaihtoehto voisi olla puhdaskaasut, esimerkiksi instrument typpi.
-SS-
-
Noita kompuroita menee joskus . Käytetty on aina käytetty ja uudet robot pelaa hyvin .
-
Robotille riittää öljytön ja kuiva ilma.
Laitemyyjä voi toki olla sitä mieltä, että puolta halvempi ruuvi ei käy.
Nykyään vissiin kelpaa lelyllekkin ruuvi+oikeen moiset suodattimet.
-
Pientilallinen esittelee systeemejään hiukan jo vanhemmassa videossa. On tehnyt hiukan tyyriimpiäkin ratkaisuja kuten itse kertoo. Umpilehmien määräkin jo hiukan mykistää...mutta toisaalta apevaunujen määrä on maltillinen ja hiukan pahoitellen toteaa ne hiukan isoiksi. Viime kuun profissakin oli juttua kyseiseltä tilalta.
https://www.youtube.com/watch?v=O5m9-s10Js8 (https://www.youtube.com/watch?v=O5m9-s10Js8)
-
Kyä noi epätoivooset laajennukset o pankin käskyttämiä pakkoliikkeitä toivotahan nottei tilanne tästä enää huonone ni saa antiksikin tehdä ilmaista työtä eläkkeelle saakka notta ei konkurssi vapauta :-*
-
Olipas Pellervon Eläin lehdessä budjettinavetta! 120 lehmää ja parsilypsy! Sitä voisi kysyä että onko itsensä rääkkäämisellä mitään rajaa? Tässä kompleksissa siis 80 lehmää on uudessa kylmäpihatossa ja loput 40 on parsissa, siis aina viimeinen lypsyryhmä jää parsiin odottamaan seuraavaa lypsyä niin että porukka vaihtuu joka kerta. Ainoastaan erotetulla kuivikepohjalla olevat ovat omassa ryhmässä. Suunnitelmissa on 2 robottia.
Muistakin jutuista sai paljon ajateltavaa. Iso yhteisnavetta on aika byrokratia viidakko ja Suomen raskaan byrokratian takia ison yksikön paperitöiden hoitaminen on melkoinen taakka. Vaikka ulkomailla isommat yksiköt toimii, niin täällä on monia hankaluuksia mikä kampittaa isompaa tilakokoa. Eikä alle 200 lehmää ole edes nykymittakaavassa iso, mutta Suomessa kaikki on jotenkin takkusta. Etenkin mainio Kairisen emäntä osasi hyvin kuvata mikä mättää ja eikä ongelmakohtia voisi osuvammin kuvata. Katovuodet vielä tämän muun kurimuksem lisäksi tuntuu aivan kohtuuttomalta.
Ja robottilypsyyn siirtyminen ei todellakaan ole kivutonta. Ja robotti ei yksistään nosta karjan tuotosta eikä paranna edes työssä jaksamista.
-
On kyllä täysin edesvastuutonta rahoittajilta alkaa rahoittamaan tuollaisia orjatyölaitoksia. Kyllä peli pitäisi viheltää poikki, jos tuollaisia joku ehdottelee.
-
Olipas Pellervon Eläin lehdessä budjettinavetta! 120 lehmää ja parsilypsy! Sitä voisi kysyä että onko itsensä rääkkäämisellä mitään rajaa? Tässä kompleksissa siis 80 lehmää on uudessa kylmäpihatossa ja loput 40 on parsissa, siis aina viimeinen lypsyryhmä jää parsiin odottamaan seuraavaa lypsyä niin että porukka vaihtuu joka kerta. Ainoastaan erotetulla kuivikepohjalla olevat ovat omassa ryhmässä. Suunnitelmissa on 2 robottia.
Muistakin jutuista sai paljon ajateltavaa. Iso yhteisnavetta on aika byrokratia viidakko ja Suomen raskaan byrokratian takia ison yksikön paperitöiden hoitaminen on melkoinen taakka. Vaikka ulkomailla isommat yksiköt toimii, niin täällä on monia hankaluuksia mikä kampittaa isompaa tilakokoa. Eikä alle 200 lehmää ole edes nykymittakaavassa iso, mutta Suomessa kaikki on jotenkin takkusta. Etenkin mainio Kairisen emäntä osasi hyvin kuvata mikä mättää ja eikä ongelmakohtia voisi osuvammin kuvata. Katovuodet vielä tämän muun kurimuksem lisäksi tuntuu aivan kohtuuttomalta.
Ja robottilypsyyn siirtyminen ei todellakaan ole kivutonta. Ja robotti ei yksistään nosta karjan tuotosta eikä paranna edes työssä jaksamista.
Aika virkeän näköistä porukkaa robotti tiloilla . Robottilehmä menee telineeseen helpommin ja usein rauhallisempikin hoidettaessa . En siitä kinaa onko töitä vähemmän vai enemmän mutta helpompaa se on robottitiloilla .