Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 20.02.12 - klo:23:47

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 20.02.12 - klo:23:21

Pumput haukkaa max 60 W / kpl.
Puhallin luokkaa 50 W (?)
Ruuvin moottori meillä 1,5 kW. Käy esim 3s/30s eli 10% tehoajasta. Haukkaa kovan virran startissa eli laittaisin siitä silloin jatkuvana varmuudeksi 0,300 kW. Yhteensä tulisi jotain 500 W kun tehokäynti päällä.

Karkeasti siis 1 % saadusta tehosta ja myös energiamäärästä.

Kuinka pitkän matkan siirrät lämpöä tuon kokoisella pumpulla? Onko sulla useampia käyttöpaikkoja samasta lämpökeskuksesta, pumppu per käyttöpaikka? Osaatko heittää arviota paljonko on tehokäynnin/ylläpidon suhde keskimäärin?

Lämpökeskukselta talolle noin 40 m putkea. Talossa lämpökeskuksen lämmittämää pinta-alaa noin 300 m2 ja käyttövesi yhdelle perheelle.
Toinen piiri vie samanmoisen matkan toiseen suuntaan navetan käyttöveden tuottamiseen vanhaan osaan. Uudelle puolelle tuli jäähdytyslämmön talteenotto maitohuoneeseen, niin en sitten sinne putkia vienyt. Eivät olisi koskaan mielestäni hintaansa haukkuneet.
Kattila 60 kW ja stokeri myös a' la talonmies.

Tuo 3/30 suhde voisi olla tavallisilla pakkasillakin koko ajan käytössä (näin laskisin). Tulee siihen toki taukojakin. Tosi vaikea arvioida, kuinka tehokäyntiä tulee eri keleille muuten. Laske jatkuvalle käytölle, niin saat yläreunan laskulle. Siitä pari arviota alaspäin 75% ja 50%, niin voisi osua.

Ai jeps...hakesäiliön sekoittajat a' 1,5 kW on myös 2 kpl. Niiden sähköt ei nyt laskelmaa kaada mihinkään suuntaan.

Eli käyttövesi tehdään lämmönvaihtimella? Mulla itellä samantapainen systeemi; kaksi asuinrakennusta vain, navetta on kylmillään nykyään.

 Sulla on ollut viisaampi insinööri suunnittelemassa, kun täällä tarvitaan kolme pumppua; ensiöpiirissä eli kattilan päällä yksi joka painaa veden taloille meneviin linjoihin ja niissä olevista lämmönvaihtimista (käyttövesi) läpi sekä molemmissa taloissa "toisiopiireissä" omansa, jotka antaa patteriverkkoon menevälle vedelle lisävauhtia. Nämä taloissa olevat 60w:n pumppuja, ensiöpiirin pumppu huomattavasti suurempi. Ennen oli vielä navettaa varten kaksi pumppua; kattilan kierukalla tehdyn käyttöveden kierrättämiseen sekä sotilaallisten tilojen lämpöpattereita+maitohuoneen lattialämmitystä varten omansa. Seurauksena veden liikutteluun kuluu sähköä vielä enemmän kuin sun tapauksessa.

Mutta noilla sun luvuilla laskien: 500w x 24 h = 12 kwh/vuorokausi  => 12 kwh x 365 = 4380 kwh/vuosi? Tuosta jotain pois, kun kesällä ei ajeta täysillä, mutta pumputhan pyörii 24/7... Mulla siis menee vielä enemmän!

No ei ihan noinkaan.

Talon alakerrassa on vanha klapikattila varaajineen edelleen lyönnissä. Lämpökeskus syöttää lämpöä varaajiin. Käyttövesi tehdään erillisessä pöntössä, jossa kierukka sisällä.
Patteriverkkoa kierrättää oma kolmivaihepummpu, jota en tuossa edellisissä ottanut lukuun.

Pelkällä lämpökeskuksen kiertovesipumpulla saa puoli taloa lämpimäksi.

Noista tehoista...enpä ole mitannut kiertovesipumpuista niiden ottamaa virtaa. Tuskin käyvät nimellisteholla. Pitänee mitata.
Kesällä lämmitän käyttöveden varaajissa käyttöpaikan lähellä.

Kun kaveri lämmittää sillä "maasähköllä" -kuten sassi asian ilmaisee- niin siltä menee n. 5000-6000 kwh sähköä vuodessa torpan lämpimänä pitämiseen ja veden lämmittämiseen.

Jos hakelämpökeskuksella saman asian aikaansaamiseen menee muutamatuhat kwh sähköä, joitain satoja litroja löpöä, + puuta, niin johonkinhan sitä energiaa hukkuu??

Ruuvissa on niin isot alennukset, että tuskin sen moottori vie lähellekään kilpitehoa. Ruuvin kulutus tuossa laskelmassa haukkaa suurimman osan. Muiden laitteiden kulutus voisi olla lähempänä kilpitehoa, kun ne on jo tehtaalla laskettu valmiiksi paketiksi.

Meillä useita lämpökontteja omilla mittareilla ,sähkön kulutukset vaihtelevat 6-11kw/MW
erot johtuvat lähinnä   lämmön siirrosta kohteeseen ja hakkeen siirrosta kattilaan.

Meillä useita lämpökontteja omilla mittareilla ,sähkön kulutukset vaihtelevat 6-11kw/MW
erot johtuvat lähinnä   lämmön siirrosta kohteeseen ja hakkeen siirrosta kattilaan.

Samaa luokkaa mitä nestori2 mainitsi. Eli asialla on vain hyvin pieni merkitys?

Mutta onko sitten lämpölinjan päässä oleva yksittäinen okt liian pieni kohde? Kattila pitäisi olla lämmitettävässä rakennuksessa?

Ruuvissa on niin isot alennukset, että tuskin sen moottori vie lähellekään kilpitehoa. Ruuvin kulutus tuossa laskelmassa haukkaa suurimman osan. Muiden laitteiden kulutus voisi olla lähempänä kilpitehoa, kun ne on jo tehtaalla laskettu valmiiksi paketiksi.

Ainahan laskelmia vähän pitää terävöittää Mutta samansuuntaisia, mitattuja havaintoja, löytyy tästäkin keskustelusta...

Lainaus käyttäjältä: juhani - 21.02.12 - klo:23:51

Meillä useita lämpökontteja omilla mittareilla ,sähkön kulutukset vaihtelevat 6-11kw/MW
erot johtuvat lähinnä   lämmön siirrosta kohteeseen ja hakkeen siirrosta kattilaan.

Samaa luokkaa mitä nestori2 mainitsi. Eli asialla on vain hyvin pieni merkitys?

Mutta onko sitten lämpölinjan päässä oleva yksittäinen okt liian pieni kohde? Kattila pitäisi olla lämmitettävässä rakennuksessa?

Sähkönkulutuksella lämpimän veden siirrossa ei varmaan konkurssia tehdä. Mutta lämpöhäviö kanaaliputkessa on luokkaa 30 W metri joten esim. sadalla metrillä kuluu 3kWhx8640h=n.25000kWh vuodessa.

Sähkönkulutuksella lämpimän veden siirrossa ei varmaan konkurssia tehdä. Mutta lämpöhäviö kanaaliputkessa on luokkaa 30 W metri joten esim. sadalla metrillä kuluu 3kWhx8640h=n.25000kWh vuodessa.
Tuohan se todellisuudessa on kaukolämpösysteemien akileenkantapää.. Kyllä pitkissä linjoissa helposti 15-20% jää sinne matkalle noin vuositasolla laskien. Kyllä olettamuseni on, että esim. tuossa meidän 5 km linjoissa jatkuvasti linjasto ottaa tehoa  noin 200 kW:a ympäri vuoden, ei siinä suurta eroa ole vuodenaikojen välillä.Talvella häviö on alle 10%, mutta kesällä jopa lähes 25%, kun tehoa menee vain lämpimän veden tuottamiseen kiinteistöillä.Pakko on lämmöt päällä pitää, muuten linjat repivät itsensä rikki, kun ne jäähtyvät.
Hakkenpolton käyttämä sähköenergia on todellakin aika pieni, ennemmin kannttaa siis miettiä lämpökeskuksen paikkaa, jotta maanalasia linjastoja on mahdollisimman vähän. Myös mahdollisimman suuri lämpötilaero meno- ja paluuveden välillä hieman alentaa linjatappioita eli oikein mitoitetut lämmönvaihtimet. Kaukolämpösysteemissä olevat varaajat, jotka eivät ole pannun välittömässä yhteydessä, niin eivät välttämättä ole suositeltavia, ne nostavat paluuveden lämpötilaa.

 Sulla on ollut viisaampi insinööri suunnittelemassa, kun täällä tarvitaan kolme pumppua; ensiöpiirissä eli kattilan päällä yksi joka painaa veden taloille meneviin linjoihin ja niissä olevista lämmönvaihtimista (käyttövesi) läpi sekä molemmissa taloissa "toisiopiireissä" omansa, jotka antaa patteriverkkoon menevälle vedelle lisävauhtia. Nämä taloissa olevat 60w:n pumppuja, ensiöpiirin pumppu huomattavasti suurempi. Ennen oli vielä navettaa varten kaksi pumppua; kattilan kierukalla tehdyn käyttöveden kierrättämiseen sekä sotilaallisten tilojen lämpöpattereita+maitohuoneen lattialämmitystä varten omansa. Seurauksena veden liikutteluun kuluu sähköä vielä enemmän kuin sun tapauksessa.

Mutta noilla sun luvuilla laskien: 500w x 24 h = 12 kwh/vuorokausi  => 12 kwh x 365 = 4380 kwh/vuosi? Tuosta jotain pois, kun kesällä ei ajeta täysillä, mutta pumputhan pyörii 24/7... Mulla siis menee vielä enemmän!

Meidän tilalla laskin että koko ajan käynnissä olevia pumppuja on 3 ja talvella 2 lisää. Meidän pumpuissa on melkein kaikissa 3 nopeuksinen kytkin. Olen kokeillut että kovimmillakin pakkasilla riittää kun nuo pitää 1-asennossa, paitsi asuintalossa kovimmilla pakkasilla kun on 1-putkijärjestelmä joka vaatii nopean kierron. Tässä voisi olla pienen sähkön säästön paikka monillakin. Jos pumpun max. ja min. nopeuden ero on vaikkapa 30W niin kolmella pumpulla se tekee 0,09kW*8640h =778kWh eli satasen luokkaa vuodessa. Säästöä tulee myös kanaalien häviöiden kautta kun paluuvesi viilenee. On kyllä muistettava että jos paluuvesi menee kattilaan liian kylmänä niin kattila voi alkaa syöpyä alhaalta.

Tuo kanaalien häviö on todellakin melkoinen. Onneksi se on kuitenkin pois hakkeesta eikä sähköstä.


Mika

Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi. Lämpökeskuksen kattilalta siirretään lämpöä tarpeen mukaan varaajiin, ei siis jatkuvaa kiertoa.
Monesti kierto on tehty jatkuvaksi, siis kesät talvet putkissa menee kuuma vesi.

Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi
Ainakin isommissa systeemeissä tuolloin on ongelmana, että veden lämpötilaero, siis meno- ja paluuveden lämpötilojen, ei ole riittävä. Tuo käytännössä siis nostaa linjatappiota. Säästää siinä tietenkin kustannuksissa, kun vanhat varaajat ja lämminvesikierukat jäävät käyttöön, eikä tarvitse hankkia lämmönvaihtimia, jotka maksavat tuhansia euroja.Että taloudellisessa mielessä siis vanhojen varaajien käyttö on perusteltua. Jos uudesta ylös tekee, niin ilman muuta lämmönvaihtimet.

Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi. Lämpökeskuksen kattilalta siirretään lämpöä tarpeen mukaan varaajiin, ei siis jatkuvaa kiertoa.
Monesti kierto on tehty jatkuvaksi, siis kesät talvet putkissa menee kuuma vesi.

Meillä on systeemi missä on kaksi rakennusta joissa vanhat lämmityssysteemit varaajineen ja erillinen lämpökontti joka syöttää noita vanhoja systeemejä. Oma kiertopumppu syöttämässä molempia rakennuksia (toinen piiri haarautuu lisäksi navetalle). Kierto on jatkuva, mutta shuntattu niin että molempien varaajien lämpötilan (lataustehon) voi säätää lämpökeskuksesta. Mielestäni ihan ehdoton systeemi tehdä juuri noin, koska kesäaikaan tuo 80c 3000l varaaja lämmittäisi taloa ihan liikaa. Shuntista voi pienemmillä pakkasilla pudottaa varaajan lämmön esim. 50-60 asteeseen ja hakepannussa on silti 85c vesi. Kesällä iso varaaja pidetään 30-40c:ssä ja käyttövesi jatkolämmitetään kierukan jälkeen 60c:een pienellä sähkövaraajalla.

Meillä kaikkien rakennusten välillä kulkee sama vesi, ilman mitään lämmönvaihtimia. Paitsi pajassa on glykolikiertoinen radiaattori.

Ongelmia voi olla odotettavissa jos tuota varaajan latauskiertoa alkaa pätkimään. Paluuvesi on liian kylmää (kattila syöpyy) ja tulee sykäyksittäin aina kun pumppu käynnistyy. Kanaaliputkikaan ei välttämättä tykkää jatkuvasta kylmä/kuuma pumppauksesta.



Mika

Onko jotain ongelmia tiedossa, kun oli ajatus rakentaa systeemi jossa lämmitettävissä rakennuksissa on omat varaajat, josta lähdöt esim. pattereille ja käyttövesi
Ainakin isommissa systeemeissä tuolloin on ongelmana, että veden lämpötilaero, siis meno- ja paluuveden lämpötilojen, ei ole riittävä. Tuo käytännössä siis nostaa linjatappiota. Säästää siinä tietenkin kustannuksissa, kun vanhat varaajat ja lämminvesikierukat jäävät käyttöön, eikä tarvitse hankkia lämmönvaihtimia, jotka maksavat tuhansia euroja.Että taloudellisessa mielessä siis vanhojen varaajien käyttö on perusteltua. Jos uudesta ylös tekee, niin ilman muuta lämmönvaihtimet.

Toisinsanoen tuo toimisi vastaavasti kun puukattila jolla ladataan varaajaa.
Lämpökeskuksen kattilalta varaajalle menevä vesi n: 70-80 c ja paluuvesi on mitä on. Kun varaaja "täynnä" niin kierto pysähtyy kanaalissa ja kattila jää valmiustilaan. Ainakin mun puupää laskutikulla hävikki on pienempi kun versiossa jossa on jatkuva kierto 24/7/365 
Kattilassa latausventtiili joka ei päästä liian kylmää vettä kattilaan.

Ongelmana tietysti hetkellisesti suuri tehontarve, jos vaikka ne kaksi tai kolme varaajaa pyytää yhtäaikaa lämpöä.. Automatiikkaa joutuu tekeen, että saa vuoroteltua latausta.
Tuo putkien kestävyys kysymysmerkki. Yksi putkari kävi paikalla ja hänen mukaan pitäis toimia.

Minulla kyllä varaajat nimenomaan tasaavat kattilan kuormaa. 60 kW:n kattilalla on perässä varaajatilavuutta 3000 l kolmessa eri pytyssä. Tasainen kattilan kuormitus taas tarkoittaa pienempää häiriöalttiutta.