Alkaa Arimaxin arina olla ns. kypsää tavaraa. Näyttävät "alkuperäinen" valurauta-arina ja mm. MaasTullissa mainostettava Solu-arina olevan aika lailla saman hintaisia. Kokemusta omaavilta kysyisinkin: onko syytä pitäytyä alkuperäisessä vai paraneeko mallia vaihtaessa?

Petri

Meillä Jämän arina katosi alta vuoden. Nyt soluarina ollut paikallaan kohta 6 vuotta. Tästä vois jotain jo päätellä

Pannuhuoneessa on vuoden 1992 alapalo Arimax.
Arina on alkuperäinen, eikä uutta häpeä.

Vuodesta -82 tuli palanut lakan valurauta putkiarinoiden päällä.... edelleen kuin uudet.
Tosin uusia ei kuulemma enää valmistetakkaan.

Useamman vuoden ollut kattilassa tuo soluarina. Pelkän puun poltossa ihan ok, mutta jos roskaa seassa esim. pahvia-paperia niin tukkii helposti  Sitten joutuu rassaan niitä reikiä auki, että palamisen saa ennalleen.

Alkaa Arimaxin arina olla ns. kypsää tavaraa. Näyttävät "alkuperäinen" valurauta-arina ja mm. MaasTullissa mainostettava Solu-arina olevan aika lailla saman hintaisia. Kokemusta omaavilta kysyisinkin: onko syytä pitäytyä alkuperäisessä vai paraneeko mallia vaihtaessa?

Petri

1980-luvun alun Jaakossa ehti olla valuarinan uuvuttua parikin soluarinaa. Toimi mielestäni paremmin kuin alkuperäinen valurauta-arina. Polttoaineena hake, palaturve ja halot. Joskus olkipaalitkin hakkeen kera. Puhdistui hankalammilla polttoaineilla paremmin kuin alkuperäinen. Yhtenä plussana, että voi tarvittaessa hitsaamalla jatkaa käyttöikää: valuarina puolestaan on kerrasta valmis.

Pannuhuoneessa on vuoden 1992 alapalo Arimax.
Arina on alkuperäinen, eikä uutta häpeä.

Mulla vuoden 1994 yläpaloinen ja samoin alkuperäinen arina.

Useamman vuoden ollut kattilassa tuo soluarina. Pelkän puun poltossa ihan ok, mutta jos roskaa seassa esim. pahvia-paperia niin tukkii helposti  Sitten joutuu rassaan niitä reikiä auki, että palamisen saa ennalleen.

Tuohan on maailman helpoin putsata, pyöräyttää vaan palasen ylösalaisin.
Vanhassa Högforssissa ollut nyt 10 vuotta ja ovat kuin uusia nuo palaset.

Justihin pätkin surutta uutta lanan reikäterää arinaksi kattilaani. Jäi vielä jemmaankin 1/3 terää. Hinta kokonaisuudessaan 70% uuden soluarinan hinnasta koko terälle. Entinen arina oli kasattu käytetystä reikäterästä ja kesti tosi huonolla hoidolla 12vuotta. Ei tuo nyt hyvää säästöä ollut, mutta saipahan kuitillista tavaraa 

Minula oli entisessä kattilassani, Jäspin yläpalokattilassa, jo vakiona tuo soluarina. Erittäin kestävä ja tuhkasta päätellen poltti hyvin. Keskeltä kun kuumuudessa vähitellen meni notkolle, niin vaan kääntö ja tulta pesään. Varmasti myös kestävämpi kuin valurautainen, voin suositella. Ostin jopa Misa-kiukaaseeni tuon soluarinan, kun alkuperäinen tuli finaaliin ja hyvin on siinäkin pelannut.

Näköjään kuusi vuotta ja sama pohdinta. Kerran on Solu-arina käännetty ja nyt alkaa mielestäni ainevahvuus olla jo aika niukka. Odotin kyllä vähän pidempikestoista, jos olen rehellinen.  Silmiin osui myös Aalto-arinan markkinointimateriaalia eli kolmas pohdittava vaihtoehto.

16 mm harjaterästä ja päihin yhdet poikittain hitsillä kiinni kestää aikansa eikä ole kallis

16 mm harjaterästä ja päihin yhdet poikittain hitsillä kiinni kestää aikansa eikä ole kallis

Tuollaisia minäkin olen yleensä tehnyt. Harjateräs, paksukin, on vaan yllättävän lyhytikäinen. Hilseilee paksuina kerroksina ja taipuu.
Viimeksi tein ihan huvikseni jostain läpiruostuneista ½" putkista mitä romutynnyrissä oli sojollaan. Varmaan puolet ainevahvuudesta oli karissut jo jonnekin, olivat olleet joskus navetassa betonivalussa pystyssä ja ruostumalla katkenneet poikki.
Ajattelin että tehdään sitten parempi kun noista tulee loppu.
Vaan putket ovat kestäneet ällistyttävän kauan, paljon pidempään kuin luulin... toista vuotta menossa eivätkä edes taipuneet kuten harjateräksille käy.

Ilmeisesti putki on parempi profiili kuin umpitavara, ilmeisesti alapuoli pysyy viileämpänä kun lämpö johtuu yläpinnalta hitaammin ?

Joskus tullut vastaan eri pajojen ja mokeloseppien tekemiä arinoita. Yksi malli oli reunoilta vahvistettu levy , johon oli tehty prässilla tai jollain reikiä, niin että sen reijän materiaali törrötti ylöspäin. Tämän kesto kait perustuu siihen , että levyn päällä on aina tuhkaa eristeenä. Samaan perustuu u-raudat joita hitsattu siis ritiläksi "u" ylöspäin. Ihan olemattomalla seinämällä olevaa u-profiilia, mutta silti kestää aikanasa. Eli muutaman valurauta arinan ajan

Joskus tullut vastaan eri pajojen ja mokeloseppien tekemiä arinoita. Yksi malli oli reunoilta vahvistettu levy , johon oli tehty prässilla tai jollain reikiä, niin että sen reijän materiaali törrötti ylöspäin. Tämän kesto kait perustuu siihen , että levyn päällä on aina tuhkaa eristeenä. Samaan perustuu u-raudat joita hitsattu siis ritiläksi "u" ylöspäin. Ihan olemattomalla seinämällä olevaa u-profiilia, mutta silti kestää aikanasa. Eli muutaman valurauta arinan ajan

Tuo u-rauta on ihan hyvä juttu. Kestää parin millin seinämällä oleva kevyesti muutaman vuoden.  Ennen ensimmäistä käyttöä pitää täyttää tuhkalla ne urat.