Minä olen kyllä eri mieltä, rakentaminen on paras tapa nostaa maan arvoa, rakentamisen kieltäminen haja-asutusalueilla tarkoittaisi sitä, että maan hinta jäisi hyvin alas, niille jotka ei pysty järjestämään kaavoitusta sille.

Maajussien ei pidä itse ajaa sellaisia päätöksiä, jotka romuttavat niiden luodun varallisuuden arvoja.
Tulee myöhemmin ongelmia vakuuksien kanssa, jos tarvitsee pankista lainaa, jos maata ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin siihen missä käytössä se on nyt.

Oliskohan  tuo nyt niin iso tappio maajusseille, jos pellonhintaa ei vedätettäisi ylöspäin potentiaalisen tonttimaan statuksella?

Tolle adamille on sattunu huono tuuri kun sattuu tila oleen ihan kiinni tollasessa keskuksessa. Täälläpäin kuitenkin näen asian niin että kun lähimmälle taajamalle on matkaa sen reilu 10 kilsaa niin se ei oikeastaan pitäisi kuulua yhtään kellekkään jos joku isäntä haluaa myydä jonkun tontin jostain mäen töyräältä jollekkin joka siitä haluaa ostaa tontin itselleen. Nyt vaan joku on päättänyt että alueelle ei saa rakentaa mitään mikä tarkoittaa sitä että maalla aina väki vähenee ja sitämyöden paikalliskoulut ja palvelut lakkaa. Kun kuitenkin elantonsa takia on täällä asuttava niin lopputulema on että viljeliän oma hyvinvointi vähenee. Se on totta että yhtälailla kun kaava-alue on merkitty rakentamiseen niin tää muu alue pitäisi olla merkitty maatalousmaaksi missä sen toiminnan kanssa on vaan tultava toimeen mutta on kaikkien etu että maallakin saa asua ihmisiä jos niin haluavat.

Täällä tehdään järvialueelle rantakaavaa kunnan toimesta ja samassa yhteydessä määritellään ilm. rakennuspaikat myös maisemallisesti merkittävimmille kyläalueille. Kyläalueilla tavoitellaan peltomaiseman avarana pitämistä, joten asutusta sovitellaan metsien reunoille. Saa nähdä, millainen tulos on.

Jonkinlainen kevyesti ohjaava kaavoitus voisi olla ratkaisu kaikien maanomistajien kohdalla. Katsottaisiin yhteistuumin, kuinka mahdollista asutusta kannattaa sijoittaa, jotta kaikille olisi tilaa. Tie-, vesijohto- ja sähkölinjaukset tehtäisiin näitä sijoitteluja tukien, kun ensimmäinen tontille laittaa rakennusta pystyyn.

... mikä tarkoittaa sitä että maalla aina väki vähenee ja sitämyöden paikalliskoulut ja palvelut lakkaa.

Tekisi mieli sanoa ilkeästi... mutta koetetaan sievästi: selviin kyliin ja muihin jo ihmisasutuksen piirissä oleviin paikkoihin rakentaminen on mielestäni OK, kunhan ei lähdetä pellolle rakentamaan. Suurin ongelma on kyllä siinä, että rakennetaan sinnetännemissävaansattuu perittyä maata olemaan, ilman sidosta vanhaan asutukseen ja olemassaoleviin palveluihin. Kunnissa on yleiskaavat, joiden avulla pitäisi tätä hajarakentamistakin ohjata voimakkaasti tukemaan olemassaolevaa asutusta, ei luomaan uutta sinnetänne pelloille metsien keskelle.

Tuo emo-heikin linja ajama linja näkyy suomalaisella maaseudulla jo nyt oikein hyvin: kaikkien kaupunkien ympärillä on pusikkovyöhyke, kun odotetaan sitä ansiotonta arvonnousua tonttimaaksi: vähänkään pidemmällä tähtäimellä kenenkään ei kannata enää niitä maita viljellä. Ostaminen maatalouskäyttöön tonttimaan hinnalla on ihan pois laskuista ja useimmiten  myös vuokraus ei onnistu järkevän mittaisilla sopimuksilla, kun pidetään myyntivalmiutta yllä. Itse asun 16 km pikkukaupungin keskustasta ja sama ilmiö näkyy jo täällä: "viljele vaan, mutta ei me mitään kirjallisia vuokrasopimuksia ruveta tekemään". Koeta siinä sitten motivoida iteäsi ojitukseen ym. perusparannuksiin, jotta harmaafergua isommilla vehkeillä pystyisi pellolla liikkumaan. Ja paju valtaa alaa.

Heinämäki kiteytti aika paljon mitä ajattelen. Aika monen mielestä tuollainenkin on jo sosialismia. Jos niin on, olen kyllä sosialisti ihan ylpeästi.

Petri

Tää on niin kuntakohtasta mutta taidan asua yhdessä suomen eniten puhuttaneessa kunnassa. Täällä päättäjillä lähtötilanne on se että siihen mihin kunnan viimeinen rivitalo loppuu niin kaavotusalue päättyy 10 metrin päähän noin kuvinnollisesti. Koko loppu kunta on rakentamisen suhteen valkosta aluetta eli pieniin kyliin tai muuallekkaan ei saa rakentaa. Mun mielestä järjestely ei ole kovinkaan hyvä eikä oikeudenmukainen.

selviin kyliin ja muihin jo ihmisasutuksen piirissä oleviin paikkoihin rakentaminen on mielestäni OK, kunhan ei lähdetä pellolle rakentamaan. Suurin ongelma on kyllä siinä, että rakennetaan sinnetännemissävaansattuu perittyä maata olemaan, ilman sidosta vanhaan asutukseen ja olemassaoleviin palveluihin. Kunnissa on yleiskaavat, joiden avulla pitäisi tätä hajarakentamistakin ohjata voimakkaasti tukemaan olemassaolevaa asutusta, ei luomaan uutta sinnetänne pelloille metsien keskelle.

Komppaan tätä. Ja mitä niihin peruskouluihin tulee, niin nekin yleensä sijaitsevat asutuksen seassa eli eikö ole ihan luonnollista rakentaa talotkin sinne? Jos siis vain kouluja, koululaisia ja koulumatkoja ajattelee. Petri ei viitsinyt, mutta mä viitsin sanoa rumasti, peruspelle rakentaa talonsa jonnekkin he*on korpeen ja sitten aloitetaan valitus koulumatkasta, koulukyydeistä, koulumatkan pituudesta, asiointimatka on kauhe jne... Tämä on arkipäivää.

Itse asun n. 2 km päässä kirkonkylästä ja kyllä asutus on nykyisellään jo niin lähellä tilaa, että jos meinaa joskus vielä tuotantoa laajentaa niin saa tuotantorakennuksen rakentaa keskelle ei mitään 

Nyt vaan on tilanne se että esimerkiksi 2 kilometrin päähän olemassaolevasta koulusta keskelle kylää ei saa rakentaa mitään koska se on jostainsyystä tätä ei rakennus aluetta. Jotekin haiskahtaa että tarkoitus on tappaa kaikki toimivat kylät ja saada väestö ahdettua taajamaan.

Muo ihmetyttää kovasti tällä saitilla jossa oletan olevan paljon ihmisiä jotka asuvat enempi tai vähempi maaseudulla että ei ketään häiritsisi jos ei saisikaan asua maalla vaan kaikki ängettäis kerrostaloon, rivariin tai vähintäänkin sellaiseen omakotitaloon jossa naapuri on alle 30 metrin päässä. Valitettavasti vaikka olimmekin ekoja niin se ei välttämättä tarkoita että muitakin saisi tulla. Malla on vaan opittava elämään maaseudun tavoilla.

Minä olen kyllä eri mieltä, rakentaminen on paras tapa nostaa maan arvoa, rakentamisen kieltäminen haja-asutusalueilla tarkoittaisi sitä, että maan hinta jäisi hyvin alas, niille jotka ei pysty järjestämään kaavoitusta sille.

Maajussien ei pidä itse ajaa sellaisia päätöksiä, jotka romuttavat niiden luodun varallisuuden arvoja.
Tulee myöhemmin ongelmia vakuuksien kanssa, jos tarvitsee pankista lainaa, jos maata ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin siihen missä käytössä se on nyt.

Kaavoitus on kunnan monipoli. Se saa ja voi kaavoittaa mihin itse tai sisäpiiri haluaa. Ja kyllä ainakin täällä tuo maanarvo ei laske vaikka sille ei saakkaan rakentaa. Kaupunki pitää etuosto-oikeudella ja reippaalla ostohinnalla tilanteen hallussa, myös peltokauppojen osalta koko kaupungin alueella.

Toisaalta se on kunnan etu, että ei saa rakentaa mihin vaan halutaan. Mitä lähemmäs jo olevaa taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se kunnalle on. Kalleimmaksi tulee rakentaminen taajaman ulkopuolelle.   Kun haja-asutusalue ajan mittaan kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Ja tämä kaikki käy veroäyrin päälle.

Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi  olla jopa yli 5 000 euroa asukasta kohti. "Tämä selvitys osoittaa konkreettisesti, kuinka pitkäkestoisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteella on ja kuinka edesvastuutonta on hajarakentamisen salliminen".

"Hajarakentamisesta koituu merkittäviä kustannuspaineita julkiseen talouteen. Kunnissa infrastruktuurin toteuttaminen on kalliimpaa hajautuneessa rakenteessa. Myös valtioon kohdistuu epäsuoria kustannuksia, kun vaatimukset infrastruktuurin rakentamiskustannuksiin osallistumisesta kasvavat."

Rakentakaa ihan mihin haluatte. Mutta älkää kitiskö jos ei tule nettiä, sähköt on poikki viikon, kunnan veroäyri karkaa käsistä.

"Minä rakennan mihin haluan tai myyn tontin mistä haluan"; kunhan muut maksaa viulut-mentaliteettiä.

Tässä on kumminkin kyse aika suurista taloudellisista eduista, maata omistaa aika moni, viljelee kumminkin hyvin pieni joukko, onko lopulta suuren enemmistön etu, että mahdollista maan tulevaa arvonnousua leikataan pienen viljelijäjoukon mahdollisten kuviteltujen etujen vuoksi.

Mikäli omistat osakkeen helsingissä, ei kukaan suunnittele sinun pään menoksi lakeja jotka leikkaisivat tulevaa arvonnousua, miksi maanomistajilla pitäisi olla toisenlainen kohtalo, miksi maanarvo ei saiai nousta jos kaikki muut kiinteät omaisuudet kumminkin nousee kokoajan, miksi maanarvonnousu pitäisi tulla esim. yhteiskunnan hyväksi ja vain sen hyväksi, kuten kaavoituksessa yleensä käy ?

Tässä on kumminkin kyse aika suurista taloudellisista eduista, maata omistaa aika moni, viljelee kumminkin hyvin pieni joukko, onko lopulta suuren enemmistön etu, että mahdollista maan tulevaa arvonnousua leikataan pienen viljelijäjoukon mahdollisten kuviteltujen etujen vuoksi.

Ei oikeastaan ansaitsisi vastausta, mutta..
- maaomistajat eivät ole mielestäni niitä yhteiskunnan vähäosaisia tai avainryhmiä, joita tarvitsisi jotenkin paapoa
- maan ansioton arvonnousu ei ole mielestäni yhteiskunnan maanomistajalle taattava asia
- taajamien lähiviljelijät eivät tässä kamppaile "mahdollisten kuviteltujen" vaan ihan todellisten ongelmien kanssa
- ruuan tuotanto on ainakin minun arvostuksissani maaomistajan vapautta tärkeämpää

Ei taida näkökantamme keskustelemalla lähestyä?

Petri

Tässä viestiketjussa taitaa mennä kaksi asiaa sekaisin. Ne jotka ko asetuksen ovat keksineet eivät todellakaan ole miettinyt maanomistajia taikka viljelijöitä. Heitä on ainoastaan kiinnostanut taajaan rakentaminen jotta saadaan halvempaa infrastruktuuria. Sitä en sitten tiedä vaikka luvut niin lupaavatkin että onko se maaseudulle rakentaminen oikeasti yhteikunnalle kallimpaa. Jää kuitenkin poiskin kaukolämpö, vesi, viemäri julkinen liikenne näiden asukkien kohdalta. Toki se parjattu  taksi joutuu ajelemaan niitä koulukyytejä mutta en usko ettää se oikeasti on kauhean suuri kuluerä.
Adami sun muut pelkää sitten taas viljelysmaiden puolesta. Itseasiassa taajamarakentaminen aiheuttaa sen että kaikki pelto ym maat haalitaan asumiskäyttöön. Jos saisi rakentaa vähän laajemmin niin vois olla että ihmiset haluaisi rakentaa vähän järkevimpiin paikkoihin kuin kosteisiin savipeltoihin. Sitä en sitten osaa sanoa että onko oikeutettua siirrättää rakenteilla olevaa tuotantolaitosta hieman sivuun asutuksesta. Järkevää se mielestäni on mutta ymmärrän hyvin viljelijän ärtymyksen jos sattuu olemaan valmis tilakokonaisuus eikä sitten saa tehdä jatkoksi sitä uutta hallia.

Petri on enemmän kuin oikeassa ja emo-hese täysin väärässä. Suomessa on tilaa olemassaolevissa taajamissa vaikka kuinka. Tässäkin ympäristössä viiden kilsan säteellä 30-40 rakentamatonta, kaavoitettua tonttia. Osassa on perusinfra nurkalle tuotuna, osassa lähialueella. Emo-heikillä menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Yhdyskuntasuunnittelussa maanomistus ja sen arvonnousu ei todellakaan ole lähtökohta.

Enkä pelkää pelkästään viljelymaiden vuoksi, vaan siksi, että maatalousyritysten toimintaympäristö vaarantuu. Kotieläimistä tulee aina jotain haju-, melu, ja liikennehaittaa. Navetoiden nurkille muuttaneet saattavat kyllä hyväksyä haitat, kun ovat siihen itse halunneet. Mutta kun asutuksen ja asunnon käyttöikä on paljon pidempi kuin ihmisikä. Seuraava omistaja ei enää sulata paskanhajua ja yötäpäivää sesonkiaikaan liikkuvia koneita. Alkaa marina ja narina.

40%:a peltomaasta omistaa muut kuin aktiiviset viljelijät. Halu myydä kovahintaisia tontteja on kova, mielellään sitä tehtäisiin toisen yrityksen takaakin. Selviö on, ettei esimerkiksi teollisuusalueelle rakennella omakotitaloja. Mutta maatalousalueelle saa ja voi, pitääkin saada poikkeuslupaa. Sehän on perustuslaillinen oikeus!! (not)

Meidän oma tapaus ei käy esimerkiksi. Mulle on ollut alusta lähtien selvä, että maatalouden on muutettava. Asutus levisi tänne jo 70-luvun lopulla ja alue sopii muutekin hyvin taajama-asutukseen. Mutta kun siihen ei riitä mikään. Rakentamatonta tonttialuetta jää hehtaarikaupalla asutuksen sisään ja aina vain pitäisi saada rakennella sinne tänne.

adam on sata% oikeessa. Itselläni (8km linnuntietä taajama-kyltille) oli suuria vaikeuksia saada lupa 1978 rakennetun navetan peruskorjaukseen ja laajentamiseen 2008. 90-luvun alussa kaupungista kotipaikkansa maille (meidän navetan päätyyn) muuttanut eläkeläinen oli sitä mieltä että navetan korjaus laskee hänen asuntonsa arvoa, ja tämän vuoksi lupaa minkäänlaiseen korjaamiseen tai laajennukseen vanhalla maataloustontilla ei saa antaa.
Onneksi hän oli kuitenkin suullisesti aiemmin antanut luvan remontin tekemiseen, tällä perusteella saatiin lopuksi neuvoteltua asia kunnan avustuksella  niin että korjaus voitiin tehdä. Kuitenkin rakennustarvikkeet oli jo ostettu. Nimimerkillä ojala onkin sitten juuri vastaavista lähtökohdista alkanut kärhämä hieman korkeammalla menossa, mutta siitä saa kertoa hän ihan itse jos tahtoo.
Eli maatilojen naapuriin muuttaneet haluavat hallita tilojen kehitystä ja torpetoida mahdolliset laajennukset perustuen kiinteistöjensä arvon alentumiseen, hajuhaittoihin ja ties mihin muuhun.
mielestäni alueet missä maataloutta harrastetaan tulisi kaavoittaa maatalou-alueeksi, ja mahdollisella poikkeusluvalla sinne rakentavilta vietäisiin oikeus maatalousrakentamisesta valittamiseen kunhan mahdollinen maatalousrakennus on tehty asetusten vaatimalla tavalla. Tämä on ainoa tapa millä maatalous saadaan edes jotenkin turvattua.

Kaavoittaa ja kaavoittaa. Yleiskaavassa alue on merkitty MT-alueeksi. Ja kas kaupunki ja yksityinen rakennuttaja ostavat pari peltoa, jotka asemakaavoitetaan  AO-alueeksi keskelle peltoja ja kuivaamon viereen.

Noniin, asukkaat alkavat valittaa melu- ja pölyhaitoista vedoten lakiin naapuruussuhteista. "Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista."

Siinä ymp.sihteerikkö sitten käy vuosittain milloin pölisee kun on kuivaamon syklooni tukossa. Peräkärry on jätetty häiritsevästi ikkunan eteen juuri syntymäpäiväjuhlien aikaan. Jätemaata on kipattu kasoille.