***Eikö uskonto ole jo muodostunut, ainakin ton lauseen perusteella "Ei sinne mitään betonibunkkereita mennäkään katsomaan"

No ei varmaan. Sellasia vaan on vaikea löytää sieltä

Tuohon varastoasiaan kysyisin yleistä mielipidettä. On aina mielenkiinoista lukea näiden isompien toimijoiden tyyleistä ja ajatusmaailmoista jotain oppiakseen omaan. Tuolla ketjun alkupäässä Aatami mainitsi tavoitteekseen varastojen pienentämisen, mikä varmaan on aika oleellista liiketoimintaa ajatellen bisnesmäisesti(varsinkin iso systeemi ja runsaampi pääoman tarve). Pienet varastot ovat hyvää liiketoimintaa yleensä kaikilla aloilla ja mielellään vielä niin, että varastot omistaa jokin muu kuin itse(maksetaan käytön realisoituessa, kuten keskittynyt päivittäistavarakauppa), silloin niihin ei sitoudu pääomaa ja näin kannattavuus kastaa ja tunnusluvut ovat hyviä. Tällaisia ehtoja ei vain ainakaan keskivertoviljelijä tahdo pystyä neuvottelemaan.

Sitten tullaan siihen kriittiseen kohtaan. Kun toiminta on suurta ja varastot pieniä ja sattuu jokin ongelma. Kohtaamme katovuoden, tai omalle alueelle sattuu hyvin poikkeavat olosuhteet ja satotasot jäävät huomattavasti keskimääräistä alhaisemmiksi. Yleensä säilörehun(hinta moninkertaistuu) ja muun ostopanos on huomattavasti kalliimpaa, kun varastoimalla sitä edullisemman vuoden satoa hivenen reilusti varastossa(vilja syksyllä 2009 80-100€/tn ja vuoden kuluttua n 160 €/tn). Omista niukkuudenajan ostokokemuksista olen tehnyt sen johtopäätöksen, että pyöritän tällaista keskimääräistä maidontuotantoa aika suurilla varastoilla ja otan takkiin hivenen varastotappioiden muodossa.

Toiminnan ollessa tuotannollisella puolella kannattavuudeltaan vähintään hyvällä tasolla, mielestäni tämänhetkinen korkotaso ei ole ongelma hivenen ylisuurten varastojen pitämiseen(jos edullista säikytystilaa) ja mahdollisiin ostoajankohdilla ja määrillä tehtäviin säästöihin nähden. Toimittaessa pienillä varastoilla on yleensä kassan oltava mielellään hyvin vahva, että se tuo mahdollisuuksia tilanteiden hyödyntämiseen.

Eli liiketoiminnan peruskolmio on oltava kunnossa, olipa tyyli mikä hyvänsä. kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus

Oma mottoni perusmaatalouteen on, että siinä ikävä kyllä pyöritetään pientä liikevaihtoa raskaalla taseella ja kaikessa muussa liiketominnassa mielellään isoa liikevaihtoa pienellä pääomalla (hyvä konsultti kuskaa taseen päänsä sisällä ja läppärissään).

Tässä kysyisin muiden suhtautumista varastoihin?

Varastot voi olla myös järkevä sijoitus, jos varastossa saa "parempaa korkoa" kuin pankkitilillä, niin silloin kannattaa pitää varastoja, jos pääomasta ei muuten ole puutetta.
Toi parempi korkohan toteutuu oikea-aikaisella ostamisella, jos toteutuu.

Monilla tiloilla varastotilat tuntuvat olevan vaan aika nihkeät. Ramin mainitsevat seikat huomioiden, tekisin niin vilja-, säilörehu- ja lantavarastoista mielellään 50% ns. laskettua tarvetta suuremmat. En ymmärrä, miksi melkein joka paikassa pitää mitoittaa kaikki minimin mukaan, koskee muuten valitettavan usein uusien pihattojen toiminnallista mitoitusta myös. No kustannuksia tietysti lisää, mutta liian kanssa on helpompi pelata, kuin liian vähän.

Isommassa yksikössä varastoja on helpompi pienentää suhteessa kulutukseen. Tuotantotarvikkeita on usein kokonaisedullisinta hankkia täysin autokuormin. Logistiikka kokonaisuudessaan on yksi tilan suurimmista kustannuksista.

Monilla tiloilla varastotilat tuntuvat olevan vaan aika nihkeät. Ramin mainitsevat seikat huomioiden, tekisin niin vilja-, säilörehu- ja lantavarastoista mielellään 50% ns. laskettua tarvetta suuremmat. En ymmärrä, miksi melkein joka paikassa pitää mitoittaa kaikki minimin mukaan, koskee muuten valitettavan usein uusien pihattojen toiminnallista mitoitusta myös. No kustannuksia tietysti lisää, mutta liian kanssa on helpompi pelata, kuin liian vähän.

maatalous on vaan ainoita aloja joilla on varaa pitää varastoa. Normaali yritys ottaa tuotteen juuri silloin kun tarttee ja maksuajalla pyrkii melkein saamaan tuote myytyä ennen kuin raaka-aine pitää maksaa.
Viljatilalla tätä on helppo miettiä eli kaksi vaihtoehtoa ostaako apulannat kesällä viljelee seuraavana kesänä ja myy tuotteen sitä seuraavana vuonna keväällä tai kesällä. Vaihtoehto on tietenkin se että pyytää apulantatoimituksen viimeistään toukokuun alkuun ja maksu vaikka toukokuun loppuun. Samoiten auto heti kuivurille kun viimeinen erä tulee kaapista ja maailmalle. Toisessa tapauksessa raha on kiinni 24 kk ja toisessa 3 kk. Yritysjohtajan ei tartte miettiä kumpaa käyttää mutta maatalousyrittäjän kyllä.

Suurien varastotilojen rakentaminen oikein ajoitettuja ostoja varten lienee bisneksistä huonoimpia. Oikea-aikaisuus kun nykymaailmasssa selviää jälkikäteen, esim. lannoitteet. Jos joku luulee olevansa hyvä ennustaja kannattaa ennemmin lotota! Tämän takia meillä on pidetty rehu-, lannoite-, polttoaine- ym varastot pienenä. Korkokulun merkitys juuri nyt ei minusta ole merkittävä, ellei kassa sitten ole niin heikossa hapessa, että viivästyskorkoja maksellaan.

Säilörehulla pitäisin perusteltuna jonkinlaista varmuusvarastoa, mutta 18 kk:n rehuntarvetta vastaavien laakasiilojen rakentaminen ei ole järkevää. 300 lehmän navetassa se siis tarkoittaisi 150 päisen karjan vuotuista rehuntarvetta. Ihan vain varmuuden vuoksi melko suuri panostus...

sen määkin ymmärrän että niistä tuotteista joista on mahdollisesti tulossa puute voi olla varastoa kuten esim säilistä. Mutta niitä tuotteita joita saa puhelinsoitolla ei kannata olla suurempaa varastoa kun että saa kuljetuksen jollainlailla järkeväksi.

No mun varastoheittoni kohdistuu lähinnä ylisuuriin varastoihin, sellainen 150% varmuus on ihan naurettavaa. Tänään on muuten se päivä, kun varastoinventointi tehdään. Meidän karkearehuvarastosta on huvennut vasta neljännes, siinä mielessä varastoa on aivan liikaa. Jos käyttää 3 sentin kilohintaa varastoarvona (aika lähelle tuotantokustannus), on rehuissa kiinni sata tonnia. Sen matalakin korkovaatimus on enemmän kuin mun kuukauden palkkani, siinä syy varastojen minimoinnin kiinnostukseen.

Vielä siihen varmuuteen: 8 vuotta 10:stä on normaaleja, lopuilla tulee yleensä niukkuutta syystä tai toisesta. Jatkuva loputon varmistuksen varmistamisen maksimointi 150% varastoilla tarkoittaa vaan sitä, ettei hyvänäkään vuonna saa tulosta aikaan ja sitten tulee huono ja kustannuskriisi iskee. Sellaista tilannetta, että koko maassa olisi paha kato karkearehun osalta en muista. Tuleeko niitä edes kerran 20 vuoteen? Kauhian pelon syynä taitaa olla vain se, että joutuis maksaa kanssaviljelijälle rehusta....tai sitten se, että rehun pitää oikeasti olla ilmaista, joko tukien tai oman ilmaisen työn kautta, koska perustuotanto ei muuten kannata holtittoman työmenekin tms takia.....

Vielä siihen varmuuteen: 8 vuotta 10:stä on normaaleja, lopuilla tulee yleensä niukkuutta syystä tai toisesta. Jatkuva loputon varmistuksen varmistamisen maksimointi 150% varastoilla tarkoittaa vaan sitä, ettei hyvänäkään vuonna saa tulosta aikaan ja sitten tulee huono ja kustannuskriisi iskee. Sellaista tilannetta, että koko maassa olisi paha kato karkearehun osalta en muista. Tuleeko niitä edes kerran 20 vuoteen? Kauhian pelon syynä taitaa olla vain se, että joutuis maksaa kanssaviljelijälle rehusta....tai sitten se, että rehun pitää oikeasti olla ilmaista, joko tukien tai oman ilmaisen työn kautta, koska perustuotanto ei muuten kannata holtittoman työmenekin tms takia.....

Olisko viisivuotta kun rekalla ajoivat r-paaleja etelään. Maksoivat lähtöpaikalla a 45 e joten en nyt ihan sanoisi säilörehuvarastoa turhaksi. Rahti on niin kallista kun kiloja tulee paljon.

Muut varastot on sitten eri juttu.

Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy

Viime kesä oli hyvä säilörehun kasvulle ja kallista se on varmaan ylimääräisenä. Itsellä ollut pitkälti se tilanne, että 2-6 kk ylimääräistä. Toisaalta olen kokenut kesällä syötön vaativan ylivuotista, ellei ole ihastunut paalisulkeisista. Sitten kun joutuu lähteä tyhjiltä markkinoilta ostamaan, saattaa olla, että parinkaan kuukauden rehuihin ei riitä yhden vuoden palkka isossa karjassa.

Viime kesänä olisi pärjännyt tosi pienillä säilörehualoilla ja satotasot olisivat olleet lähes neuvojien optimitasoja, mutta riskit kasvaa syksyn korjuuolojen myötä ja lämpösumman jäädessä kesällä matalammalle.

Teoriassa taitaa kaikilla uusilla kasveilla saada huippulaatuista rehua syksystä, mutta käytännössä useimmat tutut viljelijät ovat joutuneet toteamaan tulevan kuitenkin B-laatuista ja ompa niitä jopa jäänyt korjaamatta.

Viime kesä oli hyvä säilörehun kasvulle ja kallista se on varmaan ylimääräisenä. Itsellä ollut pitkälti se tilanne, että 2-6 kk ylimääräistä. Toisaalta olen kokenut kesällä syötön vaativan ylivuotista, ellei ole ihastunut paalisulkeisista. Sitten kun joutuu lähteä tyhjiltä markkinoilta ostamaan, saattaa olla, että parinkaan kuukauden rehuihin ei riitä yhden vuoden palkka isossa karjassa.

Viime kesänä olisi pärjännyt tosi pienillä säilörehualoilla ja satotasot olisivat olleet lähes neuvojien optimitasoja, mutta riskit kasvaa syksyn korjuuolojen myötä ja lämpösumman jäädessä kesällä matalammalle.

Teoriassa taitaa kaikilla uusilla kasveilla saada huippulaatuista rehua syksystä, mutta käytännössä useimmat tutut viljelijät ovat joutuneet toteamaan tulevan kuitenkin B-laatuista ja ompa niitä jopa jäänyt korjaamatta.

***Se on onni nykypäivän tekniikalla ja ruokintaosaamisella, että katovuonnakin pystytään ruokintaa "jatkamaan" muilla komponenteilla tilanteen niin vaatiessa.

Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy

Kiitos sait osumaan aika hyvin...

Siinä on vaan pikku ero että jos miettii säilörehua niin jos jokavuosi pyörittää sen vertaa paaleja että riittää vaikka seuraavan vuoden jouluksi niin kun tulee huono vuosi niin silloin selviää puolen vuoden rehulla. Perjaatteessa rehu maksaa yhtä paljon koko ajan eikä ikinä tartte ostaa sitä ylikallista kun on omasta takaa. perjaatteessa ei tartte laskea hirveesti varastointi arvoakaan kun muovi menisi jokatapauksessa seuraavana kesänä. Sitten taas jos mietitään polttoöljyä niin jos sen sijaan että tilaa 2 kertaa vuodessa sen 6 tonnia ainetta tekiskin asianmukaiset säiliöt vaikka puoleksitistavudeksi niin katoksellisen säiliön teko 12 tuhaannelle litralle maksaa taas tuhansia euroja jolloin ei mielestäni ollakkaan ihan pikkurahoissa. Lisäksi kun uskottelen että ton hinnan ennustaminen on niin vaikeaa että hintahyvitystäkin on vaikea saavuttaa. Sama vähän rehussa että jos teoriassa ottais autokuormallisen täysrehua niin siilotilan rakentaminen niin että sais sen yhdisstelmäkurman on niin kallista että ei ole mitään hyötyä siitä että on varastoa puoleksi vuodeksi kotona. Mutta tosiaan jos hyödyke on sellainen että sen varastointi ei vaadi ylimääräisiä investointeja ja muutenkin mahdollisesti kallis ostaa katovuonna niin kiva olis että olis vähän jemmassa kokoajan kuten paaleja.

Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy

Näin puhuu aito ilman alottanu sukutilatäppäri. Oma työ on ilmaista ja kuluja on vaan just ostetut muovit, muu on ilamaaastaaa Vielä kun muistaa, että puhe oli ylivarastoista. Siis omalla kohdalla juuri tuosta 18kk varastomääristä, niin tietää jo, että perstaskuilleläimivä rahamiähen asenne puhuu. Harmi vaan ettet itte saanu niitä rahoja tehdyks, periä piti

Noh, leikki leikkinä. Tää ja miljoona muuta asiaa vaatii säännöllisin välein jonkin sortin debattia. Mulla ei ole aikomustakaan siirtää varastoja kumipyörille, kunhan mietin pieniä.