No minähän listasin kehityskohteita ja tavoitteita. Persaukisella investoineella ne on omansa. Piti siihen jonkun raharössin päästä riekkumaan Toivottavasti tuli hyvä mieli

Juu
Sitten kun sinäkin ymmärrät alkaa tuottaa hyvää säilörehua ja riittävästi, niin sustakin tulee semmonen raharössi

Menipäs aika pitkälti säilisvarasto keskusteluksi
Mä mietin noita varastoja hyvin pitkälti viljan näkökulmasta, koska hintakehitys on ollut melkoista vuoristorataa viimevuosina, eikä se siitä varmasti tasoitu. Viljan hinta heijastuu myös yllättävän moneen asiaan.

Säiden ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Viime ja toissakesä esimakua tulevasta.

Juup toi viljavarastojuttu on mun seuraava kehitysjuttu kanssa. Viljan viljelyn kannattavuus on noussut luomun ja lisääntyneen pinta-alan myötä ja hinnatkin noussu mukavasti. Tarttis rakentaa kunnon pytty tien varteen, johon sopis muutama rekallinen ja aina hintapiikin myötä vois sen tyhjentää ja muulloin syöttäis vaan omalle karjalle.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.12.11 - klo:15:04

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 31.12.11 - klo:14:05

Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy

Kiitos sait osumaan aika hyvin...

Siinä on vaan pikku ero että jos miettii säilörehua niin jos jokavuosi pyörittää sen vertaa paaleja että riittää vaikka seuraavan vuoden jouluksi niin kun tulee huono vuosi niin silloin selviää puolen vuoden rehulla. Perjaatteessa rehu maksaa yhtä paljon koko ajan eikä ikinä tartte ostaa sitä ylikallista kun on omasta takaa. perjaatteessa ei tartte laskea hirveesti varastointi arvoakaan kun muovi menisi jokatapauksessa seuraavana kesänä. Sitten taas jos mietitään polttoöljyä niin jos sen sijaan että tilaa 2 kertaa vuodessa sen 6 tonnia ainetta tekiskin asianmukaiset säiliöt vaikka puoleksitistavudeksi niin katoksellisen säiliön teko 12 tuhaannelle litralle maksaa taas tuhansia euroja jolloin ei mielestäni ollakkaan ihan pikkurahoissa. Lisäksi kun uskottelen että ton hinnan ennustaminen on niin vaikeaa että hintahyvitystäkin on vaikea saavuttaa. Sama vähän rehussa että jos teoriassa ottais autokuormallisen täysrehua niin siilotilan rakentaminen niin että sais sen yhdisstelmäkurman on niin kallista että ei ole mitään hyötyä siitä että on varastoa puoleksi vuodeksi kotona. Mutta tosiaan jos hyödyke on sellainen että sen varastointi ei vaadi ylimääräisiä investointeja ja muutenkin mahdollisesti kallis ostaa katovuonna niin kiva olis että olis vähän jemmassa kokoajan kuten paaleja.

Jos sinä teet joka vuosi 1000 palloa ylimääräistä rehua ja kuvittelet että se ei maksa sulle mitään, niin olet kyllä metsässä aika tanakasti ....

Mutta enhän mä tee jokavuosi ylimääräisiä vaan vaan kerran. Eli optimi kohdallani olisi mielestäni että tekisin hyvänä rehuvuonna noin 1,5 vuoden rehut jolloin ne riittäis seuraavan kesän yli noin vuodenvaihteeseen. Sitten seuraavana kesänä tekisin noin vuoden rehut jolloin ne taas riittäis seuraavan kesän yli vuodenvaihteeseen. Koskaan ei uutta paalia saisi syöttää ennen kuin entiset olisi mennyt. No sitten kun tulisi huono rehukesä niin ei tarvitsisi kuin kevään rehut niin selviäis seuraavaan kesään. Silloin jo syksyllä kun tilanteen näkis vois ruveta muljaamaan seuraavan kesän rehuntekoa jotta saisi kokoon sen puolentoistavuoden satsin taas että pääsis optimiin. Toki ne muovit ja työ olisi kiinni paaleissa mutta se ei kuitenkaan olisi ylimääräistä vaan realisoituisi seuraavana kesänä. Pahin tilanne on silloin kun viimeinen oma paali menee toukokuussa ja sen jälkeen ollaan osto ja seuraavan kesän rehunteon varassa.

Tuttu systeemi Mää tosin yritän paremmat rehut syöttää vuoden kuluessa, mutta niitä vanhempana ja erittäin kuivina tehtyjä pidetään varmuusvarastoina ja ne sitten väliin useitakin vuosia vanhoja.. No kuivikkeena kuiteski käypäsiä ja kuivat säilyy muutenkin parempina pitkää säilytystä. Tää systeemi tietty sopii emotiloille paremmin kuin lypsylehmille, tietty apetiloille kans tietyin varauksin..

Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.

Olen siis vallan selkärangaton..

Sainpahan ainakin kysymykseeni vastauksia ja molemmille linjoille näyttää löytyvän kannatusta. Itsellä pienimuotoista, kuten sanoin, mutta maksan myös korjuut ja muutakin työtä rehun korjuussa joudun ostamaan ja olen pitänyt hyvälaatuista säilörehua aina ihan riittävän kalliina rehuna. Tästä huolimatta jatkan varastointiani "pahan päivän" varalle.

Pari vuotta sitten myin ylimääräistä parempaa laatua olevaa ja ostin tilalle hieho/umpieläinrehua. Toki rehu tuntuu aina myydessä halvalta ja ostaessa kalliilta.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.12.11 - klo:18:21

Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.

Olen siis vallan selkärangaton..

Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 31.12.11 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.12.11 - klo:18:21

Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.

Olen siis vallan selkärangaton..

Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä

Tiäkkös sää aatami,kuinka suuri navetta tarttee olla,ettei tartte muita karehtia

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 31.12.11 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.12.11 - klo:18:21

Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.

Olen siis vallan selkärangaton..

Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä

Mä kans liityn selkärangattomiin

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 31.12.11 - klo:22:50

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 31.12.11 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.12.11 - klo:18:21

Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.

Olen siis vallan selkärangaton..

Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä

Mä kans liityn selkärangattomiin

Täällähän piisaa matelijoita.... 

Yleensä tässä vaiheessa iltaa velat ovat muuttuneet saataviksi joka täppäriltä..
 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 31.12.11 - klo:22:50

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 31.12.11 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.12.11 - klo:18:21

Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.

Olen siis vallan selkärangaton..

Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä

Tiäkkös sää aatami,kuinka suuri navetta tarttee olla,ettei tartte muita karehtia

Vakavasti puhuen navetasta ei ikinä saa oikeesti rahaa
Ittekki alkuun lisäsin karjaa vain pystyäkseni ostaan kunnon urakointikoneet, sitten ihan h...tisti paaali pyöriin ja sitte vähä lisää elukoita sitte peltoa, lisää peltoa etc lumipallo alko pyöriin ei sitä oo estäny edes perintömettät

Ajankohta, sijainti ja lähtötilanne vaikuttavat aika paljon siihen, mitä kannattaa yrittää. Luullakseni sekä Aatami että PP ovat pelanneet annetun käden ihan hyvin, ja toinen on kuitenkin viipynyt pöydän äärellä vähän kauemmin. Ja toisaalta peltojen kautta rikastujalla pitääkin olla tuloja että omaisuus kasvaa, täysien poistojen kautta rikastuja voi maksaa veroja kymmenen kertaa vähemmän ja rikastua saman verran, ellei kymmenen vuotta vanhaa ISOA navettaa ja parin sadan lypsävän hyvää karjaa pidä huonompana kuin vaikka 50ha peltoa. Itsellä on peli vasta aluillaan, navetan kun saisi tänä vuonna kohtuuhintaan rakennettua niin hyvä, ja tulevaisuudessa pitää vaan muistaa haistella tuulia ja tarttua tilaisuuteen vaikka se tuntuisi vaikealta. Tilaisuus tekee yrittäjän

Täytyy tunnustaa, että moni asia oli helpompaa 10-15 vuotta sitten Esimerkiksi timpurin sai töihin kahdellakympillä Toisaalta nurmihehtaarista sai tukea alle 300, emoosta sai enempi No nykyään siitä nurmesta saa triplat ja emosta puolet entisestä, ei oo vaikeeta arvata kummat on mun ostoslistalla

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 31.12.11 - klo:18:05

kunnolliset mettät

Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.

Ihmeellisiä johtopäätöksiä saatiin tästä kommentista vedettyä.

Mutta ei tuohon ole sen enempää kommentoitavaa. Asia on juuri niinkuin sanoin.