Kiitokset Viikatteelle asiallisesta vast(a)uksesta 
En lainaa mitään, jottei lukeminen vaikeudu.
Olen myös tyytyväinen perusässien herättämään keskusteluun. Mutta siihen toiseen asiaan, muutoksen aikaansaamiseen demokraattisin keinoin....siihen Soini on joko liian rehellinen tai yksi kieroimmista. Demokraattinen päätöksenteko tarkoittaa aina kompromisseja ja asettamalla liian ehdottomia kynnyskysymyksiä joko tahallaan tai rehellisyyttään, ajaa itsensä päätöksenteon oppositioon -> muutos antaa taas odottaa itseään. Kysymys ei ole muusta kuin siitä, onko halukas piiloutumaan jonkin asian taakse, vai valmis uhraamaan jopa kansansuosionsa saadakseen aikaan sen muutoksen, jota todella tarvitaan? Demokratia on siitä hankalaa, että ikäviä päätöksiä ei tahdo tehdä enää kukaan. Ei löydy viinasia, joilla olisi selkärankaa tehdä kipeitä, mutta välttämättömiä ratkaisuja. On vain kataisia ja urpilaisia. Ja tietysti soineja.
Lopputuloksen kannalta ei ole sama, pitääkö lupauksensa, vaan se mitä lupaa....
Ajatusleikistä seuraa ikiaikainen vallankumousdilemma: millainen demokratia seuraa autoritäärisin keinoin muutetusta yhteiskunnasta? Ja millainen propagandakoneisto rakentuu jatkuvilla kansanäänestyksillä hallittuun maahan?
Ollaanpas hyvät
Tottahan toki demokraattinen päätöksenteko edellyttää kompromisseja, mutta kyllähän kaikilla puolueilla on omat kynnyskysymyksensä joista ei yksinkertaisesti voida luistaa tai joustaa ilman että puolueen uskottavuus omien äänestäjien ja koko kansan silmissä on nollassa. Esim. kristillisdemokraatit perustelevat hallitusvastuunsa sukupuolineutraalin avioliiton vastustajina, SDP:llä (ja Vasemmistoliitolla) taisi vakuussekoilun lisäksi olla eläkeiän ja ALV:n noston vastustamista jne. ja keväällä katsotaan vieläkö kynnyskysymykset pysyvät. Ainakin koko vasemmisto joutuu tiukan paikan eteen.
Perussuomalaiset ovat ja olisivat olleet valmiita myös leikkaamaan ja korjaamaan valtiontaloutta, mutta ei niistä kohteista joihin muut puolueet ovat ensimmäisenä käymässä kiinni vaan etsimällä vaihtoehtoja muualta. Kysymys ei siis ole siitä, etteikö PS olisi valmis hallitusvastuuseen ja tekemään päätöksiä, mutta jos hallitusvastuuseen liittyy/liittyisi federalismin ja eurooppalaisen konkurssipesän tukeminen, niin tuosta puolue sanoutuu täydellisesti irti. Tuossa kohdassa PS eroaa täydellisesti muista puolueista.
Edustuksellisessa demokratiassa vaikeat päätökset saadaan ajettua läpi kun esim. taloudellinen tilanne menee todella surkeaksi ja näinhän 90-luvun alussa kävi. Tuolloin E.Aho oli oikealla asialla kun tarjosi SDP:lle mahdollisuutta tulla mukaan hallitukseen jolloin maan kaikki suurimmat puolueet olisivat olleet muutosta tekemässä ja sitoutettu päätöksiin. Noh, demarit kieltäytyivät, jäivät huutelemaan oppositiosta, antoivat porvareiden tehdä likaiset työtä ja itse korjasivat murskavoiton seuraavissa vaaleissa - ja aloittivat omat leikkaukset sateenkaarihallituksessa.
Tällä hetkellä Suomen tilanne näyttää aivan liian hyvältä että kukaan uskaltaisi liian radikaaliksi ryhtyä. Suomalaiseen Byrokratiaanhan™ ei kukaan ole koskaan uskaltanut aidosti ja kunnolla puuttua - olivat ajat sitten hyvät tai huonot.
Itseasiassa kansanäänestykset olisivat erinomainen keino ajaa myös epämukavia asioita ja päätöksiä läpi, koska kansalaisille voitaisiin selvittää perin pohjin se mitä on oikeasti tehtävä ja pakko tehdä minkäkin tilanteen korjaamiseksi.
