Kun tämä homma nyt kusee kuitenkin reisille, niin eikö voitais sitten järkiään kokeilla sitä Euroopan liittovaltiota ?
Rajat pois, ja kaikki muukin erottava, maatalouden puolella se vois olla jopa edullisempi, saataisiin ehkä eurooppalaiset viljanhinnat ja muun euroopan kustannustasao.
Kansallisvaltiot Euroopassa on kuitenkin aika nuoria, euroopan rajat ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa melkoisesti.
Varsinkin Keski-Euroopassa yhdentyminen olisi helppoa, maat ovat kulttuurisesti varsin lähellä toisiaan, eivätkä keski-euroopassa rajat nykyiselläänkään merkitse paljon mitään.
Pitää ajatella pragmattisemmin, eli käytännöllisemmin, eikä tunteellisesti.
Isänmaallisuus on pelkkä emotionaallisuutta, eli tunteellisuutta, käytännön arkielämässä sillä on aika vähän merkitystä.
Tiedän saavani palstan enemmistön vihat niskaani, mutta jotain on uskallettava, valitetavasti vain olen sen verran tyhmä, etten kykene kaikkia ajatuksiani pukemaan sanoiksi, kun nuo verbaaliset kykyni ovat rajalliset.
Mutta yritän siis kertoa tässä sitä, ettei pitäisi hirttäytyä siihen isänmaallisuuteen, voitais kokeilla miten homma toimii liittovaltiona, ehkä tietynlainen ihmisiä käytännön arkielämässä vaivaava, omien viranomaistemme harjoittama pikkuhitlerismi vähenisi.
Kaikki kunnia itsenäisyyden puolesta taistelleille sotaveteraaneille, mutta ajat muuttuvat, ja itseänäisyyden merkitys globalisoituvassa maailmassa vähenee. Ei saa jämähtää kunniakkaaseen menneisyyteen.
En tietenkään pidä siitä että rahojamme viskotaan etelän vetelille, ei kukaan siitä pidä ja ne etelän vetelelät voitaisiin ainakin aluksi jättää liittovaltion ulkopuolelle, ja ottaa myöhemmin mukaan eräänlaisiksi ehdokasjäseniksi.
Sen sijaan että vainoharhaisesti pelätään salaliittoja ja itsenäisytemme menettämistä, niin rohkeasti päin sitä mitä pelkäämme ja rohkeasti päin tuntematonta, meillä ei ole enää mitään menetettävää, tämän vanhan pelin olemme kuitenkin jo hävinneet.
Viimeksi muokattu: 15.12.11 - klo:20:14 kirjoittanut Herra Banaani