Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.

6. kuukauden jälkeen tehty ylläpitohoito nostaa päivämaitoa viikon viiveellä noin kilon. Lasken sen niin, ettei mulla ole varaa jättää hoitoa tekemättä. Tuotannonalenema kertoo jo muustakin paineesta, seuraavaksi joku poistuu suunnittelematta.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.11 - klo:10:39

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.

6. kuukauden jälkeen tehty ylläpitohoito nostaa päivämaitoa viikon viiveellä noin kilon. Lasken sen niin, ettei mulla ole varaa jättää hoitoa tekemättä. Tuotannonalenema kertoo jo muustakin paineesta, seuraavaksi joku poistuu suunnittelematta.

Jep

Tuppaa olemaan kuitenkin toi väli pidempi . Hoidossa menee enemmän aikaa , vähemmän lehmiä menee hoitopäivinä läpi .

Talvella olis aikaa mutta......... 

Eï kiinnosta niin ei kiinosta .

Keväällä työt ruuhkautuu , valitetaan kun ei sorkkahoitajaa kuulu , koulutetaan lisää sorkkahoitajia ja ......... 

Mä toivoisin systeemiä, jossa sorkkuri käy kerran kuussa yhden päivän. Viiden kk:n välein toistuva viikon sessio vaikuttaa maitomääriin ja sotkee rutiinia. Päivä per kk tulisi myös nää seksivauriot, kivet yms ontuvat hoidettua ilman eri reissuja....

Mä toivoisin systeemiä, jossa sorkkuri käy kerran kuussa yhden päivän. Viiden kk:n välein toistuva viikon sessio vaikuttaa maitomääriin ja sotkee rutiinia. Päivä per kk tulisi myös nää seksivauriot, kivet yms ontuvat hoidettua ilman eri reissuja....

Kait sen tilaamalla saa tulemaan sillon kun haluaa??

Tämmösen hoitorutiinin kun isojen (yli 100 lehmää) karjojen omistajat omaksuis, niin hommat alkas olemaan erittäin hyvällä tasolla. 

Mulla on asiakkaana mm. "parin robotin" karjoja, joissa käyn n. 1-2kk välein hoitamassa sen 25-30 lehmää. Emäntä tekee listan pahimmista ja lisäksi otetaan akuutit samalla. Toimii erittäin hyvin näin. Mutta se, että karjanomistaja tämän on katsonut toimivaksi, näkyy myös muussa managementissä tilalla. Jos pihapiirissä ja navetassa joka paikka repsottaa ja on vähän sinneppäin meininkiä, ei ne sorkka-asiat loppujen lopuksi näytä niin paljoa oikeasti kiinnostavan... 

1. Mattoasiassa ihmeellinen fundamentalismi, matot_joka_paikkaan. Miksi? Kun parsi on pehmeä, syöntialueella ja lypsypaikalla matto, eläin oleskelee 70-75% elämästään pehmeällä. Odotusalueen matottaminen nostaa sen 80% ja tuon yli menevästä tulee mun mielestä vain kustannuksia, ei enää merkittävää lisämukavuutta lehmälle. Matto maksaa 40-50€/m2 ja noiden viimeisten neliöiden kattaminen tulee hyötyyn nähden tuhottoman kalliiksi.

2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

3. Automaattiraapat avokouruissa lisäävät ontuvia eläimiä enemmän kuin siitä seuraavat puhtaammat olosuhteet parantavat. Tästä löytyy tutkimustietoa ja myös omat kokemukset puhuvat sen puolesta. Likaisista sorkista on toki muutakin harmia. Olennaisempaa on lattian pitävyys, syömiseen käytetty aika vs. makuuaika, syömiseen käytettävissäoleva tila jne.jne.jne.....myös astutussonnin käyttäminen lisää ontuvia, pakostakin tulee vuoden aikana muutama "seksivaurio", sorkkuria lainataksen.

1. Mä perustelen noitten makuukäytävien matottamista puhtaasti siitä syystä, että meillä 100% kiimahyppelyistä tapahtuu juuri makuukäytävällä. Syytä siihen en tiedä, onko se nyt vaan sattumalta hyvä paikka hyppiä, mutta ei ne koskaan ruokintakäytävällä hypi, tosin hyvä niin, eipähän saa siellä aikaan sekasortoa.

2. Juurikin näin. 

3. Mulla on 9 vuoden kokemus automaattiraapoista ja tota en kyllä allekirjottas, ei toteudu ainakaan meidän navetassa, ei vanhassa eikä uudessa. Uudessa raapat ovat koko ajan liikkeessä, kun en saa aikakäynnistystä toimimaan...  Eikä tosta nyt oo ollu haittaakaan, eipähän pääse paskat kylmettymään käytäville.  Liekkö raapan muotoilulla osuutta asiaan, millaset raapat tekee sorkille sun mielestä eniten vaurioita ja mitä ne vauriot sitten käytännössä on?

Toi lattian pitävyys on kyllä totta, hyppiihän ne sitte betonillakin, jos se ei oo liukas. Monissa muutama vuosi sitten rakennetuissa navetoissa tahtoo vaan ritilät ja avokourut olla vaarallisen liukkaat...

Meillä sonnin "työhuoneessa" on ritilän päällä kumimatto, ja toistaiseksi noilta seksivaurioilta on vältytty. 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.12.11 - klo:10:11

2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.

Kyllä se vaan on. Ja kyllä varmasti saa, eihän se raha heti seuraavana päivänä tilille kilahda, mutta välillisesti maitotilin ja pienentyneiden eläinlääkärilaskujen kautta. 

Jep
Tuppaa olemaan kuitenkin toi väli pidempi . Hoidossa menee enemmän aikaa , vähemmän lehmiä menee hoitopäivinä läpi .
Talvella olis aikaa mutta......... 
Eï kiinnosta niin ei kiinosta .
Keväällä työt ruuhkautuu , valitetaan kun ei sorkkahoitajaa kuulu , koulutetaan lisää sorkkahoitajia ja ......... 

Onneks täälläpäin ymmärtävät asian tärkeyden, eikä hoitoja tehdä vuodenajan mukaan vaan katsotaan tilannetta navetassa. Pihatoihin telineen saa näppärästi sisään talvellakin ja mikäs siellä on niitä sitten hoidellessa.

Tuota koulutukseen viittaavaa lausettasi en ymmärrä, miten se liittyy tähän asiaan?? 

Onneks sorkkahoitajia ei kouluteta "ruuhkanpurkajiksi" vaan oikeiksi tekijöiksi omille alueilleen. Valitettavasti kaikille alueille, joilla on vajausta hoitajissa, ei saada koulutuksen kautta lisää tekijöitä. Ketään kun ei voi alalle "pakottaa". Näiltä alueilta on sitten valveutuneimmat tilalliset hakeneet oppia, jotta pystyvät ainakin akuutit tapaukset hoitamaan itse. 

1. Mä perustelen noitten makuukäytävien matottamista puhtaasti siitä syystä, että meillä 100% kiimahyppelyistä tapahtuu juuri makuukäytävällä. Syytä siihen en tiedä, onko se nyt vaan sattumalta hyvä paikka hyppiä, mutta ei ne koskaan ruokintakäytävällä hypi, tosin hyvä niin, eipähän saa siellä aikaan sekasortoa.

Onko käytävät kapeita? Jos tilaa syöntikäytävällä on niukasti (alle 4m), niin hyppiihän ne siellä missä tilaa on.

3. Mulla on 9 vuoden kokemus automaattiraapoista ja tota en kyllä allekirjottas, ei toteudu ainakaan meidän navetassa, ei vanhassa eikä uudessa. Uudessa raapat ovat koko ajan liikkeessä, kun en saa aikakäynnistystä toimimaan...  Eikä tosta nyt oo ollu haittaakaan, eipähän pääse paskat kylmettymään käytäville.  Liekkö raapan muotoilulla osuutta asiaan, millaset raapat tekee sorkille sun mielestä eniten vaurioita ja mitä ne vauriot sitten käytännössä on?

Toi lattian pitävyys on kyllä totta, hyppiihän ne sitte betonillakin, jos se ei oo liukas. Monissa muutama vuosi sitten rakennetuissa navetoissa tahtoo vaan ritilät ja avokourut olla vaarallisen liukkaat...

Meillä sonnin "työhuoneessa" on ritilän päällä kumimatto, ja toistaiseksi noilta seksivaurioilta on vältytty. 

Mulla ei ole mitään kokemuksia raapoista ja tutkimus, johon viittasin, on tehty 2000-luvun alkupuolella jenkkilä/kanada-akselilla. Kyselin asiasta tilavierailuilla käydessä. Varsinkin sellaisilla, joissa aiemmin oli kuormaajalla kaa***** sonta ja sittemmin asennettu v-mallin vaijeriraapat. Hallit oli pitkiä ja paska-aalto suuri noissa paikoissa. Kaikki vastasivat, että ontumiset lisääntyivät raappojen asentamisen myötä, mutta säästynyt työ ilmeisesti korvasi sen. Yhdellä tilalla karjamestari oli eri mieltä kuin isäntä. Isäntä tykkäs ja karjamestari olis kantanut raapat kenturalle. Muilla tiloilla en saanut kuin yhden mielipiteen Siks jätin raapat pois alkutaipaleelta. Nehän voidaan asentaa, jos mieli muuttuu.

Meillä betoni ei ole liukas. Kumimatto taitaa olla liukkaampi. Uritus on toimiva keino tehdä pitävä lattia, siitä todisteena näkee usein lehmän nuolevan takajalan kainaloa kolmella jalalla seisten. Tuota ne ei liukkaalla tee. Myös juoksuaskelia otetaan mielellään, kiimahyppimiset on turvallisia, harvoin kaadutaan jne...

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 10.12.11 - klo:11:06

Jep
Tuppaa olemaan kuitenkin toi väli pidempi . Hoidossa menee enemmän aikaa , vähemmän lehmiä menee hoitopäivinä läpi .
Talvella olis aikaa mutta......... 
Eï kiinnosta niin ei kiinosta .
Keväällä työt ruuhkautuu , valitetaan kun ei sorkkahoitajaa kuulu , koulutetaan lisää sorkkahoitajia ja ......... 

Onneks täälläpäin ymmärtävät asian tärkeyden, eikä hoitoja tehdä vuodenajan mukaan vaan katsotaan tilannetta navetassa. Pihatoihin telineen saa näppärästi sisään talvellakin ja mikäs siellä on niitä sitten hoidellessa.

Tuota koulutukseen viittaavaa lausettasi en ymmärrä, miten se liittyy tähän asiaan?? 

Onneks sorkkahoitajia ei kouluteta "ruuhkanpurkajiksi" vaan oikeiksi tekijöiksi omille alueilleen. Valitettavasti kaikille alueille, joilla on vajausta hoitajissa, ei saada koulutuksen kautta lisää tekijöitä. Ketään kun ei voi alalle "pakottaa". Näiltä alueilta on sitten valveutuneimmat tilalliset hakeneet oppia, jotta pystyvät ainakin akuutit tapaukset hoitamaan itse. 

Fiiuh fiuuh juu . Seli seli ja seli seli .

Koskas saadaan tieto raportointien hyödyistä .

Pitää muistaa sellainenkin asia et suurin osa on alle sadanlehmän karjoja ja vielä suurempi osa siitäkin pienempiä .

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.11 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.12.11 - klo:10:11

2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.

Kyllä se vaan on. Ja kyllä varmasti saa, eihän se raha heti seuraavana päivänä tilille kilahda, mutta välillisesti maitotilin ja pienentyneiden eläinlääkärilaskujen kautta. 

Kerroppa Heluna mitä se ell pystyy tekemään sorkkaongelmien kanssa muuta kuin toteamaan sen omistajan lauseen "on se kipeä",eikö nämä ole enemmän sorkanhoitajien hommia ja omistajan itsensäkkin,kaikissa tilanteissa,jos kyse ei ole sorkkatulehduksesta siis.Kerro siis mitä vaivaa et pysty hoitamaan penkissä?

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 10.12.11 - klo:12:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.11 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.12.11 - klo:10:11

2. Sorkat on hoidettava noin 5kk välein, tätä on aika turha kyseenalaistaa.

Onkohan asia ihan näin. Jos olisi kakki muut asiat kunnossa niin saako sen ikinä tuotannossa takaisin mitä sorkanhoitokierros tulee maksamaan.

Kyllä se vaan on. Ja kyllä varmasti saa, eihän se raha heti seuraavana päivänä tilille kilahda, mutta välillisesti maitotilin ja pienentyneiden eläinlääkärilaskujen kautta. 

Kerroppa Heluna mitä se ell pystyy tekemään sorkkaongelmien kanssa muuta kuin toteamaan sen omistajan lauseen "on se kipeä",eikö nämä ole enemmän sorkanhoitajien hommia ja omistajan itsensäkkin,kaikissa tilanteissa,jos kyse ei ole sorkkatulehduksesta siis.Kerro siis mitä vaivaa et pysty hoitamaan penkissä?

Tarkoitin tolla eläinlääkärilaskujen pienentymisellä sitä, että tervesorkkaiset mm. näyttää kiimansa, niitä ei tartte ell toimesta käynnistellä tms. Tämä on mun kokemus viimesen viiden vuoden ajalta, kun sorkat on pidetty kunnossa ja on seurattu hoitojen vaikutusta kiimojen esiintymiseen vastapoikineilla, joilla on mahdollisesti ollut jotain pientä vikaa sorkanpohjassa.

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 10.12.11 - klo:12:24

1. Mä perustelen noitten makuukäytävien matottamista puhtaasti siitä syystä, että meillä 100% kiimahyppelyistä tapahtuu juuri makuukäytävällä. Syytä siihen en tiedä, onko se nyt vaan sattumalta hyvä paikka hyppiä, mutta ei ne koskaan ruokintakäytävällä hypi, tosin hyvä niin, eipähän saa siellä aikaan sekasortoa.

Onko käytävät kapeita? Jos tilaa syöntikäytävällä on niukasti (alle 4m), niin hyppiihän ne siellä missä tilaa on.

Lainaus

3. Mulla on 9 vuoden kokemus automaattiraapoista ja tota en kyllä allekirjottas, ei toteudu ainakaan meidän navetassa, ei vanhassa eikä uudessa. Uudessa raapat ovat koko ajan liikkeessä, kun en saa aikakäynnistystä toimimaan...  Eikä tosta nyt oo ollu haittaakaan, eipähän pääse paskat kylmettymään käytäville.  Liekkö raapan muotoilulla osuutta asiaan, millaset raapat tekee sorkille sun mielestä eniten vaurioita ja mitä ne vauriot sitten käytännössä on?

Toi lattian pitävyys on kyllä totta, hyppiihän ne sitte betonillakin, jos se ei oo liukas. Monissa muutama vuosi sitten rakennetuissa navetoissa tahtoo vaan ritilät ja avokourut olla vaarallisen liukkaat...

Meillä sonnin "työhuoneessa" on ritilän päällä kumimatto, ja toistaiseksi noilta seksivaurioilta on vältytty. 

Mulla ei ole mitään kokemuksia raapoista ja tutkimus, johon viittasin, on tehty 2000-luvun alkupuolella jenkkilä/kanada-akselilla. Kyselin asiasta tilavierailuilla käydessä. Varsinkin sellaisilla, joissa aiemmin oli kuormaajalla kaa***** sonta ja sittemmin asennettu v-mallin vaijeriraapat. Hallit oli pitkiä ja paska-aalto suuri noissa paikoissa. Kaikki vastasivat, että ontumiset lisääntyivät raappojen asentamisen myötä, mutta säästynyt työ ilmeisesti korvasi sen. Yhdellä tilalla karjamestari oli eri mieltä kuin isäntä. Isäntä tykkäs ja karjamestari olis kantanut raapat kenturalle. Muilla tiloilla en saanut kuin yhden mielipiteen Siks jätin raapat pois alkutaipaleelta. Nehän voidaan asentaa, jos mieli muuttuu.

Meillä betoni ei ole liukas. Kumimatto taitaa olla liukkaampi. Uritus on toimiva keino tehdä pitävä lattia, siitä todisteena näkee usein lehmän nuolevan takajalan kainaloa kolmella jalalla seisten. Tuota ne ei liukkaalla tee. Myös juoksuaskelia otetaan mielellään, kiimahyppimiset on turvallisia, harvoin kaadutaan jne...

Mistä ne ontumiset johtui? Oliko vika sorkassa vai jalassa? Onko sinulla kokemusta Suomessa vastaavasta, mikä se oikeasti on se syy, miksi ontuvat?

Minä kun en hoksaa, miksi se raappa aiheuttas sorkkaan vikoja, jalkaan ne kyllä saa ruttuja jos huono tuuri on.

Mistä ne ontumiset johtui? Oliko vika sorkassa vai jalassa? Onko sinulla kokemusta Suomessa vastaavasta, mikä se oikeasti on se syy, miksi ontuvat?

Minä kun en hoksaa, miksi se raappa aiheuttas sorkkaan vikoja, jalkaan ne kyllä saa ruttuja jos huono tuuri on.

No siitähän ei tutkimuksessa puhuttu. Kuuluisa DD yleistyi juuri sillä yhdellä tilalla, jossa isäntä tykkäs ja karjamestari ei. Vaijeriraapoissa ei ollut vaijerikourua, nirhaisiko vaijeri+raapat sorkkakruunua? Bakteerihan menee sisälle sorkka-alueen ihovaurioista, ei sorkasta. Tältä kantilta on aivan sama, murjooko raappa sorkkaa vai sorkka-alueen ihoa.

 Jalat oli myös likaiset noilla pitkillä raappakäytävillä. Välikuiluja olis oltava, jotta paska-aaltoa ei muodostuisi.

Matala raappa ja 40-60 päivässä. Sonta ei ehdi nousemaan karvoihin asti eikä raappa aiheuta vammoja jalkoihin, eikä myöskään häiritse elukoita liikaa. Myös sorkkakynnet pysyvät kovina koska elukka ei vaella sontameressä tunteja päivässä.