Poikkeavatkohan maanviljelijöiden elämäntavat ml. tupakointi ja ruokailutottumukset niin paljon muusta väestöstä, että niillä olisi merkittävä vaikutus tutkimuksen tulokseen???
Hyvä tieteellinen tutkimus ottaa kaikki asiat huomioon.
Jos meillä on kymmenen maanviljelijää, joista yksi saa syövän ja yhdeksän muuta ei saa ja me haluamme tietää, että miksi se yksi sai syövän, niin kaikki asiat ihmisen elämästä tulisi ottaa huomioon ja verrata hänen elämäänsä niiden elämään jotka eivät saaneet syöpää.
Miten tupakoi? Miten harrasti liikuntaa? Miten käytti suolaa? Miten alkoholi? Ruokailutottumukset? Käyttikö asianmukaisia suojaimia käsitellessään esimerkiksi kasvinsuojelaineita? Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Jos me vertaamme vaikkapa venäläistä maanviljelijää suomalaiseen, niin olen aika varma, että he kuolevat nuorempina ja heillä on enemmän syöpiä.
Mutta onko maanviljely ammattina se, joka aiheuttaa heidän ennenaikaisen kuolemansa, vai voiko esimerkiksi elintavoilla ja asuinympäristöllä olla osuutta asiaan?
Voisiko sillä olla osuutta asiaan, että venäläisistä miehistä tupakoi yli 60 prosenttia ja suomalaisista 24 %. Ja koska kaikkialla saa tupakoida, myös tupakoimaton ihminen altistuu huomattavalle määrälle myrkyllisiä aineita elämänsä aikana.
Tietenkin me voimme oikoa mutkat suoriksi ja tehdä hienon lööpin jossa lukee, että kasvinsuojeluaineet vievät venäläiset maanviljelijät ennenaikaiseen hautaan. Tutkimuksen punainen lanka on tämä: venäläinen maanviljelijä kuolee aikaisemmin kuin suomalainen. Venäjällä käytetään enemmän kasvinsuojelaineita kuin suomessa. Johtopäätös: Kasvinsuojeluaineet aiheuttavat nämä kuolemat.
Mutta tuollainen tutkimus on aivan yhtä pätevä kuin se versio, jossa jäätelönmyynti lisää hukkumiskuolemia.
Otetaanpa vielä mainita Japanista. Japani on luomun kehitysmaa. Luomussa on maasta reilut 5000 hehtaaria, joka lienee 0.11 % kokonaisalasta. Tosin Japani on maataloudelle hyvin hankala maa, koska vain 15 % maa-alasta on maanviljelyyn soveliasta.
Mutta tehokkuus onkin sitten huipussaan ja Japanissa tuotetaan maksimisatoja lähes kaikessa tuotannossa, verrattuna mihinkään muuhun maahan ja se johtuu kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden maksimaalisesta hyödyntämisestä. Siellä ei harrasteta harrasteviljelyä tukien toivossa, vaan tieteellisyys luo leiman myös maanviljelyssä.
No sitten kysymys kuuluukin, että tämä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttäminen näkyy tietenkin kauhistuttavalla tavalla japanilaisten terveydessä, jos kerran kyseiset aineet vaikuttavat ihmisten terveyteen niin dramaattisesti kuin jossain annetaan ymmärtää?
Japanin Okinawan saarella elävät maailman pitkäikäisimmät ja terveimmät ihmiset.Japanilaiset ovat maailman tervein kansa, mutta okinawalaiset ovat vielä terveempiä kuin muut japanilaiset.
Eihän tuo voi pitää paikkaansa, eihän?
The Organic Food Market in the Land of the Rising SunOrganic farming is difficult in Japan due to the lack of arable land and high cost of inputs. The warm, humid summers also make crops vulnerable to pests and plant diseases. Japanese farmers typically use a high level of pesticides. Agrochemical usage levels are some of the highest in the world, estimated to be over seven times as much as for North American farms.
Minä koetin googlettaa, että onko Greenpeace tai jokin muu järjestö huolissaan Japanin tilanteesta kasvinsuojeluaineiden tai lannotteiden käytön osalta ja onko esimerkiksi Japanin maaperä täysin raunioina noista tosiasioista johtuen, mutta mitään en löytänyt, eikä Greenpeace tai mikään muu vastaava järjestö ole ottanut asiaan kantaa.
Mutta miksi samaisten tuotteiden käytöllä on katastrofaalisia seurauksia jossain toisissa maissa, vaikka niitä käytetään hyvin paljon vähemmän?
Miksi meillä ei ole pysäyttäviä otsikoita japanilaisten maanviljelijöiden lapsista, puhumattakaan itse maanviljelijöistä, kun siellä kerran aineita läträtään moninkertaisesti muualle verrattuna? Varmaan siksi, koska ei ole mitään reposteltavaa ja koska Japanilaiset ovat maailman terveintä ja pitkäikäisintä kansaa, ei esim. Greenpeace uskalla tehdä Japanin kasvinsuojeluneiden käytöstä numeroa, koska noiden aineiden runsas käyttäminen ei mitenkään näy heidän terveydessään.
Sitten taas siellä, jossa on terveysongelmia, jotka saattavat kuitenkin johtua aivan muista asioista, koetetaan väellä ja voimalla saada kansaa peloteltua, että ongelmat johtuvat nimenomaan maataloudessa käytettävistä aineista.
Japania ei voida käyttää esimerkkinä, vaikka siellä agrokemikaalien käyttäminen on maailman huippua. Miksi?
