En oo käyttäny lihasonnia vuosiin ja aikaisemminkin vain siks,että sai itelle kasvamaan paistiksi.Kauan näitä on yritetty jalostaa ja vielä on tekemistä,varmasti loputon sarka.Mutta jos paristakymmenestä kahella on utare liian alhaalla,mutta pystyy vielä lypsämään,oon kyllä aika tyytyväinen,muilla on vetimet kohillaan,nämäkin kaks vanhoja tyttöjä ,toinen poikii 9 kerran ja toinen poiki 8 kerran.Eikä oo hirveesti tullu tuijotettua eri indeksejä,loppupeleissähän voi tulla ihan minkälaisia jälkeläisiä tahansa.Vaikka ois kuinka huippu NTMMÄt,lopputulos voi olla peestä.Kyllä tää on niin tuurin peliä koko homma.
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan...
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Holsteinilla oikeestaan ainoa asia, mitä painotan sonnivalinnassa, on juuri tuo takavedinten sijainti. Vielä ei sen kanssa oo ollu ongelmia, mutta ainakin Vemssillä liian lähekkäiset takaset tuottaa ongelmia, näin olen kuullut.
Just nyt navetassa on omasta mielestäni hyvä tilanne utarerakenteen suhteen, vaikka kaikki ei niin kuvankauniita olekkaan. Mulle riittää, että robo hoitelee kaikki omatoimisesti ja niillekkin vanhemmille rouville, joilla se utare on jo ehkä pikkusen kintereen alapuolelle nytkähtäny, laitetaan vaan oman rotunsa ylvästä ulkomaalaista edustajaa sisään...