Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: simmo - 28.10.11 - klo:10:58
-
Tässä olen muutamana päivänä lomittanut navetalla ja huomannut rakenteellisen ongelman: muutaman nuoren lehmän takavetimet on niin lähekkäin,ettei tahdo saada lypsimen imukuppia paikoilleen.Miten robotti suoriutuu tällaisen lypsystä?
-
Niinpä nuita alkaa olla. Tällä hetkellä ns. tärkein yksittäinen jalostuksen kohde. Ei käyttöön enää sellaisia sonneja joilla on takavedinten sijainti lähellä toisiaan. Meillä robo ja on pari ongelmallista varsinkin loppulypsykaudella. Ja nyt yksi ensikko sairastui noin kuukauden lypsettyään ja maito tipahti. Robo haluaa pistää molemmat takavetimet samaan tuppeloon. :(
-
Ja muistettakoon jo vanha ja kulunut totuus. Hyvä utareinen robolehmä hyvä myös muissa lypsymenetelmissä ;)
Meillä on yhdellä vanhalla kantturalla takavetimet ihan kiinni toisissaan ja aika hankala tuo on. Sonnia valitessa pitää katella ensiksi vetimen paikat kuntoon tällaisilla. Onko sitten ollut jotain suosittua sonnia markkinoilla mikä on periyttänyt kapeaa takavedinten välilä ???
-
Laitetaan Fabalaista "Robo" linjan siementä, keskiside 60 :P
-
Koittaakaa nyt unohtaa hetkeksi se korjaava paritus. Käyttää sonneja, joilla on tasainen arvostelu ts. ei katastrofiominaisuuksia. Satasen tuotosindeksi ON hyvä, sitä potentiaalia lehmissä on.
-
Takavedinten sijainnin jalostusarvo on turhan vaikealukuinen, karkeasti ottaen mitä matalampi indeksi sen parempi, eli 80 on parempi kuin 120 koska 80 kuvaa aika lähelle oikeassa paikassa olevaa sijaintia (100 on rodun keskiarvo, mutta kun keskiarvokin on lähempänä kuin mitä paras mahdollinen sijainti keskellä lohkoa, niin alle satasen luku on ihanteellinen).
120 sonneilla päästään ainakin holsteinilla aika ripeästi Simmon kuvailemaan ongelmaan, kun vedinsijainnit taisivat vielä olla ihan parhaiten periytyvien ominaisuuksien joukossa. Ainakin meillä suunnilleen kaikki robottilypsyn kiinnitysongelmat ovat johtuneet liian lähekkäisistä vedinsijainneista.
-
Navissa tällä on holsteinin utareen kokonaispisteisiin suurimpia painoja.
Meillä korneinta kyllä pahimmat ristitissit on ayta ja Lskta. Suomenkarjalla paino on niin voimakkaasti etuvedinten sijainnissa että melkein mikä kassi tahansa jossa vaan etuvetimet on lähekkäin saa hyvät utareen kokonaispisteet.
Adamin kanssa kyllä vähän eri mieltä tosta tuotosindeksistä. Kyllä on ihan samalla ruokinnalla menty kaikkeen 4 ja 14 tonnin väliin, eikä selittävinä syinä ole sairaus eikä mikään rungonmitta. Jotkut on geneettisesti huonoja ja tattaraa ne ei muuten edes paranna hyvinlypsäviin nähden myöhemminkään vaan erot kyllä säilyy vaikka suhteellisesti kynnykät vähän enemmän petraakin.
Tää on kummalla tavalla suomeen rikastunut ajatus että tuotos on joku ikuinen jossain vaiheessa lehmiin vakiintunut ominaisuus mikä pysyy vaikka käytettäisiin jatkuvasti siinä suhteessa kehnoa ainesta.
-
No jos sadassa on kymmenen huonoa niin se ei maata kaada. Suurempaa vahinkoa saa aikaan valitsemalla joka juupelin mullille oman sonnin.
-
No jos sadassa on kymmenen huonoa niin se ei maata kaada. Suurempaa vahinkoa saa aikaan valitsemalla joka juupelin mullille oman sonnin.
Vielä suurempaa valitsemalla vain yhden ja ihan väärän.. :P ;)
No siis jos käyttää genomisonneja niin ei todellakaan kannata ottaa yhtä kahta vaan vähän jokaista.
-
Vielä suurempaa valitsemalla vain yhden ja ihan väärän.. :P ;)
No siis jos käyttää genomisonneja niin ei todellakaan kannata ottaa yhtä kahta vaan vähän jokaista.
Enpä oo uskaltautunu vielä tuohon. Käytetään sellaisia perussonneja, joiden arvostelu on säilynyt suhteellisen hyvänä, mutta kuumin hype on jo ohi... 3-4 sonnia per rotu ja joku ammattilainen avustamaan valinnassa. Näin siis meillä ;)
-
Vielä suurempaa valitsemalla vain yhden ja ihan väärän.. :P ;)
No siis jos käyttää genomisonneja niin ei todellakaan kannata ottaa yhtä kahta vaan vähän jokaista.
Enpä oo uskaltautunu vielä tuohon. Käytetään sellaisia perussonneja, joiden arvostelu on säilynyt suhteellisen hyvänä, mutta kuumin hype on jo ohi... 3-4 sonnia per rotu ja joku ammattilainen avustamaan valinnassa. Näin siis meillä ;)
Jokaisella on omanlaisensa strategia. Tämmösilla asiaansa vihkiytyneilla on vähän laajempi arsenaali ja jokainen paritus pohditaan erikseen itse.
-
http://www.youtube.com/watch?v=HG_895IB2bY&feature=related
-
Jokaisella on omanlaisensa strategia. Tämmösilla asiaansa vihkiytyneilla on vähän laajempi arsenaali ja jokainen paritus pohditaan erikseen itse.
Kyllä muutamaa lehmää voi jalostaa huolellisella parituksella. Niitä parhaita. Koko karjan jalostamiseen moinen on ajanhaaskausta ja lisäksi perusbisnekselle vahingollista: karjan eläinaines ei vakiinnu, vaan hajonta lisääntyy.
-
http://www.youtube.com/user/altagenetics#p/u/5/eZG3NdgGStI
-
http://www.youtube.com/user/altagenetics#p/u/0/6_Vc8vAAEZs
-
Jokaisella on omanlaisensa strategia. Tämmösilla asiaansa vihkiytyneilla on vähän laajempi arsenaali ja jokainen paritus pohditaan erikseen itse.
Kyllä muutamaa lehmää voi jalostaa huolellisella parituksella. Niitä parhaita. Koko karjan jalostamiseen moinen on ajanhaaskausta ja lisäksi perusbisnekselle vahingollista: karjan eläinaines ei vakiinnu, vaan hajonta lisääntyy.
Hajonta ei lisäänny sen kummemmin jos sonnit valitaan käyttöön hyvin samankaltaisin oman karjan puutteisiin sopivin painotuksin. Holsteinilla kun on tätä valinnanvaraa.. Saa tuotoksen ja rakenteen samaan pakettiin eikä terveysominaisuuksissakaan sen kummemmin tarvitse joustaa. ;)
-
http://www.youtube.com/user/altagenetics#p/u/5/eZG3NdgGStI
;) Paljonko aikaa edellisestä lypsystä :o ?
Olihan komeita juu 8)
-
Hajonta ei lisäänny sen kummemmin jos sonnit valitaan käyttöön hyvin samankaltaisin oman karjan puutteisiin sopivin painotuksin. Holsteinilla kun on tätä valinnanvaraa.. Saa tuotoksen ja rakenteen samaan pakettiin eikä terveysominaisuuksissakaan sen kummemmin tarvitse joustaa. ;)
Eli päädyt samaan kuin mäkin ;)
-
http://www.youtube.com/user/altagenetics#p/u/5/eZG3NdgGStI
;) Paljonko aikaa edellisestä lypsystä :o ?
Olihan komeita juu 8)
Enpä osaa sanoa, mutta näyttäis että maitoa vois lähteä.
-
http://www.youtube.com/user/altagenetics#p/u/5/eZG3NdgGStI
;) Paljonko aikaa edellisestä lypsystä :o ?
Olihan komeita juu 8)
Enpä osaa sanoa, mutta näyttäis että maitoa vois lähteä.
Mitä veikkaatte, kuinka monta lehmää enemmän meksikaani lypsää tällaisia verrattuna perussuomikantturoihin? Kyseessä ei ole mikään ns. jalostustila vaan ihan commercial herd, jossa tärkeintä on tuottaa maitoa mahdollisimman halvalla. Eläinaines silti valovuosia parhaita suomalaisia jalostuskarjoja edellä.
-
Olispa jalostuksessa ainoa korjattava asia takavedinten sijainti niin tämä homma olis niin kiitollista että... Adam smith puhuu asiaa, olen kuullut myös muilta alaa kauemmin kolunneilta että ennen kattottiin tarkkaan kaikki lehmät ja sitten siirryttiin siihen että kerralla on 3-4 sonnia käytössä jotka valitaan niin että ne sopii tilan jalostustavoitteiisiin ja sen jälkeen katsotaan vain kaksi asiaa; 1) ettei sonni ole liian läheistä sukua paritettavalle lehmälle/hieholle 2) hiehosiemenyksiin ei valitan pahimpia poikimavaikeussoneja - eikä muuta. Tämä vaikuttaa sairaan yksinkertaiselta ja tätä on tehnyt mieli kokeilla mutta en tajua mikä siinä korjaavassa parituksessa kiehtoo että ei uskalla jättää sitä historiaan. Edelleen jasut ja promatet tehdään korjaavalla parituksella. Toki siinä kohtaa että jos lehmällä on esim lantio ihan vinksallaan niin sitä ei haluta pahentaa samalla vialla tai jopa lisätä hajontaa käyttämällä sonnia jolla on päinvastaista vikaa arvostelussaan.
-
http://www.semex.fi/valinta.html
-
Semexillä hyviä jalostusteesejä, mutta sitä en ymmärrä mitä hyötyä on käyttää liharoturisteytystä maidontuotannossa. Kaksi viikkoa aikaisemmin umpeen ja pari viikkoa pitempi kantoaika, jo ennestään keskitasoa huonommalla lypsikillä, niin montako euroa sitä hyötyä kertyy risteytysvasikasta, valaiskaa? Poikimavaikeusriski huomioituna? Toki jos tiinehtyminen millä sonnilla tahansa on jo pääasia niin sitten.
Beefiä omasta karjasta itselle käy kyllä perusteeksi ;)
-
Siinä on se idea ettei huonoista lehmistä jää jälkeläisiä. Huononkin hiehon kasvattaminen maksaa yhtäpaljon kun hyvän.
-
Siinä on se idea ettei huonoista lehmistä jää jälkeläisiä. Huononkin hiehon kasvattaminen maksaa yhtäpaljon kun hyvän.
Just jätin tän argumentin väliin ;D
Ei niin poloinen saa olla.
-
No mihin ne kaikki lehmävasikat sitten tungetaan. Jos meillä syntyisi puolet ja puolet niin 40 hiehovasikkaa vuodessa. Tänä vuonna oon ollu omasta mielestäni niin lahtaria että ja onko 10 päässy hengestään. Onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa että ehkä sieltä nyt 30 löytyy delanneena parresta ja mä voin parkua kun menin tunkemaan harjottelijapojalle vasikoita matkaan tyylillä tuo tuo tuo....tuo tuo.
Myyminenkin on työvaihe ja mulle aika epämieluisa. Mitä niistä muka pitää pyytää.
Siis ihan yhtä tärkeä ellei tärkeämpi kuin isävalinta on emävalinta. Kun ne on tehty huolella on oikeastaan melko se ja sama missä järjestyksessä niitä luukkuihin tunkee kunhan nyt ei sukuun menisi pahasti. Ja sitä mukaa kun lehmät paranee niin aina vaan paremmat on niitä huonoimpia mutta jotkut aina on.
Liharodut on syntyneet ihan yhtä helposti kuin muutkin, käytössä blondi simmental ja hiehoille agnus. Pitempi kantoaika ei mun silmiin oo mikään ongelma, laittaa vaan tukkoon hivenen myöhempään. Kun hedelmällisyys on kunnossa ja lehmät poikii vuoden välein niin ei niille nyt mitään sen kummempia umpikausia tule.
-
Olispa jalostuksessa ainoa korjattava asia takavedinten sijainti niin tämä homma olis niin kiitollista että... Adam smith puhuu asiaa, olen kuullut myös muilta alaa kauemmin kolunneilta että ennen kattottiin tarkkaan kaikki lehmät ja sitten siirryttiin siihen että kerralla on 3-4 sonnia käytössä jotka valitaan niin että ne sopii tilan jalostustavoitteiisiin ja sen jälkeen katsotaan vain kaksi asiaa; 1) ettei sonni ole liian läheistä sukua paritettavalle lehmälle/hieholle 2) hiehosiemenyksiin ei valitan pahimpia poikimavaikeussoneja - eikä muuta. Tämä vaikuttaa sairaan yksinkertaiselta ja tätä on tehnyt mieli kokeilla mutta en tajua mikä siinä korjaavassa parituksessa kiehtoo että ei uskalla jättää sitä historiaan. Edelleen jasut ja promatet tehdään korjaavalla parituksella. Toki siinä kohtaa että jos lehmällä on esim lantio ihan vinksallaan niin sitä ei haluta pahentaa samalla vialla tai jopa lisätä hajontaa käyttämällä sonnia jolla on päinvastaista vikaa arvostelussaan.
Epäkorjaavassa parituksessa on käytännössä se vika ettei sellaista ole. ;) Siis jos joku väittää niin silloin yksinkertaisesti jätetään osa ominaisuuksista ulkopuolelle huomiotta. Sillä täydellistä sonnia joka ominaisuudessa ei ole, kaikilla on vähintään joku jippo.
Sinänsä se nyt on kuinka monta niitä sonneja lukumääräisesti on, kunhan ne tukee niitä ominaisuuksia mitä halutaan parantaa, mutta samalla pitäisi myös huomioida ettei kertaa mitään virhettä.
Mä katson ensimmäisenä soluluvun, yli sadan on pakko olla. Valkuaiskilotkin pitää olla hyvät mutta siinä tulee mukaan sekä prosentti että litrasonneja mitkä jaetaan sen mukaan mitä tarvitaan ja siinä tulee korjaavaa paritusta. En mä nää järkevänä tunkea litrasonnia litralehmälle vaan mieluummin petrata sillä yksilöllä kuiva-ainetta.
Mutta esim holsteinilla väkisinkin on huippuhyviä sonneja joilla esim takakorkeus on yli 120, niitä sitten käytetään vähän säästeliäämmin pieniin sukuihin.
-
Siinä on se idea ettei huonoista lehmistä jää jälkeläisiä. Huononkin hiehon kasvattaminen maksaa yhtäpaljon kun hyvän.
"Tykkää" ;D
-
Siinä on se idea ettei huonoista lehmistä jää jälkeläisiä. Huononkin hiehon kasvattaminen maksaa yhtäpaljon kun hyvän.
"Tykkää" ;D
Ilman liharisteytystä tulee kumminkin houkutus jättää se lehmävasikka kasvamaan, vaikka emä olisi kuinka huono, jos sattuu vielä sonnivoittoinen vuosi. Meidän lokakuun saldo tähän mennessä 13 poikimista, niistä 12 sonnia...
Niistä vetimistä vielä, meilläkin on yksi kerran poikinut lehmä, jolla on taas niin lyhyet vetimet, ettei lypsykone pysy kiinni ilman pitämistä. Onneksi on edes nopea laskemaan maitonsa, ettei kauaa tartte vieressä olla. Sitä ollaankin mietitty, että pysyisikö robotin lypsimet siinä, kun siinä ei tule sitä keskuskappaleen painoa lainkaan.
-
Siinä on se idea ettei huonoista lehmistä jää jälkeläisiä. Huononkin hiehon kasvattaminen maksaa yhtäpaljon kun hyvän.
"Tykkää" ;D
Ilman liharisteytystä tulee kumminkin houkutus jättää se lehmävasikka kasvamaan, vaikka emä olisi kuinka huono, jos sattuu vielä sonnivoittoinen vuosi. Meidän lokakuun saldo tähän mennessä 13 poikimista, niistä 12 sonnia...
Niistä vetimistä vielä, meilläkin on yksi kerran poikinut lehmä, jolla on taas niin lyhyet vetimet, ettei lypsykone pysy kiinni ilman pitämistä. Onneksi on edes nopea laskemaan maitonsa, ettei kauaa tartte vieressä olla. Sitä ollaankin mietitty, että pysyisikö robotin lypsimet siinä, kun siinä ei tule sitä keskuskappaleen painoa lainkaan.
Pysyis 8)
-
Semexillä hyviä jalostusteesejä, mutta sitä en ymmärrä mitä hyötyä on käyttää liharoturisteytystä maidontuotannossa. Kaksi viikkoa aikaisemmin umpeen ja pari viikkoa pitempi kantoaika, jo ennestään keskitasoa huonommalla lypsikillä, niin montako euroa sitä hyötyä kertyy risteytysvasikasta, valaiskaa? Poikimavaikeusriski huomioituna? Toki jos tiinehtyminen millä sonnilla tahansa on jo pääasia niin sitten.
Beefiä omasta karjasta itselle käy kyllä perusteeksi ;)
Hui!
Emävalinta on vieläkin tärkeämpää kuin sonninvalinta! Mitäs meinaatte, mihin karja jalostuu, kun huonoimmatkin lehmät siemennetään omalla rodulla? Kyllä todellista ja kallista arpapeliä. Meillä on paljon lihasonnia ja poikivat samalla lailla kuin muutkin. Poikimavaikeuksiin vaikuttaa sitten taas selkeästi kuntoluokka ja lantion kulma!
Toisessa insertissä mainostettiin Armstedia. Löytyy myös itseltä, mutta käytössä olisin varovainen lypsettävyyden suhteen. Oli mikä lypsytapa hyvänsä, hidas lypsettävyys vie paljon työaikaa. Ja robottilypsyssä nuo lyhyet vetimet ei tunnu olevan ongelma. Meillä onnistuu myös lähekkäisten vetimien lypsy. Ristikkäiset takavetimet ei sitten olekaan mikään hyvä juttu.
-
Kahden likitissisimmän isä on T James.
-
Minä myös suosittelen lihasonnin käyttöä. spv:n jälkeen syntyvistä vasikoista jopa yli 40 % oli lihasonnista, näin saatiin selkeästi ohjattua jalostus siihen suuntaan mihin ollaan menossa, lihasonnin käyttö minusta voi nopeuttaa jalostusta jopa 10 vuodella. Joskus kyllä ei ole enää niin varma että kenelle ne lihisannokset suunnataan kun karjan taso on parantunut ja tasaantunut niin että selkeitä huonoja ei ole enää kuin muutama, edelleen tavoittelen 25-30 % tiineyksistä olevan lihasonnilla ja siksi välillä myös keskiverto ammu on siemennetty lihiksellä. *Sama syy myös kuin Trajanuksella; ylimääräisiä on ikävä myydä, yleensä ne tulee myytyä aivan alihintaan, koska jos laittaa niille "oikean" hinnan niin ne voi jäädä käteen ja tätä riskiä ei ole haluttu ottaa, koska uudistusprosentti halutaan pitää kurissa ja vanhempia lehmiä pitää.
-
Sit kun sen 30% lihistä lisäksi siirtää vaikka 10% tai 20% elukoista alkion, niin ei tarvii omia jälkeläisiä jättää sieltä heikomman pään lehmistä, ja äkkiä kaikki hiehot onkin aika kivoja.
-
No mihin ne kaikki lehmävasikat sitten tungetaan. Jos meillä syntyisi puolet ja puolet niin 40 hiehovasikkaa vuodessa. Tänä vuonna oon ollu omasta mielestäni niin lahtaria että ja onko 10 päässy hengestään. Onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa että ehkä sieltä nyt 30 löytyy delanneena parresta ja mä voin parkua kun menin tunkemaan harjottelijapojalle vasikoita matkaan tyylillä tuo tuo tuo....tuo tuo.
Myyminenkin on työvaihe ja mulle aika epämieluisa. Mitä niistä muka pitää pyytää.
No ylimääräiset myydään vasikoita tarvitseville. Jos sulla HYVIÄ ylimääräisiä lehmävasikoita niin ilmoita vaikka minulle.
-
En oo käyttäny lihasonnia vuosiin ja aikaisemminkin vain siks,että sai itelle kasvamaan paistiksi.Kauan näitä on yritetty jalostaa ja vielä on tekemistä,varmasti loputon sarka.Mutta jos paristakymmenestä kahella on utare liian alhaalla,mutta pystyy vielä lypsämään,oon kyllä aika tyytyväinen,muilla on vetimet kohillaan,nämäkin kaks vanhoja tyttöjä ,toinen poikii 9 kerran ja toinen poiki 8 kerran.Eikä oo hirveesti tullu tuijotettua eri indeksejä,loppupeleissähän voi tulla ihan minkälaisia jälkeläisiä tahansa.Vaikka ois kuinka huippu NTMMÄt,lopputulos voi olla peestä.Kyllä tää on niin tuurin peliä koko homma.
-
Niin, ei ne ihndeksit ihan mitä sattuu aina ole. Useinmiten kertovat paljon:
Tässä T James:
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=94203 (http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=94203)
Nuista indekseistä vois päätellä hyvinkin, ettei sovellu robottikarjaan.
Sitten karjanpitäjissä on aika monta ihmistä, jotka eivät katso ollenkaan NMTä. Minä lukeudun heihin. Ja mulla on hyvä syy: se ei kerro mitään.
Ja kyllähän se jalostus aika arpapeliä välillä on ;)
-
En oo käyttäny lihasonnia vuosiin ja aikaisemminkin vain siks,että sai itelle kasvamaan paistiksi.Kauan näitä on yritetty jalostaa ja vielä on tekemistä,varmasti loputon sarka.Mutta jos paristakymmenestä kahella on utare liian alhaalla,mutta pystyy vielä lypsämään,oon kyllä aika tyytyväinen,muilla on vetimet kohillaan,nämäkin kaks vanhoja tyttöjä ,toinen poikii 9 kerran ja toinen poiki 8 kerran.Eikä oo hirveesti tullu tuijotettua eri indeksejä,loppupeleissähän voi tulla ihan minkälaisia jälkeläisiä tahansa.Vaikka ois kuinka huippu NTMMÄt,lopputulos voi olla peestä.Kyllä tää on niin tuurin peliä koko homma.
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan... :P
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Holsteinilla oikeestaan ainoa asia, mitä painotan sonnivalinnassa, on juuri tuo takavedinten sijainti. Vielä ei sen kanssa oo ollu ongelmia, mutta ainakin Vemssillä liian lähekkäiset takaset tuottaa ongelmia, näin olen kuullut. ::) Just nyt navetassa on omasta mielestäni hyvä tilanne utarerakenteen suhteen, vaikka kaikki ei niin kuvankauniita olekkaan. Mulle riittää, että robo hoitelee kaikki omatoimisesti ja niillekkin vanhemmille rouville, joilla se utare on jo ehkä pikkusen kintereen alapuolelle nytkähtäny, laitetaan vaan oman rotunsa ylvästä ulkomaalaista edustajaa sisään... 8) 8)
-
En oo käyttäny lihasonnia vuosiin ja aikaisemminkin vain siks,että sai itelle kasvamaan paistiksi.Kauan näitä on yritetty jalostaa ja vielä on tekemistä,varmasti loputon sarka.Mutta jos paristakymmenestä kahella on utare liian alhaalla,mutta pystyy vielä lypsämään,oon kyllä aika tyytyväinen,muilla on vetimet kohillaan,nämäkin kaks vanhoja tyttöjä ,toinen poikii 9 kerran ja toinen poiki 8 kerran.Eikä oo hirveesti tullu tuijotettua eri indeksejä,loppupeleissähän voi tulla ihan minkälaisia jälkeläisiä tahansa.Vaikka ois kuinka huippu NTMMÄt,lopputulos voi olla peestä.Kyllä tää on niin tuurin peliä koko homma.
NTm toimii vain siinä tapauksessa jos sulla on jalostuksessa pääpaino valkuaiskiloissa ja että lehmillä on nätit numerot paperilla. Että kyllä olet jyvällä. Minusta jokainen voisi onnistua ihan kohtuu hyvin jalostuksessa kun ensin opettelee mitkä ovat oman karjan vahvuudet ja heikkoudet ja sitten miettii minkälainen lehmä on siinä navetassa toimivin paketti ja kun tämän pitää visusti mielessä niin ollaan jo puolitiessä, toinen on se että ainakin pitempään alalla olleet; luottakaa omaan vaistoon ja ammattitaitoon ja kehittäkään karjasilmäänne myös jalostusmielessä. Jalostus minusta on palkitsevinta kun siitä tekee käytännönläheisen ja sellaisen systeemin että tuntuu itsestä oikealta. Jos Faban tekemä "muotti" tuntuu koko ajan tökkivän eikä tunnu omalta niin sitten tarvii luottaa siihen että itse kuitenkin tuntee ne eläimet paremmin ja on lypsänyt niiden emiäkin monessa polvessa niin se on arvokkaampi asia se. Suomalaisten tarvis vain luottaa itseensä ja omaan ammattitaitoon niin luulen että maidontuotannon kannattavuuskin nousisi siitä uudelle tasolle! Stemppiä kaikille!
-
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan... :P
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Mihin ne kaikki lehmävasikat sitten menee? ??? Tavismullien hinnat markkinoilla ei päätä huimaa ja niitä ei kannata kasvattaa. Vasta todella huippujen hinnat alkaa olla sellaisia että mulli kannattaa kasvattaa, mutta niidenkin markkinat on rajalliset.
Mä pidän mieluummin vähemmän, sen minkä tarvitsen muutama päälle. Jaksaa ja ehtii keskittyä niihin paremmin jos niitä tukkisi joka nurkassa.
Alle 30 kg lypsävät ensikot saa automaattisesti lihaa. Jos keksivät alkaa lypsää seuraavilla kausilla niin tilannetta tarkistetaan, mutta ehtivät tehdä jälkeläisen myöhemminkin. Ja jos ensikko soluttaa niin siihenkään mä en osaa oikein suhtautua, siihenkin saattaa saada lihaa. Huononnäköiset jalat on ihan ehdoton siirtyminen blondiosastoon.
-
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan... :P
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Mihin ne kaikki lehmävasikat sitten menee? ??? Tavismullien hinnat markkinoilla ei päätä huimaa ja niitä ei kannata kasvattaa. Vasta todella huippujen hinnat alkaa olla sellaisia että mulli kannattaa kasvattaa, mutta niidenkin markkinat on rajalliset.
Mä pidän mieluummin vähemmän, sen minkä tarvitsen muutama päälle. Jaksaa ja ehtii keskittyä niihin paremmin jos niitä tukkisi joka nurkassa.
Alle 30 kg lypsävät ensikot saa automaattisesti lihaa. Jos keksivät alkaa lypsää seuraavilla kausilla niin tilannetta tarkistetaan, mutta ehtivät tehdä jälkeläisen myöhemminkin. Ja jos ensikko soluttaa niin siihenkään mä en osaa oikein suhtautua, siihenkin saattaa saada lihaa. Huononnäköiset jalat on ihan ehdoton siirtyminen blondiosastoon.
Näkyy uppoovan tähän navettalaajennukseen oikein mukavasti... :P :P Ja mua on vähän varoteltu, että ymppiluvan lehmämäärä pitää saada parin vuoden päästä täyteen, joten sitä silmällä pitäen oon ollu ihan tyytyväinen tämän(kin) vuoden runsaaseen lehmävasikkasaaliiseen. Omista on paljon mukavampi kasvatella tulevat lypsikit, saa "tehtyä" mieleisekseen.
-
Tuosta lihiksen käytöstä,on tullut käytettyä,nyt varsinkin kun melkein kaikki vasikat on ollut lehmiä,ei ongelmia muilla kuin tuolla simmentalristeytyksellä,ei meinannut tulla limpparilehmä ulos.No kyllä tuohon syyn näkeekin nyt puolivuotiaana,normaali lihisristeytys on kuin luuranko tuon rinnalla.Maitorotuiseen isoa lihistä ja liharotuiseen pienempää,tyhmää mutta täyttä totta.
-
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan... :P
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Mihin ne kaikki lehmävasikat sitten menee? ??? Tavismullien hinnat markkinoilla ei päätä huimaa ja niitä ei kannata kasvattaa. Vasta todella huippujen hinnat alkaa olla sellaisia että mulli kannattaa kasvattaa, mutta niidenkin markkinat on rajalliset.
Mä pidän mieluummin vähemmän, sen minkä tarvitsen muutama päälle. Jaksaa ja ehtii keskittyä niihin paremmin jos niitä tukkisi joka nurkassa.
Alle 30 kg lypsävät ensikot saa automaattisesti lihaa. Jos keksivät alkaa lypsää seuraavilla kausilla niin tilannetta tarkistetaan, mutta ehtivät tehdä jälkeläisen myöhemminkin. Ja jos ensikko soluttaa niin siihenkään mä en osaa oikein suhtautua, siihenkin saattaa saada lihaa. Huononnäköiset jalat on ihan ehdoton siirtyminen blondiosastoon.
Näkyy uppoovan tähän navettalaajennukseen oikein mukavasti... :P :P Ja mua on vähän varoteltu, että ymppiluvan lehmämäärä pitää saada parin vuoden päästä täyteen, joten sitä silmällä pitäen oon ollu ihan tyytyväinen tämän(kin) vuoden runsaaseen lehmävasikkasaaliiseen. Omista on paljon mukavampi kasvatella tulevat lypsikit, saa "tehtyä" mieleisekseen.
Mitäs sitten kun laajennus on täytetty? Vai laajennetaanko sitten lisää.. ;)
-
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan... :P
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Mihin ne kaikki lehmävasikat sitten menee? ??? Tavismullien hinnat markkinoilla ei päätä huimaa ja niitä ei kannata kasvattaa. Vasta todella huippujen hinnat alkaa olla sellaisia että mulli kannattaa kasvattaa, mutta niidenkin markkinat on rajalliset.
Mä pidän mieluummin vähemmän, sen minkä tarvitsen muutama päälle. Jaksaa ja ehtii keskittyä niihin paremmin jos niitä tukkisi joka nurkassa.
Alle 30 kg lypsävät ensikot saa automaattisesti lihaa. Jos keksivät alkaa lypsää seuraavilla kausilla niin tilannetta tarkistetaan, mutta ehtivät tehdä jälkeläisen myöhemminkin. Ja jos ensikko soluttaa niin siihenkään mä en osaa oikein suhtautua, siihenkin saattaa saada lihaa. Huononnäköiset jalat on ihan ehdoton siirtyminen blondiosastoon.
Näkyy uppoovan tähän navettalaajennukseen oikein mukavasti... :P :P Ja mua on vähän varoteltu, että ymppiluvan lehmämäärä pitää saada parin vuoden päästä täyteen, joten sitä silmällä pitäen oon ollu ihan tyytyväinen tämän(kin) vuoden runsaaseen lehmävasikkasaaliiseen. Omista on paljon mukavampi kasvatella tulevat lypsikit, saa "tehtyä" mieleisekseen.
Pjärkkele, missä tehokkuus? Mulla meni kolme kuukautta, kun lehmämäärä kuusikymmentä kertaistui ja ymppiluvan mukainen eläinmäärä täyttyi... :o
-
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan... :P
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Mihin ne kaikki lehmävasikat sitten menee? ??? Tavismullien hinnat markkinoilla ei päätä huimaa ja niitä ei kannata kasvattaa. Vasta todella huippujen hinnat alkaa olla sellaisia että mulli kannattaa kasvattaa, mutta niidenkin markkinat on rajalliset.
Mä pidän mieluummin vähemmän, sen minkä tarvitsen muutama päälle. Jaksaa ja ehtii keskittyä niihin paremmin jos niitä tukkisi joka nurkassa.
Alle 30 kg lypsävät ensikot saa automaattisesti lihaa. Jos keksivät alkaa lypsää seuraavilla kausilla niin tilannetta tarkistetaan, mutta ehtivät tehdä jälkeläisen myöhemminkin. Ja jos ensikko soluttaa niin siihenkään mä en osaa oikein suhtautua, siihenkin saattaa saada lihaa. Huononnäköiset jalat on ihan ehdoton siirtyminen blondiosastoon.
Näkyy uppoovan tähän navettalaajennukseen oikein mukavasti... :P :P Ja mua on vähän varoteltu, että ymppiluvan lehmämäärä pitää saada parin vuoden päästä täyteen, joten sitä silmällä pitäen oon ollu ihan tyytyväinen tämän(kin) vuoden runsaaseen lehmävasikkasaaliiseen. Omista on paljon mukavampi kasvatella tulevat lypsikit, saa "tehtyä" mieleisekseen.
Pjärkkele, missä tehokkuus? Mulla meni kolme kuukautta, kun lehmämäärä kuusikymmentä kertaistui ja ymppiluvan mukainen eläinmäärä täyttyi... :o
Voi kauhea sä olit nopeampi. Meillä meni piru vie puol vuotta saada niistä vasikat ulos ja lehmiksi.. ;D
-
Sitä pittää vissiin huonolle lihisemolle alkaa laittaa holstikkaa, jotta jalostus edistyy ;D ;D
Mutta jatkakaa te valitsemallanne linjalla, lihatalot tykkää!
-
NTm toimii vain siinä tapauksessa jos sulla on jalostuksessa pääpaino valkuaiskiloissa ja että lehmillä on nätit numerot paperilla.
Niistä valkuaiskiloista kun vaan ruukataan maksaa ihan kohtuullisesti. NTM on kuitenkin kokonaistaloudellinen indeksi, estetiikasta ei makseta. Vaan eipä sillä, kyllä se rakennekin ja terveys sillä NTM:llä kohenee. Sonnivalinnoissa kannattaa niiden indeksien lisäksi miettiä myös sitä arvosteluvarmuutta. Siksi meidän karjassa mielellään varmoja valioita käytetään vain parhaalle neljännekselle. Toiseksi paras toimii Genomi koekaniineina. Sieltä voi tulla positiivisia yllätyksiä, muttei myöskään harmita niin paljon jos tulee joku rotko.
-
NTm toimii vain siinä tapauksessa jos sulla on jalostuksessa pääpaino valkuaiskiloissa ja että lehmillä on nätit numerot paperilla.
Niistä valkuaiskiloista kun vaan ruukataan maksaa ihan kohtuullisesti. NTM on kuitenkin kokonaistaloudellinen indeksi, estetiikasta ei makseta. Vaan eipä sillä, kyllä se rakennekin ja terveys sillä NTM:llä kohenee. Sonnivalinnoissa kannattaa niiden indeksien lisäksi miettiä myös sitä arvosteluvarmuutta. Siksi meidän karjassa mielellään varmoja valioita käytetään vain parhaalle neljännekselle. Toiseksi paras toimii Genomi koekaniineina. Sieltä voi tulla positiivisia yllätyksiä, muttei myöskään harmita niin paljon jos tulee joku rotko.
NTM vaan ei tue perinnöllisyystiedettä lainkaan, siinä on liian monta ominaisuutta yhtä aikaa jotka myös kumoavat toisiaan, esim. vkg indeksi vastaan korkea hedelmällisyysindeksi ovat ns. vastaparit jne.. suomeksi sanottuna NTM jalostuksella edistytään vain teoreettisesti koska sillä ei edetä jalostuksessa (geneettisesssä perimässä) mihinkään .Toki jos näitä ntm jalostustuotteita aletaan hoitamaan oikein hyvin, rakennetaan niille parempi navetta ja aletaan tarjoamaan niille parempia rehuja niin toki ne lehmät ovat parempia myös käytännössä. Pelkästään sillä että noudattaa "lehmähavainto" kirjan ja kurssiin oppeja voi päästä hyvään tulokseen jne.. ja vähän panostaa esim. rakennejalostukseen mikä on kestävämpi tapa jalostuksessa kun se ei mene koskaan hukkaan. Kukaan ei varmaan kiellä sitä että hyvärakenteinen lehmä on myös taloudellisempi lehmä ja kaiken lisäksi se luultavasti voi paremmin sillä huono rakenne voi aiheuttaa lehmälle myös kipuja ja minusta maidontuotannon kuuluu olla sellaista että sillä ei aiheuteta eläimille kipua, se on vähimmäisvaatimus.
-
Aika mielenkiintoinen näkemys NTM:n toiminnasta. Sillä, onko jokin ominaisuus mukana kokonaisjalostusarvossa vai ei ei ole juurikaan merkitystä tuohon "vastaparien" toistensa nollaamiseen.
Se, ettei ominaisuus ole mukana kokonaisjalostusarvossa (tai omassa jalostustavoitteessa) ei tarkoita sitä, etteikö siinä silti tapahtuisi muutosta, riippuen siitä mikä valittu tavoite on.
Sinällään tuo ensimmäinen viesti NTM= tuotosjalostus on myös mielenkiintoinen. NTM kun on hyvin suurella todennäköisyydellä maailmassa kaikkein vähiten tuotosta painottava kokonaisjalostusarvo. Esim. Jenkkien TPI ja varsinkin Kanadan LPI painottaa tuotosta oikein reippaasti enemmän.
-
Niin siis on suuri paino millä pyritään edistymiseen jossain ominaisuudessa ja pieni paino millä pyritään välttämään negatiivista kehitystä.
ja vähän panostaa esim. rakennejalostukseen mikä on kestävämpi tapa jalostuksessa kun se ei mene koskaan hukkaan. Kukaan ei varmaan kiellä sitä että hyvärakenteinen lehmä on myös taloudellisempi lehmä
Rakennehan on itsessään tärkeä ominaisuus, mutta siinä on aina tietty minimi jonka ylityksellä ei saavuteta mitään hyötyä, toisin kuin valkuaiskiloilla jokainen on kotiinpäin.
Rakenteeseenkin sitäpaitsi vaikuttaa ympäristö, vähemmän kuin vaikka hedelmällisyyteen mutta merkittävästi kuitenkin. Jos niitä repsatissejä on ihan määrättömästi niin kannattaa miettiä vähän muutakin kuin että ntm on stanasta. Hiehojen ja vasikoiden ruokintaa, tunnutusta jne..
Rakenne on myös itsenäinen ominaisuus. Se että rakennetta parantamalla voitaisiin parantaa terveyttä on perua ajalta kun suurissa karjamaissa ei ollut minkäänlaista dataa terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksista. Kun näitä alettiin saada, muuttui ääni kellossa. Nopeampaa ja järkevämpää on valita suoraan näiden ominaisuuksien kautta kuin kiertotietä esim utaremuotoa vahtaamalla.
Utareterveyden geneettinenkin parantaminen parantaa eläinten hyvinvointia, tissitulehdus on kuulemma hlvetistä.
Toki jos näitä ntm jalostustuotteita aletaan hoitamaan oikein hyvin, rakennetaan niille parempi navetta ja aletaan tarjoamaan niille parempia rehuja niin toki ne lehmät ovat parempia myös käytännössä.
Tämän yleensä kuulee parhaimpien rakennefanaatikkojen suusta. ;)
-
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan... :P
En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.
Mihin ne kaikki lehmävasikat sitten menee? ??? Tavismullien hinnat markkinoilla ei päätä huimaa ja niitä ei kannata kasvattaa. Vasta todella huippujen hinnat alkaa olla sellaisia että mulli kannattaa kasvattaa, mutta niidenkin markkinat on rajalliset.
Mä pidän mieluummin vähemmän, sen minkä tarvitsen muutama päälle. Jaksaa ja ehtii keskittyä niihin paremmin jos niitä tukkisi joka nurkassa.
Alle 30 kg lypsävät ensikot saa automaattisesti lihaa. Jos keksivät alkaa lypsää seuraavilla kausilla niin tilannetta tarkistetaan, mutta ehtivät tehdä jälkeläisen myöhemminkin. Ja jos ensikko soluttaa niin siihenkään mä en osaa oikein suhtautua, siihenkin saattaa saada lihaa. Huononnäköiset jalat on ihan ehdoton siirtyminen blondiosastoon.
Näkyy uppoovan tähän navettalaajennukseen oikein mukavasti... :P :P Ja mua on vähän varoteltu, että ymppiluvan lehmämäärä pitää saada parin vuoden päästä täyteen, joten sitä silmällä pitäen oon ollu ihan tyytyväinen tämän(kin) vuoden runsaaseen lehmävasikkasaaliiseen. Omista on paljon mukavampi kasvatella tulevat lypsikit, saa "tehtyä" mieleisekseen.
Mitäs sitten kun laajennus on täytetty? Vai laajennetaanko sitten lisää.. ;)
Kait se on sitten pakko, jos elukoita kerran riittää... ;D ;D