Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Jalostus pielessä  (Luettu 12334 kertaa)

Guarter

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1882
Vs: Jalostus pielessä
Sitä pittää vissiin huonolle lihisemolle alkaa laittaa holstikkaa, jotta jalostus edistyy  ;D ;D

Mutta jatkakaa te valitsemallanne linjalla, lihatalot tykkää!

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: Jalostus pielessä

NTm toimii vain siinä tapauksessa jos sulla on jalostuksessa pääpaino valkuaiskiloissa ja että lehmillä on nätit numerot paperilla.

Niistä valkuaiskiloista kun vaan ruukataan maksaa ihan kohtuullisesti. NTM on kuitenkin kokonaistaloudellinen indeksi, estetiikasta ei makseta. Vaan eipä sillä, kyllä se rakennekin ja terveys sillä NTM:llä kohenee. Sonnivalinnoissa kannattaa niiden indeksien lisäksi miettiä myös sitä arvosteluvarmuutta. Siksi meidän karjassa mielellään varmoja valioita käytetään vain parhaalle neljännekselle. Toiseksi paras toimii Genomi koekaniineina. Sieltä voi tulla positiivisia yllätyksiä, muttei myöskään harmita niin paljon jos tulee joku rotko.
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

lypsikki

  • Vieras
Vs: Jalostus pielessä

NTm toimii vain siinä tapauksessa jos sulla on jalostuksessa pääpaino valkuaiskiloissa ja että lehmillä on nätit numerot paperilla.

Niistä valkuaiskiloista kun vaan ruukataan maksaa ihan kohtuullisesti. NTM on kuitenkin kokonaistaloudellinen indeksi, estetiikasta ei makseta. Vaan eipä sillä, kyllä se rakennekin ja terveys sillä NTM:llä kohenee. Sonnivalinnoissa kannattaa niiden indeksien lisäksi miettiä myös sitä arvosteluvarmuutta. Siksi meidän karjassa mielellään varmoja valioita käytetään vain parhaalle neljännekselle. Toiseksi paras toimii Genomi koekaniineina. Sieltä voi tulla positiivisia yllätyksiä, muttei myöskään harmita niin paljon jos tulee joku rotko.

NTM vaan ei tue perinnöllisyystiedettä lainkaan, siinä on liian monta ominaisuutta yhtä aikaa jotka myös kumoavat toisiaan, esim. vkg indeksi vastaan korkea hedelmällisyysindeksi ovat ns. vastaparit  jne.. suomeksi sanottuna NTM jalostuksella edistytään vain teoreettisesti koska sillä ei edetä jalostuksessa (geneettisesssä perimässä) mihinkään .Toki jos näitä ntm jalostustuotteita aletaan hoitamaan oikein hyvin, rakennetaan niille parempi navetta ja aletaan tarjoamaan niille parempia rehuja niin toki ne lehmät ovat parempia myös käytännössä. Pelkästään sillä että noudattaa "lehmähavainto" kirjan ja kurssiin oppeja voi päästä hyvään tulokseen jne.. ja vähän panostaa esim. rakennejalostukseen mikä on kestävämpi tapa jalostuksessa kun se ei mene koskaan hukkaan. Kukaan ei varmaan kiellä sitä että hyvärakenteinen lehmä on myös taloudellisempi lehmä ja kaiken lisäksi se luultavasti voi paremmin sillä huono rakenne voi aiheuttaa lehmälle myös kipuja ja minusta maidontuotannon kuuluu olla sellaista että sillä ei aiheuteta eläimille kipua, se on vähimmäisvaatimus.

Jalo

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 183
Vs: Jalostus pielessä
Aika mielenkiintoinen näkemys NTM:n toiminnasta.  Sillä, onko jokin ominaisuus mukana kokonaisjalostusarvossa vai ei ei ole juurikaan merkitystä tuohon "vastaparien" toistensa nollaamiseen. 
Se, ettei ominaisuus ole mukana kokonaisjalostusarvossa (tai omassa jalostustavoitteessa) ei tarkoita sitä, etteikö siinä silti tapahtuisi muutosta, riippuen siitä mikä valittu tavoite on.

Sinällään tuo ensimmäinen viesti NTM= tuotosjalostus on myös mielenkiintoinen. NTM kun on hyvin suurella todennäköisyydellä maailmassa kaikkein vähiten tuotosta painottava kokonaisjalostusarvo. Esim. Jenkkien TPI ja varsinkin Kanadan LPI painottaa tuotosta oikein reippaasti enemmän.





Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: Jalostus pielessä
Niin siis on suuri paino millä pyritään edistymiseen jossain ominaisuudessa ja pieni paino millä pyritään välttämään negatiivista kehitystä.

Lainaus
ja vähän panostaa esim. rakennejalostukseen mikä on kestävämpi tapa jalostuksessa kun se ei mene koskaan hukkaan. Kukaan ei varmaan kiellä sitä että hyvärakenteinen lehmä on myös taloudellisempi lehmä
Rakennehan on itsessään tärkeä ominaisuus, mutta siinä on aina tietty minimi jonka ylityksellä ei saavuteta mitään hyötyä, toisin kuin valkuaiskiloilla jokainen on kotiinpäin.
Rakenteeseenkin sitäpaitsi vaikuttaa ympäristö, vähemmän kuin vaikka hedelmällisyyteen mutta merkittävästi kuitenkin. Jos niitä repsatissejä on ihan määrättömästi niin kannattaa miettiä vähän muutakin kuin että ntm on stanasta. Hiehojen ja vasikoiden ruokintaa, tunnutusta jne..
Rakenne on myös itsenäinen ominaisuus. Se että rakennetta parantamalla voitaisiin parantaa terveyttä on perua ajalta kun suurissa karjamaissa ei ollut minkäänlaista dataa terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksista. Kun näitä alettiin saada, muuttui ääni kellossa. Nopeampaa ja järkevämpää on valita suoraan näiden ominaisuuksien kautta kuin kiertotietä esim utaremuotoa vahtaamalla.
Utareterveyden geneettinenkin parantaminen parantaa eläinten hyvinvointia, tissitulehdus on kuulemma hlvetistä.

Lainaus
Toki jos näitä ntm jalostustuotteita aletaan hoitamaan oikein hyvin, rakennetaan niille parempi navetta ja aletaan tarjoamaan niille parempia rehuja niin toki ne lehmät ovat parempia myös käytännössä.
Tämän yleensä kuulee parhaimpien rakennefanaatikkojen suusta.  ;)

Heluna

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 445
Vs: Jalostus pielessä
En ole minäkään lihasonnia liiemmalti käytelly, nyt tilasin kymmenkunta annosta blondia, jos joskus sattus tarviimaan...  :P

En tiedä voiko sitä sanoa jalostukseksi, mutta minä oon siementäny kaikki välityksestä ostetut lypsävät (30% karjasta) oman rotunsa sonnilla, eli 85% ay ja 15% hol. Hiehona kaikki noi poiki omille sonneille ja nekin lehmävasikat jää itelle kasvamaan. Välityselukoista oon saanu navettaan kattavan lajitelman muutaman viimevuoden käyttölistasonnien tyttäriä sekä muutaman tilojen omien sonnien jälkeläisiä. Minua ei kiinnosta pätkääkään NTM:t eikä muutkaan paperilla olevat sukutaulut, se riittää, että ensikko tuottaa sen 20-25 kg, on helppohoitoinen, terve ja muutenkin toimiva robottilehmä.

Mihin ne kaikki lehmävasikat sitten menee?  ??? Tavismullien hinnat markkinoilla ei päätä huimaa ja niitä ei kannata kasvattaa. Vasta todella huippujen hinnat alkaa olla sellaisia että mulli kannattaa kasvattaa, mutta niidenkin markkinat on rajalliset.
Mä pidän mieluummin vähemmän, sen minkä tarvitsen muutama päälle. Jaksaa ja ehtii keskittyä niihin paremmin jos niitä tukkisi joka nurkassa.
Alle 30 kg lypsävät ensikot saa automaattisesti lihaa. Jos keksivät alkaa lypsää seuraavilla kausilla niin tilannetta tarkistetaan, mutta ehtivät tehdä jälkeläisen myöhemminkin. Ja jos ensikko soluttaa niin siihenkään mä en osaa oikein suhtautua, siihenkin saattaa saada lihaa. Huononnäköiset jalat on ihan ehdoton siirtyminen blondiosastoon.
Näkyy uppoovan tähän navettalaajennukseen oikein mukavasti...  :P :P Ja mua on vähän varoteltu, että ymppiluvan lehmämäärä pitää saada parin vuoden päästä täyteen, joten sitä silmällä pitäen oon ollu ihan tyytyväinen tämän(kin) vuoden runsaaseen lehmävasikkasaaliiseen. Omista on paljon mukavampi kasvatella tulevat lypsikit, saa "tehtyä" mieleisekseen.
Mitäs sitten kun laajennus on täytetty? Vai laajennetaanko sitten lisää..  ;)
Kait se on sitten pakko, jos elukoita kerran riittää...  ;D ;D