Juu, en mää muuten mittään tiijä, mutta kun oli siellä Eviran sivuilla, että: " Vuotaneiden purkkien mikrobiologinen laatu ja säilyvyys ovat heikentyneet. On lisäksi syytä epäillä, että nämä purkit voivat sisältää vaarallista botulinumtoksiinia. " Tiedä sitten, mistä siellä ovat tulleet tuohon johtopäätökseen...
Clostridium botulinum elää maaperässä ja on yleinen bakteeri. Taitaa sitä olla vaikkapa lampaan suolistossakin ja se ei itsessään aiheuta ongelmia. Ongelma tulee vasta siinä vaiheessa, kun se joutuu anaerobiseen (hapettomaan) ympäristöön, sillä silloin bakteerin itiöt alkavat tuottamaan hermomyrkky botulinumtoksiinia, eli botuliinia, johon tämä vanha nainen kuoli.
Botulismin diagnostiikka ja hoitoTämän takia säilykkeissä, joissa tuote on hapettomassa tilassa, käytetään säilöntäaineita estämään mm. botuliinin muodostumista, jos tuotteeseen on jostain syystä päässyt clostridium botulinumia. Eviran mukaan kyseinen luomuoliivi oli täysin säilöntäaineeton nykyisen luomutrendin, luonnollisuustrendin mukaisesti ja kysymys kuuluu, että miksi ihmeessä tällainen trendi on edes tullut suosituksi?
Kasveilla on valtavasti parantavia vaikutuksia.
Jos noita käytetään lääkinnässä... täytyy olla tieto miten yrtti kerätään, miten se säilötään, miten tislataan/uutetaan ja montako mg täsmällistä uutetta/tislettä esim. ihminen sietää kuolematta. Jos homma hoidetaan näin tarkasti kyseessä ei ole enää luonnonlääkintä vaan lääketeollisuuden tuote, jolla on selvä teho ja tilastoidut haittavaikutukset.
Niin. Useissa kasveissa on ihmisen terveyteen vaikuttavia osasia, joita käytetään oikeissa lääkkeissä koko ajan enemmän ja enemmän.
Mainitsit asioita, joita meidän todellakin täytyy tarkasti tietää, kun valmistamme oikeaa lääkettä, emmekä vain sellaista, jota kuluttaja voi ostaa ruokakaupasta ja nappailla iltojensa ratoksi. Eipä tästä ole pitkä aika, kun rohdoskaupoista ostetuista rohdosvalmisteista kuluttajat saivat pahoja maksavaurioita.
Kestääkö maksa kiinalaisia rohdoksia?Eksoottiset rohdostuotteet eivät ole aina turvallisiaJoten kyllä näiden luonnon lääkkeiden kanssa kannattaa myös olla aika tarkkana. Esimerkiksi chaparal-pensaasta valmistettu luonnonrohto on aiheuttanut paljon maksavaurioita Yhdysvalloissa ja muutaman myös meillä, mutta tuotteista, jotka on tuotu USA:sta tuliaisina.
Kun löytyy kasvi, joka sisältää ihmiseen vaikuttavia ainesosia, yleensä koetetaan aloittaa molekyylin valmistaminen synteettisesti, sillä kasvi pitää tätä molekyyliä yleensä niin vähän sisällään, että yhteen pilleriin tarvittaisiin jopa tuhansia kiloja kyseistä kasvia.
Lisäksi olisi hyvin epävarmaa millaisia määriä molekyyliä on missäkin kasvissa, koska siihen vaikuttaa kasvin saama valo, vesi, muu sijainti, kasvukauden kaikki olosuhteet ja niin edelleen. Siksi molekyyli koetetaan syntetisoida, jotta tuote olisi tasalaatuinen ja vaikuttaisi jokaisen pillerin kohdalta samalla tavoin. Syntetisoitu molekyyli on tismalleen sama kuin kasvissa oleva vaikuttava molekyyli, joten sen suhteen asiassa ei tapahdu mitään.
Tavanomaisessa viljelyssä käytetyillä ravinnemäärillä ja nykyisillä viljelytekniikoilla ja kasvijalosteilla pitäisi viljan keskisatojen olla 7000-8000kg/ha. Kuitenkin ollaan jämähdetty 3500 kiloon, joka saavutettiin jo 60-luvulla.
Janatuinen on hyvä perustelemaan mutta nämä asiantuntevat kommentit eivät kuitenkaan perustu muuhun kuin luettuun tietoon.
Maatiloja on kuitenkin yli 60000, joten sinne mahtuu monenlaista viljelijää ja monen asteista harrastelijaa mukaan. Vaikka keskisadot ovat mielestäsi surkeat, ovat ne kuitenkin 40-60 % suuremmat kuin luomussa, joten siinä suhteessa kansa saa ruokaa.
Hyvät viljelijät kyllä saavat mainitsemiasi satoja vuosi toisensa perään, mutta hyväkään luomuviljelijä ei pääse kuin juuri ja juuri tuohon tavanomaisen huonoon keskisatoon ja siihenkin päästäkseen tarvitaan myös kosolti onnea, joka on todettu ihan väitöskirjassakin.
Minun mielestäni valtakunnan pitäisi panostaa IP-viljelyyn ja viedä tietotaitoa siihen suuntaan, eikä panostaa sellaiseen ideologiaan, jossa ei päästä edes suunnattomalla osaamisella ja panostuksella kuin nykyisin vallallaolevan viljelyn keskisatoihin, jos niihinkään.
Otetaan vielä toinen lähestymistapa. Satokilpailuista me tiedämme, että sadoista saadaan kyllä suuria, erittäin suuria noin Suomen sadoiksi, vaikka Suomen suuretkin sadot ovat vielä aika köykäisiä vaikkapa Tanskan erittäin ravinteikkaiden viljelymaiden satoihin verrattuna.
Ruiskisan uusi ennätys 8415 kg/ha!Voittaja sai 8415 kiloa hehtaarilta, kun keskisadot pyörivät siellä 2500 kilon tietämillä rukiin osalta. Joskus 2300 kg/ha ja joskus 2800 kg/ha. Voittajan suoritus verrattuna keskisatoihin on huikea.
Kilpailun paras luomu sai 2622 kg/ha, joka on siis tavanomaisen keskisadon mukainen tulos. Onko tulos huikea millään mittarilla katsottuna? Ei tarvitse olla kummoinen räpeltäjä, kun tuon sadon saa aikaan tavanomaisessa, johon luomussa pääsee tosiosaaja.
Onko mahdollista, että jokainen luomuviljelijä onnistuu noin hyvin joka vuosi? Ei ole, vaan parhaat onnistuessaan pääsevät tuohon, joka on tavanomaisen keskisato, eli jokainen tavanomainen viljelijä, surkeimmasta parhaimpaan, keskiarvolla mitattuna.
Aivan kuten tavanomaisessa kaikki eivät saa 8415 kiloa hehtaarilta, vaan ainoastaan tosiosaajat. Ja yksikään ammattikunta missään päin maailmaa ei ole sellainen, että sille siunautuisi vain tosiosaajat, eikä vähemmän osaajia ollenkaan.
No kumpaan sitten kannattaisi veromarkat osoittaa.
Sillekö, joka pääsee ehkä hyvänä vuotena, todella huippusuorituksella tämän hetkisen tilanteen keskisatoihin, vaiko siihen, jossa on hyödyntämätöntä potentiaalia tuhansia kiloja per hehtaari, jos vain ammattitaitoa lisätään ja jo pienellä lisäyksellä saadaan huomattavia tuloksia?
