Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 26.09.11 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: Cultor - 26.09.11 - klo:21:31

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 26.09.11 - klo:20:02

Eikös Pellervossa (vai missälie, ei löydy lehteä nytten) ollut juttua että maajussillakin pitää olla se kuljettajan ammattipätevyystutkinto jos meinaa  kuorma-autolla tavaroitaan kuskailla??

Wanhan ajan C-kortti kelpaa nykyään mihinkään 

Miksei kelpais?

Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä 16.3.2007/273
2 §
Soveltamisala
Tämä laki ei koske kuljettajaa, jos:
...
8. ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa

 Aivan! Kyllähän kuorkki nyt saa olla maamiehellä, mutta ei sillä nyt sentään rahtia saa ajaa ilman liikennelupaa ym. Omia tuotteitaan saa kuskata vielä 2015:kin , jos ei laki muutu.

Tästä asiasta vaan on ollut lehdissä hieman erilaisia tulkintoja..

tähän olisi tosiaan hyvä saada selvyys, olikos se Pellervo vai mikä taannoin kirjoitteli että täytyisi maajussienkin hankkia tuo ammattipätevyys.

Ja kuinka tiukasti tuota yllä siteerattua lain kirjainta tulkitaan? Onko esimerkiksi kyydissä oleva jyvä materiaali, jota kuljettaja "ammattiaan harjoittaessaan käyttää"? Karjatilallinenhan ammatissaan kyllä käyttää sen jyvän elukan läpi, mutta viljanviljelijähän myy sen. Tulkitaanko jyvän/kaalin/korren/klapin myynti "käytöksi" kun sillä luodaan arvoa maataloustuotannolle. Vai onko kyseessä valmiin tuotteen kuljetus joka voitaisiin jotenkin tulkita toimimiseksi kuljetusalan tontilla ja tätä kauttaa vaadittaisiin myös tuota ammattipätevyyttä... Samoinhan sitten sorakeisari voisi kuskailla omalta montulta kiviä ja omia koneitaan ilman ammattipätevyyttä jos päätoimi sattuu olemanan kaivinkonekuski eikä kuorma-autokuski...

Anyway, tämän suhteen olisi hyvä tässä parin vuoden sisään tietää varmasti miten tulkinta menee? Ei huvittaisi jatkossa maksaa ajoluvasta tuollaista 120-150 €uron vuosimaksua turhankaan takia...

Joopasejoo.

http://www.nettikone.com/fendt/718-vario-tms/994633

huippukoneet.fi

ps. meillä on 5 sivua kateellisia, taas 

Ehdin tuossa vilkaista tuon jutun. Aika mitättömiä nuo kuljetusmäärät ovat isollakin viljatilalla.
Esimerkiksi meikäläisellä säilörehua kuljetetaan vuodessa toista miljoonaa kiloa maksimissa 11 km, kuivalantaa sama määrä ja matka virtsaa ja puristemehua 800 tonnia, tuo ajetaan maksimissa 4 km. Juurikasta toista miljoonaa kiloa., tuota ei onneksi tarvitse kauhean kauas kuskata. Pääasiallinen kärry on 14 tonnin Teko maansiirtokärryt, joista ensimmäisestä venäläisestä rengaskerrsta kului  sisärengas esiin. Urakoitsijat kuskaavat pääosan säilörehusta, muut ajetaan itse.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 26.09.11 - klo:21:48

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 26.09.11 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: Cultor - 26.09.11 - klo:21:31

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 26.09.11 - klo:20:02

Eikös Pellervossa (vai missälie, ei löydy lehteä nytten) ollut juttua että maajussillakin pitää olla se kuljettajan ammattipätevyystutkinto jos meinaa  kuorma-autolla tavaroitaan kuskailla??

Wanhan ajan C-kortti kelpaa nykyään mihinkään 

Miksei kelpais?

Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä 16.3.2007/273
2 §
Soveltamisala
Tämä laki ei koske kuljettajaa, jos:
...
8. ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa

 Aivan! Kyllähän kuorkki nyt saa olla maamiehellä, mutta ei sillä nyt sentään rahtia saa ajaa ilman liikennelupaa ym. Omia tuotteitaan saa kuskata vielä 2015:kin , jos ei laki muutu.

Tästä asiasta vaan on ollut lehdissä hieman erilaisia tulkintoja..

tähän olisi tosiaan hyvä saada selvyys, olikos se Pellervo vai mikä taannoin kirjoitteli että täytyisi maajussienkin hankkia tuo ammattipätevyys.

Ja kuinka tiukasti tuota yllä siteerattua lain kirjainta tulkitaan? Onko esimerkiksi kyydissä oleva jyvä materiaali, jota kuljettaja "ammattiaan harjoittaessaan käyttää"? Karjatilallinenhan ammatissaan kyllä käyttää sen jyvän elukan läpi, mutta viljanviljelijähän myy sen. Tulkitaanko jyvän/kaalin/korren/klapin myynti "käytöksi" kun sillä luodaan arvoa maataloustuotannolle. Vai onko kyseessä valmiin tuotteen kuljetus joka voitaisiin jotenkin tulkita toimimiseksi kuljetusalan tontilla ja tätä kauttaa vaadittaisiin myös tuota ammattipätevyyttä... Samoinhan sitten sorakeisari voisi kuskailla omalta montulta kiviä ja omia koneitaan ilman ammattipätevyyttä jos päätoimi sattuu olemanan kaivinkonekuski eikä kuorma-autokuski...

Anyway, tämän suhteen olisi hyvä tässä parin vuoden sisään tietää varmasti miten tulkinta menee? Ei huvittaisi jatkossa maksaa ajoluvasta tuollaista 120-150 €uron vuosimaksua turhankaan takia...

Tässä taitaa tulla toinen avoinkirja-tapaus mallia "liikennetraktori maatalouskäytössä".

Joopasejoo.
http://www.fendt.fi/traktorit_fendt720-724vario.asp

http://www.nettikone.com/fendt/718-vario-tms/994633

Se on myyty  

Ehdin tuossa vilkaista tuon jutun. Aika mitättömiä nuo kuljetusmäärät ovat isollakin viljatilalla.
Esimerkiksi meikäläisellä säilörehua kuljetetaan vuodessa toista miljoonaa kiloa maksimissa 11 km, kuivalantaa sama määrä ja matka virtsaa ja puristemehua 800 tonnia, tuo ajetaan maksimissa 4 km. Juurikasta toista miljoonaa kiloa., tuota ei onneksi tarvitse kauhean kauas kuskata. Pääasiallinen kärry on 14 tonnin Teko maansiirtokärryt, joista ensimmäisestä venäläisestä rengaskerrsta kului  sisärengas esiin. Urakoitsijat kuskaavat pääosan säilörehusta, muut ajetaan itse.

Eri tuotteilla saman määrän kuskaaminen vaatii toki eri määrän kalustoa.

Kuivalantaa kuskataan meillä vuodessa n.1000m3 1-6km pääasiassa yhdellä -80-luvun 10 tonnin Tuhdilla, mutta suunnilleen saman viljamäärän kuskaamisessa meinasi kuudella 7,5-13 tonnin kärryllä tulla kiire. Lisäksi viljamäärän kuskaamiseen vaikuttaa merkittävästi muu kalusto ja logistiikka. Esim. iso kuivaaja, kippausmonttu ja puskurisiilo vähentävät kärryjen tarvetta, mutta jo olemassa oleva kalusto usein määrittää mihin tilalla kannattaa panostaa. Meillä on panostettu kuivaajaan, josta ei muodostu nykyisellään pullonkaulaa, mutta esimerkiksi pieni kippausmontto ei toimi puskurina, vaan niihin tarvitaan lukumääräisesti paljon kärryjä.

Eilen sitten tuon tilan "ykköskärryn", eli M100 tuhdin vetopuomi katkesi ja kun kärry muutenkin alkaa olla itsensä tienannut, pitäisi jonkinlaista päivitystä keksiä kuljetuskalustoon. Hyvän, halvan ja monikäyttöisen yhdistäminen vaan taitaa olla hankala yhtälö...

PS. Auringon tilan kalustoa sen kummemmin kommentoimatta, niin tässä loppuu mun ymmrrys: http://www.vaihtokone.com/product.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={87143b7b-714a-419d-9cd6-c9c97fccf4b0}&ctgn=agribaletrailers&imageid=1

Tuo kärryhän on kipillä varustettu, siitä saa kivasti tehtyä vaikka jokkisajoihin hyppyrin, kun kippaa lavaa niin paljon, että perä on maassa kiinni, niin "kylä lähtee"

Halvat huvit köyhillä, tai toisinpäin!?
 

[
PS. Auringon tilan kalustoa sen kummemmin kommentoimatta, niin tässä loppuu mun ymmrrys: http://www.vaihtokone.com/product.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={87143b7b-714a-419d-9cd6-c9c97fccf4b0}&ctgn=agribaletrailers&imageid=1

Eihän toi kärry ole mitenkään sopiva paalien kuskaukseen! 

Lainaus käyttäjältä: Make - 03.10.11 - klo:17:17

Ehdin tuossa vilkaista tuon jutun. Aika mitättömiä nuo kuljetusmäärät ovat isollakin viljatilalla.
Esimerkiksi meikäläisellä säilörehua kuljetetaan vuodessa toista miljoonaa kiloa maksimissa 11 km, kuivalantaa sama määrä ja matka virtsaa ja puristemehua 800 tonnia, tuo ajetaan maksimissa 4 km. Juurikasta toista miljoonaa kiloa., tuota ei onneksi tarvitse kauhean kauas kuskata. Pääasiallinen kärry on 14 tonnin Teko maansiirtokärryt, joista ensimmäisestä venäläisestä rengaskerrsta kului  sisärengas esiin. Urakoitsijat kuskaavat pääosan säilörehusta, muut ajetaan itse.

Eri tuotteilla saman määrän kuskaaminen vaatii toki eri määrän kalustoa.

Kuivalantaa kuskataan meillä vuodessa n.1000m3 1-6km pääasiassa yhdellä -80-luvun 10 tonnin Tuhdilla, mutta suunnilleen saman viljamäärän kuskaamisessa meinasi kuudella 7,5-13 tonnin kärryllä tulla kiire. Lisäksi viljamäärän kuskaamiseen vaikuttaa merkittävästi muu kalusto ja logistiikka. Esim. iso kuivaaja, kippausmonttu ja puskurisiilo vähentävät kärryjen tarvetta, mutta jo olemassa oleva kalusto usein määrittää mihin tilalla kannattaa panostaa. Meillä on panostettu kuivaajaan, josta ei muodostu nykyisellään pullonkaulaa, mutta esimerkiksi pieni kippausmontto ei toimi puskurina, vaan niihin tarvitaan lukumääräisesti paljon kärryjä.

Eilen sitten tuon tilan "ykköskärryn", eli M100 tuhdin vetopuomi katkesi ja kun kärry muutenkin alkaa olla itsensä tienannut, pitäisi jonkinlaista päivitystä keksiä kuljetuskalustoon. Hyvän, halvan ja monikäyttöisen yhdistäminen vaan taitaa olla hankala yhtälö...

PS. Auringon tilan kalustoa sen kummemmin kommentoimatta, niin tässä loppuu mun ymmrrys: http://www.vaihtokone.com/product.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={87143b7b-714a-419d-9cd6-c9c97fccf4b0}&ctgn=agribaletrailers&imageid=1

on niitä hyviä, halpoja ja monikäyttöisiäkin saatavissa

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 06.10.11 - klo:21:56

Lainaus käyttäjältä: Make - 03.10.11 - klo:17:17

Ehdin tuossa vilkaista tuon jutun. Aika mitättömiä nuo kuljetusmäärät ovat isollakin viljatilalla.
Esimerkiksi meikäläisellä säilörehua kuljetetaan vuodessa toista miljoonaa kiloa maksimissa 11 km, kuivalantaa sama määrä ja matka virtsaa ja puristemehua 800 tonnia, tuo ajetaan maksimissa 4 km. Juurikasta toista miljoonaa kiloa., tuota ei onneksi tarvitse kauhean kauas kuskata. Pääasiallinen kärry on 14 tonnin Teko maansiirtokärryt, joista ensimmäisestä venäläisestä rengaskerrsta kului  sisärengas esiin. Urakoitsijat kuskaavat pääosan säilörehusta, muut ajetaan itse.

Eri tuotteilla saman määrän kuskaaminen vaatii toki eri määrän kalustoa.

Kuivalantaa kuskataan meillä vuodessa n.1000m3 1-6km pääasiassa yhdellä -80-luvun 10 tonnin Tuhdilla, mutta suunnilleen saman viljamäärän kuskaamisessa meinasi kuudella 7,5-13 tonnin kärryllä tulla kiire. Lisäksi viljamäärän kuskaamiseen vaikuttaa merkittävästi muu kalusto ja logistiikka. Esim. iso kuivaaja, kippausmonttu ja puskurisiilo vähentävät kärryjen tarvetta, mutta jo olemassa oleva kalusto usein määrittää mihin tilalla kannattaa panostaa. Meillä on panostettu kuivaajaan, josta ei muodostu nykyisellään pullonkaulaa, mutta esimerkiksi pieni kippausmontto ei toimi puskurina, vaan niihin tarvitaan lukumääräisesti paljon kärryjä.

Eilen sitten tuon tilan "ykköskärryn", eli M100 tuhdin vetopuomi katkesi ja kun kärry muutenkin alkaa olla itsensä tienannut, pitäisi jonkinlaista päivitystä keksiä kuljetuskalustoon. Hyvän, halvan ja monikäyttöisen yhdistäminen vaan taitaa olla hankala yhtälö...

PS. Auringon tilan kalustoa sen kummemmin kommentoimatta, niin tässä loppuu mun ymmrrys: http://www.vaihtokone.com/product.aspx?did=mtkesko&ctl=agriculture&prodid={87143b7b-714a-419d-9cd6-c9c97fccf4b0}&ctgn=agribaletrailers&imageid=1

on niitä hyviä, halpoja ja monikäyttöisiäkin saatavissa

Riippuu onko lypsykarjatilallisen halpa sama kuin muiden.

Vaikka aurinkon tilan isäntä koukkukärryn oli hylänny pidän sitä monissa tapauksissa hyvänä vaihtoehtona.
Voi satsata alustan ominaisuuksiin hiukka enempi(jarrut,jousitus,kääntyvät akselistot tms.)
Lavoja sitten saa aika edullisesti moneen tarpeeseen.

Vaikka aurinkon tilan isäntä koukkukärryn oli hylänny pidän sitä monissa tapauksissa hyvänä vaihtoehtona.
Voi satsata alustan ominaisuuksiin hiukka enempi(jarrut,jousitus,kääntyvät akselistot tms.)
Lavoja sitten saa aika edullisesti moneen tarpeeseen.

Tuossa olis ollut "loppuunajettu" ja hyväksi testattu veturi niille Multivoille, sitten kun ne tulee myyntiin.
http://www.nettikone.com/fendt/718-vario-tms/994633