Ei kai kukaan oikeasti enää ajattele tuotantokalustoon sijoitettua rahaa sijoituskohteena! Sille ajattelulle ei löydy mistään laitteesta enää katetta
Tätä mää en ymmärrä, kun mielestäni asia on juuri toisinpäin. Jos olisin kymmenen vuotta sitten ostanut hyvin varustettuja Keslan metsäpaketteja varastoon ja alkaisin nyt myydä niitä, niin taatusti käärisin hyvät rahat. Toinen artikkeli voisi olla vaikka niittomurskaaja mallia Elho Nm240. Kone ei ole muuttunut miksikään, mutta hinta on noussut koko ajan.
Noi yksikkökustannukset on mielenkiintoinen juttu. On kyseenalaista onko niillä mitään käytännön merkitystä. Kysymys on lähinnä siitä onko varaa ostaa ja tuntuuko itsestä mielekkäältä maksaa jostakin koneesta se raha. Mää olen viime vuodet toiminut realistin ohjeistuksella, että saitille on ostettu kerrasta kalliita ja laadukkaita koneita. Niissä on varmasti kovia yksikkökustannuksia, mutta tuommoiset kustannukset realisoituu vasta siinä vaiheessa, kun kone poistuu saitilta. Eli pystyy laskemaan paljonko koneella ajettiin sinä aikana kun se talossa oli. Nykyään pitäisi tietysti laskeskella kaikenlaisia poistoaikoja yms. Mutta (taas kerran, vaikka olettekin koneeseen jo kyllästyneitä
) hyvä esimerkki on toi Rapid. Tosi kallis ostettaessa näille hehtaareille, mutta ei mulla ole mitään käsitystä siitä kuinka kauan sillä kylvetään. Kone voi mennä vaikka 30 vuotta tästä eteenpäin. Ei mulla ole oikeastaan mitään syytä vaihtaa sitä, muuta kuin silloin, jos kylvinkonetekniikassa tapahtuu joku mullistus, että tulee sellaista tekniikkaa, joka on lyömätöntä vanhaan verrattuna. Viime vuosina meiltä ei ole lähtenyt koneita vaihdossa, siitä syystä, että vanha kone on ajettu niin loppuun, ettei sillä käytännössä ole enää vaihtoarvoa eli suoran kaupan alennus on suurempi kuin koneen vaihtohyvitys. Jos jostain syystä konetta kuitenkin joutuu vaihtamaan, niin kallis ja arvostettu merkki on kuitenkin jonkinlainen vakuutus siitä, että joku siitä voi vielä jotain maksaa. En usko, että maahantuodut vaihtokoneet pystyvät murtamaan käytettyjen koneiden hinnoittelua täälläpäin, jotkut traktorit ehkä poikkeus. Monista konemalleista, kun ei yksinkertaisesti löydy päteviä kamppeita Suomen oloihin. Esim. toi sijoituslannoitus on aikalailla suomalainen juttu.
Omalla tavallaan vaihtokoneiden hintojen lasku pistäisi kapuloita rattaisiin näille hehtaarien haalijoille, koska paljon ajetuista, käytetyistä tosiaan hyvitetään aivan liikaa. Moni laajentaja on aikamoisessa kierteessä, kun pinta-ala kasvaa, niin kalustoa joudutaan koko ajan kasvattamaan. Yksikkökustannukset ovat pienet, mutta vastaavasti koneiden vaihtoväli on tiuha ja uudet koneet maksavat aina enemmän. Toi on aikamoista taitelua, että kuinka osaat sitten laskea milloin kone kannattaa vaihtaa. Se on kyseenalaista kuinka tässä onnistutaan
Jos vaihtokoneiden hinnat putoaisivat ja uusien koneiden hinta nousee, niinkuin tulee aina tapahtumaan, niin moni täppäri olisi aikamoisessa pinteessä.
Yksikkökustannuksilla ei myöskään voi laskea sitä, paljonko rahaa säästyy huolloissa, kun kone on valmiiksi kestävä, eikä käytön helpoutta, eikä mitään niistä eduista, jotkä taas tuovat tuottavuutta johonkin muuhun työvaiheeseen (esim. ajourat ruiskutuksiin).
Yksikkökustannusten lasku on hieno taiteenlaji, kunnioitan ihmisiä, jotka tuon osaavat. Mun mielestäni yksikkökustannukset ovat kuitenkin myös eräänlainen riski sille tilan toiminnan laadulle. Väärin toteutettuna lopputulos on äkkiä sellainen, että mikään ei kannata ja talosta annetaan rahaa ulos töinä jotka olisi kannattavinta tehdä itse. Myös investoinneissa ei kiinnitetä äkkiä huomiota laatuun vaikka nimenomaan se tuo suurimmat säästöt pitkällä aikavälillä.
