Tää on muuten todella silmiä avaava keskustelu! Kuinka monilla eri tavoilla voikaan perustella itselleen konehankintoja  

mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.

Enempi. Rahanarvokin muuttuu.
Tuli muuten täpinöinti ranganajussa pikkusen tyyriin oloiseksi esimerkissäsi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.09.11 - klo:09:40

mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.

1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois.

niin ei kannata verrata paremmin varusteltuun mutta kuvastosta löytyy se karvalakkimalli mihin kannattaa verrata jotta ei huijaa itseään rahan arvon muutoksella.

Tää on muuten todella silmiä avaava keskustelu! Kuinka monilla eri tavoilla voikaan perustella itselleen konehankintoja  

Monella tuntuu olevan tarvetta säästää muiden rahoja. Mitä jos niillä onkin tarpeeksi 

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 10.09.11 - klo:09:10

Yleisin tapa pettää itseään on trossailla huipputyösaavutuksilla konetöissä. Esimerkkinä täälläkin käydyt keskustelut esim. niiton työsaavutuksista.

Esimerkkinä käytännön työsaavutuksesta eilinen niitto:

Koko päivän työsaavutus 58ha / 12h = 4,8 ha  8,3m leveä perhosniittokone. 16 lohkoa, 0,5 - 12 ha, väliajoa yhteensä päivän aikana 32 km.

Ajonopeus 15-16 km/h selvillä paikoilla, eli tuolla laskettuna  keskim. 8m hyötytyöleveydellä huipputyösaavutus 12 ha/h.

Pikkasen menis vikaan jos uskottelee itselleen liikoja työsaavutuksesta

sepä se myyjämiehet suu vaahdossa markkinoi teoreettisia tehoja ei reaalisaavutuksia. monille on tullut pettymyksiä kun se uusi kone ei nostakkaan saaavutuksia kuin vähän esim. tilusrakenteen tai tiestön vuoksi.... Asioista kun pitää kirjaa voi kriittisiä pisteitä etsiä, mihin se aika oikeasti katoaa... Myöskään koneiden omistajat eivät yleensä tunnusta mihin koneillaan pystyvät...

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 11.09.11 - klo:09:48

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.09.11 - klo:09:40

mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.

1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois.

niin ei kannata verrata paremmin varusteltuun mutta kuvastosta löytyy se karvalakkimalli mihin kannattaa verrata jotta ei huijaa itseään rahan arvon muutoksella.

Rahan arvo toki muuttuu. Siksi kannattaakin vaihtaa tiuhaan sellaiset koneet mitkä on kysyttyjä, ja säilyttää arvonsa. Myy entisen vielä itse, niin uuteen tarvittava "väliraha" pysyy vähintään kohtuullisena. 

eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ   paljos se oli se urakkahinta olikaan...

Saksassa käytiin viimevuonna tutustumassa konerenkaaseen jossa homma meni osapuilleen näin: viljelijä ostaa koneen, jonka "luovuttaa" konerenkaan käyttöön. Joka koneelle lasketaan tuntihinta (en nyt millään jaksa muistaa montako sataa tuntia/vuosi), jonka mukaan tulee tuntiveloitus koneelle. Jokaisessa koneessa oli tärinään perustuva tuntimittari -> kun kone liikkuu -sitä käytetään. Konerenkaalla oli palkattu ajojärjestelijä joka hoiti koneen varaukset ja otti koneet vastaan ja luovutti. Rikkoja maksaa korjaukset pl. normaali kuluminen. Jos ja yleensä kun ajomäärä ylitti katelaskelmassa käytetyn tuntimäärän se on tietysti pelkkää bonusta koneen omistajalle ja samalla tietty motivoi olemaan porukassa mukana. Niin ja koneasema ottaa pienen provikan välistä että sen kulut tulee katettua. 

eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ   paljos se oli se urakkahinta olikaan...

Juu. Ja urakoitsija ajaa 5e/motti puut.  Tiedän 40ha viljatilankin missä ei ole edes omaa traktoria, ja  varmasti jää viivan alle keskimääräistä täpistelijää enemmän. Sellainen maitotilakin taitaa olla missä apetraktori ainuita koneita. Varmasti matikka kymppi ei siinä mitään, mutta missä on hauskuus?

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 11.09.11 - klo:09:48

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.09.11 - klo:09:40

mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.

1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois.

niin ei kannata verrata paremmin varusteltuun mutta kuvastosta löytyy se karvalakkimalli mihin kannattaa verrata jotta ei huijaa itseään rahan arvon muutoksella.

Mutta jos olisit pannut sen metsäkärryn naftaliiniin vuonna -90 ja nyt myisit uutta vastaavan paketin vaikka puolella uuden hinnasta, 12 500 e = 74 375 mk, niin ei voi sanoa, että raudassa olisi ollut raha hukassa.

Konekustannusta ei tässäkään tapauksessa aiheuta koneen omistaminen, vaan sen käyttäminen, huono ylläpito, tai uusien koneiden kehittyminen niin, että tulee tarve vaihtaa se uuteen. Siinä uuteen vaihtaessa vasta realisoituu se kustannus.

eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ   paljos se oli se urakkahinta olikaan...

Näinhän talousoppineet meitä opettaa laskemaan. Mutta jokainen voi kohdallaan pohtia, sijoittaako 40 000 kylvökoneeseen vai pankkitilille, josta saa 5% korkoa. Menneinä vuosikymmeninä kone on ollut usein parempi sijoitus, koska infaation vuoksi tilillä olevat rahat ovat aina menettäneet arvoaan, kun taas maalatun raudan hinta on noussut helposti 5% vuodessa, jolloin kylvökoneen omistaminen olisi 0-korollakin yhtä tuottoisaa kuin rahan pitäminen pankissa 5% korolla. Vaikkei sillä kylväisi yhtään.

Koron tehtävä on kuvastaa todennäköisyyttä, jolla kone menettää arvonsa syystä tai toisesta. Joillekin koneille pitäisi laskennassa käyttää huomattavasti korkeampaa korkoa kuin toisille. Esimerkiksi tietokoneelle korko pitäisi olla suuri ja vaikkapa traktorin vannepainoille pieni, jopa negatiivinen, jos teräksen kilohinta nousee reippaasti.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 11.09.11 - klo:10:46

eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ   paljos se oli se urakkahinta olikaan...

Näinhän talousoppineet meitä opettaa laskemaan. Mutta jokainen voi kohdallaan pohtia, sijoittaako 40 000 kylvökoneeseen vai pankkitilille, josta saa 5% korkoa. Menneinä vuosikymmeninä kone on ollut usein parempi sijoitus, koska infaation vuoksi tilillä olevat rahat ovat aina menettäneet arvoaan, kun taas maalatun raudan hinta on noussut helposti 5% vuodessa, jolloin kylvökoneen omistaminen olisi 0-korollakin yhtä tuottoisaa kuin rahan pitäminen pankissa 5% korolla. Vaikkei sillä kylväisi yhtään.

Koron tehtävä on kuvastaa todennäköisyyttä, jolla kone menettää arvonsa syystä tai toisesta. Joillekin koneille pitäisi laskennassa käyttää huomattavasti korkeampaa korkoa kuin toisille. Esimerkiksi tietokoneelle korko pitäisi olla suuri ja vaikkapa traktorin vannepainoille pieni, jopa negatiivinen, jos teräksen kilohinta nousee reippaasti.

Eikös se poistokustannus joka kuvaa koneen kulumista ja arvon alenemaa ? 
Korko lasketaan sen vuoksi että sijoitetulle pääomalle odotetaan tuottoa, ihan sama mihin se sijoitetaan. Maatalouskoneissa tosin korkotuoton saaminen ei aina onnistu...

Nää on niin laskutapahommia. Itse ajattelen niin että jos 5 vuotta sitten ostin viidelläkympillä 100 heppasen raktorin niin vaikka saan siitä nyt saman 50 niin sen arvo on kuitenkin laskenut 30 verran kun uudesta joutuu maksamaan sen 80. Tämän takia tilit tyhjenee vaikka koneiden arvot mukamas pysyykin. Sitten vasta homma realisoituu kun viimeinen sammuttaa valot ja myy koko köörin. Sitä ennen on saatava jostain revittyä se raha että saa kaluston päivitettyä. Tämän takia kone ei ole maatilalle sijoituskohde vaan työkalu millä kerätään tuottoa.

Yksinkertaisesti. Tilan tuloksella niitä koneita ostetaan.!!!
jollei jää palkkojen, lainojenlyhennysten ja verojen jälkeen mitään, niin turha on konekauppaan kävellä

Yksinkertaisesti. Tilan tuloksella niitä koneita ostetaan.!!!
jollei jää palkkojen, lainojenlyhennysten ja verojen jälkeen mitään, niin turha on konekauppaan kävellä

 Aivan! Eikä kannata luotollisia tilejä vetää uuden koneen takia enempää miinukselle!