Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:  (Luettu 56646 kertaa)

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\

koivumaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3674
  • Valtra CNH TopliftStaja Kaweco
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\

---käsittääkseni 50Hz moottori siirtyy vakiotehoalueelle kun sitä ajetaan yli 50 Hz:n.eli teho pysyy 4 kW:ssa.Noin suurin piirtein...
---miten tuo 7,5 voi toimia 16A:n sulakkeilla kun mulla tahtoo 25:n paukahtaa startissa?Tähti-kolmiokäynnistyksessä siis...

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\

---käsittääkseni 50Hz moottori siirtyy vakiotehoalueelle kun sitä ajetaan yli 50 Hz:n.eli teho pysyy 4 kW:ssa.Noin suurin piirtein...
---miten tuo 7,5 voi toimia 16A:n sulakkeilla kun mulla tahtoo 25:n paukahtaa startissa?Tähti-kolmiokäynnistyksessä siis...
Ei kai ??? Jos taajuusmuuttajassa on poweria kylliksi niin ompas tylsää jos noin on.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4367
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
[/quote]

Tästä taitaa tulla ikiliikkuja. Jos moottori antaa akselilta x kW niin kyllä se verkosta ottaa x + häviöt kW. Oli sitten tamu välissä tai ei... Alimitoitetusta moottorista ei liene muuta hyötyä kuin pieni hintaero, samoin paino/koko. Normaalissa tamukäytössä (nopeutta säädetään alaspäin) moottorit mitoitetaan hieman yläkanttiin niin jäähdytyksestä ei tule ongelmaa.

Toisaalta normaalia moottoria voi muutenkin aina tilapäisesti ylikuormittaa lyhyen hetken, sulakkeiden ja moottorin jäähdytyksen rajoissa. Siinä sähkökone poikkeaa polttomoottoreista, että se kilpeen leimattu teho ei todellakaan ole suurin mitä irti saa, se on vaan suurin mitä jatkuvasti sietää ottaa. Njo, nythän on nää lisätehot ja muut jipot dieseleissäkin....

Tamulla voi tietysti hienommin rajoittaa ja säätää, fiksuimmat osaavat mallintaa moottorin termisen vasteenkin, ja sallivat kuormitusta suurinpiirtein sen mitä moottori käytännössä kestää. Ja vektorisäätöiset tai DTC-tamut antavat hienot vääntöominaisuudet, paikoitustarkkuutta ja muuta ihmettä. Klapikoneen pyörittämisessä taitaa mennä helmet kyllä hukkaan jossei ihan sioille. Tuskin kannattaa laittaa tamua joka maksaa enemmänkuin se moottori.



Tamulla voisi tietysti

jko

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\

Vakiovääntötilassa (=alle 50 Hz) taajuusmuuttaja säätää moottorin jännitettä taajuuden suhteessa, jolloin virta ja vääntö säilyvät vakiona. Tällöin nimellistaajuudella jännite on nimellisjännite. Kun taajuus kasvaa tästä, jännitettä ei voida läpilyöntien estämiseksi enää nostaa. Tästä seuraa, että virta ja sitä kautta vääntö laskevat taajuuden kasvaessa. Teho sen sijaan säilyy vakiona.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
metsajussin nimimerkiksi sopisi paremmin sähköjussi. Tai sahkojussi  ;)

perttu1

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 55
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\

---käsittääkseni 50Hz moottori siirtyy vakiotehoalueelle kun sitä ajetaan yli 50 Hz:n.eli teho pysyy 4 kW:ssa.Noin suurin piirtein...
---miten tuo 7,5 voi toimia 16A:n sulakkeilla kun mulla tahtoo 25:n paukahtaa startissa?Tähti-kolmiokäynnistyksessä siis...

Mä noista mitään ymmärrärrä mutta hyvin on pelittänyt jo kohta kymmenen vuotta, roikkaa välissä vielä n. 30 metriä. Yhtään sulaketta en ole saanut poksumaan, tsydeemi on Hakin oma jonkunlainen automaatti.

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\

Tästä taitaa tulla ikiliikkuja. Jos moottori antaa akselilta x kW niin kyllä se verkosta ottaa x + häviöt kW. Oli sitten tamu välissä tai ei... Alimitoitetusta moottorista ei liene muuta hyötyä kuin pieni hintaero, samoin paino/koko. Normaalissa tamukäytössä (nopeutta säädetään alaspäin) moottorit mitoitetaan hieman yläkanttiin niin jäähdytyksestä ei tule ongelmaa.

Toisaalta normaalia moottoria voi muutenkin aina tilapäisesti ylikuormittaa lyhyen hetken, sulakkeiden ja moottorin jäähdytyksen rajoissa. Siinä sähkökone poikkeaa polttomoottoreista, että se kilpeen leimattu teho ei todellakaan ole suurin mitä irti saa, se on vaan suurin mitä jatkuvasti sietää ottaa. Njo, nythän on nää lisätehot ja muut jipot dieseleissäkin....

Tamulla voi tietysti hienommin rajoittaa ja säätää, fiksuimmat osaavat mallintaa moottorin termisen vasteenkin, ja sallivat kuormitusta suurinpiirtein sen mitä moottori käytännössä kestää. Ja vektorisäätöiset tai DTC-tamut antavat hienot vääntöominaisuudet, paikoitustarkkuutta ja muuta ihmettä. Klapikoneen pyörittämisessä taitaa mennä helmet kyllä hukkaan jossei ihan sioille. Tuskin kannattaa laittaa tamua joka maksaa enemmänkuin se moottori.



Tamulla voisi tietysti
[/quote]Ottaa tietenkin rasiasta enemmän kun akselilla antaa :D :D   Mutta pieni moottori ottaa käynnistettäessä vähemmän virtaa kun iso :)

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4367
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
metsajussin nimimerkiksi sopisi paremmin sähköjussi. Tai sahkojussi  ;)

...sähköjänis... hihi...

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
metsajussin nimimerkiksi sopisi paremmin sähköjussi. Tai sahkojussi  ;)

...sähköjänis... hihi...

Tairat nääs tietää miten elektronit kulkevat langassa ja mihin suuntaan  :D 8)

lehmänviljelijä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 134
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\   Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\

Tästä taitaa tulla ikiliikkuja. Jos moottori antaa akselilta x kW niin kyllä se verkosta ottaa x + häviöt kW. Oli sitten tamu välissä tai ei... Alimitoitetusta moottorista ei liene muuta hyötyä kuin pieni hintaero, samoin paino/koko. Normaalissa tamukäytössä (nopeutta säädetään alaspäin) moottorit mitoitetaan hieman yläkanttiin niin jäähdytyksestä ei tule ongelmaa.

Toisaalta normaalia moottoria voi muutenkin aina tilapäisesti ylikuormittaa lyhyen hetken, sulakkeiden ja moottorin jäähdytyksen rajoissa. Siinä sähkökone poikkeaa polttomoottoreista, että se kilpeen leimattu teho ei todellakaan ole suurin mitä irti saa, se on vaan suurin mitä jatkuvasti sietää ottaa. Njo, nythän on nää lisätehot ja muut jipot dieseleissäkin....

Tamulla voi tietysti hienommin rajoittaa ja säätää, fiksuimmat osaavat mallintaa moottorin termisen vasteenkin, ja sallivat kuormitusta suurinpiirtein sen mitä moottori käytännössä kestää. Ja vektorisäätöiset tai DTC-tamut antavat hienot vääntöominaisuudet, paikoitustarkkuutta ja muuta ihmettä. Klapikoneen pyörittämisessä taitaa mennä helmet kyllä hukkaan jossei ihan sioille. Tuskin kannattaa laittaa tamua joka maksaa enemmänkuin se moottori.



Tamulla voisi tietysti
[/quote]
Enpä olekkaan koskaan kuullut taajuusmuuttajasta käytettävän lempinimeä/lyhennettä Tamu, vaikka tein niiden kanssa vuosia töitä. Tämä on ilmeisesti sitten nuorempien käyttämää slangia.
Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho. Mitä nyt tässä asiasta muistan, niin näin nuo tehon termit menevät. Pätötehon on työtä tekevä teho. Sen yksikkö on w. Näennäistehon yksikkö on taas VA. Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä. Loisteho taas liittyy aina kapasitanssiin tai induktanssiin. Jos siis on reaktanssia, niin silloin syntyy myös loistehoa. Loistehon yksikkö on VAr.

Tärkeimmät hyödyt mitä taajuusmuuttajalla saavutetaan, ovat tarkka säädettävyys, eli kierrosnopeutta pystytään säätämään nimellisteholla, energian säästö ja se, että mottorin rasitukset pienenevät, joten moottorin ikä ja luotettavuus kasvavat. Ja pystytään muummoassa käyttämään pienempää moottori, kuin ilman taajuusmuuttajan käyttöä.

Viimeksi muokattu: 29.08.11 - klo:21:45 kirjoittanut lehmänviljelijä

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4367
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:

[/quote]
Enpä olekkaan koskaan kuullut taajuusmuuttajasta käytettävän lempinimeä/lyhennettä Tamu, vaikka tein niiden kanssa vuosia töitä. Tämä on ilmeisesti sitten nuorempien käyttämää slangia.
Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho. Mitä nyt tässä asiasta muistan, niin näin nuo tehon termit menevät. Pätötehon on työtä tekevä teho. Sen yksikkö on w. Näennäistehon yksikkö on taas VA. Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä. Loisteho taas liittyy aina kapasitanssiin tai induktanssiin. Jos siis on reaktanssia, niin silloin syntyy myös loistehoa. Loistehon yksikkö on VAr.
[/quote]

Onhan täällä muitakin joilla ampeerit heittävät iloisesti volttia :)

Lähes viisikymppinen minäkin olen, mutta tamu-sana on tullut vastaan ainakin 10 vuotta. Ehkä riippuu siitä missä piireissä liikkuu. Näköjään jo vuonna 2004 on diplomityössäkin jo käytetty tuota lyhennettä ja teknisessä yliopistossa on ollut 'Tamu'-tutkimusryhmä. Ainakin se on vakiintunut ammattilaisten keskinäiseen keskusteluun. Itse en kyllä valitettavasti kuulu näihin ammattilaisiin - tämä väärinkäsitysten välttämiseksi.

www.doria.fi/bitstream/handle/10024/35247/nbnfi-fe20041301.pdf?...1

Tuo nimellistehon käsite tuntuu olevan toisinaan hieman epäselvä, joskus oli itsellenikin. Mielestäni se kuitenkin tarkoittaa sitä suurinta mekaanista antotehoa, jota moottori on suunniteltu jatkuvasti menestyksekkäästi tuottamaan, määritellyissä olosuhteissa. Tällä kuormituksella se sitten ottaa sähköverkosta hieman enemmän tehoa, johtuen häviöistä. Tämä ottoteho  koostuu sitten pätö- ja loistehosta, yhdessä ns. näennäisteho (yksikkö VA)

Eli jos minulla on työkone, joka tarvitsee 11 kW akselitehoa pyöriäkseen, teoriassa siihen valitaan nimellisteholtaan 11 kW sähkömoottori. Toinen asia on sitten paljonko sähköverkosta tarvitaan tehoa, se riippuu moottorin hyötysuhteesta sun muista, kuitenkin hieman yli 11 kW. Käytännössä mieluusti mitoitetaan hiukan reilummin.

Tätä tukee ainakin materiaali, jossa sanotaan mm. seuraavaa:

"Moottorin hyötysuhde η määrittelee, kuinka suuren sähkötehon moottori ottaa sähköverkosta
tuottaakseen nimellistehonsa verran mekaanista tehoa."
Samassa materialissa on laskettu, että nimellisteholtaan 30 kW:n moottori ottaa (nimelliskuormallaan) sähköverkosta 32.8 kW sähkötehoa.

Loogistahan tämä olisi ainakin siinä mielessä, että kaikkien muidenkin moottorien ilmoitettu nimellisteho tarkoittaa moottorista saatavaa tehoa, ei moottorin käyttämää energiaa/tehoa.

Mutta jos olen väärässä, opin mielelläni vielä uutta.. nimittäin pitkään olin itsekin siinä uskossa että se kilvessä oleva kW-määrä olisi ottoteho... kunnes koin herätyksen ja päästin kissan ulos :-)



lehmänviljelijä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 134
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:

Enpä olekkaan koskaan kuullut taajuusmuuttajasta käytettävän lempinimeä/lyhennettä Tamu, vaikka tein niiden kanssa vuosia töitä. Tämä on ilmeisesti sitten nuorempien käyttämää slangia.
Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho. Mitä nyt tässä asiasta muistan, niin näin nuo tehon termit menevät. Pätötehon on työtä tekevä teho. Sen yksikkö on w. Näennäistehon yksikkö on taas VA. Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä. Loisteho taas liittyy aina kapasitanssiin tai induktanssiin. Jos siis on reaktanssia, niin silloin syntyy myös loistehoa. Loistehon yksikkö on VAr.
[/quote]

Onhan täällä muitakin joilla ampeerit heittävät iloisesti volttia :)

Lähes viisikymppinen minäkin olen, mutta tamu-sana on tullut vastaan ainakin 10 vuotta. Ehkä riippuu siitä missä piireissä liikkuu. Näköjään jo vuonna 2004 on diplomityössäkin jo käytetty tuota lyhennettä ja teknisessä yliopistossa on ollut 'Tamu'-tutkimusryhmä. Ainakin se on vakiintunut ammattilaisten keskinäiseen keskusteluun. Itse en kyllä valitettavasti kuulu näihin ammattilaisiin - tämä väärinkäsitysten välttämiseksi.

www.doria.fi/bitstream/handle/10024/35247/nbnfi-fe20041301.pdf?...1

Tuo nimellistehon käsite tuntuu olevan toisinaan hieman epäselvä, joskus oli itsellenikin. Mielestäni se kuitenkin tarkoittaa sitä suurinta mekaanista antotehoa, jota moottori on suunniteltu jatkuvasti menestyksekkäästi tuottamaan, määritellyissä olosuhteissa. Tällä kuormituksella se sitten ottaa sähköverkosta hieman enemmän tehoa, johtuen häviöistä. Tämä ottoteho  koostuu sitten pätö- ja loistehosta, yhdessä ns. näennäisteho (yksikkö VA)

Eli jos minulla on työkone, joka tarvitsee 11 kW akselitehoa pyöriäkseen, teoriassa siihen valitaan nimellisteholtaan 11 kW sähkömoottori. Toinen asia on sitten paljonko sähköverkosta tarvitaan tehoa, se riippuu moottorin hyötysuhteesta sun muista, kuitenkin hieman yli 11 kW. Käytännössä mieluusti mitoitetaan hiukan reilummin.

Tätä tukee ainakin materiaali, jossa sanotaan mm. seuraavaa:

"Moottorin hyötysuhde η määrittelee, kuinka suuren sähkötehon moottori ottaa sähköverkosta
tuottaakseen nimellistehonsa verran mekaanista tehoa."
Samassa materialissa on laskettu, että nimellisteholtaan 30 kW:n moottori ottaa (nimelliskuormallaan) sähköverkosta 32.8 kW sähkötehoa.

Loogistahan tämä olisi ainakin siinä mielessä, että kaikkien muidenkin moottorien ilmoitettu nimellisteho tarkoittaa moottorista saatavaa tehoa, ei moottorin käyttämää energiaa/tehoa.

Mutta jos olen väärässä, opin mielelläni vielä uutta.. nimittäin pitkään olin itsekin siinä uskossa että se kilvessä oleva kW-määrä olisi ottoteho... kunnes koin herätyksen ja päästin kissan ulos :-)




[/quote]
Lueppa ajatuksella tuo edellinen kirjoitukseni. Kirjoitin, että kilvessä ilmoitettu teho on nimenomaan nimellisteho. Eli se teho millä moottori tekee työtä. Taidan olla huono selittämään asiaa. Mutta miten sen nyt sanoisi. Omasta mielestä kun asia selviää helposti kirjoituksestani ;D Kirjoitin tuolla edellä, että "Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä" Tuo S on siis kerroin, jonka valmistaja ilmoittaa ja se on aina yli yhden. Eli jos nimellisteho on vaikka 400VA ja valmistaja ilmoittaa S=1,1 niin silloin näennäisteho on 440VA. Eli olet tavallaan oikeassakin. Vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa, että päästään samaan lopputulemaan, vaikka reitti on toinen.

Tässä joutuu itse jo oikein pinnistelemään, kun teku ajoista on jo parisenkymmentä vuotta ja koko alalla en ole ollut töissä yli kymmeneen vuoteen. Että ei ole noita asioita pitkiin aikoihin tarvinnut miettiä. Mutta sen verran opiskelu ajoista, että kun sähkötekniikassa tai fysiikassa laskettiin mitä tahansa, niin vaikka olit laskenut laskut kaikkien välivaihtensa kanssa oikein ja lopputulema oli oikein, niin jos et siinä sivussa kirjoittanut kaikkia laskun välivaiheitakin kaavan muodossa, niin tehtävästä tuli nolla.

Muistui tuossa mieleeni eräs mielenkiintoinen tapaus erään koneen valmistajan proto pajalta. Siellä oli 13kW mezin kolmivaihemoottori erään koneen 3,8t painoisen yläosan korkeuden säätömoottorina ja moottoria käytettiin 15KW siemenssin taajuusmuuttajalla. Ongelma tuolla oli se, että taajuusmuuttaja trippasi, elikä ei siis pystynyt syöttämään verkoon tehoa, jonka moottori generaattoriksi muuttuessaan syötti taajuusmuuuttajalle takaisin. Asia ei meinannut millään selvitä, vaikka sitä tutki useampi alan spesialisti. Lopulta paikalle lähetettiin kaksi siemenssin taajuusmuuttajiin perehtynyttä inssiä paikalle. Siitä huolimatta tapauksen selvittämiseen meni kolmisen päivää. Sitten kun asia saatiin avattua, niin syy ja seuraus tuntuivat aika yksinkertaisilta ja varsinkin kun asiaa nyt vuosien takaa muistelee, niin nyt sitä ihmettelee, mikä siinä kesti. Mutta aina jäkeenpäinhän asiat tuntuvat aivan toisilta. Eikä tuo kyseinen ongelma todellakaan ollut mikään helposti ratkaistava läpihuuto juttu, varsinkin kun asiaa selvittämässä olivat sen aikaiset suomen parhaat alan asiantuntijat. Mutta sinähän varmasti ratkaiset tuon ongelman tuosta vain.

Vielä tuli mieleeni sellainen asia, että tajuusmuuttaja on muuten suomalainen keksintö. Muistaakseni se on nimenomaan Strömbergin keksintö jostain 80-luvun alusta, vai olisikohan ollut jo 70-luvun puolella. Mutta minun opiskelu akoina taajuusmuuttajat olivat vielä sen verran harvinaisia, että sitä ei käsitelty muuta kuin vähän teoriassa.

Viimeksi muokattu: 30.08.11 - klo:01:55 kirjoittanut lehmänviljelijä

hvinnamo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4241
  • ******** 50 / 50 % :)
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:
 On se hyvä että täällä on näin paljon sähkö-oppineita. Sen verran on tullut asiaa aiheesta ja samalla vastaus alkuperäiseen kysymykseenkin josta kiitos. Asiaa on kirjoitettu näköjään vähän aiheen vierestä, mutta juttuja on ollut mukava lukea, sillä aina oppii itsekin jotain kun "kuuntelee" asiantuntijoita.
Joskus sitä oikein ihmettelee, kuinka paljon kirjatietoa sitä ihmiseen sopiikaan. En puhu nyt siis itsestäni.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4367
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Sähkömoottorin virrankulutuskysymys:

Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho.

Tässä taitaa käydä niin että katselemme samaa seinää, ainoastaan  eri puolelta  :)
Mulle jäi tuo edellinen lause vähän kummittelemaan, kun nimellisteho on se moottorin antama mekaaninen pyöritysteho niin kai sitä voisi kutsua myös akselitehoksi - akselilta se yleensä ulos saadaan  :)

Mutta se on totta että näiden termien kanssa saa olla tarkkana, ainakin jos on tarkoitus että muut ymärtävät mitä tarkoitan... ja tuo oma sanomani voi hyvinkin olla epätarkka tai väärä ilmaisu.


> Vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa, että päästään samaan lopputulemaan, vaikka reitti on toinen.

Juu samassa paikassa ollaan.

Ei todellakaan ollut tarkoitus mitenkään viisastella tai väittää olevansa oikeassa. Sorry jos jäi sellainen vaikutelma. Ihan tavallinen tallaaja tässä vaan ollaan. Näissä jutuissa ei kirjoittamalla ole välttämättä helppoa ilmaista ajatuksiaan niin että toinen ymmärtää toisen ajatukset ja fiilikset  :(

[/quote]
Ongelma tuolla oli se, että taajuusmuuttaja trippasi, elikä ei siis pystynyt syöttämään verkoon tehoa, jonka moottori generaattoriksi muuttuessaan syötti taajuusmuuuttajalle takaisin. Asia ei meinannut millään selvitä, vaikka sitä tutki useampi alan spesialisti. Lopulta paikalle lähetettiin kaksi siemenssin taajuusmuuttajiin perehtynyttä inssiä paikalle. Siitä huolimatta tapauksen selvittämiseen meni kolmisen päivää. Sitten kun asia saatiin avattua, niin syy ja seuraus tuntuivat aika yksinkertaisilta ja varsinkin kun asiaa nyt vuosien takaa muistelee, niin nyt sitä ihmettelee, mikä siinä kesti. Mutta aina jäkeenpäinhän asiat tuntuvat aivan toisilta. Eikä tuo kyseinen ongelma todellakaan ollut mikään helposti ratkaistava läpihuuto juttu, varsinkin kun asiaa selvittämässä olivat sen aikaiset suomen parhaat alan asiantuntijat. Mutta sinähän varmasti ratkaiset tuon ongelman tuosta vain.
[/quote]


Välipiiri ei kuitenkaan hajonnut tuossa? Se, että jarrutus (ja takaisinsyöttö) ei toimi, on tietysti helppoa havaita moottorin käytöksestä, mutta miksi se ei toimi on kyllä sitten eri juttu :-(
Nämä ovat sellaisia asioita, joiden selvittämisen ei kyllä ole triviaalia. Pitää tuntea niin teoria, käytäntö kuin juuri sen laitteen kytkentä, softa ja sielunelämä. Ja siihen aikaan nuo taajuusmuuttajat olivat vielä vähän harvinaisia härveleitä, ne todella hyvin tuntevia henkilöitä ei välttämättä ollut tungokseksi asti. Lisäksi niitä on niin monensorttisia, alle kilowatin 'taskumalleista' jonnekin megawattien Azipod-syklokonverttereihin. Noilla ei ole nimen lisäksi paljoa yhteistä edes lohkokaaviotasolla.

Minä olen paremmin elektroniikkapuolen kuin paksusähköpuolen kaveri, ja siinäkin pitkälti työn ja harrasteen ohessa itseopiskellut.

Joudun toisinaan etsimään vikaa cpu-ohjatuista laitteista. Siinä saa olla hyvin onnellinen jos vian löytää alle vartissa. Päiviäkin voi mennä... vaikka on jopa laitteen softakoodikin käytettävissä ja suht' nykyaikaisia mittahärveleitä. Yksi sopivasti viallinen piiri vaikka osoite- tai dataväylällä saa koko toiminnan kaoottiseen tilaan, josta on vaikea päätellä mikä se syyllinen on.

[/quote]
Vielä tuli mieleeni sellainen asia, että tajuusmuuttaja on muuten suomalainen keksintö. Muistaakseni se on nimenomaan Strömbergin keksintö jostain 80-luvun alusta, vai olisikohan ollut jo 70-luvun puolella. Mutta minun opiskelu akoina taajuusmuuttajat olivat vielä sen verran harvinaisia, että sitä ei käsitelty muuta kuin vähän teoriassa.
[/quote]

Kyllä se taitaa olla 'Romppasen' keksintö juu. Kehitystyötä aloiteltiin kai jo 60-luvun puolella. Ainakin tämän mukaan:

http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/metsa+jaa+puiden+peittoon+samiprojektissa/a38944

Täällä on jossain aitan nurkassa muuten wanha Strömbergin 25 kW Sami. Ollut jonkin puunjalostuskoneen ohjauksessa. Siinä ei ole muuta vikaa kuin hiiret olivat syöneet varastoinnin aikana siitä lähes kaikki polystyreenikonkat silpuksi. En ole vaan saanut niitäkään vaihdettua kun ei sille mitään järkevää käyttöä ole ollut. Lisäksi se on kaikkinensa niin suuri ja painava laatikko että ei huvikseen kanniskele.
On siinä integrointiaste hieman alhaisempi kuin näissä nykyisissä ihmeissä. Ihan erilliskomponenteista rakennettu, ja vieläpä väljästi. Taitaa olla kohta museoarvoa...

Mutta iloista syksynjatkoa !