Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: hvinnamo - 24.08.11 - klo:23:17
-
Tuli tuossa taannoin puheeksi sähkömoottori ja sen sähkönkulutus. Eli kuluttaako esim. 7,5 Kw sähkömoottori tyhjänä, ilman mitään lisävastusta täydet kilowattitunnit vai pyöriikö se pienellä kulutuksella, kuten ottomoottori? Erään teorian mukaan se veisi aina sen nimellistehonsa verran sähköä ja ns. loisteho tai joku muu sellainen ikäänkuin "palautuisi" sähköyhtiön hyödyksi. Asia selviäisi tietysti repimällä vaikka kuivurista kaikki siivapyörät irti ja laittaisi koneet pöyrimään tyhjänä, jonka jälkeen vertaisi kulutusta sähkökaapin Kwh-mittarista siihen tilanteeseen kun kaikki koneet olisivat täydessä työssä.
Olisiko joku sähkömoottorin teoriasta senverran selvillä, että osaisi kertoa kuinka asia olisi. Itsestäni tuntuu että ei se voi viedä tyhjänä yhtä paljoa kuin kuormitettuna.
-
Pihtiamppeerimittarilla katsottuna sähköä kuluu samat amppeerit tyhjiltään.
-
Pihtiamppeerimittarilla katsottuna sähköä kuluu samat amppeerit tyhjiltään.
??? ??? Onkohan kunnossa mittari ollenkaan ??? Kyllä kuormitus ottaa enemmän ampeereja, kaikki ylikuorma ja sulake hommelit reagoivat nimenomaan kulkeviin amppeereihin.
-
Itsestäni tuntuu että ei se voi viedä tyhjänä yhtä paljoa kuin kuormitettuna.
Teknisissä kysymyksissä pitää luottaa vaistoihinsa ym. fiiliksiin. Asia on juuri näin. Käynnistysvaihe on vielä luku sinänsä.
-
Normaalin oikosulkumoottorin ottama (pätö)virta ja -teho ovat suorassa suhteessa sen kuormitukseen. Tyhjillään käyvä kone käyttää tehoa lähinnä vain laakeri- ja tuuletinhäviöihin. Ynnä pienen määrän ns. kupari- ja rautahäviöihin, jotka käytännössä lämmittävät moottoria. Kuormittamattomana virrat ovat pieniä ja näin myös em häviötkin. Eli joutavaa käy hyvin pienellä teholla. Isokin moottori pyörii pienillä sulakkeilla - kunhan sen vaan saa käyntiin jollakin pehmeästi! Käynnistysvirrat ovat 5-10 kertaisia nimellisvirtaan nähden jos moottori vaan kytketään suoraan laakista verkkoon...
Sähkömoottoria voi myös hetken kuormittaa jonkin verran yli nimellistehonsa, kunhan se ei ehdi lämmetä liikaa. Aivan liian suuri kuorma saa moottorin 'kippaamaan' eli se pysähtyy ja sen tuottama momentti romahtaa.
Loisteho on hieman hankalaa selittää, mutta se on magnetointiin liittyvää energiaa joka tavallaan värähtelee moottorin ja sähkölaitoksen muuntajan välillä edestakaisin. Matkallaan se pystyy aikaansaamaan jonkinverran pätötehoa kuormittamalla ja lämmittämällä johtoja, mutta teoreettisesti se ei kulu eikä häviä. Normaali sähkömittari ei rekisteröi loistehoa, sitä mitataan loistehomittarilla, lähinnä silloin kun sitä on liikkeellä ei-toivotun paljon. Suuri loisteho aiheuttaa mm syöttöverkolle kuormitusongelmia, erityisesti 3-vaiheverkon nollajohtimeen jossa normaalisti ei kulje suuria virtoja.
Loistehoa synnyttävät kaikki laitteet, joissa on keloja. Tyypillisimmin moottorit, kuristimet (loistevalaisimet ym), muuntajat. Myös kondensaattorikytkennät tuottavat loistehoa, mutta se on 'vastakkaisvaiheista' induktiiviselle loisteholle. Kondensaattoreilla (tai nykyään elektoniiikalla) voidaan näin kompensoida haitallisen suurta induktiivista loistehoa. Laitteen tehokerroin (cos fii) kertoo pätö- ja loistehon suhteen. Nykyään elektoniikassa käytetään (pakollista) aktiivista tehokertoimen korjausta, PFC:tä.
Tuli sähköinen oppitunti .-/
-
Tulikos se loisteho jännitteen ja virran vaihe-erosta, eriaikaisuudesta? Tai joku, jostain, tai jotain?
-
Juuri näin. Kuormassa, jonka tehokerroin on 1 (esim vastus) virta seuraa tarkalleen jännitteen muutosta ja kaikki teho on pätötehoa.
Ideaalisen indukstanssin tai kapasitanssin tapauksessa taas tehokerroin on 0, vektori- tai osoitinpiirroksena tarkasteltuna jännitteen ja virran välillä on 90 asteen vaihesiirto ja kaikki piirissä liikkuva teho on teoreettisesti loistehoa.
Käytännössä ideaalisia komponentteja ei ole olemassa kuin insinörtin unissa. Jokaisessa käytännön komponentissa on itsessään ainakin hiukan niin resistanssia, induktanssia kuin kapasitanssiakin ja asennuspaikastaan myös ympäristöönsä muihin osiin - sekalaisesti rinnan ja sarjaan kytkeytyneenä. Sähköverkon pienillä taajuuksilla pikkuasioilla ei ole juurikaan merkitystä, mutta jos mennään GHz taajuuksille niin asiat muuttuvat kovasti hankaliksi. Johto ei enää toimi vain johtona, vaan kelana ja antennina, ja muodostaa viereisen johtimen kanssa myös kondensaattorin ja muuntajan... ominaisuuksiltaan vääränlaisesta johdosta ei toisesta päästä tule mitään vaikka toiseen päähän syöttää... signaalit vääristyvät, heijastuvat, vaimenevat, syntyy seisovia aaltoja jne.
Njoh, palataan takaisin pultti- ja mutteriosastolle :)
-
Kyllä sähkömoottori ottaa verkosta tehoa täysin sen mukaan, miten sitä kuormitetaan eli jos se "tyhjänä" käy, niin teho menee vain sisäisten kitkojen voittamiseen. Ja jos moottoria oikein kovasti kuormitetaan, antaa se kyllä(ennenkuin sulakkeet palavat) nimellistehoa enemmän. Ihan hyvä nyrkkisääntö on, että jos kärsii kättä pitää moottorin kyljessä, nin ei vielä olla ylikuormituksen puolella.
Käänteisesti sähkömoottori on generaattori, taitaapa hybridiauto jarrutustilanteessa ladata akkuja, samoin kait tekee sähköjuna, joka syöttää virtaa takaisin verkkoon.
-
Joku sähkäri vertas loistehoa oluttuopin vaahtoon vie tilaa muttei mee päähän.
-
Joku sähkäri vertas loistehoa oluttuopin vaahtoon vie tilaa muttei mee päähän.
Tää oli hyvä :-)
Hieman teoreettisemmin voisi ajatella, että kun käämiin nostetaan jännitettä, siihen ympärille syntyy mg-kenttä. Kun jännitettä aletaan taas laskea, se kentän energia siirtyy takaisin käämiin ja verkkoon.
Kondensaattorin tapauksessa jännitteen noustessa konkkaan varautuu energiaa, ja jännitteen laskiessa konkka purkaa energiaansa takaisin verkkoon.
Ja vaihtojännitehän nousee, laskee ja kääntyy 50 kertaa sekunnissa.
Yksi kaveri tapaa sanoa että hän tietää sähköstä kaiken: se on sinistä ja sattuu.
-
17m3 seko jossa 37kW sähkömoottori. Virrankulutus
Taajuusmuuttajan näytöltä luettua: tyhjä vaunu 25A
sekoitusvaihe 4000kg rehua 60-70A
jakamisen alkaessa 50A
Jostain syystä sähköpääkeskuksen maksimikulutus viisari näyttää yli 200A, ilmeisesti tiukassa paikassa vaunu ottaa aika paljon virtaa hetkellisesti. :)
Pääsulakkeet 100A.
-
Rehutornin imulietsossa oleva 15kw moottori himmensin kylän katuvalot käynnistyessään ja kun rehua tuli "putken" täydeltä, kunnes sähköyhtiö vaihtoi muuntajan. Tiesi aiemmin koko kylä, koska meillä otettiin rehua. Nyt kun on uusi muuntaja, niin ainoa joka huomaa tornin käytön on naapuri, joilla mikroaaltouunin pohja lopettaa pyörimisen starttivaiheessa.
-
Varmaa tietoa Esson paarista. Loisteho menee sähköjohtoja pitkin Kepun puoluetoimistoon jossa valot palaa yötä päivää ja patterit hohkaa punasena.Kepuliloiset perskeles. :-[
-
Tuli tuossa taannoin puheeksi sähkömoottori ja sen sähkönkulutus. Eli kuluttaako esim. 7,5 Kw sähkömoottori tyhjänä, ilman mitään lisävastusta täydet kilowattitunnit vai pyöriikö se pienellä kulutuksella, kuten ottomoottori? Erään teorian mukaan se veisi aina sen nimellistehonsa verran sähköä ja ns. loisteho tai joku muu sellainen ikäänkuin "palautuisi" sähköyhtiön hyödyksi. Asia selviäisi tietysti repimällä vaikka kuivurista kaikki siivapyörät irti ja laittaisi koneet pöyrimään tyhjänä, jonka jälkeen vertaisi kulutusta sähkökaapin Kwh-mittarista siihen tilanteeseen kun kaikki koneet olisivat täydessä työssä.
Olisiko joku sähkömoottorin teoriasta senverran selvillä, että osaisi kertoa kuinka asia olisi. Itsestäni tuntuu että ei se voi viedä tyhjänä yhtä paljoa kuin kuormitettuna.
Onhan se oikia vastaus tuos monta kertaa jo lueteltunakin, mutta jos sulla on kuivaajan elevaattorilla ampeerimittari, niin siitähän se seleviää suoraa. Elevaattorin luukkua suurentamalla virta kasvaa, jotenka jännitteen pysyes (lähes) vakiona, tehonkulutus elää suhtees kuormitukseen.
-
P=U*I
-
P=U*I
Ei ole aivan noin yksinkertaista, jos kolmivaiheoikosulkumoottorista on kyse.
Kerropas miten tuohon kaavaan sopii teho 11 kW, jännite 380 V ja virta 22,9 A. Moottori käy 25 ampeerin sulakkeilla
-
Seuraavassa
P=antoteho akselilta
neliöjuuri kolmesta on noin 1,73
U=jännite, moottorissa yleensä pääjänite 400 V
I=vaihevirta
n=hyötysuhde
cos/fii) on tehokerroin
P = sqrt(3) * U * I * n * cos(fii)
Tuosta voi sitten ratkoa haluamiaan suureita....
-
Jos ei normaali omakotitalon/maatilan talouskeskuksen mittari mittaa loistehoa, niin missä menee raja. Onko se joku amppeeri tai tehomäärä, jolloin kiinteistölle tuodaan loistehon mittaamiseen oma mittari ???
-
Tietty vapaarajahan siinä on, muistaakseni 20 % pätötehosta, mikä vastaa tehokerrointa 0,96. Ja tämä nimenomaan induktiivisella puolella eli loistehon kulutusta. Loistehon tuottaminen verkkoon päin on tyystin kielletty.
-
P=U*I
Ei ole aivan noin yksinkertaista, jos kolmivaiheoikosulkumoottorista on kyse.
Kerropas miten tuohon kaavaan sopii teho 11 kW, jännite 380 V ja virta 22,9 A. Moottori käy 25 ampeerin sulakkeilla
Eikös se teho ole suoraan verrannolinen virtaan ja jännitteeseen ja kääntäen verrannollinen resistanssiin kaikkine muotoineen(imbedanssi, reaktanssi sen osana, konduktanssi ja niin edelleen)
Mitä vanhasta elämästä muistan, niin eikös se kolmivaihemoottorin virta laskettu I=P/neliöjuuri3*U eli tässä tapauksessahan vastaukseksi tulee 16,71A tähdessä ja kolmiossa virta on reilut 26A. Moottorihan antaa kolmiossa huomattavasti suuremman tehon kuin tähdessä. Mutta harva moottori kestää sen.
Elikä tottakai 11KW moottori käy 25A sulakkeilla, jos se on tähteen kytketty kuten varmasti on. Yleensä ottaen moottorithan ottavat paljon suuremman virran käynnistyessään kuin käydessään. Aikaisemminhan oli tähti/kolmio kytkentä ja sen jälkeen pehmyt käynistys. Mutta eiköhän nykyisin moottorikäytöt ala olemaan taajuusmuuttaja käyttöisiä energian säästön ja suuremman muokattavuutensa vuoksi.
Eli jos 11KW moottorisi ottaa 22,9A virran, niin sinuna pyytäisin paikalle jonkun ammattilaisen tutkimaan mikä on vikana. Tuon 22,9A mukaanhan moottorisi ottaisi tehoa reilut 15KW. Elikä ei missään tapauksessa ole pitkäikäinen.
-
Jos ei normaali omakotitalon/maatilan talouskeskuksen mittari mittaa loistehoa, niin missä menee raja. Onko se joku amppeeri tai tehomäärä, jolloin kiinteistölle tuodaan loistehon mittaamiseen oma mittari ???
Yleensä ottaen loistehon määrä oli ainakin minun aikanani 20% pätötehon määrästä. Elikä jos määrä ylitti tuon arvon, niin silloin asiakas joutui tekemään itse kompensoinnin. Eli hankkimaan kompensointi patterin. Muuten olisi joutunut maksamaan isommista pääsulakkeista. Täytyy muistaa, että loisvirta kuluttaa myöskin verkkoa ihan toisen lailla.
Yli-aallothan ovat sitten ihan toine juttu ja niitähän tuottavat lähinnä hakkurivirtapiirit.
Mutta eiköhän näihin sähkö kysymyksiin emo-heikki ole oikea mies vastaamaan. Hän on käsittääkseni siviili ammatiltaan sähköurakoitsija.
-
Se, että missä jännitteesä moottori kuuluu kytkeä tähteen ja missä kolmioon, selviää vain ja ainoastaan moottorin arvokilvestä. Useimmat ovat tyyppiä D/Y 400/690 jotka siis 400 V jännitteellä antavat nimellistehonsa kolmioon kytkettynä. Mutta varsinkin hiukan pienempiä moottoreita löytyy myös D/Y 240/400 jotka luonnollisesti kuuluu jättää tähteen 400 V verkossa.
Ensinmainitussa voi täällä Suomessa käyttää tähti/kolmio-käynnistintä, jälkimmäisessä ei.
Olikohan se Norjassa jossa pääjännite on tuon 240. Nollajohdinta ei ole, tavalliset yksivaihelaitteet kytketään siis kahden vaiheen väliin.
Näitä harvinaisempia moottoreita tulee aina silloin tällöin vastaan. Ja onhan noita teollisuuden isompiin järjestelmiin muillekin jännitteille.
-
Se, että missä jännitteesä moottori kuuluu kytkeä tähteen ja missä kolmioon, selviää vain ja ainoastaan moottorin arvokilvestä. Useimmat ovat tyyppiä D/Y 400/690 jotka siis 400 V jännitteellä antavat nimellistehonsa kolmioon kytkettynä. Mutta varsinkin hiukan pienempiä moottoreita löytyy myös D/Y 240/400 jotka luonnollisesti kuuluu jättää tähteen 400 V verkossa.
Ensinmainitussa voi täällä Suomessa käyttää tähti/kolmio-käynnistintä, jälkimmäisessä ei.
Olikohan se Norjassa jossa pääjännite on tuon 240. Nollajohdinta ei ole, tavalliset yksivaihelaitteet kytketään siis kahden vaiheen väliin.
Näitä harvinaisempia moottoreita tulee aina silloin tällöin vastaan. Ja onhan noita teollisuuden isompiin järjestelmiin muillekin jännitteille.
Suomessa nykyään tuo 240V ja 400V. Oli jo silloin, kun entisessä elämässä sähköalalla tein töitä.
Ennen vanhaanhan se oli 220V ja 380V. Kuten lukee monissa meillä vieläkin käytössä olevissa sähkölaitteissa.
-
P=U*I
Ei ole aivan noin yksinkertaista, jos kolmivaiheoikosulkumoottorista on kyse.
Kerropas miten tuohon kaavaan sopii teho 11 kW, jännite 380 V ja virta 22,9 A. Moottori käy 25 ampeerin sulakkeilla
Moottori ottaa enemmän tehoa verkosta koska siinä on häviöitä.
lisänä vielä loisteho:
neliöjuuri3 x U x I sini/fii = loistehokondensaattorin koko kVAR
sini/fii on loistehokerroin, lasketaan cos/fii cos-1 sin = sin/fii
esim:0.82 tehokertoimella sin/fii on 0,57
En tiedä miten cosinin erikoismerkit saa kirjoitettua tänne,
mutta toivottavasti asia selviää ! ;D
Vanhassa 380 V moottorissa hyötysuhde saattaa olla 70-85 %.
Nyt moottoreihin on tulossa uudet hyötysuhdeluokat ja hyötysuhde on noin 92 %,
uusien moottorien hinta tietenkin nousee, säästäähän ne energiaa !! ::)
http://www.abb.fi/cawp/seitp202/9324577570fc2313c125765e002bfcd2.aspx
ev
-
ittellä ainakin ollu perustana, mitä lähempänä cosini 0,9 on hjyvä.
-
Tehokerroin ja hyötysuhde ovat 2 eri asiaa.
Tehokerroin (cos fii) kertoo moottorin ottaman loistehon suhteen.
Hyötysuhde taas kertoo akselilta saadun mekaanisen tehon suhteen otettuun pätötehoon (ei loistehoon). Hukkaan mennyt teho muuttuu lähinnä lämmöksi moottorissa, ja on tuuletettava pois.
Suuri tehokerroin helpottaa sähköverkon elämää ja vähentää kompensoinnin tarvetta, ja hyvä hyötysuhde ilahduttaa puolestaan sähkölaskun maksajaa :-)
-
Eli jos 11KW moottorisi ottaa 22,9A virran, niin sinuna pyytäisin paikalle jonkun ammattilaisen tutkimaan mikä on vikana. Tuon 22,9A mukaanhan moottorisi ottaisi tehoa reilut 15KW. Elikä ei missään tapauksessa ole pitkäikäinen.
No, hyvän matkaa yli viiskymmentä vuotta on ollut käytössä ilman korjauskuluja, viimeiset 36 vuotta on pyörittänyt metristä potkuripuhallinta. Isommalla vastapaineella ottaa tehoa yli 13 kW. Arvokilvessä lukee 11 kW, 380 V, 22,9 A ja 0,84 cosφ. Alkuaan tähtikolmiokäynnistimellä varustettu maatalousmoottori, nykyään varustettu hygrostaattiohjatulla tähtikolmiokäynnistimellä. Lämpöreleen asetus näkyi muuten olevan 14 A.
Moottori ottaa enemmän tehoa verkosta koska siinä on häviöitä.
lisänä vielä loisteho...
Suomessa nykyään tuo 240V ja 400V. Oli jo silloin, kun entisessä elämässä sähköalalla tein töitä.
Vanhassa 380 V moottorissa hyötysuhde saattaa olla 70-85 %.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että sähkölaitteen arvokilven teho on ottoteho.
Suomessa sähköverkon nimellisjännite 230 V (vaiheen ja nollan välillä).
Hyötysuhde lienee lähellä 90 %, pintalämpö ei paljon yli 40 nouse.
-
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
-
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että sähkölaitteen arvokilven teho on ottoteho.
Suomessa sähköverkon nimellisjännite 230 V (vaiheen ja nollan välillä).
Hyötysuhde lienee lähellä 90 %, pintalämpö ei paljon yli 40 nouse.
Moottorin arvokilvessä oleva teho tarkoittaa akselista tulevaa mekaanista tehoa eli antotehoa.
Ottotehon saa myöskin arvokilven tiedoista, pienen laskutoimituksen kautta, jännite x virta x cos(f) x sqrt(3).
-
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
-
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
-
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
---käsittääkseni 50Hz moottori siirtyy vakiotehoalueelle kun sitä ajetaan yli 50 Hz:n.eli teho pysyy 4 kW:ssa.Noin suurin piirtein...
---miten tuo 7,5 voi toimia 16A:n sulakkeilla kun mulla tahtoo 25:n paukahtaa startissa?Tähti-kolmiokäynnistyksessä siis...
-
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
---käsittääkseni 50Hz moottori siirtyy vakiotehoalueelle kun sitä ajetaan yli 50 Hz:n.eli teho pysyy 4 kW:ssa.Noin suurin piirtein...
---miten tuo 7,5 voi toimia 16A:n sulakkeilla kun mulla tahtoo 25:n paukahtaa startissa?Tähti-kolmiokäynnistyksessä siis...
Ei kai ??? Jos taajuusmuuttajassa on poweria kylliksi niin ompas tylsää jos noin on.
-
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
[/quote]
Tästä taitaa tulla ikiliikkuja. Jos moottori antaa akselilta x kW niin kyllä se verkosta ottaa x + häviöt kW. Oli sitten tamu välissä tai ei... Alimitoitetusta moottorista ei liene muuta hyötyä kuin pieni hintaero, samoin paino/koko. Normaalissa tamukäytössä (nopeutta säädetään alaspäin) moottorit mitoitetaan hieman yläkanttiin niin jäähdytyksestä ei tule ongelmaa.
Toisaalta normaalia moottoria voi muutenkin aina tilapäisesti ylikuormittaa lyhyen hetken, sulakkeiden ja moottorin jäähdytyksen rajoissa. Siinä sähkökone poikkeaa polttomoottoreista, että se kilpeen leimattu teho ei todellakaan ole suurin mitä irti saa, se on vaan suurin mitä jatkuvasti sietää ottaa. Njo, nythän on nää lisätehot ja muut jipot dieseleissäkin....
Tamulla voi tietysti hienommin rajoittaa ja säätää, fiksuimmat osaavat mallintaa moottorin termisen vasteenkin, ja sallivat kuormitusta suurinpiirtein sen mitä moottori käytännössä kestää. Ja vektorisäätöiset tai DTC-tamut antavat hienot vääntöominaisuudet, paikoitustarkkuutta ja muuta ihmettä. Klapikoneen pyörittämisessä taitaa mennä helmet kyllä hukkaan jossei ihan sioille. Tuskin kannattaa laittaa tamua joka maksaa enemmänkuin se moottori.
Tamulla voisi tietysti
-
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
Vakiovääntötilassa (=alle 50 Hz) taajuusmuuttaja säätää moottorin jännitettä taajuuden suhteessa, jolloin virta ja vääntö säilyvät vakiona. Tällöin nimellistaajuudella jännite on nimellisjännite. Kun taajuus kasvaa tästä, jännitettä ei voida läpilyöntien estämiseksi enää nostaa. Tästä seuraa, että virta ja sitä kautta vääntö laskevat taajuuden kasvaessa. Teho sen sijaan säilyy vakiona.
-
metsajussin nimimerkiksi sopisi paremmin sähköjussi. Tai sahkojussi ;)
-
Kuinka suuren kolmivaihesähkömoottorin voi laittaa 16 A tai 32 A sulakkeen perään. Ideana olis ehkä laittaa sähkömoottori klapikonetta pyörittään......Onko tähän ongelmaan jollain todella fiksua ratkaisua......
7,5 kw ainakin toimii 16 A paukuilla ja teho riittää ihan hyvin 2x;n pyörittämiseen
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
---käsittääkseni 50Hz moottori siirtyy vakiotehoalueelle kun sitä ajetaan yli 50 Hz:n.eli teho pysyy 4 kW:ssa.Noin suurin piirtein...
---miten tuo 7,5 voi toimia 16A:n sulakkeilla kun mulla tahtoo 25:n paukahtaa startissa?Tähti-kolmiokäynnistyksessä siis...
Mä noista mitään ymmärrärrä mutta hyvin on pelittänyt jo kohta kymmenen vuotta, roikkaa välissä vielä n. 30 metriä. Yhtään sulaketta en ole saanut poksumaan, tsydeemi on Hakin oma jonkunlainen automaatti.
-
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
Tästä taitaa tulla ikiliikkuja. Jos moottori antaa akselilta x kW niin kyllä se verkosta ottaa x + häviöt kW. Oli sitten tamu välissä tai ei... Alimitoitetusta moottorista ei liene muuta hyötyä kuin pieni hintaero, samoin paino/koko. Normaalissa tamukäytössä (nopeutta säädetään alaspäin) moottorit mitoitetaan hieman yläkanttiin niin jäähdytyksestä ei tule ongelmaa.
Toisaalta normaalia moottoria voi muutenkin aina tilapäisesti ylikuormittaa lyhyen hetken, sulakkeiden ja moottorin jäähdytyksen rajoissa. Siinä sähkökone poikkeaa polttomoottoreista, että se kilpeen leimattu teho ei todellakaan ole suurin mitä irti saa, se on vaan suurin mitä jatkuvasti sietää ottaa. Njo, nythän on nää lisätehot ja muut jipot dieseleissäkin....
Tamulla voi tietysti hienommin rajoittaa ja säätää, fiksuimmat osaavat mallintaa moottorin termisen vasteenkin, ja sallivat kuormitusta suurinpiirtein sen mitä moottori käytännössä kestää. Ja vektorisäätöiset tai DTC-tamut antavat hienot vääntöominaisuudet, paikoitustarkkuutta ja muuta ihmettä. Klapikoneen pyörittämisessä taitaa mennä helmet kyllä hukkaan jossei ihan sioille. Tuskin kannattaa laittaa tamua joka maksaa enemmänkuin se moottori.
Tamulla voisi tietysti
[/quote]Ottaa tietenkin rasiasta enemmän kun akselilla antaa :D :D Mutta pieni moottori ottaa käynnistettäessä vähemmän virtaa kun iso :)
-
metsajussin nimimerkiksi sopisi paremmin sähköjussi. Tai sahkojussi ;)
...sähköjänis... hihi...
-
metsajussin nimimerkiksi sopisi paremmin sähköjussi. Tai sahkojussi ;)
...sähköjänis... hihi...
Tairat nääs tietää miten elektronit kulkevat langassa ja mihin suuntaan :D 8)
-
Mitenkähän tuohon sopisi "alimitoitettu" sähkömoottori taajuusmuuttajalla. Kun kuormitus on hetkittäistä niin voisi taajuutta nostamalla ottaa vaikka nelikilowattisesta jonku 8 kw :-\ :-\ Toimisikohan se noin, vai laskeeko vääntö paljon jos nostaa taajuuden sataan hertziin :-\ :-\
Tästä taitaa tulla ikiliikkuja. Jos moottori antaa akselilta x kW niin kyllä se verkosta ottaa x + häviöt kW. Oli sitten tamu välissä tai ei... Alimitoitetusta moottorista ei liene muuta hyötyä kuin pieni hintaero, samoin paino/koko. Normaalissa tamukäytössä (nopeutta säädetään alaspäin) moottorit mitoitetaan hieman yläkanttiin niin jäähdytyksestä ei tule ongelmaa.
Toisaalta normaalia moottoria voi muutenkin aina tilapäisesti ylikuormittaa lyhyen hetken, sulakkeiden ja moottorin jäähdytyksen rajoissa. Siinä sähkökone poikkeaa polttomoottoreista, että se kilpeen leimattu teho ei todellakaan ole suurin mitä irti saa, se on vaan suurin mitä jatkuvasti sietää ottaa. Njo, nythän on nää lisätehot ja muut jipot dieseleissäkin....
Tamulla voi tietysti hienommin rajoittaa ja säätää, fiksuimmat osaavat mallintaa moottorin termisen vasteenkin, ja sallivat kuormitusta suurinpiirtein sen mitä moottori käytännössä kestää. Ja vektorisäätöiset tai DTC-tamut antavat hienot vääntöominaisuudet, paikoitustarkkuutta ja muuta ihmettä. Klapikoneen pyörittämisessä taitaa mennä helmet kyllä hukkaan jossei ihan sioille. Tuskin kannattaa laittaa tamua joka maksaa enemmänkuin se moottori.
Tamulla voisi tietysti
[/quote]
Enpä olekkaan koskaan kuullut taajuusmuuttajasta käytettävän lempinimeä/lyhennettä Tamu, vaikka tein niiden kanssa vuosia töitä. Tämä on ilmeisesti sitten nuorempien käyttämää slangia.
Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho. Mitä nyt tässä asiasta muistan, niin näin nuo tehon termit menevät. Pätötehon on työtä tekevä teho. Sen yksikkö on w. Näennäistehon yksikkö on taas VA. Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä. Loisteho taas liittyy aina kapasitanssiin tai induktanssiin. Jos siis on reaktanssia, niin silloin syntyy myös loistehoa. Loistehon yksikkö on VAr.
Tärkeimmät hyödyt mitä taajuusmuuttajalla saavutetaan, ovat tarkka säädettävyys, eli kierrosnopeutta pystytään säätämään nimellisteholla, energian säästö ja se, että mottorin rasitukset pienenevät, joten moottorin ikä ja luotettavuus kasvavat. Ja pystytään muummoassa käyttämään pienempää moottori, kuin ilman taajuusmuuttajan käyttöä.
-
[/quote]
Enpä olekkaan koskaan kuullut taajuusmuuttajasta käytettävän lempinimeä/lyhennettä Tamu, vaikka tein niiden kanssa vuosia töitä. Tämä on ilmeisesti sitten nuorempien käyttämää slangia.
Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho. Mitä nyt tässä asiasta muistan, niin näin nuo tehon termit menevät. Pätötehon on työtä tekevä teho. Sen yksikkö on w. Näennäistehon yksikkö on taas VA. Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä. Loisteho taas liittyy aina kapasitanssiin tai induktanssiin. Jos siis on reaktanssia, niin silloin syntyy myös loistehoa. Loistehon yksikkö on VAr.
[/quote]
Onhan täällä muitakin joilla ampeerit heittävät iloisesti volttia :)
Lähes viisikymppinen minäkin olen, mutta tamu-sana on tullut vastaan ainakin 10 vuotta. Ehkä riippuu siitä missä piireissä liikkuu. Näköjään jo vuonna 2004 on diplomityössäkin jo käytetty tuota lyhennettä ja teknisessä yliopistossa on ollut 'Tamu'-tutkimusryhmä. Ainakin se on vakiintunut ammattilaisten keskinäiseen keskusteluun. Itse en kyllä valitettavasti kuulu näihin ammattilaisiin - tämä väärinkäsitysten välttämiseksi.
www.doria.fi/bitstream/handle/10024/35247/nbnfi-fe20041301.pdf?...1
Tuo nimellistehon käsite tuntuu olevan toisinaan hieman epäselvä, joskus oli itsellenikin. Mielestäni se kuitenkin tarkoittaa sitä suurinta mekaanista antotehoa, jota moottori on suunniteltu jatkuvasti menestyksekkäästi tuottamaan, määritellyissä olosuhteissa. Tällä kuormituksella se sitten ottaa sähköverkosta hieman enemmän tehoa, johtuen häviöistä. Tämä ottoteho koostuu sitten pätö- ja loistehosta, yhdessä ns. näennäisteho (yksikkö VA)
Eli jos minulla on työkone, joka tarvitsee 11 kW akselitehoa pyöriäkseen, teoriassa siihen valitaan nimellisteholtaan 11 kW sähkömoottori. Toinen asia on sitten paljonko sähköverkosta tarvitaan tehoa, se riippuu moottorin hyötysuhteesta sun muista, kuitenkin hieman yli 11 kW. Käytännössä mieluusti mitoitetaan hiukan reilummin.
Tätä tukee ainakin materiaali, jossa sanotaan mm. seuraavaa:
"Moottorin hyötysuhde η määrittelee, kuinka suuren sähkötehon moottori ottaa sähköverkosta
tuottaakseen nimellistehonsa verran mekaanista tehoa."
Samassa materialissa on laskettu, että nimellisteholtaan 30 kW:n moottori ottaa (nimelliskuormallaan) sähköverkosta 32.8 kW sähkötehoa.
Loogistahan tämä olisi ainakin siinä mielessä, että kaikkien muidenkin moottorien ilmoitettu nimellisteho tarkoittaa moottorista saatavaa tehoa, ei moottorin käyttämää energiaa/tehoa.
Mutta jos olen väärässä, opin mielelläni vielä uutta.. nimittäin pitkään olin itsekin siinä uskossa että se kilvessä oleva kW-määrä olisi ottoteho... kunnes koin herätyksen ja päästin kissan ulos :-)
-
Enpä olekkaan koskaan kuullut taajuusmuuttajasta käytettävän lempinimeä/lyhennettä Tamu, vaikka tein niiden kanssa vuosia töitä. Tämä on ilmeisesti sitten nuorempien käyttämää slangia.
Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho. Mitä nyt tässä asiasta muistan, niin näin nuo tehon termit menevät. Pätötehon on työtä tekevä teho. Sen yksikkö on w. Näennäistehon yksikkö on taas VA. Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä. Loisteho taas liittyy aina kapasitanssiin tai induktanssiin. Jos siis on reaktanssia, niin silloin syntyy myös loistehoa. Loistehon yksikkö on VAr.
[/quote]
Onhan täällä muitakin joilla ampeerit heittävät iloisesti volttia :)
Lähes viisikymppinen minäkin olen, mutta tamu-sana on tullut vastaan ainakin 10 vuotta. Ehkä riippuu siitä missä piireissä liikkuu. Näköjään jo vuonna 2004 on diplomityössäkin jo käytetty tuota lyhennettä ja teknisessä yliopistossa on ollut 'Tamu'-tutkimusryhmä. Ainakin se on vakiintunut ammattilaisten keskinäiseen keskusteluun. Itse en kyllä valitettavasti kuulu näihin ammattilaisiin - tämä väärinkäsitysten välttämiseksi.
www.doria.fi/bitstream/handle/10024/35247/nbnfi-fe20041301.pdf?...1
Tuo nimellistehon käsite tuntuu olevan toisinaan hieman epäselvä, joskus oli itsellenikin. Mielestäni se kuitenkin tarkoittaa sitä suurinta mekaanista antotehoa, jota moottori on suunniteltu jatkuvasti menestyksekkäästi tuottamaan, määritellyissä olosuhteissa. Tällä kuormituksella se sitten ottaa sähköverkosta hieman enemmän tehoa, johtuen häviöistä. Tämä ottoteho koostuu sitten pätö- ja loistehosta, yhdessä ns. näennäisteho (yksikkö VA)
Eli jos minulla on työkone, joka tarvitsee 11 kW akselitehoa pyöriäkseen, teoriassa siihen valitaan nimellisteholtaan 11 kW sähkömoottori. Toinen asia on sitten paljonko sähköverkosta tarvitaan tehoa, se riippuu moottorin hyötysuhteesta sun muista, kuitenkin hieman yli 11 kW. Käytännössä mieluusti mitoitetaan hiukan reilummin.
Tätä tukee ainakin materiaali, jossa sanotaan mm. seuraavaa:
"Moottorin hyötysuhde η määrittelee, kuinka suuren sähkötehon moottori ottaa sähköverkosta
tuottaakseen nimellistehonsa verran mekaanista tehoa."
Samassa materialissa on laskettu, että nimellisteholtaan 30 kW:n moottori ottaa (nimelliskuormallaan) sähköverkosta 32.8 kW sähkötehoa.
Loogistahan tämä olisi ainakin siinä mielessä, että kaikkien muidenkin moottorien ilmoitettu nimellisteho tarkoittaa moottorista saatavaa tehoa, ei moottorin käyttämää energiaa/tehoa.
Mutta jos olen väärässä, opin mielelläni vielä uutta.. nimittäin pitkään olin itsekin siinä uskossa että se kilvessä oleva kW-määrä olisi ottoteho... kunnes koin herätyksen ja päästin kissan ulos :-)
[/quote]
Lueppa ajatuksella tuo edellinen kirjoitukseni. Kirjoitin, että kilvessä ilmoitettu teho on nimenomaan nimellisteho. Eli se teho millä moottori tekee työtä. Taidan olla huono selittämään asiaa. Mutta miten sen nyt sanoisi. Omasta mielestä kun asia selviää helposti kirjoituksestani ;D Kirjoitin tuolla edellä, että "Näennäisteho saadaan kertomalla nimellisteho S:llä" Tuo S on siis kerroin, jonka valmistaja ilmoittaa ja se on aina yli yhden. Eli jos nimellisteho on vaikka 400VA ja valmistaja ilmoittaa S=1,1 niin silloin näennäisteho on 440VA. Eli olet tavallaan oikeassakin. Vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa, että päästään samaan lopputulemaan, vaikka reitti on toinen.
Tässä joutuu itse jo oikein pinnistelemään, kun teku ajoista on jo parisenkymmentä vuotta ja koko alalla en ole ollut töissä yli kymmeneen vuoteen. Että ei ole noita asioita pitkiin aikoihin tarvinnut miettiä. Mutta sen verran opiskelu ajoista, että kun sähkötekniikassa tai fysiikassa laskettiin mitä tahansa, niin vaikka olit laskenut laskut kaikkien välivaihtensa kanssa oikein ja lopputulema oli oikein, niin jos et siinä sivussa kirjoittanut kaikkia laskun välivaiheitakin kaavan muodossa, niin tehtävästä tuli nolla.
Muistui tuossa mieleeni eräs mielenkiintoinen tapaus erään koneen valmistajan proto pajalta. Siellä oli 13kW mezin kolmivaihemoottori erään koneen 3,8t painoisen yläosan korkeuden säätömoottorina ja moottoria käytettiin 15KW siemenssin taajuusmuuttajalla. Ongelma tuolla oli se, että taajuusmuuttaja trippasi, elikä ei siis pystynyt syöttämään verkoon tehoa, jonka moottori generaattoriksi muuttuessaan syötti taajuusmuuuttajalle takaisin. Asia ei meinannut millään selvitä, vaikka sitä tutki useampi alan spesialisti. Lopulta paikalle lähetettiin kaksi siemenssin taajuusmuuttajiin perehtynyttä inssiä paikalle. Siitä huolimatta tapauksen selvittämiseen meni kolmisen päivää. Sitten kun asia saatiin avattua, niin syy ja seuraus tuntuivat aika yksinkertaisilta ja varsinkin kun asiaa nyt vuosien takaa muistelee, niin nyt sitä ihmettelee, mikä siinä kesti. Mutta aina jäkeenpäinhän asiat tuntuvat aivan toisilta. Eikä tuo kyseinen ongelma todellakaan ollut mikään helposti ratkaistava läpihuuto juttu, varsinkin kun asiaa selvittämässä olivat sen aikaiset suomen parhaat alan asiantuntijat. Mutta sinähän varmasti ratkaiset tuon ongelman tuosta vain.
Vielä tuli mieleeni sellainen asia, että tajuusmuuttaja on muuten suomalainen keksintö. Muistaakseni se on nimenomaan Strömbergin keksintö jostain 80-luvun alusta, vai olisikohan ollut jo 70-luvun puolella. Mutta minun opiskelu akoina taajuusmuuttajat olivat vielä sen verran harvinaisia, että sitä ei käsitelty muuta kuin vähän teoriassa.
-
On se hyvä että täällä on näin paljon sähkö-oppineita. Sen verran on tullut asiaa aiheesta ja samalla vastaus alkuperäiseen kysymykseenkin josta kiitos. Asiaa on kirjoitettu näköjään vähän aiheen vierestä, mutta juttuja on ollut mukava lukea, sillä aina oppii itsekin jotain kun "kuuntelee" asiantuntijoita.
-
Ei se moottorin kilvessä oleva teho ole mikään "akseliteho", vaan se on moottorin nimellisteho.
Tässä taitaa käydä niin että katselemme samaa seinää, ainoastaan eri puolelta :)
Mulle jäi tuo edellinen lause vähän kummittelemaan, kun nimellisteho on se moottorin antama mekaaninen pyöritysteho niin kai sitä voisi kutsua myös akselitehoksi - akselilta se yleensä ulos saadaan :)
Mutta se on totta että näiden termien kanssa saa olla tarkkana, ainakin jos on tarkoitus että muut ymärtävät mitä tarkoitan... ja tuo oma sanomani voi hyvinkin olla epätarkka tai väärä ilmaisu.
> Vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa, että päästään samaan lopputulemaan, vaikka reitti on toinen.
Juu samassa paikassa ollaan.
Ei todellakaan ollut tarkoitus mitenkään viisastella tai väittää olevansa oikeassa. Sorry jos jäi sellainen vaikutelma. Ihan tavallinen tallaaja tässä vaan ollaan. Näissä jutuissa ei kirjoittamalla ole välttämättä helppoa ilmaista ajatuksiaan niin että toinen ymmärtää toisen ajatukset ja fiilikset :(
[/quote]
Ongelma tuolla oli se, että taajuusmuuttaja trippasi, elikä ei siis pystynyt syöttämään verkoon tehoa, jonka moottori generaattoriksi muuttuessaan syötti taajuusmuuuttajalle takaisin. Asia ei meinannut millään selvitä, vaikka sitä tutki useampi alan spesialisti. Lopulta paikalle lähetettiin kaksi siemenssin taajuusmuuttajiin perehtynyttä inssiä paikalle. Siitä huolimatta tapauksen selvittämiseen meni kolmisen päivää. Sitten kun asia saatiin avattua, niin syy ja seuraus tuntuivat aika yksinkertaisilta ja varsinkin kun asiaa nyt vuosien takaa muistelee, niin nyt sitä ihmettelee, mikä siinä kesti. Mutta aina jäkeenpäinhän asiat tuntuvat aivan toisilta. Eikä tuo kyseinen ongelma todellakaan ollut mikään helposti ratkaistava läpihuuto juttu, varsinkin kun asiaa selvittämässä olivat sen aikaiset suomen parhaat alan asiantuntijat. Mutta sinähän varmasti ratkaiset tuon ongelman tuosta vain.
[/quote]
Välipiiri ei kuitenkaan hajonnut tuossa? Se, että jarrutus (ja takaisinsyöttö) ei toimi, on tietysti helppoa havaita moottorin käytöksestä, mutta miksi se ei toimi on kyllä sitten eri juttu :-(
Nämä ovat sellaisia asioita, joiden selvittämisen ei kyllä ole triviaalia. Pitää tuntea niin teoria, käytäntö kuin juuri sen laitteen kytkentä, softa ja sielunelämä. Ja siihen aikaan nuo taajuusmuuttajat olivat vielä vähän harvinaisia härveleitä, ne todella hyvin tuntevia henkilöitä ei välttämättä ollut tungokseksi asti. Lisäksi niitä on niin monensorttisia, alle kilowatin 'taskumalleista' jonnekin megawattien Azipod-syklokonverttereihin. Noilla ei ole nimen lisäksi paljoa yhteistä edes lohkokaaviotasolla.
Minä olen paremmin elektroniikkapuolen kuin paksusähköpuolen kaveri, ja siinäkin pitkälti työn ja harrasteen ohessa itseopiskellut.
Joudun toisinaan etsimään vikaa cpu-ohjatuista laitteista. Siinä saa olla hyvin onnellinen jos vian löytää alle vartissa. Päiviäkin voi mennä... vaikka on jopa laitteen softakoodikin käytettävissä ja suht' nykyaikaisia mittahärveleitä. Yksi sopivasti viallinen piiri vaikka osoite- tai dataväylällä saa koko toiminnan kaoottiseen tilaan, josta on vaikea päätellä mikä se syyllinen on.
[/quote]
Vielä tuli mieleeni sellainen asia, että tajuusmuuttaja on muuten suomalainen keksintö. Muistaakseni se on nimenomaan Strömbergin keksintö jostain 80-luvun alusta, vai olisikohan ollut jo 70-luvun puolella. Mutta minun opiskelu akoina taajuusmuuttajat olivat vielä sen verran harvinaisia, että sitä ei käsitelty muuta kuin vähän teoriassa.
[/quote]
Kyllä se taitaa olla 'Romppasen' keksintö juu. Kehitystyötä aloiteltiin kai jo 60-luvun puolella. Ainakin tämän mukaan:
http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/metsa+jaa+puiden+peittoon+samiprojektissa/a38944
Täällä on jossain aitan nurkassa muuten wanha Strömbergin 25 kW Sami. Ollut jonkin puunjalostuskoneen ohjauksessa. Siinä ei ole muuta vikaa kuin hiiret olivat syöneet varastoinnin aikana siitä lähes kaikki polystyreenikonkat silpuksi. En ole vaan saanut niitäkään vaihdettua kun ei sille mitään järkevää käyttöä ole ollut. Lisäksi se on kaikkinensa niin suuri ja painava laatikko että ei huvikseen kanniskele.
On siinä integrointiaste hieman alhaisempi kuin näissä nykyisissä ihmeissä. Ihan erilliskomponenteista rakennettu, ja vieläpä väljästi. Taitaa olla kohta museoarvoa...
Mutta iloista syksynjatkoa !