On se helppoo, se palkinto....

On se helppoo, se palkinto....

No jos saa puimurin toimimaan hyvin öljykasveilla, se on hyvässä kunnossa muitakin puitavia varten. Itse olen nyt tyytyväinen terän, silppurin , seulaston tiivisteiden ja yleisten säätöjen toimivuuteen, ei oikeastaan tarvinnut enää muuttaa mjitään, näkee sen säiliön torvesta, että tavaraa tulee mukavasti eikä rajaisia ole.

Jos selvästi kuivempi 7130 alkaa murskautua puimakelalla, ei kai siinä muutakaan ole, kun herkistelee sen vaihtosysteemin ja vippaa valupyörät toisin päin ja hihnankiristimen, toimii se vaihtosysteemi ja kiristin sitten taas 20 vuotta ilman puuttumista. Kyllä pieni haaste pitää mielenkin virkeänä. Kuivurikin on kääritty teippiin ja sitten vielä viimeistelty pakkausmuovilla, sillä venyvällä.

-SS-

Kyllä pieni haaste pitää mielenkin virkeänä. Kuivurikin on kääritty teippiin ja sitten vielä viimeistelty pakkausmuovilla, sillä venyvällä.

-SS-

 

Nyt tyypitin Proximo-rapsin. Äsken illan kasteen tullessa kosteus oli 14,5%. Puintisäädöt hain varstasiltaa neljä reikää auki vilja-asetuksesta, seulat niin kiinni kuin sain ähkittyä, varsinkin jatkeen suljin ihan tasaiseksi. Ilmaa noin viljan asetuksella, ehkä kierroksen pyöräytin löysemälle. Silppuri toimi hyvin normiasetuksella.

Reikien paikkaamisessa ja muussa säädössä meni tämä iltapäivä, niitä valoa päästäviä rakoja oli pöydässä, säiliössä, seuloilla, pohjakouruissa. Uusin seulaston yhden tiivistelevynkin, kun oli semmoinen kiveräksi rullautunut. Teippasin jopa pöydän isot vedenpoistoreiät.

Mustia siemeniä ei mullasta enää löytynyt, ei kai niitä sitten mennyt, puhtaus voisi olla parempi, pientä korrenpätkää löytyy. Syy lienee liian kova puintikelan nopeus, keltaisia haljenneita jonkin verran ilmestyi säiliöön.

Otin ämpäriin vähän ja kuvasin, olen nähnyt roskaisempaakin rapsia noissa Youtube-videoissa.



Muuten ajaminen oli melko helppoa, Claas kaatokelan piikit nyt takertuvat ihan niihin rapsin latvoihin, olen nähnyt niitä salaojaputkiviritelmiä juurikin sitä vastaan suunnitellun. Sampossa on huomattavasti parempi lautakaatokela. Sitä olen nyt vähän ihmetellyt, että miksi kaikki ajavat niin hiljaa öljykasvissa ? Kokeilin eri nopeuksia, enkä ainakaan tukkeutumista havainnut, muutama möyyäys jos tarkkaan kuunteli. Eikös rapsilla voisi päästellä kovaakin, kun vaan ne latvat katkotaan sinne puimuriin, eikö ?

Sadosta ei osaa sanoa vielä mitään, mutta kyllä se yli 800 kiloa on, ja tuon palan olivat tirpat jo varistaneet. Filmiä en tallentanut, koska kännykässä oli 15% akkua enää jäljellä, ei suostunut kuvaamaan.

-SS-

Komeeta tavaraa, anna mennä vaan.

Puintiväli saa olla tosi iso, valmiit palot tulee puitua suurimmaksi osaksi jo pöydällä ja syöttökuljettimella. Kelalla käynti on vaan viimeinen silaus.

Haljenneet siemenet alentavat hintaa (seulonta % kasvaa). Saattaisi saada hyvän palkan kelan nopeuden alentamisesta jos se nyt rikkoo siemeniä. Itse käytän kelanopeutena +/- 600r/min (60cm halkaisijallinen kela) ja puintivälinä 20-25mm. Vastaisi suunnilleen 800r/min Claasin 45cm kelalle.

Joo unohdan tältä syksyltä tuon nopeuden alentamisen.

Tuossa sarjapyöräsysteemissä on melko yksinkertaista vaihtaa kahden nopeusalueen välillä. Irrotetaan hihnansuoja, on siinä muutama pultti, joissa joutuu ruostuneissa kierteissä kikkailemaan. Sitten haetaan joku putkenpätkä ja väännetään kiristin pois lovestaan. Se jatko tarvitaan, koska työasento on suoralla kädellä kurkotellen peltien takaa.

Sitten kun leveä hihna on löysänä, laihdutetaan 40 kg painoa pois, sitten uidaan lokasuojan ja pyörän välistä siirtämään hihna siihen vierekkäiselle pyöräparille. Kiristyspyörän vivusto pitää sitten asetella toiseen reikään, jotta muuttunut kokonaiskehä kompensoituu. Ja sitten kangella kiinni ja suojukset paikalleen. On siinä semmoinen aamupäivän homma. Mutta nuo pyörät ovat nyt asennossa 1200 & 1500 kierrosta.

Eli nyt sitten kun pitää vaihtaa niitä pyöriä akselilta toiselle ja ulkoa sisälle, siinä meneekin sitten jo aikaa. Suosittelen lokasuojan, alasuojapellin rungon ja pellin poistamista, pyörän poisto, sekä vaihteiden sekä kytkimen tangot. Niin sitten pääsee käsietäisyydelle. Ensin irrotetaan silppurin hihna. Sitten silppurin hihnapyörä, joka on isompi kuin perhepizza ja painaa varmaan jonkun 40 kiloa. Valupyörä on pop. Pulttipyssyä ,pääsee isoa keskipulttia aukaisemaan, varmaan jokin 3/4" iskevä pulttipyssy on ihan OK. Mutta sitä ei sanota missään, onko vasenkierre, siinäpähän katkot pultin, ennen kuin löydät senkin vastauksen, josko vaikka on. Sen jälkeen kolme mutteria auki olkikelan sekä kolme puintikelan kiinnistyslaipasta. Nostelet niitä valurautalimppuja pois, talvirenkaan vaihto nousee aivaan uusiin sfääreihin tässä, eivät ole alumiinia kas. Myös kiristinpyörä ja siihen liittyvä jatkopalaputkenpätkä ja kiinitys vivustoon on irrotettava. Kumpikin pyöränippu (2 kpl 3-urahihnapyörä) siis on hoideltava erikseen irti. Sitten katsotaan kaaviota ja ihmetellään, ja asetellaan limput (numeroitu 1..4)  takaisin. Kiristintä ihmetellään ja asetellaan tarpeellisiin reikiin a..c, vastaavasti kaavion mukaan.

Kasataan koko homma ja mennään sen jälkeen lääkärille hankkimaan kortisonipiikkiä selkään.

Selvästikin alkoi kaikki korpeemaan, koska äskön tuossa rasvailin; ja Mato yhdenkäden prässi on aika krapeli uutta patruunaa laittaa sisään. Se lukitus aukeaa itsekseen ja työntää tuubillisen rasvaa taskuun, juuri kun on saamassa kierteen ottamaan siihen päätykappaleeseen. Sitten toisen tuubin hakemisen jälkeen kun pääsee Claassia rasvaamaan, niin alkaa oikeastaan kunnolla tympiä ne sivupellistön isot kioskiluukut. Sitten saksalainen vaginapää on laittanut isot suojapellit joka paikkaan, ja nipan pienen reiän taakse juurikin 6 cm päähän. Sitten kun kerrankin rasvaa pitävän suukappaleen on saanut kiinni ja paineet sisään niin yritäpä vetää pois suoraan. Ei lähde, ei niin millään. Pyörittelet ja pyörittelet, lopuksi ei auta kuin napautus taltalla ja vasaralla, onneksi pääsi lyömään. Säiliön takana ylhäällä, tyhjennystorven käyttöakselin nippa, en rasvaa jälleenkään. En ole mikään käärme-ihminen.

-SS-

Oliskahan sillä Galeran satoa alentavalla vaikutuksella jotain perää.Nimittäin ilman galeraa lähes 20prosua
paree sato.

Joo unohdan tältä syksyltä tuon nopeuden alentamisen.

Tuossa sarjapyöräsysteemissä on melko yksinkertaista vaihtaa kahden nopeusalueen välillä. Irrotetaan hihnansuoja, on siinä muutama pultti, joissa joutuu ruostuneissa kierteissä kikkailemaan. Sitten haetaan joku putkenpätkä ja väännetään kiristin pois lovestaan. Se jatko tarvitaan, koska työasento on suoralla kädellä kurkotellen peltien takaa.

Sitten kun leveä hihna on löysänä, laihdutetaan 40 kg painoa pois, sitten uidaan lokasuojan ja pyörän välistä siirtämään hihna siihen vierekkäiselle pyöräparille. Kiristyspyörän vivusto pitää sitten asetella toiseen reikään, jotta muuttunut kokonaiskehä kompensoituu. Ja sitten kangella kiinni ja suojukset paikalleen. On siinä semmoinen aamupäivän homma. Mutta nuo pyörät ovat nyt asennossa 1200 & 1500 kierrosta.

Eli nyt sitten kun pitää vaihtaa niitä pyöriä akselilta toiselle ja ulkoa sisälle, siinä meneekin sitten jo aikaa. Suosittelen lokasuojan, alasuojapellin rungon ja pellin poistamista, pyörän poisto, sekä vaihteiden sekä kytkimen tangot. Niin sitten pääsee käsietäisyydelle. Ensin irrotetaan silppurin hihna. Sitten silppurin hihnapyörä, joka on isompi kuin perhepizza ja painaa varmaan jonkun 40 kiloa. Valupyörä on pop. Pulttipyssyä ,pääsee isoa keskipulttia aukaisemaan, varmaan jokin 3/4" iskevä pulttipyssy on ihan OK. Mutta sitä ei sanota missään, onko vasenkierre, siinäpähän katkot pultin, ennen kuin löydät senkin vastauksen, josko vaikka on. Sen jälkeen kolme mutteria auki olkikelan sekä kolme puintikelan kiinnistyslaipasta. Nostelet niitä valurautalimppuja pois, talvirenkaan vaihto nousee aivaan uusiin sfääreihin tässä, eivät ole alumiinia kas. Myös kiristinpyörä ja siihen liittyvä jatkopalaputkenpätkä ja kiinitys vivustoon on irrotettava. Kumpikin pyöränippu (2 kpl 3-urahihnapyörä) siis on hoideltava erikseen irti. Sitten katsotaan kaaviota ja ihmetellään, ja asetellaan limput (numeroitu 1..4)  takaisin. Kiristintä ihmetellään ja asetellaan tarpeellisiin reikiin a..c, vastaavasti kaavion mukaan.

Kasataan koko homma ja mennään sen jälkeen lääkärille hankkimaan kortisonipiikkiä selkään.

Selvästikin alkoi kaikki korpeemaan, koska äskön tuossa rasvailin; ja Mato yhdenkäden prässi on aika krapeli uutta patruunaa laittaa sisään. Se lukitus aukeaa itsekseen ja työntää tuubillisen rasvaa taskuun, juuri kun on saamassa kierteen ottamaan siihen päätykappaleeseen. Sitten toisen tuubin hakemisen jälkeen kun pääsee Claassia rasvaamaan, niin alkaa oikeastaan kunnolla tympiä ne sivupellistön isot kioskiluukut. Sitten saksalainen vaginapää on laittanut isot suojapellit joka paikkaan, ja nipan pienen reiän taakse juurikin 6 cm päähän. Sitten kun kerrankin rasvaa pitävän suukappaleen on saanut kiinni ja paineet sisään niin yritäpä vetää pois suoraan. Ei lähde, ei niin millään. Pyörittelet ja pyörittelet, lopuksi ei auta kuin napautus taltalla ja vasaralla, onneksi pääsi lyömään. Säiliön takana ylhäällä, tyhjennystorven käyttöakselin nippa, en rasvaa jälleenkään. En ole mikään käärme-ihminen.

-SS-

Joskus tulee sellainen kerettiläinen ajatus päähän, ettei Porilainen se kaikkein huonoin olekaan ihan joka kohdasta. Tosin levällään se on taaskin, kytkimen pääsylinteri alkoi tiputtaa. Ja selkä ollu viikon sökönä; rypsit olis terveellä miehellä laarissa ja salaojahommat alussa, mut tällä viikolla ei sitten tehtykään mitään. Jos maanantaiksi vähän tokenis, parille poutapäivälle olis vielä tilaus...

Oliskahan sillä Galeran satoa alentavalla vaikutuksella jotain perää.Nimittäin ilman galeraa lähes 20prosua
paree sato.

Josko kuormaan tuli 20-prossaa rikansiemeniä.

Sekin maharollista.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.09.16 - klo:12:44

Joo unohdan tältä syksyltä tuon nopeuden alentamisen.

Tuossa sarjapyöräsysteemissä on melko yksinkertaista vaihtaa kahden nopeusalueen välillä. Irrotetaan hihnansuoja, on siinä muutama pultti, joissa joutuu ruostuneissa kierteissä kikkailemaan. Sitten haetaan joku putkenpätkä ja väännetään kiristin pois lovestaan. Se jatko tarvitaan, koska työasento on suoralla kädellä kurkotellen peltien takaa.

Sitten kun leveä hihna on löysänä, laihdutetaan 40 kg painoa pois, sitten uidaan lokasuojan ja pyörän välistä siirtämään hihna siihen vierekkäiselle pyöräparille. Kiristyspyörän vivusto pitää sitten asetella toiseen reikään, jotta muuttunut kokonaiskehä kompensoituu. Ja sitten kangella kiinni ja suojukset paikalleen. On siinä semmoinen aamupäivän homma. Mutta nuo pyörät ovat nyt asennossa 1200 & 1500 kierrosta.

Eli nyt sitten kun pitää vaihtaa niitä pyöriä akselilta toiselle ja ulkoa sisälle, siinä meneekin sitten jo aikaa. Suosittelen lokasuojan, alasuojapellin rungon ja pellin poistamista, pyörän poisto, sekä vaihteiden sekä kytkimen tangot. Niin sitten pääsee käsietäisyydelle. Ensin irrotetaan silppurin hihna. Sitten silppurin hihnapyörä, joka on isompi kuin perhepizza ja painaa varmaan jonkun 40 kiloa. Valupyörä on pop. Pulttipyssyä ,pääsee isoa keskipulttia aukaisemaan, varmaan jokin 3/4" iskevä pulttipyssy on ihan OK. Mutta sitä ei sanota missään, onko vasenkierre, siinäpähän katkot pultin, ennen kuin löydät senkin vastauksen, josko vaikka on. Sen jälkeen kolme mutteria auki olkikelan sekä kolme puintikelan kiinnistyslaipasta. Nostelet niitä valurautalimppuja pois, talvirenkaan vaihto nousee aivaan uusiin sfääreihin tässä, eivät ole alumiinia kas. Myös kiristinpyörä ja siihen liittyvä jatkopalaputkenpätkä ja kiinitys vivustoon on irrotettava. Kumpikin pyöränippu (2 kpl 3-urahihnapyörä) siis on hoideltava erikseen irti. Sitten katsotaan kaaviota ja ihmetellään, ja asetellaan limput (numeroitu 1..4)  takaisin. Kiristintä ihmetellään ja asetellaan tarpeellisiin reikiin a..c, vastaavasti kaavion mukaan.

Kasataan koko homma ja mennään sen jälkeen lääkärille hankkimaan kortisonipiikkiä selkään.

Selvästikin alkoi kaikki korpeemaan, koska äskön tuossa rasvailin; ja Mato yhdenkäden prässi on aika krapeli uutta patruunaa laittaa sisään. Se lukitus aukeaa itsekseen ja työntää tuubillisen rasvaa taskuun, juuri kun on saamassa kierteen ottamaan siihen päätykappaleeseen. Sitten toisen tuubin hakemisen jälkeen kun pääsee Claassia rasvaamaan, niin alkaa oikeastaan kunnolla tympiä ne sivupellistön isot kioskiluukut. Sitten saksalainen vaginapää on laittanut isot suojapellit joka paikkaan, ja nipan pienen reiän taakse juurikin 6 cm päähän. Sitten kun kerrankin rasvaa pitävän suukappaleen on saanut kiinni ja paineet sisään niin yritäpä vetää pois suoraan. Ei lähde, ei niin millään. Pyörittelet ja pyörittelet, lopuksi ei auta kuin napautus taltalla ja vasaralla, onneksi pääsi lyömään. Säiliön takana ylhäällä, tyhjennystorven käyttöakselin nippa, en rasvaa jälleenkään. En ole mikään käärme-ihminen.

-SS-

Joskus tulee sellainen kerettiläinen ajatus päähän, ettei Porilainen se kaikkein huonoin olekaan ihan joka kohdasta. Tosin levällään se on taaskin, kytkimen pääsylinteri alkoi tiputtaa. Ja selkä ollu viikon sökönä; rypsit olis terveellä miehellä laarissa ja salaojahommat alussa, mut tällä viikolla ei sitten tehtykään mitään. Jos maanantaiksi vähän tokenis, parille poutapäivälle olis vielä tilaus...

 Kolme tarviis, teränkäytön kartiolaakerit jonnikasta uupunu...jaa kaatokelan variaattorinkin laakerit rallattaa...eee...miks kolakuljettimen kola kulkee vinossa... kaatokelan variaattorin hihnan pujotin akselilleen laakerin reiästä, ei tarvinnu irrotella alempaa akselia ollenkaan.

Kuivuri täyttyy. 7130 puintikosteus karvan vaille 10%. Oli jo pahasti varissut kolmanneksella pellosta.

Kolme Sampoa ja meikän Claas rouskuteltiin tämä päivä öljykasvia. Voitin ainakin Sampo 600: n vauhdissa. Sivuterä toimi hyvin kerran ajoin tollon kolakuljettimeen. Oli se raita missä ei ollut klamoxia. Märkä rikka tahtasi kolan väliin.

-SS-

miks kolakuljettimen kola kulkee vinossa

Toinen ketju hypännyt vetorattaalla yhden hampaan yli.

On se helppoo, se palkinto....

juuri niinkuin minä ja Köntys ennustimmekin!

Toimiiko tää raina kellään, mä en saa tätä ainakaan tästä linkistä toimimaan 

Tässä sulle, Köntys.



-SS-

Ihan hyvin sujuu....  Mutta kaatokela saattaa varistaa kun noin syvällä käy. Noin tasaisessa kasvustossa riittäisi pelkkä latvojen hipelöinti.