Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Horttanainen - 22.08.11 - klo:19:50
-
On ollut 4 vuotta rypsiä viljelyssä ja nyt kiinnostaisi kokeilla rapsia, sen verran etelässä, eli I ja II vyöhykkeen rajalla olen, että siinä suhteessa ei pitäisi olla ongelmia, rapsillahan kasvuaika on selvästi rypsiä pidempi.
Onko käytännön rapsin viljelyssä mitään eroja rypsin kanssa puuhasteluun?
Pitääkö rapsilla siemenmäärä olla vielä rypsiäkin pienempi?
Entä kylvöajankohta, ilmeisesti niin aikaisin kuin mahdollista siemenet peltoon vai olenko väärässä?
Voidaanko sanoa, että jos on viljellyt rypsiä ja onnistunut saamaan edes kohtuullista tulosta, niin sitten onnistuu rapsikin?
-
Kannattaa sitten huomata että rapsin siemen on huomattavasti isompaa kuin rypsin, eli 4 kg/ha rapsia vastaa siemenmäärän suhteen 2.5 kg rypsiä.
Trapper-rapsia oli tänä vuonna noin 3.5 kg siemenmäärällä, mutta tiheämpäänkin saisi ainakin savimaalla kylvää. Trapperin siemen vaan maksaa ihan hitosti. Nyt taimettuminen onnistui ihan tuurilla sateiden ansiosta.
2006 oli Dorothy-rapsia, jonka kasvuaika oli 125 päivää. Nyt trapperin virallinen päivälukema oli 109 eli myöhäisten vehnien verran. Tänä vuonna on tarkoitus puida 7.5. kylvetty trapper tällä viikolla, eli osuu juuri tuohon 109 päivään. Toki vuosi on jälleen kerran poikkeuksellinen. Yli 120 päivän rapsilajikkeita ei enää listoilla näy. Turhan aikaisin yrittäminen ei tuon perusteella olisi enää välttämätöntä. Ainakin aikaisin kylmään maahan kylvettynä rapsi lähtee alkuun todella hitaasti, ei tarvitse pelästyä.
Muuten ei tule mitään erityisempää mieleen, rapsin isompi siemen pysyy paremmin kärryissä ja kuivureissa.
-
Jos rapsikasvustossa on vähän rikkoja niin olisiko parempi jättää rikkaruiskutus tekemättä? Lajikkeena proxima ja näyttää taimettuneen hyvin niin että tiheä kasvusto on odotettavissa. Rapsista ei itsellä aikaisempaa kokemusta, mutta rypsillä muutama vuosi sitten rikkaruiskutus galeralla alensi joillakin lohkoilla satoa.
-
Galera tosiaan teki muutama vuosi sitten takapakkia mutta ilmeisesti nyt on jo saatu oppia.
Viime vuonna laiskuus vaikutti rikkaruiskutuksen pois jääntiin. Mataraa oli pelto täynnä mutta Reglone ruiskutus viikkoa ennen puintia pelasti paljon.
-
Kyllä se rapsi lähti siinä toukokuun 1. viikolla hyvin, paitsi semmoisissa paikoissa, joissa oli enempi savista pohjakosteutta, kevätkynnöstä huolimatta maa kovettui, kun sitä liikuteltiin hieman liian kosteana, ja sitä kuivuuden kovettamaa liikuteltua savea ei rapsi näytä kestävän, orastuneet taimet jäävät kääpiöiksi, jurovat ja jurovat, pehmeässä paikassa on jo 4 kasvulehteä, kovettuneessa paikassa jäi sirkkalehdelle.
Liian syvä kylvö vaikuttaa rapsiin vähemmän kuin ohraan ! Kultivoin yhden palstan ja Tumessa en huomannut löysätä jousia, meni paikoin kuuteen-seitsemään senttiin, silti nousi taimi kuitenkin. Matalasta nousivat vaon pohjalta tuon sopivan sateen ansiosta.
Rikkakasveille ei ole muuta varattu kuin Agil, ja sitten CL rapsille Clamox. Huomasi, että ei ollut kovin hyvä idea yhdistää samaan vuoteen clamox ja ei-clamox-rapseja. Nyt on sitten ruiskun pesua tiedossa myös rapsien välissä !
-SS-
-
Trapper-rapsia oli tänä vuonna noin 3.5 kg siemenmäärällä, mutta tiheämpäänkin saisi ainakin savimaalla kylvää.
Mä saankin sitte huippusadon tossta Proximosta kun meni 10 kg/ha
-SS-
-
Proximoo meni maahan liki 8 kg/ha, eikä taimia ole liikaa, kevyen kuorettuman takia.
Mutta nuo kaalikoit - voi hyvää päivää sentään, en ole koskaan ennen nähnyt vastaavaa määrää. Kevyesti harmittaa jo nyt - ensimmäiset toukat alkaa nakertamaan jo lehtiä. Vaikea uskoa, että noille voi mitään millään... ens vuonna sitten uudestaan.
-
Proximoo meni maahan liki 8 kg/ha, eikä taimia ole liikaa, kevyen kuorettuman takia.
Mutta nuo kaalikoit - voi hyvää päivää sentään, en ole koskaan ennen nähnyt vastaavaa määrää. Kevyesti harmittaa jo nyt - ensimmäiset toukat alkaa nakertamaan jo lehtiä. Vaikea uskoa, että noille voi mitään millään... ens vuonna sitten uudestaan.
Ei kait niitä toukkia voi vielä olla, hyvä jos munia ???
-
Proximoo meni maahan liki 8 kg/ha, eikä taimia ole liikaa, kevyen kuorettuman takia.
No joo, ruopassa liikaa ja savella harvaa, normi juttu. ::)
-
Proximoo meni maahan liki 8 kg/ha, eikä taimia ole liikaa, kevyen kuorettuman takia.
Mutta nuo kaalikoit - voi hyvää päivää sentään, en ole koskaan ennen nähnyt vastaavaa määrää. Kevyesti harmittaa jo nyt - ensimmäiset toukat alkaa nakertamaan jo lehtiä. Vaikea uskoa, että noille voi mitään millään... ens vuonna sitten uudestaan.
Ei kait niitä toukkia voi vielä olla, hyvä jos munia ???
Kyllä niitä jokusen etsimällä löysin, ja syöntijälkiä siellä täällä. Ei mitään hälyttävää _tällä_ hetkellä....
-
Proximoo meni maahan liki 8 kg/ha, eikä taimia ole liikaa, kevyen kuorettuman takia.
No joo, ruopassa liikaa ja savella harvaa, normi juttu. ::)
Joo, ja kasvuston kehitysvauhti menee myös hurjasti maalajin mukaan.
-
Kaalikoin toukka näkyy kalvavan lehden pintasolukkoa ja jättävän sen keskellä olevan kalvon syömättä. Neliönmuotoisia reikiä jotka ovat kuin ikkunoita. Neliönetrillä 20-50 kpl lehahtaa lentoon.
Kokeilin tänä iltana kestacia korkealta ruiskutettuna, jos vaikka perhoset vähenisivät.
-SS-
-
Kaalikoin toukka näkyy kalvavan lehden pintasolukkoa ja jättävän sen keskellä olevan kalvon syömättä. Neliönmuotoisia reikiä jotka ovat kuin ikkunoita. Neliönetrillä 20-50 kpl lehahtaa lentoon.
Kokeilin tänä iltana kestacia korkealta ruiskutettuna, jos vaikka perhoset vähenisivät.
-SS-
Niitä tulee lentämällä lisää. Kaalikoin toukka tekee vahingot, joten tarkkaillaan toukkia. Kestacin vaikutusaika on melko lyhyt ja varsinainen kaalikoin torjunta alkaa tänävuonna varhaisesta nuppuvaiheesta. Jos ei torju millään jää pelkkiä reikiä.
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
-
Kaalikoin toukka näkyy kalvavan lehden pintasolukkoa ja jättävän sen keskellä olevan kalvon syömättä. Neliönmuotoisia reikiä jotka ovat kuin ikkunoita. Neliönetrillä 20-50 kpl lehahtaa lentoon.
Kokeilin tänä iltana kestacia korkealta ruiskutettuna, jos vaikka perhoset vähenisivät.
-SS-
Niitä tulee lentämällä lisää. Kaalikoin toukka tekee vahingot, joten tarkkaillaan toukkia. Kestacin vaikutusaika on melko lyhyt ja varsinainen kaalikoin torjunta alkaa tänävuonna varhaisesta nuppuvaiheesta. Jos ei torju millään jää pelkkiä reikiä.
Niitä koiperhosia pölähtelee viljapellossa ja nurmikoillakin saman verran, ei taida rypsimaitten myrkytykset juurikaan auttaa mitään. Ja ne toukat sitten majailee sen rypsin lehden alla, joten nekin jää luultavasti henkiin ruiskutuksista huolimatta :-\ Eiköhän ne sitten näillä uudentyyppisillä (avaunt, biscaya, mospilan ym.) tokene, sen laitan sitten vasta viime tipassa ennen kukinnan alkua terästettynä jollain pyretroidilla. Eikä nuolla ensimmäisillä lehdillä niin kauhean suurta merkitystä ole rypsin kasvun kannalta, kunhan tavaraa on senverran että kasvu jotenkin jatkuu. Niitä lehtiä kun tulee pitkin kasvua paljon lisää ja ne alalehdet kuivettuu kuitenkin pian pois, on ne ehjiä tai ei. ;)
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
Nii olenhan kertonut, että meillä oli lantun ja kaalien viljelystä ja Roxion oli se aine, jolla estettiin se, että lehdistä oli muutakin kuin ruodot jäljellä.
Ei valitettavasti ole hyväksytty öljykasveille.
-SS-
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
Nii olenhan kertonut, että meillä oli lantun ja kaalien viljelystä ja Roxion oli se aine, jolla estettiin se, että lehdistä oli muutakin kuin ruodot jäljellä.
Ei valitettavasti ole hyväksytty öljykasveille.
-SS-
Jos noi kaikki vaaleat siivekkäät kasveista pelmahtelevat ovat kaalikoita ni on niitä sitten poikkeuksellisen paljon. :o
Nyt kun on tyyntä ni näkyy noita vihreitä kirvojakin olevan ilmassa melkosesti. Koivunlehdet kuhisee kans.
Savikka-ammattilaiset on havainnu suuria määriä niitä juovakirppoja taimissa. Ei käy kateeks erikoiskasvinviljelijöitä. :o
-
kirppoja ei oo yhtään mut kaalikoita julmetusti. toukat kuolevat toki avauntilla ja pyretroideilla jos vaan saa osumia.
helvetinmoiset alut on kyllä rapsilla muuten mut saa nähä miten noiden kanssa käy.
-
kirppoja ei oo yhtään mut kaalikoita julmetusti.
Sama täällä pohjoisempana. Mitenhän syysrapsit, kun kesällä pitäs kylvää, onko tää kaalikoi invaasio niidenkin kylvöjen tuho??
Vielä ehtis kylvää nyt keväälläki, tai muuttaa suunnitelmat vaikka rukiille.
-
Proximo on kovasti isoa jo, onko tuo vain harhaa ja hitaammat hybriidit menevät vasemmalta ja oikealta ohi sitten kun kesä etenee. Ruiskuttaa näitä ei varmaankaan kannata, koska on pohjavesialue eikä ole valvattia, jotta Matrigonia viitsisi laittaa ?
Savimaa, etelärinne, huomaatte varmaan, että pari reikää on lehdissä jo.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_310516A.jpg)
Kevyt hiekka/hietamaa, vanhan lantaruuman vieressä 8)
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_310516B.jpg)
-SS-
-
Proximo on kovasti isoa jo, onko tuo vain harhaa ja hitaammat hybriidit menevät vasemmalta ja oikealta ohi sitten kun kesä etenee. Ruiskuttaa näitä ei varmaankaan kannata, koska on pohjavesialue eikä ole valvattia, jotta Matrigonia viitsisi laittaa ?
Savimaa, etelärinne, huomaatte varmaan, että pari reikää on lehdissä jo.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_310516A.jpg)
Kevyt hiekka/hietamaa, vanhan lantaruuman vieressä 8)
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_310516B.jpg)
-SS-
Julmetun tiheeltä näyttää, komeeta katseltavaa muuten tässä vaiheessa :D
-
Nyt muuten tuli mieleen, että olisiko nyt sen Bortracin ja hivenen aika ? Entäs rikki NS 26 lannoitteen ajoitus milloin. Pihkura, kun luulin, että tuota rapsia tarvii ajatella vasta heinäkuulla, mutta nyt on jo niin isoa, että kaikki pitäs tehdä heti, siis se 8 ruiskutuksen ohjelma, josta puhuin, puolet jää kohta tekemättä !
-SS-
-
Nyt muuten tuli mieleen, että olisiko nyt sen Bortracin ja hivenen aika ? Entäs rikki NS 26 lannoitteen ajoitus milloin. Pihkura, kun luulin, että tuota rapsia tarvii ajatella vasta heinäkuulla, mutta nyt on jo niin isoa, että kaikki pitäs tehdä heti, siis se 8 ruiskutuksen ohjelma, josta puhuin, puolet jää kohta tekemättä !
-SS-
Höpsis, kylvä ja unohda, on täällä joku kirjottanu. Ei tarvi ressata ja mustaa kultaa tulee tonneittain marraskuulla... ;D
-
Nyt muuten tuli mieleen, että olisiko nyt sen Bortracin ja hivenen aika ? Entäs rikki NS 26 lannoitteen ajoitus milloin. Pihkura, kun luulin, että tuota rapsia tarvii ajatella vasta heinäkuulla, mutta nyt on jo niin isoa, että kaikki pitäs tehdä heti, siis se 8 ruiskutuksen ohjelma, josta puhuin, puolet jää kohta tekemättä !
-SS-
Höpsis, kylvä ja unohda, on täällä joku kirjottanu. Ei tarvi ressata ja mustaa kultaa tulee tonneittain marraskuulla... ;D
Turha toivo unohtamisesta...kannoin tänään kaupasta Bortrac® - kannuja nin että kynsinauhoista veri tirsui.
-SS-
-
Viime vuonna kans oli 8ha rypsiä ja 9ha rapsia. Samaan aikaan kylvettiin ja muistaakseni juhannuksena oli 3pv ero kasvuvauhdis. Rapsi vain oli maharotoonta varisemaan, sadekuuro purotti varmahan tonnin sarosta ja pöyrälle vielä lisää.
Ja sitte tuohon kylvösyvyyteen, velipoika äesti vahingos melko pehmoisen maan aivan normaaliin viljojen muokkaussyvyyteen, mutta simultan takapyöräkones ainaki sai kylväsyvyyren pysymään maltillisena. Ei ainakaan taimettumises huomannu mitään vaikka saattoo ne vähä syvälleki jäärä...
-
Oliko se just se rikki mitä se rypsi tarvii?
-
Rikkiä ja booria. Hiveniksi siis Brassitel ja Bortrac. Sitten joko rikkilannosta tai kesällä rakeisena Yara N26S vai mikä se oli, 100 - 200 kg/ha . Tai jonkun muun valmistajan samanlaista tuotetta.
Mut nämä on vain mainosesitteistä luettua. Tosiosaajat pistää vaan siemenet peltoon, menee nukkumaan kolmeksi kuukaudeksi ja korjaa kolmen tonnin sadon syksyllä.
-SS-
-
Rikkiä ja booria. Hiveniksi siis Brassitel ja Bortrac. Sitten joko rikkilannosta tai kesällä rakeisena Yara N26S vai mikä se oli, 100 - 200 kg/ha . Tai jonkun muun valmistajan samanlaista tuotetta.
Mut nämä on vain mainosesitteistä luettua. Tosiosaajat pistää vaan siemenet peltoon, menee nukkumaan kolmeksi kuukaudeksi ja korjaa kolmen tonnin sadon syksyllä.
-SS-
Sinähän meinaat haastaa tosissaan pohjanmaan kukkamultaviljeliät ,kun noita sun kuviakin katsoo on sen verran komialla
alulla ,kun mulla vasta ensimmäiset rypsin alut pilkistää päivänvaloon heiveröisenä.
-
Rikkiä ja booria. Hiveniksi siis Brassitel ja Bortrac. Sitten joko rikkilannosta tai kesällä rakeisena Yara N26S vai mikä se oli, 100 - 200 kg/ha . Tai jonkun muun valmistajan samanlaista tuotetta.
Mut nämä on vain mainosesitteistä luettua. Tosiosaajat pistää vaan siemenet peltoon, menee nukkumaan kolmeksi kuukaudeksi ja korjaa kolmen tonnin sadon syksyllä.
-SS-
Sinähän meinaat haastaa tosissaan pohjanmaan kukkamultaviljeliät ,kun noita sun kuviakin katsoo on sen verran komialla
alulla ,kun mulla vasta ensimmäiset rypsin alut pilkistää päivänvaloon heiveröisenä.
Nii, tuohan on periaatteessa lanttua, johon ei tuu juurta. Niillä opeilla yritetään edetä, kun muusta ei ole tietoa.
-SS-
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
Pidäpä varasi ja ruisku valmiina...
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kahden-kilometrin-paksuinen-hyonteispilvi-leijuu-pohjois-pohjanmaan-ylla/729251/
-SS-
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
Pidäpä varasi ja ruisku valmiina...
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kahden-kilometrin-paksuinen-hyonteispilvi-leijuu-pohjois-pohjanmaan-ylla/729251/
-SS-
Huomasin tuon eilen, illalla puoli kasin aikaan tässä muka satoi mutta taivas oli kirkas. Liikkuikin kuin hyönteispilvi. Kärpele...
Kirvoja ei orailta vieläkään löytynyt, mutta kaalikoita ihan tajuttomasti.
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
Pidäpä varasi ja ruisku valmiina...
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kahden-kilometrin-paksuinen-hyonteispilvi-leijuu-pohjois-pohjanmaan-ylla/729251/
-SS-
Turhaa panikoida, ei pidä tehdä kärpäsistä härkäsiä :D
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
Pidäpä varasi ja ruisku valmiina...
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kahden-kilometrin-paksuinen-hyonteispilvi-leijuu-pohjois-pohjanmaan-ylla/729251/
-SS-
Turhaa panikoida, ei pidä tehdä kärpäsistä härkäsiä :D
Luulin et pihapupu söi nurmikkoa, eipäs, se rouskutus kuulukin naapurin rapsipellosta jossa kirppa-armeija nautti sirkkalehdistä. ;D
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
Pidäpä varasi ja ruisku valmiina...
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kahden-kilometrin-paksuinen-hyonteispilvi-leijuu-pohjois-pohjanmaan-ylla/729251/
-SS-
Turhaa panikoida, ei pidä tehdä kärpäsistä härkäsiä :D
Luulin et pihapupu söi nurmikkoa, eipäs, se rouskutus kuulukin naapurin rapsipellosta jossa kirppa-armeija nautti sirkkalehdistä. ;D
Jaahas nythän se selvis miksi SKN asenne rapsiin ja rypsiin niin ihannoiva ,se kateus mitä naapurin osaava rapsinviljely
aiheuttaa.
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
Pidäpä varasi ja ruisku valmiina...
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kahden-kilometrin-paksuinen-hyonteispilvi-leijuu-pohjois-pohjanmaan-ylla/729251/
-SS-
Turhaa panikoida, ei pidä tehdä kärpäsistä härkäsiä :D
Luulin et pihapupu söi nurmikkoa, eipäs, se rouskutus kuulukin naapurin rapsipellosta jossa kirppa-armeija nautti sirkkalehdistä. ;D
Jaahas nythän se selvis miksi SKN asenne rapsiin ja rypsiin niin ihannoiva ,se kateus mitä naapurin osaava rapsinviljely
aiheuttaa.
;D
-
Ja sitte tuohon kylvösyvyyteen, velipoika äesti vahingos melko pehmoisen maan aivan normaaliin viljojen muokkaussyvyyteen, mutta simultan takapyöräkones ainaki sai kylväsyvyyren pysymään maltillisena. Ei ainakaan taimettumises huomannu mitään vaikka saattoo ne vähä syvälleki jäärä...
Meilläpäin on tässä asiassa kaksi koulukuntaa, toiset vetää ihan pintaan ja toiset laittaa viljojen kylvösyvyyteen. Jälkimmäiset perustelee asian sillä, että öljykasvi osaa luikerella ja tehdä mutkia kokkareiden ohi, mitä vilja ei välttämättä tee. Ollaan jopa sitä mieltä, että kuorettuminenkaan ei haittaa, koska maan kuivuessa taimet tulevat raoista pihalle. Itse en ole ihan niin optimistinen ::)
-
Ja sitte tuohon kylvösyvyyteen, velipoika äesti vahingos melko pehmoisen maan aivan normaaliin viljojen muokkaussyvyyteen, mutta simultan takapyöräkones ainaki sai kylväsyvyyren pysymään maltillisena. Ei ainakaan taimettumises huomannu mitään vaikka saattoo ne vähä syvälleki jäärä...
Meilläpäin on tässä asiassa kaksi koulukuntaa, toiset vetää ihan pintaan ja toiset laittaa viljojen kylvösyvyyteen. Jälkimmäiset perustelee asian sillä, että öljykasvi osaa luikerella ja tehdä mutkia kokkareiden ohi, mitä vilja ei välttämättä tee. Ollaan jopa sitä mieltä, että kuorettuminenkaan ei haittaa, koska maan kuivuessa taimet tulevat raoista pihalle. Itse en ole ihan niin optimistinen ::)
Rapsi tuli paremmin syvältä pintaan kuin ohra :o
-SS-
-
Ja sitte tuohon kylvösyvyyteen, velipoika äesti vahingos melko pehmoisen maan aivan normaaliin viljojen muokkaussyvyyteen, mutta simultan takapyöräkones ainaki sai kylväsyvyyren pysymään maltillisena. Ei ainakaan taimettumises huomannu mitään vaikka saattoo ne vähä syvälleki jäärä...
Meilläpäin on tässä asiassa kaksi koulukuntaa, toiset vetää ihan pintaan ja toiset laittaa viljojen kylvösyvyyteen. Jälkimmäiset perustelee asian sillä, että öljykasvi osaa luikerella ja tehdä mutkia kokkareiden ohi, mitä vilja ei välttämättä tee. Ollaan jopa sitä mieltä, että kuorettuminenkaan ei haittaa, koska maan kuivuessa taimet tulevat raoista pihalle. Itse en ole ihan niin optimistinen ::)
Rapsi tuli paremmin syvältä pintaan kuin ohra :o
-SS-
Sitä minä olen monelle sanonutkin ,että helpompi viljellä kuin ohra ,kun se rypsi käyttäytyy kuin roskat konsanaan.
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
Nii olenhan kertonut, että meillä oli lantun ja kaalien viljelystä ja Roxion oli se aine, jolla estettiin se, että lehdistä oli muutakin kuin ruodot jäljellä.
Ei valitettavasti ole hyväksytty öljykasveille.
-SS-
Järki käteen ja ostoksille.
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
Nii olenhan kertonut, että meillä oli lantun ja kaalien viljelystä ja Roxion oli se aine, jolla estettiin se, että lehdistä oli muutakin kuin ruodot jäljellä.
Ei valitettavasti ole hyväksytty öljykasveille.
-SS-
Järki käteen ja ostoksille.
Rauhoottukaa nyt isoot miähet, pelekää piäniä ny perhosia. Toista se on sitten syksyllä, kun ne saatanan vihervarpusparvet alkaa rapsimaassa evästämään, se on menoa sitten ;D
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
Nii olenhan kertonut, että meillä oli lantun ja kaalien viljelystä ja Roxion oli se aine, jolla estettiin se, että lehdistä oli muutakin kuin ruodot jäljellä.
Ei valitettavasti ole hyväksytty öljykasveille.
-SS-
Järki käteen ja ostoksille.
Rauhoottukaa nyt isoot miähet, pelekää piäniä ny perhosia. Toista se on sitten syksyllä, kun ne saatanan vihervarpusparvet alkaa rapsimaassa evästämään, se on menoa sitten ;D
Onko Bernerin luettelossa niille mitään sopivaa "vitamiiniä" ? ::)
-SS-
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
Nii olenhan kertonut, että meillä oli lantun ja kaalien viljelystä ja Roxion oli se aine, jolla estettiin se, että lehdistä oli muutakin kuin ruodot jäljellä.
Ei valitettavasti ole hyväksytty öljykasveille.
-SS-
Järki käteen ja ostoksille.
Rauhoottukaa nyt isoot miähet, pelekää piäniä ny perhosia. Toista se on sitten syksyllä, kun ne saatanan vihervarpusparvet alkaa rapsimaassa evästämään, se on menoa sitten ;D
Onko Bernerin luettelossa niille mitään sopivaa "vitamiiniä" ? ::)
-SS-
Skeet@ tai Trap@, tuo ensin mainittu parempi kun pisarat pienempiä.
-
Dimetoaatti ei taida enää olla öljykasveille hyväksytty mutta on hyvä ja halpa torjumaan kaalikoin toukkia koska se imeytyy kasviin ja vaikuttaa sieltä sitten nakertamaan tuleviin toukkiin.
Nii olenhan kertonut, että meillä oli lantun ja kaalien viljelystä ja Roxion oli se aine, jolla estettiin se, että lehdistä oli muutakin kuin ruodot jäljellä.
Ei valitettavasti ole hyväksytty öljykasveille.
-SS-
Järki käteen ja ostoksille.
Rauhoottukaa nyt isoot miähet, pelekää piäniä ny perhosia. Toista se on sitten syksyllä, kun ne saatanan vihervarpusparvet alkaa rapsimaassa evästämään, se on menoa sitten ;D
Onko Bernerin luettelossa niille mitään sopivaa "vitamiiniä" ? ::)
-SS-
Skeet@ tai Trap@, tuo ensin mainittu parempi kun pisarat pienempiä.
Onkos mitään valikoivia linjamenttejä, kun eikös nuo varista lituja?
-
Rauhoottukaa nyt isoot miähet, pelekää piäniä ny perhosia. Toista se on sitten syksyllä, kun ne saatanan vihervarpusparvet alkaa rapsimaassa evästämään, se on menoa sitten ;D
Onko Bernerin luettelossa niille mitään sopivaa "vitamiiniä" ? ::)
-SS-
Skeet@ tai Trap@, tuo ensin mainittu parempi kun pisarat pienempiä.
Onkos mitään valikoivia linjamenttejä, kun eikös nuo varista lituja?
Kyllä nuo tirpat hoitaa varistelunkin, ei siinä savikiekkopanoksia tarvita. Vain pari siementä litusta menee tirpuusen vatsaan, loput varisee maahan. Nuota visertäjiä oli viimevuonna sellasia 200-500-yksilön parvia rypsissä aamusta iltaan. Alkoi jo hiljaistakin miestä v'tuttamaan >:(
-
Rauhoottukaa nyt isoot miähet, pelekää piäniä ny perhosia. Toista se on sitten syksyllä, kun ne saatanan vihervarpusparvet alkaa rapsimaassa evästämään, se on menoa sitten ;D
Onko Bernerin luettelossa niille mitään sopivaa "vitamiiniä" ? ::)
-SS-
Skeet@ tai Trap@, tuo ensin mainittu parempi kun pisarat pienempiä.
Onkos mitään valikoivia linjamenttejä, kun eikös nuo varista lituja?
Kyllä nuo tirpat hoitaa varistelunkin, ei siinä savikiekkopanoksia tarvita. Vain pari siementä litusta menee tirpuusen vatsaan, loput varisee maahan. Nuota visertäjiä oli viimevuonna sellasia 200-500-yksilön parvia rypsissä aamusta iltaan. Alkoi jo hiljaistakin miestä v'tuttamaan >:(
500-1000kg/ha veivät sadosta, syysrapsilla, pellossa mikä näytti päällepän "tyhjältä" eli sopivasti aurinkoa vasten vaalea pelto tyhjistä liduista. Alaa kuitenkin vähän, missä mellastivat, lintuja oli kieltämättä paljon oloisesti. Oisko yhteensä satojen kilojen vahinko.
-
Proximo kasvattaa jo rivit umpeen, paitsi sen paikan, jossa tuli ajettua sivurajoittajat toisessa reunassa. Tuo risu jäi tuohon kun haketettiin puskia. Luohon taimi ja vesiheinää näkyy , toivottavasti Agil tehoaa luohoon.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_030616A.jpg)
Ja muistinko siis tohkeissani tehdä sitä kolmatta vetoa päisteeseen ? No en.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_030616B.jpg)
-SS-
-
Viisi vuotta sitten kokeilin viimeksi rypsiä, ja vannoin ettei enää ikinä. >:( Nyt on sitten rapsia, eikä enää ikinä. Tasan kuukausi kylvöstä ja harvakseltaan pieniä kirppojen kaluamia taimia sen verran että juuri rivit alkavat näkyä. Kaksi kertaa torjuttu ottiäiset. Ei onnistu savimaalla. Satoa ei ole odotettavissa, mutta josko juolavehnää saisi kuritettua Stratoksella. Jos olisi siilossa aikaista ohraa, niin kylväisin uudelleen kuten tein viimeistä edelliselle rypsinviljely-yritykselle.
-
Viisi vuotta sitten kokeilin viimeksi rypsiä, ja vannoin ettei enää ikinä. >:( Nyt on sitten rapsia, eikä enää ikinä. Tasan kuukausi kylvöstä ja harvakseltaan pieniä kirppojen kaluamia taimia sen verran että juuri rivit alkavat näkyä. Kaksi kertaa torjuttu ottiäiset. Ei onnistu savimaalla. Satoa ei ole odotettavissa, mutta josko juolavehnää saisi kuritettua Stratoksella. Jos olisi siilossa aikaista ohraa, niin kylväisin uudelleen kuten tein viimeistä edelliselle rypsinviljely-yritykselle.
;D ;D
-
Minkä hintanen aine on tuo Stratos? Tai mikä on edullisin aine juolan torjuntaan rypsistä? Viimeks ruiskutettiin kai Agilia, se ei ainakaan oo ihan halapa ja hais pahalle. Yhellä rypsilohkolla juolapuskia, muuten toivottavasti riittää kuoriaisten torjunta..
-
Kuutisenkymppiä/ha kinnikkeineen sis.alv ja sellaisella annoksella että tappaisi toivon mukaan juolavehnän juuriakin.
-
Kieltämättä tänä vuonna on aika iso ero ruopan ja saven välillä kasvuasteissa. Kuivimmat töyryt ovat aikamoista kituuttamista.
-
Ja muistinko siis tohkeissani tehdä sitä kolmatta vetoa päisteeseen ? No en.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_030616B.jpg)
-SS-
Elä oo huolissas, tosta aukosta tulee varmasti vähemmän tappiota kun muualta :D
-
Ja muistinko siis tohkeissani tehdä sitä kolmatta vetoa päisteeseen ? No en.
(Kuva yllä)
-SS-
Elä oo huolissas, tosta aukosta tulee varmasti vähemmän tappiota kun muualta :D
No niin, nyt olen huomaavinani taas pientä ilkkumista. Voi tosiaan olla, että kulut tulee olemaan vähintään 1000 - 1500 euron luokkaa, kun laittaa Clamoksit nyt sitten Targan ja Matrigonin alustamana, sitten pitkin tätä paria viikkoa 3-4 krt Decistä ja sitten juhannukselle Avauntia ja Mospilania, sitten jättiannos Juventusta, ja sitten kanssa Brassitelia , Bortraccia ja Foliaar extraa. Ainakin lisälannoitus puolen tonnia rikkisalpeetaria. Ja lehtilannoksena typpeä tai jotain sulfaattia. Pohjallehan tuli lähemmäs tonni Y-lantaa.
Sitten satoa 800-1200 kg/ha , eikö . Rikat ja vihreät , vähennyksineen olisiko 300 euroa koko sato . Tuet tukipalkkioineen noin 500.
Ja -tut- vielä ehtii äestää ylös ja jättää avokesannolle ruista varten ! >:( >:( >:(
Kaipa joku ostas avaamattoman clamox kannun, Decis Megan ja Avauntin. Olisi mulla myös avaamaton Agil 5 litraa. Litra Targa superia kannun pohjalla.
-SS-
-
Ja muistinko siis tohkeissani tehdä sitä kolmatta vetoa päisteeseen ? No en.
(Kuva yllä)
-SS-
Elä oo huolissas, tosta aukosta tulee varmasti vähemmän tappiota kun muualta :D
No niin, nyt olen huomaavinani taas pientä ilkkumista.
-SS-
Älkää kiusatko -SS-:ää, mun mielestä on hienoa että joku viitsii esitellä "koetoimintaansa" täällä kuvien kera. :)
-
Ja muistinko siis tohkeissani tehdä sitä kolmatta vetoa päisteeseen ? No en.
(Kuva yllä)
-SS-
Elä oo huolissas, tosta aukosta tulee varmasti vähemmän tappiota kun muualta :D
No niin, nyt olen huomaavinani taas pientä ilkkumista.
-SS-
Älkää kiusatko -SS-:ää, mun mielestä on hienoa että joku viitsii esitellä "koetoimintaansa" täällä kuvien kera. :)
Agron laki 1: Joka täällä avautuu vilpittömin mielin varautukoon loputtomaan *****iluun.
-
Ja muistinko siis tohkeissani tehdä sitä kolmatta vetoa päisteeseen ? No en.
(Kuva yllä)
-SS-
Elä oo huolissas, tosta aukosta tulee varmasti vähemmän tappiota kun muualta :D
No niin, nyt olen huomaavinani taas pientä ilkkumista.
-SS-
Älkää kiusatko -SS-:ää, mun mielestä on hienoa että joku viitsii esitellä "koetoimintaansa" täällä kuvien kera. :)
Agron laki 1: Joka täällä avautuu vilpittömin mielin varautukoon loputtomaan *****iluun.
Luulen ja uskon että -SS- ymmärtää pienen sarkasmin, vastauskin kun oli sarkastinen, niinku usein!
Mukavahan nuota -SS- pohdintoja on lukea, mutta mukava on myös laittaa toisenlaistakin pohdintaa, ja potkia yhä lisää pohdintaa, pohtimisen perään :D
-
Koko kasvintuotanto osio pyörii SS rypsinviljelyksien ympäri. Kiva kun SS laitaa kuvia kun skn ei laita niin usein enää.
Agron laki 1: Joka täällä avautuu vilpittömin mielin varautukoon loputtomaan *****iluun.
Eikö Suomalaisuus perustu siihen? Älkää luulko että olet parempi tai v#ttuilaan viel vähän enemän
Oma petita rypsi kasvaa tosi hitaasti. Kaksi viikkoa mennyt eikä vielä erota riviä, itäny ja tullut pintaan, kai se helle viikko ei ollut ihan hyvä sille. Ei monta tainta ollut ötököitä popsimassa
-
Löytyi mielenkiintoista luettavaa 8)
Toi mun 4,5-kiloa/ha ei taida olla ihan perceestä :)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25117/haavisto_timo.pdf?sequence=1 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25117/haavisto_timo.pdf?sequence=1)
Lisätään vielä...
Tos kokeilus oli käytetty Roxionia :o
-
Löytyi mielenkiintoista luettavaa 8)
Toi mun 4,5-kiloa/ha ei taida olla ihan perceestä :)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25117/haavisto_timo.pdf?sequence=1 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25117/haavisto_timo.pdf?sequence=1)
Lisätään vielä...
Tos kokeilus oli käytetty Roxionia :o
Jeps, ja mullan väri oli kuin kasvuturvetehtaalla. Ei koske SS-maanosaa.
-SS-
-
Proximo on melko pitkääkin jo. Milloinka se kukkavarsi oikein tulee, pääseekö yllättämään ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_060616A.jpg)
CL 7130 (alla) Clamox ruiskutuksesta noin 1,5 vrk, mutta kyllä siis ruiskutettavaa rikkaa on,
voipi nyt Clamoxi näyttää, mikä se on aineitaan..
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_060616A.jpg)
-SS-
-
Nyt jo satohaaveilut käyntiin...
Onko joku kuivanut rapsia Tuhti-vaunukuivurilla.
Siinähän on reikälevyä ne harjat. Meneekö läpi
niin että heilahtaa.
Olisiko maanrakennuskangas liian tysevää ilmaa läpäisemään.
Entäs hallaharso onko se liika heikkoa.
Ei nimittäin taida tulla kuivurillista, kun on niin suuri kuivuri...tai pieni sato.
-SS-
-
Hyvältähän tuo näyttää. 2t ha tulee niin että heilahtaa -> noin 3 kuutiota ha.
-
Hyvältähän tuo näyttää. 2t ha tulee niin että heilahtaa -> noin 3 kuutiota ha.
Kylvä ja unohda?
-
Kylvä, ruiskuta, ruiskuta, haaveile vedestä, pelkää liikaa vettä, ruiskuta. :D
-
Mä lähden arvioissani liikkeelle edes jonkin verran todisteellisesti paalutetusta tiedosta: eli kylmiksen 800 kilosta. Siinä sitten 11 kuution kärryssä olisi hiljakseen täytettävää, ja jäisi vajaaksikin vielä. Mutta se pohjapelti, kaipa sitä pitää jotain kangasta hankkia varmuuden vuoksi.
Nii, mullapa on kaksi Tuhtivaunukuivuria, jos tulee supersadon kirous päällensä, ja sitten jo voisi teippailla Arskaakin, mikä kyllä jo alkaa närästää valmiiksi...ei vaan olisiko se se illansuun Iskon Erikoinen Tynninharjun Autogrillissä, alkaa poltella tuossa rinnassa..ei, kyyl se on se vuotavan krapsin krapina, joka puistattaa.
-SS-
-
Mä lähden arvioissani liikkeelle edes jonkin verran todisteellisesti paalutetusta tiedosta: eli kylmiksen 800 kilosta. Siinä sitten 11 kuution kärryssä olisi hiljakseen täytettävää, ja jäisi vajaaksikin vielä. Mutta se pohjapelti, kaipa sitä pitää jotain kangasta hankkia varmuuden vuoksi.
Nii, mullapa on kaksi Tuhtivaunukuivuria, jos tulee supersadon kirous päällensä, ja sitten jo voisi teippailla Arskaakin, mikä kyllä jo alkaa närästää valmiiksi...ei vaan olisiko se se illansuun Iskon Erikoinen Tynninharjun Autogrillissä, alkaa poltella tuossa rinnassa..ei, kyyl se on se vuotavan krapsin krapina, joka puistattaa.
-SS-
Sää ja kylmis ootte piikkejä perseessä, meinaan noiden "kunhan kylvää ja pui"-tyyppien perseessä....
Ei sais kyseenalaistaa sitä helppoa 2000-3000kilon vaivatonta mustankullan satoa....
-
Vaikeana vuonna joutuu tekemään paljon ruiskun kanssa töitä ja aina sekään ei riitä. Hyvänä vuonna pääsee helpolla, silloin kun olosuhteet osuu kohdalle. Sama juttu kuin viljojen kanssa. No paitsi jos syysviljat ei talvehdi, siinä ei ole mitään tehtävissä. Mutta on niitä helppojakin vuosia öljykasvien kanssa. Tämä vuosi näyttää hiukan pahalta kuivuuden takia. Ei tullut ihan niin hyvää lähtöä, kuin toivoin. Viikon päästä viisaampi.
-
Se on iso kynnys ja stressi kylvää jotain uutta ja vaikka sen sitten suurten ponnistelujen jälkeen
kylvää sinne tilan takamaille mistä ei mitään ikään ole tullut ,niin voi sitä stressin määrää jos sieltä
sitten sitä satoakin tulee.
-
Kannattaa muistaa, että rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on erinomainen. Siinä missä kuivuuteen riutunut vilja on jotakuinkin menetetty, saattaa rypsi ja rapsi yltyä vielä mainioon kasvuun ennenpitkää lopulta saatavien sateiden myötä.
Pitää vaan torjua kirvat, rikat ja muut ötökät vaikka kevätsuvella näyttäisi kuinka huonolta siellä rypsi/rapsipellolla.
-
Kannattaa muistaa, että rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on erinomainen. Siinä missä kuivuuteen riutunut vilja on jotakuinkin menetetty, saattaa rypsi ja rapsi yltyä vielä mainioon kasvuun ennenpitkää lopulta saatavien sateiden myötä.
Pitää vaan torjua kirvat, rikat ja muut ötökät vaikka kevätsuvella näyttäisi kuinka huonolta siellä rypsi/rapsipellolla.
Näin se vaan on, rypsi ei oo heikkohermoisten kasvi. Alkuvaiheen kirppojen ja kaalikoitoukkien maiskuttelemat reikäiset lehdetkään ei vielä vaikuta mihinkään muuhun kuin säästyneisiin ruiskutuskustannuksiin. Yks vuosi tässä kukkavarren kasvuaikaan tuli kunnon raekuuro, joka raiskasi lehdet ihan repaleiseksi. Normaali, yli kahden tonnin sato siitäkin tappuroitiin.
Perhana kun sataa, ei viitti mennä kuvailemaan tota mun harvaan kylvettyä elukoitten alkuvaiheessa popsimaa laiskan miehen öljylähdettä, kukkavartta pukkaa ja muutama keltuainenkin jo näytti jo eilen odottelevan mehiläisiä, kun ohi ajelin. Ne harvakseltaan olleet alut on levenneet jo sen verran ettei maata juurikaan näy, ja haarominen on vasta alullaan. Taitaa tulla huippukate taas laiskalle. Pahkahometta nyt taitaa tulla tuolta taivaalta, että kolmaskin ruiskutuskerta tulee vääjäämättä.
-
Kannattaa muistaa, että rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on erinomainen. Siinä missä kuivuuteen riutunut vilja on jotakuinkin menetetty, saattaa rypsi ja rapsi yltyä vielä mainioon kasvuun ennenpitkää lopulta saatavien sateiden myötä.
Pitää vaan torjua kirvat, rikat ja muut ötökät vaikka kevätsuvella näyttäisi kuinka huonolta siellä rypsi/rapsipellolla.
Näin se vaan on, rypsi ei oo heikkohermoisten kasvi. Alkuvaiheen kirppojen ja kaalikoitoukkien maiskuttelemat reikäiset lehdetkään ei vielä vaikuta mihinkään muuhun kuin säästyneisiin ruiskutuskustannuksiin. Yks vuosi tässä kukkavarren kasvuaikaan tuli kunnon raekuuro, joka raiskasi lehdet ihan repaleiseksi. Normaali, yli kahden tonnin sato siitäkin tappuroitiin.
Perhana kun sataa, ei viitti mennä kuvailemaan tota mun harvaan kylvettyä elukoitten alkuvaiheessa popsimaa laiskan miehen öljylähdettä, kukkavartta pukkaa ja muutama keltuainenkin jo näytti jo eilen odottelevan mehiläisiä, kun ohi ajelin. Ne harvakseltaan olleet alut on levenneet jo sen verran ettei maata juurikaan näy, ja haarominen on vasta alullaan. Taitaa tulla huippukate taas laiskalle. Pahkahometta nyt taitaa tulla tuolta taivaalta, että kolmaskin ruiskutuskerta tulee vääjäämättä.
Eli täällä etelässä kun koulutuksissa ovat puhujapöntössä Albin Gunnarssonit ja Ilkka Kouvot, ja toteavat, että öljykasvimaan vieressä on asuttava ruisku taisteluun ladattuna, että puhuvat täyttä soopaa ?
Sen kyllä kirjasin muistiinpanoihin, että koska Ruotsissa kevätrypsi tuli mahdottomaksi ötököitten takia, käyttävät sitä 2% sekoitettuna kevätrapsin siemeneen, houkutuskasviksi. Ruotsissahan on projekti Vårraps 3000, eli heidän pitäisi päästä kolmen tonnin satoon kontrolloidusti. Siis kevätrapsilla, ei syysrapsilla.
Vaikka syyskyntö ja huolellinen kevätäestys oli kompromissina varma, parhaat tulokset tulivat keväisellä viljansängen kiekkomuokkauksella. Syyskultivointi eikä suorakylvö jostakin syystä ei toiminut. Toinen merkittävä jo julkaistu tulos oli, että vanhastaan korostettu viljelytapa, myöhäinen kylvö, ei toimi kevätrapsilla, satotaso kokeissa keskimäärin 60%-70% aikaisen kylvön kokeista.
Näissä tuloksissa lienee tärkeää se, että Ruotsissa ei saane käyttää Eladoa tai Cruiseria peittausaineena enää.
-SS-
-
Kannattaa muistaa, että rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on erinomainen. Siinä missä kuivuuteen riutunut vilja on jotakuinkin menetetty, saattaa rypsi ja rapsi yltyä vielä mainioon kasvuun ennenpitkää lopulta saatavien sateiden myötä.
Pitää vaan torjua kirvat, rikat ja muut ötökät vaikka kevätsuvella näyttäisi kuinka huonolta siellä rypsi/rapsipellolla.
Näin se vaan on, rypsi ei oo heikkohermoisten kasvi. Alkuvaiheen kirppojen ja kaalikoitoukkien maiskuttelemat reikäiset lehdetkään ei vielä vaikuta mihinkään muuhun kuin säästyneisiin ruiskutuskustannuksiin. Yks vuosi tässä kukkavarren kasvuaikaan tuli kunnon raekuuro, joka raiskasi lehdet ihan repaleiseksi. Normaali, yli kahden tonnin sato siitäkin tappuroitiin.
Perhana kun sataa, ei viitti mennä kuvailemaan tota mun harvaan kylvettyä elukoitten alkuvaiheessa popsimaa laiskan miehen öljylähdettä, kukkavartta pukkaa ja muutama keltuainenkin jo näytti jo eilen odottelevan mehiläisiä, kun ohi ajelin. Ne harvakseltaan olleet alut on levenneet jo sen verran ettei maata juurikaan näy, ja haarominen on vasta alullaan. Taitaa tulla huippukate taas laiskalle. Pahkahometta nyt taitaa tulla tuolta taivaalta, että kolmaskin ruiskutuskerta tulee vääjäämättä.
Eli täällä etelässä kun koulutuksissa ovat puhujapöntössä Albin Gunnarssonit ja Ilkka Kouvot, ja toteavat, että öljykasvimaan vieressä on asuttava ruisku taisteluun ladattuna, että puhuvat täyttä soopaa ?
Sen kyllä kirjasin muistiinpanoihin, että koska Ruotsissa kevätrypsi tuli mahdottomaksi ötököitten takia, käyttävät sitä 2% sekoitettuna kevätrapsin siemeneen, houkutuskasviksi. Ruotsissahan on projekti Vårraps 3000, eli heidän pitäisi päästä kolmen tonnin satoon kontrolloidusti. Siis kevätrapsilla, ei syysrapsilla.
Vaikka syyskyntö ja huolellinen kevätäestys oli kompromissina varma, parhaat tulokset tulivat keväisellä viljansängen kiekkomuokkauksella. Syyskultivointi eikä suorakylvö jostakin syystä ei toiminut. Toinen merkittävä jo julkaistu tulos oli, että vanhastaan korostettu viljelytapa, myöhäinen kylvö, ei toimi kevätrapsilla, satotaso kokeissa keskimäärin 60%-70% aikaisen kylvön kokeista.
Näissä tuloksissa lienee tärkeää se, että Ruotsissa ei saane käyttää Eladoa tai Cruiseria peittausaineena enää.
-SS-
Toi lautasmuokkaus lyö korville, jos tulee sateita, sillä öljykasvi ei siedä seisovaa vettä viittä sekuntia kauempaa. Viime kesänä tuli testattua tiivistyneen maan vaikutus, oli huono. Kyntöä perusmuokkauksena on suositeltu joskus täälläkin ja niin tein minäkin. Nyt on sitten se tilanne, että salaojien paikat näkyvät harmaina raitoina pellossa. Onneksi ovat poikkipäin ajourien kanssa, niin ei tule sekaannuksia:) Toi rypsi houkutuskasvina ei ole välttämättä ihan huono kikka.
-
Vaikeana vuonna joutuu tekemään paljon ruiskun kanssa töitä ja aina sekään ei riitä. Hyvänä vuonna pääsee helpolla, silloin kun olosuhteet osuu kohdalle. Sama juttu kuin viljojen kanssa.
Olen kyllä melkoisen eri mieltä. Nyt kun ei kiinnosta vaihtaa taakse viljaruiskua ei tod. kiinnosta enää lähteä viljapellolle kun on hiplaillut koko yön niitä rapsikoppiaisruiskutuksia, unohdan koko viljan tautiaine-ja kirvarumban, niin syksyllä sitten tulen huomaamaan, että jos nyt vaikka 50 mm sataa vielä, semmoisella neljän tonnin lannoituksella tulee sittenkin vain sen neljän tonnin verran viljaa (Yllätys-yllätys !) . Kun ollaan tässä keinolannoitekierrossa kas.
Jos taas kyse on semmoisesta 300% ylilannoituksesta, eli 300 kilon typen ja lähes 100 kilon fosforin piilottamisesta kasvuston alle, niin eihän siinä alle puoltatusinaa moddusevokäyntiä voi harkitakaan. Ja silti 700 kpl/m2 ja naatti kuin järviruokoa, kyllä sinne pitää se kolme tautiruiskutustakin tehdä. Ja tähkäsääsket. Ja punahomeet. Ja kirvat. Ja.
En edelleenkään ole löytänyt ProsarodelaroprolineXL - aineista noita perusravinteita.
-SS-
-
Täs on moommalaisen vastine, kylvä ja unohda, harvaa rypsin haissia, mistä tulee syksyllä 3-tonnia :)
Siemenkustannuskin olematon 4,5kg/ha, josta puolet omaa :P
Laitetaan seuraavaksi samasta kohdasta kuvia täyskukinnan aikana ja puintikuntoisesta :D
(http://i1.aijaa.com/t/00013/14181914.t.jpg) (http://aijaa.com/YsBhcc)
Tuli käytyä lopulta sotkemassa monot savivelliin, korjaan hiesuvelliin.
On tos vielä tilaa haaroittua, tieltä näytti tiheemmältä. Noh, kyllä toi tosta täyttyy.
Galera ajettu KaratenZeonin kera. Sitten toinen ruiskutus Agil ja Avaunt.
Reikää oli välillä muka paljonkin, näyttää jotensakin reijät korjaantuneet :)
Varmaan pian juhannuksen jälkeen Juventukset, njäh njäh ;D
(http://i9.aijaa.com/t/00553/14193078.t.jpg) (http://aijaa.com/Ys4tH9)
(http://i9.aijaa.com/t/00087/14193079.t.jpg) (http://aijaa.com/9wxgHa)
-
Eli täällä etelässä kun koulutuksissa ovat puhujapöntössä Albin Gunnarssonit ja Ilkka Kouvot, ja toteavat, että öljykasvimaan vieressä on asuttava ruisku taisteluun ladattuna, että puhuvat täyttä soopaa ?
-SS-
Onhan sitä kaikenmoista lähetyssaarnaajaa, jotka pelottelevat jopa maailmanlopulla ja ilmaston lämpenemisellä.
-
Reikää oli välillä muka paljonkin, näyttää jotensakin reijät korjaantuneet :)
Minä jätin rapsiin semmoisia kylvämättömiä ruutuja ja "haukia" tarkoituksella ja tarkoituksettomastikin, mutta en ole huomannut mitään leviämistä tai kasvuston ryömimistä, niin kuin esimerkiksi mansikan rönsyt menevät sinne vapaalle alueelle ja tekevät uuden verson, tai vastaavia. Miten ne aukot sitten täyttyvät ?
Taitaa rapsi olla vähän erilaisempi kasvi.
-SS-
-
Ei se maasta täytä, vaan ne puskan oksat täyttää tilan. Ainakin hybridillä. Kuukauden päästä näet..
Tosiaan hyvänä vuonna huippusatoon pitää antaa kunnon lääkkeet. Ja huonona vuotena riittää rikka-aineet. Siis viljalla.
-
Ei se maasta täytä, vaan ne puskan oksat täyttää tilan. Ainakin hybridillä. Kuukauden päästä näet..
Tosiaan hyvänä vuonna huippusatoon pitää antaa kunnon lääkkeet. Ja huonona vuotena riittää rikka-aineet. Siis viljalla.
Joo pelleilin ehkä hiukan, hiukan vaan sapettaa nuo moommalandian aukkojen täyttymis - viisastelut, kun ja jos on savihehtaari töyräällä, johon ei orastu yhden yhtäkään tainta, tai kaksi kolme, mitä siinä sitten on mikä voisi pensastua, tai sitten kukkivat muutamat tupsut mäellä todellakin vielä elokuussa.
Helppohan se on harvaan kylvää 50 kpl m2 , kun kaikki aina orastuu. On tässä tosiaan vitsit vähissä, neljä viikkoa syysrapsin kylvöön ja kone pitäisi olla tarkkuuskylvökunnossa. 35 kpl / m2 ! 1,7 kg/ha.
Eli 1:10 hidastava välitys pitäisi löytyä Tumeen ja 1:2 välitys Jukoonkin.
Menee varmasti joka toiselle vantaalle, mutta kumpikohan on se parempi, etu- vai takavannas ?
-SS-
-
Ei se maasta täytä, vaan ne puskan oksat täyttää tilan. Ainakin hybridillä. Kuukauden päästä näet..
Tosiaan hyvänä vuonna huippusatoon pitää antaa kunnon lääkkeet. Ja huonona vuotena riittää rikka-aineet. Siis viljalla.
Joo pelleilin ehkä hiukan, hiukan vaan sapettaa nuo moommalandian aukkojen täyttymis - viisastelut, kun ja jos on savihehtaari töyräällä, johon ei orastu yhden yhtäkään tainta, tai kaksi kolme, mitä siinä sitten on mikä voisi pensastua, tai sitten kukkivat muutamat tupsut mäellä todellakin vielä elokuussa.
Helppohan se on harvaan kylvää 50 kpl m2 , kun kaikki aina orastuu. On tässä tosiaan vitsit vähissä, neljä viikkoa syysrapsin kylvöön ja kone pitäisi olla tarkkuuskylvökunnossa. 35 kpl / m2 ! 1,7 kg/ha.
Eli 1:10 hidastava välitys pitäisi löytyä Tumeen ja 1:2 välitys Jukoonkin.
Menee varmasti joka toiselle vantaalle, mutta kumpikohan on se parempi, etu- vai takavannas ?
-SS-
Rauhootu nyt hyvä mies, kuka on puhunut "aukkojen" täyttymisestä? Perkkele mä oon rei'istä kirjoittanut, sä väännät aukoiksi. Elukat söi reikiä, sä kylvät aukkoja, pikkuusen eri asia. Tarkkuutta kirjoitteluun ;D
-
Joo ei rauhoita ensimmäisten laskelmien tarkastelu Peltotuessa. Rapsi jää jopa optimistisella 2250 - 2600 kg satotavoitteella selvästi kuuden tonnin rehuohran taakse, kun semmoiseen ohraan ei tarvitse laittaa mitään muuta kuin kunnon lämäri viime aikoina halventunutta apulantaa. Avauntit Mospilanit Mavrikit Juventukset Agilit Galerat Clamoxit ovat tosi kalliita ei ole euroja vaan kymppejä. Vaikka siis en ole ruiskutuksen ajokustannuksia edes tallettanut. Sitten jos rapsista tulee 800 kg/ha, ei jää mitään, tuista huolimatta. Ja jos ohrasta tulee 3 tonnia/ha, mihin nyt on perushelppo päästä sängyssä nukkumalla, on viljelykate parisataa euroa suurempi kuin 800 kg:n rapsilla.
Sitten kaikki rapsin hivenet ja rikkilannokset, ei tuo tuuhea ohramatto paljon niitä kaipaa, ei mahtuisi enempää vierekkäin kasvamaan.
Todellisuudessa öljykasvien kustannuksiin pitäisi lisätä ne öljykasvien pullonpohjat, jotka jäävät turhaksi, kun päättää jättää sikseen koko rapsinkasvattelun ja sen sijaan antaa rukiin kasvaa itsekseen syksystä syksyyn, ja pui.
-SS-
-
Joo ei rauhoita ensimmäisten laskelmien tarkastelu Peltotuessa. Rapsi jää jopa optimistisella 2250 - 2600 kg satotavoitteella selvästi kuuden tonnin rehuohran taakse, kun semmoiseen ohraan ei tarvitse laittaa mitään muuta kuin kunnon lämäri viime aikoina halventunutta apulantaa. Avauntit Mospilanit Mavrikit Juventukset Agilit Galerat Clamoxit ovat tosi kalliita ei ole euroja vaan kymppejä. Vaikka siis en ole ruiskutuksen ajokustannuksia edes tallettanut. Sitten jos rapsista tulee 800 kg/ha, ei jää mitään, tuista huolimatta. Ja jos ohrasta tulee 3 tonnia/ha, mihin nyt on perushelppo päästä sängyssä nukkumalla, on viljelykate parisataa euroa suurempi kuin 800 kg:n rapsilla.
Sitten kaikki rapsin hivenet ja rikkilannokset, ei tuo tuuhea ohramatto paljon niitä kaipaa, ei mahtuisi enempää vierekkäin kasvamaan.
Todellisuudessa öljykasvien kustannuksiin pitäisi lisätä ne öljykasvien pullonpohjat, jotka jäävät turhaksi, kun päättää jättää sikseen koko rapsinkasvattelun ja sen sijaan antaa rukiin kasvaa itsekseen syksystä syksyyn, ja pui.
-SS-
Ei saa olla ilkeä.......
-
Ei se maasta täytä, vaan ne puskan oksat täyttää tilan. Ainakin hybridillä. Kuukauden päästä näet..
Tosiaan hyvänä vuonna huippusatoon pitää antaa kunnon lääkkeet. Ja huonona vuotena riittää rikka-aineet. Siis viljalla.
Joo pelleilin ehkä hiukan, hiukan vaan sapettaa nuo moommalandian aukkojen täyttymis - viisastelut, kun ja jos on savihehtaari töyräällä, johon ei orastu yhden yhtäkään tainta, tai kaksi kolme, mitä siinä sitten on mikä voisi pensastua, tai sitten kukkivat muutamat tupsut mäellä todellakin vielä elokuussa.
Helppohan se on harvaan kylvää 50 kpl m2 , kun kaikki aina orastuu. On tässä tosiaan vitsit vähissä, neljä viikkoa syysrapsin kylvöön ja kone pitäisi olla tarkkuuskylvökunnossa. 35 kpl / m2 ! 1,7 kg/ha.
Eli 1:10 hidastava välitys pitäisi löytyä Tumeen ja 1:2 välitys Jukoonkin.
Menee varmasti joka toiselle vantaalle, mutta kumpikohan on se parempi, etu- vai takavannas ?
-SS-
Takavantaalla kannattaa kylvää - jos kylvät etuvantaalla, niin takavannas voi sotkea maata päälle.
-
Jaa, pitäiskö tuota rypsiä jo alkaa pian ruiskuttamaan...
-
Jaa, pitäiskö tuota rypsiä jo alkaa pian ruiskuttamaan...
Rypsi ei varmaan tarvitse kuin pahkahomeruiskutuksen. Rapsikuoriaisetkin könyävät vain rapsissa, eivät varmaan ymmärrä rypsin päälle. Vai onko joku kuullut rypsikuoriaisista ?
-SS-
-
Tällä hetkellä pahimmat tuholaiset rapsihalmeessa tuntuu olevan isompaa sorttia, peurat ja hirvet ovat alkaneet ruokailemaan yhdellä metsän reunassa olevalla rapsilohkolla.
-
Ekaa kertaa näin tänään etanan popsivan rypsin lehteä. Toivottavasti ei ole yleistyvä ilmiö. Briteissähän nuo ovat paha vaiva.
-
Olen kuullut etanoiden syöneen syysrypsit kokonaan. Oma kokemus on kevätrypsiltä jo kymmenkunta vuotta sitten: Puin viimeisiä rypsejä iltakasteessa ja etanoita olivat korret mustanaan. Kuvakin on jossakin. Puimuri piti pestä etanamössöstä. Varsinkin säiliö oli aika tumma.
En muista, että olisi ainakaan tuossa vaiheessa vaikuttanut merkittävästi satoon. Toivottavasti meillä talvi pitää huolen siitä ettei niitä alkukesästä ole niin paljoa, että alkaisi liikaa satoa pudottaa kevätviljoilla. Syysviljoilla ne ovat jo nyt paikoin totaalituhoava ongelma.
Voivat olla yleistyvä ilmiö suorakylvöissä ja jopa kevytmuokatuilla lohkoilla. Toivottavasti talvi tekee niille tarpeeksi tuhoja.
-
Olen kuullut etanoiden syöneen syysrypsit kokonaan. Oma kokemus on kevätrypsiltä jo kymmenkunta vuotta sitten: Puin viimeisiä rypsejä iltakasteessa ja etanoita olivat korret mustanaan. Kuvakin on jossakin. Puimuri piti pestä etanamössöstä. Varsinkin säiliö oli aika tumma.
En muista, että olisi ainakaan tuossa vaiheessa vaikuttanut merkittävästi satoon. Toivottavasti meillä talvi pitää huolen siitä ettei niitä alkukesästä ole niin paljoa, että alkaisi liikaa satoa pudottaa kevätviljoilla. Syysviljoilla ne ovat jo nyt paikoin totaalituhoava ongelma.
Voivat olla yleistyvä ilmiö suorakylvöissä ja jopa kevytmuokatuilla lohkoilla. Toivottavasti talvi tekee niille tarpeeksi tuhoja.
Ei näitä etanoitakaan eräät usko, ennen kuin ovat nähneet. Se on vinhan näköistä, kun aikaisin elokuulla kylvetty hybridiruis on aluksi semmoista vihreätä, varsinkin jos mukavasti satelee, ja kahden viikon päästä, ne oraat ovat hävinneet jonnekin.
Se etana yöllä hiipii ja sitten on kokkareen alla piilossa päivän.
-SS-
-
Rypsavikka vai rapsavikka, kas siinä pulma
-
Rypsavikka vai rapsavikka, kas siinä pulma
Onko rypsin hyönteispölytys kenttäkelpoisempi ja vähemmän herkkä rapsikuoriaisille, koska jos rapsikuoriainen syö heteet, riittää, että pellossa on edes jokunen pölyttävä kukka. Niin se siitepöly riittää kaikkiin kukkiin. Rapsi kun on itsepölytteinen eikö, niin kukat sitten ovat mahoja täysin.
-SS-
-
Juu nyt huomaa ja alkaa arvostaa sitä, kuinka helppoa viljan viljeleminen on, nyt kun huomio on kiinnittynyt noihin öljykasveihin.
Jos pelto on näkyvissä päärakennukseen asti, nousee sängystä istumaan, jos ohrahalme on alkanut muuttua valkeaksi jo tässä vaiheessa, on joko pakkanen tai äärimmäinen kuivuus kysymyksessä. Ei kannata odottaa yli kolmea tonnia. Eipä tuolle mitään voi, eli pää tyynyyn vaan ja unta palloon. Jos ohramaa on kauniin vihreä, ja ukkonen jymisee metsän takana tuloillaan, ei viistonnaria voi estää.
Jos jollakin ruiskutusohjelmalla voisi saada kuustonnarin, ei siltikään maksa vaivaa satasen ohralisän (muutaman kympin netto) takia lähteä potkimaan vetovarsia ruiskun tappiin kiinni.
Eli pää tyynyyn takaisin. Semmoinen oli ohran SS-kasvuohjelma.
-SS-
-
Olen kuullut etanoiden syöneen syysrypsit kokonaan. Oma kokemus on kevätrypsiltä jo kymmenkunta vuotta sitten: Puin viimeisiä rypsejä iltakasteessa ja etanoita olivat korret mustanaan. Kuvakin on jossakin. Puimuri piti pestä etanamössöstä. Varsinkin säiliö oli aika tumma.
En muista, että olisi ainakaan tuossa vaiheessa vaikuttanut merkittävästi satoon. Toivottavasti meillä talvi pitää huolen siitä ettei niitä alkukesästä ole niin paljoa, että alkaisi liikaa satoa pudottaa kevätviljoilla. Syysviljoilla ne ovat jo nyt paikoin totaalituhoava ongelma.
Voivat olla yleistyvä ilmiö suorakylvöissä ja jopa kevytmuokatuilla lohkoilla. Toivottavasti talvi tekee niille tarpeeksi tuhoja.
Ei näitä etanoitakaan eräät usko, ennen kuin ovat nähneet. Se on vinhan näköistä, kun aikaisin elokuulla kylvetty hybridiruis on aluksi semmoista vihreätä, varsinkin jos mukavasti satelee, ja kahden viikon päästä, ne oraat ovat hävinneet jonnekin.
Se etana yöllä hiipii ja sitten on kokkareen alla piilossa päivän.
-SS-
Viime syksynä kylvin syysrypsiä rukin jälkeen, oli rikkaruhoton sänki ja kyntö, äestys ja jyrisinkylvö tiivissä tahdissa. se iti ja tuli pintaan. Olin kaukana töissä ja pitkät päivät. Pelto pysyi harmaana. Etanat söi kaiken, jopa rikkaruohot. Yks naapurikylästä oli kans menettänyt syysrapsit etanoille.
-
Jaahas, nyt on ajettu kirpoille yksi kierros Karatea, yksi Kestaccia ja tänään Avauntia kuoriaisille ja kaalikoin toukille. Milläs seuraavaksi yritetään?
-
Jaahas, nyt on ajettu kirpoille yksi kierros Karatea, yksi Kestaccia ja tänään Avauntia kuoriaisille ja kaalikoin toukille. Milläs seuraavaksi yritetään?
* Plenum
* Biscaya tai Mospilan
* Mavrik jos kukkivaa haluaa vielä ruiskuttaa
Nämä ovat Mavrikia lukuunottamatta eri vaikutustavan aineita.
Nyt yöllä meni 5. ruiskutus, Mospilan. Mukaan Solatrel, Booriravinne ja pyretroidi.
Seuraava onkin rapsin täyskukinta. Nuput ovat jo yli Foortin etupyörän navan.
Eli Juventus jää nyt sitten näillä näkymin viimeiseksi. Lakoakin on hiukan.
Mieleen jäi huumaava kaalin tuoksu tyynessä kesäyössä, kun hiersi
lehtiä traktorin renkaan alla.
-SS-
-
Ensimäisen ruiskukierros nyt suoritettu rypsille, targaa ja ötökkämyrkkyä. Oli lievä kevät ötököiden kanssa. 4vk rypsiä ilma ruisktuksia. Levitin ennen torstain sadetta rikki lannoitetta. Hitaasti se petita etenee, kohtako se räjähtää?
-
Jaahas, nyt on ajettu kirpoille yksi kierros Karatea, yksi Kestaccia ja tänään Avauntia kuoriaisille ja kaalikoin toukille. Milläs seuraavaksi yritetään?
* Plenum
* Biscaya tai Mospilan
* Mavrik jos kukkivaa haluaa vielä ruiskuttaa
Nämä ovat Mavrikia lukuunottamatta eri vaikutustavan aineita.
Nyt yöllä meni 5. ruiskutus, Mospilan. Mukaan Solatrel, Booriravinne ja pyretroidi.
Seuraava onkin rapsin täyskukinta. Nuput ovat jo yli Foortin etupyörän navan.
Eli Juventus jää nyt sitten näillä näkymin viimeiseksi. Lakoakin on hiukan.
Mieleen jäi huumaava kaalin tuoksu tyynessä kesäyössä, kun hiersi
lehtiä traktorin renkaan alla.
-SS-
Kyllä te liian hätäisiä olette niitten koppiaisten kanssa, kun ei ne puoli-pökerryksissä olevat mitään vahinkoa enään saa aikaiseksi.
-
Jaahas, nyt on ajettu kirpoille yksi kierros Karatea, yksi Kestaccia ja tänään Avauntia kuoriaisille ja kaalikoin toukille. Milläs seuraavaksi yritetään?
* Plenum
* Biscaya tai Mospilan
* Mavrik jos kukkivaa haluaa vielä ruiskuttaa
Nämä ovat Mavrikia lukuunottamatta eri vaikutustavan aineita.
Nyt yöllä meni 5. ruiskutus, Mospilan. Mukaan Solatrel, Booriravinne ja pyretroidi.
Seuraava onkin rapsin täyskukinta. Nuput ovat jo yli Foortin etupyörän navan.
Eli Juventus jää nyt sitten näillä näkymin viimeiseksi. Lakoakin on hiukan.
Mieleen jäi huumaava kaalin tuoksu tyynessä kesäyössä, kun hiersi
lehtiä traktorin renkaan alla.
-SS-
Eikö rapsissa jo ole joitakin kukkia? Ilmeisesti ei. Kukkivaa kasvustoahan ei saa ruiskuttaa!
Ja oliko ne kuoriaiset siellä keskellä yötä paikallakaan, tai ainakaan aktiivisia, teho voi jäädä vähän huonommaksi, vielä kun niillä on leukaperät halvaantuneena muutama päivä sitten tehdyn Avaunt-hyökkäyksen jälkeen.
-
Ruiskutus viimeistään BBCH 64. CL7130 oli noin vaiheessa 57.Proximo ehkä päivänrinteessä juuri vähän päälle 60.
Näkyvää kukkaa ei ole mutta muutaman päivän päästä jo on. Avaunt nyt on jo viikon takana ja 80% kuoriaisista oli lentänyt voimakkaiden etelätuulien myötä paikalle.
-SS-
-
Täällä ällyyttävät ensikertalaista rypsibesserwisserit, ruiskuta, älä turhaan ruiskuta, mikset jo, älä vielä, no, Bernerin ParasSato™ -ohjelmasta saa jonkinnäköisen kuvan asioista, jota sitten noudatin, kun en muutakaan selvää tietoa saanut, mikä sopisi meikäläisen lajikkeeseen, kasvuasteeseen, hyönteishavaintoihin ja maalajeihin.
(http://www.viistonninen.com/muut/Parassato_rapsi.jpg)
Kasvuaste pisimmälle päässeessä osassa oli mielestäni selvästi enimmäkseen 57.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_210616A.jpg)
Kokonaisuus ei sisältänyt kukkivia yksilöitä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_210616B.jpg)
Bernerin tiedotteessa 20.06 päivältä varoitettiin kaalikoin vaaroista.
http://www.farmit.net/oljykasvit/2016/06/20/kaalikoivaara-jatkuu
(http://www.farmit.net/sites/default/files/styles/lead_image/public/news_lead_image/kaalikoi_farmit_etusivu_640x240.jpg?itok=sfQliihD)
Joten panin töpinäksi ja lähdin yöllä liikkeelle, kun ei oikein muutakaan käyttökelpoista aikaa ollut, ja tosiaan ollaan aivan kukkimisen kynnyksellä, alkaa olla ruiskuttajan päivät luetut.
-SS-
-
Ja oliko ne kuoriaiset siellä keskellä yötä paikallakaan,
tai ainakaan aktiivisia, teho voi jäädä vähän huonommaksi,
vielä kun niillä on leukaperät halvaantuneena muutama päivä
sitten tehdyn Avaunt-hyökkäyksen jälkeen.
Joo Avauntista on yli viikko, olisiko kohta 8-9 päivää. Mospilan on systeeminen ja sateenkesto on välitön, eiköhän se tehoa, kun koppiaiset nukkuvat siinä tertussa. Päivällä ne pudottautuvat maahan jos niitä häiritään, kun ovat vikkelämpiä. Enkä muutenkaan ruiskuta hyönteisaineita kuin keskellä yötä, on sen verran mehiläistarhaushistoriaa itsellä.
Nyt päivällä kun tarkkailin, on jotakin tapahtunut, haluttomia ovat ja osa niin kuin nukkuu.
-SS-
-
Se on nyt jo hyvä ruveta varautumaan reilun neljän tonnin satoon per hehtaari. Hyvänä apuna kuivaajan ja
peräkärryn tilkitsemisessä on vesi ,siellä missä vesi pysyy niin rypsi/rapsitkin pysyvät ,ai niin puimurin tilkitseminen
meinasi unohtua ,siinä sitä haastetta enempikin.
-
Se on nyt jo hyvä ruveta varautumaan reilun neljän tonnin satoon per hehtaari. Hyvänä apuna kuivaajan ja
peräkärryn tilkitsemisessä on vesi ,siellä missä vesi pysyy niin rypsi/rapsitkin pysyvät ,ai niin puimurin tilkitseminen
meinasi unohtua ,siinä sitä haastetta enempikin.
Rikkilannoitus jäi pois, koska satoi, eli varmasti on puutosta ettei optimaaliseen pääse. Piti laittaa 100 kg YarabelaSulfan En kuitenkaan uskaltanut mennä raskaan levittimen kanssa rypemään. Ruiskun kanssa oli siinä ja siinä, että pääsin liukasta rinnettä ylös. Voi olla myöhäsitä laittaa, ja pelkään lakoa myös. Typpi taitaa olla 100 kg/ha tähän mennessä. Rikkiviljavuus on ollut hyvä tai tyydyttävä. Käytin varmaan vanhaa Y5 siihen rapsiin. Siinä on rikkiä.
Mutta jos kukkimisen alkaminen ei ala heti, eikä ennen viikonloppua sada paljon, niin multa kuivuu pyöränjäljessä voisi levittää samalla 12 m leveydellä sitä Sulfania. Se on kyllä nopea homma tehdä ruiskutusjälkiä pitkin.
-SS-
-
Olle Adolphssonia mukaillen:
Nu lyser ängarna av sommarns alla blommor.
Nu surrar bin, och fåglar sjunger överallt.
Nu stryker vinden genom trädens höga kronor
men i -SS- trädgård är det visset, mörkt och kallt.
Där är det risigt och förvuxet, fult och snårigt
och lika hopplöst trist och grått som i hans bröst.
Härute doftar det av sommarns alla dofter.
Här är det sommar, men där borta är det höst. :D :D
Ps. Mitäs noille hymiöille on tapahtunut??
-
Kyllä kylillä on kovempia puisuttelijoita vielä. Parhaimmillaan omenapuista tippuu lehdet ja raakileet, männyistä tuoreemmat vuosikasvaimet, toisessa päässä kesää ja ruista et muuta aikaisempaa syyskylvöistä on vaikea saada alkuun kun punertuu viikon päästä kuoliaaksi.
-SS-
-
Kyllä kylillä on kovempia puisuttelijoita vielä. Parhaimmillaan omenapuista tippuu lehdet ja raakileet, männyistä tuoreemmat vuosikasvaimet, toisessa päässä kesää ja ruista et muuta aikaisempaa syyskylvöistä on vaikea saada alkuun kun punertuu viikon päästä kuoliaaksi.
-SS-
80-vuotias pitkän linjan öljykasviammattilainen on tehnyt pelkästään neljä kirppukierrosta. On tiheää keltasta merta jo.
-
Ennen hienoja nettikuvia ja helposti löytyviä kasvuastekuvia rypsin pahkahomeruiskutuksen ajankohdaksi neuvottiin "kun ensimmäiset terälehdet putoavat". Harmaiden muistikuvien mukaan home nimenomaan tarttuu ja kasvaa ensin noissa varsisseissa terälehdissä ja siitä sitten varren sisään. Tuo sinun kasvuasteeksi 57 arvioima ei ole vielä tuon vanhan neuvon mukainen ruiskutusaika, vaikka Bernerin kuvan perusteella siltä näyttääkin. Bernerin tekstin mukaan se pitäisi tehdä jossain vaiheessa täyskukintaa. Kuva rapsista on epävirallinen kasvuaste "myöhäinen nuppuvaihe-kukinnan alkaminen tai jotain sinne päin". Mutta ei missään tapauksessa vielä minkään sortin täyskukintaa tai edes kukintaa ainakaan minun mielestäni. Nuput kyllä kellertävät, mutta terälehdet eivät ole auenneet.
Ja sanotaan nyt vielä kerran... tuskin rapsikaan niin lakoon menee, että siitä olisi puinnissa haittaa. Eiköhän rapsillakin jää samanlainen vajaan parikymmenen sentin ilmarako maan ja kasvutosmaton väliin kuin rypsilläkin jää. Eihän mikään tietenkään kovaa rankka sadetta kestä loputtomiin.
-
Ennen hienoja nettikuvia ja helposti löytyviä kasvuastekuvia rypsin pahkahomeruiskutuksen ajankohdaksi neuvottiin "kun ensimmäiset terälehdet putoavat". Harmaiden muistikuvien mukaan home nimenomaan tarttuu ja kasvaa ensin noissa varsisseissa terälehdissä ja siitä sitten varren sisään. Tuo sinun kasvuasteeksi 57 arvioima ei ole vielä tuon vanhan neuvon mukainen ruiskutusaika, vaikka Bernerin kuvan perusteella siltä näyttääkin. Bernerin tekstin mukaan se pitäisi tehdä jossain vaiheessa täyskukintaa. Kuva rapsista on epävirallinen kasvuaste "myöhäinen nuppuvaihe-kukinnan alkaminen tai jotain sinne päin". Mutta ei missään tapauksessa vielä minkään sortin täyskukintaa tai edes kukintaa ainakaan minun mielestäni. Nuput kyllä kellertävät, mutta terälehdet eivät ole auenneet.
Ja sanotaan nyt vielä kerran... tuskin rapsikaan niin lakoon menee, että siitä olisi puinnissa haittaa. Eiköhän rapsillakin jää samanlainen vajaan parikymmenen sentin ilmarako maan ja kasvutosmaton väliin kuin rypsilläkin jää. Eihän mikään tietenkään kovaa rankka sadetta kestä loputtomiin.
Joo tuo oma 57 arvio koskikin tarkoituksellisesti nimenomaan sitä, että Mospilan ei ollut vielä liian myöhäisessä, laittomalla alueella. Juventushan jää sinne täyskukintaan. Ehkä sen täyskukinnan näkisi jo kauempaakin, ei tarvii kasvuastetaulukoita miettiä.
Eikös se lako kuitenkin ole hankalampi varisemisen kannalta, kun joutuu noukkimaan maasta, eikä joka paikassa pääse vastalakoon ?
Varisemistappiot ovat Svensk Raps sivuilla mainitut lähes ankarimmiksi tappioiksi kasvintuhoojien jälkeen. Siksi semmoisia lateksimaaliruiskutteita siellä testataan. Toisaalta, pitäisi olla varmaan 40 m ruisku, ettei ruiskuttaminen tee lisää tappioita.
-SS-
-
Kyllä kylillä on kovempia puisuttelijoita vielä. Parhaimmillaan omenapuista tippuu lehdet ja raakileet, männyistä tuoreemmat vuosikasvaimet, toisessa päässä kesää ja ruista et muuta aikaisempaa syyskylvöistä on vaikea saada alkuun kun punertuu viikon päästä kuoliaaksi.
-SS-
80-vuotias pitkän linjan öljykasviammattilainen on tehnyt pelkästään neljä kirppukierrosta. On tiheää keltasta merta jo.
Sitten se lienee aikasta rypsiä, joka on kukassa jo koko Etelä-Suomessa. Toivottavasti noilla neljällä kierroksella on käytetty jotakin muutakin kuin pyretriiniä, vanhat eivät usko mitään resistenssiä koskaan syntyvän, kun ei semmoista evoluutiota kas ole olemassa.
Tai sitten on kellari täynnä saksalaista Zyclon Beetä.
-SS-
-
Kai siellä etelässä jo kukkii, kun täälläkin jo jonnii verran kellertelee (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-317.gif)
-
... On tiheää keltasta merta jo.
Sitten se lienee aikasta rypsiä, joka on kukassa jo koko Etelä-Suomessa.
-SS-
Et vissiin ole viime päivien aikana käynyt Piihovin ja Salon nurkilla... Kyllä värin muuttuminen on enemmän kiinni kylvö- tai sanotaan mieluummin itämispäivästä kuin lajista tai lahikkeesta.
-
Kyllä kylillä on kovempia puisuttelijoita vielä. Parhaimmillaan omenapuista tippuu lehdet ja raakileet, männyistä tuoreemmat vuosikasvaimet, toisessa päässä kesää ja ruista et muuta aikaisempaa syyskylvöistä on vaikea saada alkuun kun punertuu viikon päästä kuoliaaksi.
-SS-
80-vuotias pitkän linjan öljykasviammattilainen on tehnyt pelkästään neljä kirppukierrosta. On tiheää keltasta merta jo.
Sitten se lienee aikasta rypsiä, joka on kukassa jo koko Etelä-Suomessa. Toivottavasti noilla neljällä kierroksella on käytetty jotakin muutakin kuin pyretriiniä, vanhat eivät usko mitään resistenssiä koskaan syntyvän, kun ei semmoista evoluutiota kas ole olemassa.
Tai sitten on kellari täynnä saksalaista Zyclon Beetä.
-SS-
Mehiläispönttöjä sillä on siinä 100metrin säteellä. Hunajaa kun "viljelee".
Toukokuun toisella viikolla taisi kylvää.
-
... On tiheää keltasta merta jo.
Sitten se lienee aikasta rypsiä, joka on kukassa jo koko Etelä-Suomessa.
-SS-
Et vissiin ole viime päivien aikana käynyt Piihovin ja Salon nurkilla... Kyllä värin muuttuminen on enemmän kiinni kylvö- tai sanotaan mieluummin itämispäivästä kuin lajista tai lahikkeesta.
Juu on se syysohra tai jotain mikä viime syksynä siihen tien viereen kylvettiin, jo kukassa.
-SS-
-
huolehtikaa kaalikoin toukkien torjunnasta. avaunt ainoa joka tehoaa varmasti. ainakin meidän seudulla hirvittävästi niitä matoja ja ajokertoja tulee vielä lisää. kuoriaiset on pieni vaiva tänä vuonna.
-
huolehtikaa kaalikoin toukkien torjunnasta. avaunt ainoa joka tehoaa varmasti. ainakin meidän seudulla hirvittävästi niitä matoja ja ajokertoja tulee vielä lisää. kuoriaiset on pieni vaiva tänä vuonna.
Sellanen vihree tulitikun paksunen kaveri, sentti pituutta. Parissa päivässä on hybridiin tullu isoja reikiä..... ei sillä että olisin seurannu mutta kuitenkin....
-
... On tiheää keltasta merta jo.
Sitten se lienee aikasta rypsiä, joka on kukassa jo koko Etelä-Suomessa.
-SS-
Et vissiin ole viime päivien aikana käynyt Piihovin ja Salon nurkilla... Kyllä värin muuttuminen on enemmän kiinni kylvö- tai sanotaan mieluummin itämispäivästä kuin lajista tai lahikkeesta.
Voikukkaa ;D
-
huolehtikaa kaalikoin toukkien torjunnasta. avaunt ainoa joka tehoaa varmasti. ainakin meidän seudulla hirvittävästi niitä matoja ja ajokertoja tulee vielä lisää. kuoriaiset on pieni vaiva tänä vuonna.
Sellanen vihree tulitikun paksunen kaveri, sentti pituutta. Parissa päivässä on hybridiin tullu isoja reikiä..... ei sillä että olisin seurannu mutta kuitenkin....
Tääkin riesa vielä. Kyllä tässä on vuosien varrella jo koettu varmaan kaikki mahdolliset rypsin/rapsinviljelyyn liittyvät erikoisikävyydet. Kyllä tää saa nyt olla meikäläisellä viimeinen öljykasvivuosi. Kyllähän sitä taas tulevan talven viljelijäpäivillä varmaan taas jauholakkeja usutetaan kylvämään öljykasveja seuraavana kesänä, ja kun ulkona paukkuu pakkanen ja lunta on puoli metriä, niin kaalikoit ja muut önniäiset tuntuvat kaukaisilta asioilta ja ongelmilta, mutta hyvät neuvojat, minuun ei usuttelunne enää tehoa, kylvän sitten mieluummin vaikka kauraa, kuin alan näiden rypsirapsien kanssa pelleilemään ja päätä seinään hakkaamaan.
Kemikaali-alit on tietysti innoissaan, kun pääsevät mättämään rahaa jos jonkinmoisiin erikoistuholaisaineisiin. Ja päivystämään ruiskun kanssa melkein päivittäin.
-
Kemikaali-alit on tietysti innoissaan, kun pääsevät mättämään rahaa jos jonkinmoisiin erikoistuholaisaineisiin. Ja päivystämään ruiskun kanssa melkein päivittäin.
Tuleehan siinä vähä sellainen Vietnamin lentäjä-ässä tunne kun levittää ruiskun siivet ja alkaa pudottamaan napalmia koppiaisten niskaan ;D
-
Kukkivassa kasvustossa ei voi enää tehdä kaalikoin torjuntaa.
Varoaika 56 vrk.
Valmistetta saa käyttää kerran kasvukauden aikana.
Ei saa käyttää kukkivaan kasvustoon
-SS-
-
huolehtikaa kaalikoin toukkien torjunnasta. avaunt ainoa joka tehoaa varmasti. ainakin meidän seudulla hirvittävästi niitä matoja ja ajokertoja tulee vielä lisää. kuoriaiset on pieni vaiva tänä vuonna.
Sellanen vihree tulitikun paksunen kaveri, sentti pituutta. Parissa päivässä on hybridiin tullu isoja reikiä..... ei sillä että olisin seurannu mutta kuitenkin....
Tääkin riesa vielä. Kyllä tässä on vuosien varrella jo koettu varmaan kaikki mahdolliset rypsin/rapsinviljelyyn liittyvät erikoisikävyydet. Kyllä tää saa nyt olla meikäläisellä viimeinen öljykasvivuosi. Kyllähän sitä taas tulevan talven viljelijäpäivillä varmaan taas jauholakkeja usutetaan kylvämään öljykasveja seuraavana kesänä, ja kun ulkona paukkuu pakkanen ja lunta on puoli metriä, niin kaalikoit ja muut önniäiset tuntuvat kaukaisilta asioilta ja ongelmilta, mutta hyvät neuvojat, minuun ei usuttelunne enää tehoa, kylvän sitten mieluummin vaikka kauraa, kuin alan näiden rypsirapsien kanssa pelleilemään ja päätä seinään hakkaamaan.
Kemikaali-alit on tietysti innoissaan, kun pääsevät mättämään rahaa jos jonkinmoisiin erikoistuholaisaineisiin. Ja päivystämään ruiskun kanssa melkein päivittäin.
Meilläkin rypsiä/rapsis ollut viljelykierrossa niinkauan kuin muistan isän ajoilta ja nyt viides vuosi itsellä. Jotenkin itselläkin meinaa välillä usko loppua koko rypsitouhuun, ruiskun kanssa saa olla valmiudessa jatkuvasti. Nytkin kaalikoit kovasti koittavat kasvustoa rouskuttaa, eilen piti niitä kouluttaa mutta ei ehtinyt ensimmäistäkään tankkia ajaa loppuun kun tuli vettä niskaan. Aamulla puoli neljän aikaan ylös ja tökötit koille niskaan ja siitä sitten suorilta päivähommiin pajalle. Se vaan tahtoo välillä olla raskasta pajahommien ja peltohommien yhdistäminen kun yöunet jää vähille ja kummallakaan puolella ei tahdo ymmärrystä löytyä maajussille ;D
-
huolehtikaa kaalikoin toukkien torjunnasta. avaunt ainoa joka tehoaa varmasti. ainakin meidän seudulla hirvittävästi niitä matoja ja ajokertoja tulee vielä lisää. kuoriaiset on pieni vaiva tänä vuonna.
Sellanen vihree tulitikun paksunen kaveri, sentti pituutta. Parissa päivässä on hybridiin tullu isoja reikiä..... ei sillä että olisin seurannu mutta kuitenkin....
Tääkin riesa vielä. Kyllä tässä on vuosien varrella jo koettu varmaan kaikki mahdolliset rypsin/rapsinviljelyyn liittyvät erikoisikävyydet. Kyllä tää saa nyt olla meikäläisellä viimeinen öljykasvivuosi. Kyllähän sitä taas tulevan talven viljelijäpäivillä varmaan taas jauholakkeja usutetaan kylvämään öljykasveja seuraavana kesänä, ja kun ulkona paukkuu pakkanen ja lunta on puoli metriä, niin kaalikoit ja muut önniäiset tuntuvat kaukaisilta asioilta ja ongelmilta, mutta hyvät neuvojat, minuun ei usuttelunne enää tehoa, kylvän sitten mieluummin vaikka kauraa, kuin alan näiden rypsirapsien kanssa pelleilemään ja päätä seinään hakkaamaan.
Kemikaali-alit on tietysti innoissaan, kun pääsevät mättämään rahaa jos jonkinmoisiin erikoistuholaisaineisiin. Ja päivystämään ruiskun kanssa melkein päivittäin.
Meilläkin rypsiä/rapsis ollut viljelykierrossa niinkauan kuin muistan isän ajoilta ja nyt viides vuosi itsellä. Jotenkin itselläkin meinaa välillä usko loppua koko rypsitouhuun, ruiskun kanssa saa olla valmiudessa jatkuvasti. Nytkin kaalikoit kovasti koittavat kasvustoa rouskuttaa, eilen piti niitä kouluttaa mutta ei ehtinyt ensimmäistäkään tankkia ajaa loppuun kun tuli vettä niskaan. Aamulla puoli neljän aikaan ylös ja tökötit koille niskaan ja siitä sitten suorilta päivähommiin pajalle. Se vaan tahtoo välillä olla raskasta pajahommien ja peltohommien yhdistäminen kun yöunet jää vähille ja kummallakaan puolella ei tahdo ymmärrystä löytyä maajussille ;D
Mut jos taas satoa tuleekin semmonen nätti kolme tonnia, niin eiköhän mieli muutu :)
-
huolehtikaa kaalikoin toukkien torjunnasta. avaunt ainoa joka tehoaa varmasti. ainakin meidän seudulla hirvittävästi niitä matoja ja ajokertoja tulee vielä lisää. kuoriaiset on pieni vaiva tänä vuonna.
Sellanen vihree tulitikun paksunen kaveri, sentti pituutta. Parissa päivässä on hybridiin tullu isoja reikiä..... ei sillä että olisin seurannu mutta kuitenkin....
Tääkin riesa vielä. Kyllä tässä on vuosien varrella jo koettu varmaan kaikki mahdolliset rypsin/rapsinviljelyyn liittyvät erikoisikävyydet. Kyllä tää saa nyt olla meikäläisellä viimeinen öljykasvivuosi. Kyllähän sitä taas tulevan talven viljelijäpäivillä varmaan taas jauholakkeja usutetaan kylvämään öljykasveja seuraavana kesänä, ja kun ulkona paukkuu pakkanen ja lunta on puoli metriä, niin kaalikoit ja muut önniäiset tuntuvat kaukaisilta asioilta ja ongelmilta, mutta hyvät neuvojat, minuun ei usuttelunne enää tehoa, kylvän sitten mieluummin vaikka kauraa, kuin alan näiden rypsirapsien kanssa pelleilemään ja päätä seinään hakkaamaan.
Kemikaali-alit on tietysti innoissaan, kun pääsevät mättämään rahaa jos jonkinmoisiin erikoistuholaisaineisiin. Ja päivystämään ruiskun kanssa melkein päivittäin.
Meilläkin rypsiä/rapsis ollut viljelykierrossa niinkauan kuin muistan isän ajoilta ja nyt viides vuosi itsellä. Jotenkin itselläkin meinaa välillä usko loppua koko rypsitouhuun, ruiskun kanssa saa olla valmiudessa jatkuvasti. Nytkin kaalikoit kovasti koittavat kasvustoa rouskuttaa, eilen piti niitä kouluttaa mutta ei ehtinyt ensimmäistäkään tankkia ajaa loppuun kun tuli vettä niskaan. Aamulla puoli neljän aikaan ylös ja tökötit koille niskaan ja siitä sitten suorilta päivähommiin pajalle. Se vaan tahtoo välillä olla raskasta pajahommien ja peltohommien yhdistäminen kun yöunet jää vähille ja kummallakaan puolella ei tahdo ymmärrystä löytyä maajussille ;D
Mut jos taas satoa tuleekin semmonen nätti kolme tonnia, niin eiköhän mieli muutu :)
Sehän se on mikä tässä leikissä pitää mukana :)
-
Juventuksen laonestovaikutus toimii alkavan kukinnan aikaan, eipä juurikaan
myöhemmin. Pahkahomeen torjuntaan liian aikainen. Eli lienee syytä laittaa
nyt Juventus 90 ja viikon päästä Amistar tai Proline.
Voi elämä tätä ruiskuttelua. Peltotuen toimintolistassa ohra on 7 riviä pitkä,
sisältäen peltotyöt kaikki kynnöstä ja tasausäestyksestä lähtien. CL Rapsilla
jo 22 riviä ja lisää tulee !
No, vilja-aineissa säästyy roimasti kun kykkii tuolla pienellä rapsipalstalla, eikä
pää edes käänny ohrahalmeen suuntaan.
-SS-
-
Ei kevätrapsi tarvitse laontorjuntaa. Menee korkeintaan kallelleen, ei koskaan maahan asti. Tämä ei vaikuta puintiin lainkaan. Jätä ainakin koeala ruiskuttamatta niin huomaat miten vaikuttaa.
-
Ei kevätrapsi tarvitse laontorjuntaa. Menee korkeintaan kallelleen, ei koskaan maahan asti. Tämä ei vaikuta puintiin lainkaan. Jätä ainakin koeala ruiskuttamatta niin huomaat miten vaikuttaa.
Epäilen, että nuo saviset paikat, joissa on viimeksi saatu kyntöfältti maahan piikkipyörillä avittamalla, eivät varmaankaan tarvitse. Mutta täytyy myöntää, että laitoin loput rapsit oikein etsimällä etsien kaikkein pehmeimpiin ja multaisimpiin koloihin, jolloin pituutta on jo etupyörän päälle asti.
Mutta kuvia varten oli pakko keksiä jokin mannekiiniksi suostuva pala, semmoinen multapaikka kun on vahvaa ja lehtevää ihan kuin Pohjammaalla.
Ketä kiinnostaa vaaksankorkuinen pelikortin kokoiset lehdet omaava surkastunut ruoto kukkimassa.
-SS-
-
Juventuksen laonestovaikutus toimii alkavan kukinnan aikaan, eipä juurikaan
myöhemmin. Pahkahomeen torjuntaan liian aikainen. Eli lienee syytä laittaa
nyt Juventus 90 ja viikon päästä Amistar tai Proline.
Voi elämä tätä ruiskuttelua. Peltotuen toimintolistassa ohra on 7 riviä pitkä,
sisältäen peltotyöt kaikki kynnöstä ja tasausäestyksestä lähtien. CL Rapsilla
jo 22 riviä ja lisää tulee !
No, vilja-aineissa säästyy roimasti kun kykkii tuolla pienellä rapsipalstalla, eikä
pää edes käänny ohrahalmeen suuntaan.
-SS-
Kuten huomaat tämä savikka vaatii oikeasti viljelemistä ennen kuin sieltä se hulppea tili tulee, ei ole niin kuin ohra ,kaura ,vehnä
viljelit miten vain aina sama jää viivan alle.
-
Kaalikoit tehneet aika komiat tuhot rypsikasvustoon sateiden aikana, saas nähdä oliko pelastusoperaatiosta mitään hyötyä. Lehdet on kyllä aika reikäisiksi saaneet syötyä, kellään heittää kokemusta siitä paljonko lehdet voi olla syötyinä ennen kuin on totaalikatastrofi edessä?
-
Joissakin julkaisuissa on mainittu, että satotappioita tulee, mutta suuruusluokkaakaan ei ole mainittu. Muiden kaalikasvien viljelijät tietävät, että Sumithiion ja Roxion ovat toimivia ja normi pyretroidit lähinnä rauhoittavat ruiskuttelijansa mieltä.
Koska rapsikuoriaiset eivät ole aikaisempaa suurempi ongelma, ja pahkahomeen hallintaan on aina vaan tehokkaampia keinoja, ainoaksi syyksi eteläisen Suomen koeasemien ja käytännön viljelmien satotason negatiiviseen kehitykseen lienee juurikin nämä uudet vitsaukset.
Dimetoaatti nimenomaan on piilottelevien toukkien torjuntaan se oikea aine. Ei ihme, että 70-luvun öljykasvirälssi kiikkutuolissaan kummastelee, mikä ihmeen syöntiongelma ?
Ei liene yllätys, että seuraavan listan tehoaineiden kieltäminen toi reiät lehtiin, nyt on lähinnä tuurista kiinni, mihin suurimmat kaukokulkeutumat osuvat:
Lindaani
Tiraami
Fenitronioni
Dimetoaatti
-SS-
-
Perätilan kakkostilan sijaintipaikoilla muuan öljykasvipioneeri kertoo että karate ei ainakaan kaalikoihin tehoa.
Maastullin nettilehdessä juttua...
-
Pikkuöttiäisiä suurempia satotappioita tulee tekemään, heti kun rypsiin lituja alkaa kehittyä, ne samperin pikkulintuparvet. Ja taitaa miljoonat naakatkin viihtyä rypsimailla, tiedä sitten syövätkö etanoita, mutta varistavat nekin, ainakin herkästi rapisevaa rapsia (siitä varmaan nimikin, rapeseed, "rapisee") (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-858.gif)
Yks riesa on myös rusakot, parhaiten on ollu samalla pellolla kirmaamassa 11 pitkäkorvaa. Nuo ristisuut ainakin vetäsee kokonaiset kasvit kerralla kitusiinsa. (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-mad-smileys-38.gif)
Lisäksi myrskyllä ruiskuttelevat naapuripeltojen kemikaali-alit on yks perkkeleen riesa. Taas on 15-metriä rypsiä sileänä yhden innokkaan rajalla (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-mad-smileys-121.gif)
-
Proximo rapsin pääverson kukat ovat voittopuolisesti vioittuneita, sen huomasin nyt käydessäni kierroksella. Surkastuneiden kukkien sisässä oli kuoriaisten pesä. Eli jos kukkanupputertussa oli 5 kuoriaista, niitä voi kasvissa olla 30 ?
Onko nyt sitten mahdollisuus ruiskuttaa Mavrikia kukkivaan kasvustoon ? Kimalaisia ja mehiläisiä liikkuu jo rapsissa, en ole kylällä mehiläispesiä nähnyt, mutta jollakulla niitä sitten on kun niitä tuolla lentelee. Saisikohan maatalloussihteerin kautta kiinni hunaja-ammattilaisia. Harrastajilla ei kai niin väliä, eivät ainakaan haasta oikeuteen.
-SS-
-
Perätilan kakkostilan sijaintipaikoilla muuan öljykasvipioneeri kertoo että karate ei ainakaan kaalikoihin tehoa.
Maastullin nettilehdessä juttua...
Joo kaakosta tulevat nuo kestävät kannat, eikä niitä ehdi Pohjanmaalle asti.
Ilkka Kouvo kertoo, että Karate Zeon ei tehonnut ollenkaan, ja puolet lehtipinta-alasta syödään, jos mitään ei tehdä. Sato kuulemma on täys nolla vioittuneilla osilla.
Ne poikkisyödyt kukkavarret lienevätkin kaalikoin toukan tekosia.
Tämmöistä tämä on, ötökkä toisensa jälkeen menee resistenssilistalle. On sillä joku syy, kun keskieurooppalainen viljelijä tuhahtaa huwittuneesti kevätöljykasvin viljelyehdotukselle. Että vähän siihen tapaan, että joo koita vaan, sitten näet.
-SS-
-
Eikä tämä kaalikoi uusi asia ole.
30.7.2010
Etelä-Suomen rypsipellot uhkaavat hävitä kaalikoiden ja -perhosten toukkien suihin.
Tuulen mukana (?) tulleet tuhohyönteisparvet ovat asettuneet öljykasvipelloille ja käyttävät
rypsikasvuston lehdet ja lidut ravinnokseen.
Etelärannikon rypsipelloilla on jo aiheutunut merkittäviä tappioita.
Viljelijöitä kehotetaan tarkkailuun ja tarkistamaan oman öljykasvipeltonsa tilanne.
Kaalikoiden ja -perhosten torjunta on vielä mahdollista kukinnan päättäneissä
kasvustoissa aineiden varoajat huomioiden.
-SS-
-
Ja SS piti kerääjäkasvia turhana.
Onhan tää henkeseleitä paukuttavalle rypsiöljybeduiinille vaikee vuosi. Mustaa kultaa myöhästetyllä kylvöllä ilman ongelmia. No juu...
Sikäli mielenkiintoinen yhteensattuma että tuholaisten täyttämä vuosi osui juuri kun on KM:n satokilapailu öljykasveilla. Nyt seulotaan myös kemikaalisesti valistuneiden ja aktivoituneiden viljelijöiden taidot. Kaks kertaa vuorokaudessa pitää olla rähmällään kasvustossa että tietää mitä ja koska tarvii ruiskuttaa.
Onko ylävaltalaisilla etulyöntiasema tuholaispaineen suhteen? Sen tiedämme loppusyksystä.....
-
Kaalikoi mäyttää olevan suurempi ongelma litujen kehittymisvaiheessa kuin tässä voimakkaan kasvun vaiheessa. Nyt kun kantaa on omasta takaa, pitää varautua ruiskuttamaan kukkimisen jälkeen, varsinaista satotappioiden tuottajaa.
Kyllä ensikertalainen saa tänä kesänä hyvän rokotuksen öljykasveja vastaan.
-SS-
-
Satokilpailulohkolla kaikki keinot lienevät sallittuja.
Danadim on huippusatojen avain.
-SS-
-
Milläs ruiskutustekniikalla sinne lehden alapinnalle nyt sitten päästään, missä kaalikoin toukat puuhailevat? Mahdollisimman korkea paine, jolloin lentävä ainesumu pyörii ja pölisee kasvuston alaosiinkin ja toivottavasti kulkeutuu edes vähän alapinnoille? Tai jotain.
-
Milläs ruiskutustekniikalla sinne lehden alapinnalle nyt sitten päästään, missä kaalikoin toukat puuhailevat? Mahdollisimman korkea paine, jolloin lentävä ainesumu pyörii ja pölisee kasvuston alaosiinkin ja toivottavasti kulkeutuu edes vähän alapinnoille? Tai jotain.
Otat puomit irti ja käännät?
Ei vaineskaan. Suuttimet höyryasetukselle ja puomi alas, vaatii tyynen ilman.
-
Milläs ruiskutustekniikalla sinne lehden alapinnalle nyt sitten päästään, missä kaalikoin toukat puuhailevat? Mahdollisimman korkea paine, jolloin lentävä ainesumu pyörii ja pölisee kasvuston alaosiinkin ja toivottavasti kulkeutuu edes vähän alapinnoille? Tai jotain.
Otat puomit irti ja käännät?
Ei vaineskaan. Suuttimet höyryasetukselle ja puomi alas, vaatii tyynen ilman.
Jotain tommoista kait.... Ja kai niistä vinottain suihkuttavista suuttimistakin voisi olla jotain hyötyä. Tietysti jos lähellä olisi urakoitsija, jolla olisi ilma-avusteinen Hardin pressuruutta tai semmoinen y-maatalouden aikoinaan myymä taskalainen pisaralla pisimmälle sumuruutta. Ne voisivat olla oikein hyviä silloin kun kasviin pitäisi osua joka suunnasta.
-
Proximo rapsissa on kaalikoin tuhoja melkoisesti. Rapsikuoriaiset ovat jotenkin hitaita, ja ne ovat vaellelleet lehdille, paljon niitä edelleen on.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_230616D.jpg)
Mato on alapinnalla, mutta kyllä ruiskun sumu rei'istä pääsee sinne allekin, eikö.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_230616E.jpg)
Rapsikuoriaisia edelleen paljon
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_230616A.jpg)
Proximo rapsissa on alkava kukinta, eli Mavrik silti lienee vielä mahdollinen
kaalikoita vastaan.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_230616B.jpg)
Clearfield rapsissa on vähemmän vioitusta ja se on myöhäisemmässä.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_230616A.jpg)
Kyllä on ruis helppoa, huhtikuussa kohtuudella apulantaa ja keväämmällä
vähän Cantoria, kasvaa se sen 3 t sadon ainakin. Hiukan on luohoa, mutta ei rukiissa haittaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/SU_Allawi_230616A.jpg)
Mahtaakohan pihakin tarvita ruiskuttaa, tämmöisiä led lamppuja heiluttelevia
petomatoja oli trapun edessä. Hmmm. ei tarkentanut Samppa ihan matoon vaan ruohonlehteen...
(http://www.viistonninen.com/muut/Kiiltomato.jpg)
-SS-
-
Tuolta kivenheiton päästä kuuluu rouskis rouskis, toukat syövät hybridiä, taitaa 1000kg olla kiva pala.
Toiselta puolelta kuuluu tasainen kohina, ohra kasvaa hullun lailla seiskatonnaria.
-
Tuolta kivenheiton päästä kuuluu rouskis rouskis, toukat syövät hybridiä, taitaa 1000kg olla kiva pala.
Toiselta puolelta kuuluu tasainen kohina, ohra kasvaa hullun lailla seiskatonnaria.
Ei hätä ole tämän näköinen. Kohta pysähtyy öttiäisen rouskutus, tyyni ilta, vesipisarat kuivuneet ja lämmin vesi. Painetta lisään ja keltaiset suuttimet.
Ja erikoiskiinnitettä hiukan. Samalla vois vehnälle laittaa lisätyppeä, aamulla sitten. Tai jotain. Ei kiirettä. Ohra on joo hyvää, tekemättäkin, siellähän se kasvaa, annetun lannoituksen puitteissa.
-SS-
-
Edellinen kesä meni SS :llä keräjäkasveilla ,tämä kesä rapsilla ,niin pitäiskö se kumina ottaa ensi kesäksi ,tuntuu jotenkin ,että se olisi
kuiville savikoille passeli.
Ainakin omalla maalla pehmensi neljä metriä syväksi kaivetun kanavan savi ,joka vielä kutos pillarilla polettiin tiilikovaksi ,jota ei ees
saanut kynnettyä ,mutta sen verran äestettyä että sai kuminan kylvettyä. Kolme vuotta kumina sitä möyhi ,niin olipa sen jälkeen muhua
maa ja kyntäminenkin onnistu.
-
On mulla hyvä kerääjäoras nyt, kun tein suojaviljatyylillä ennen isoa sadekautta sitä kerääjää. Parikymmentä kiloa siementä, niin johan on pikku piikkiä vihreänään valvojan tulla valvottavaa valvomalla valvomaan.
Palsta jää vihreäksi sänkikesannoksi ensi kesäksi, jos vaikka hybriidiruista. Pääsee glyfoamaan oikein antaumuksella.
-SS-
-
Mutta Juventus - ruiskutus, sademäärä on ollut 3 viikon aikana ennen kukkimista yli 30 mm. Eli tämä laukaisisi ruískutustarpeen. Kuinkahan nopeasti se täyskukinta sitten alkaa, kun nyt on pelto niin kuin vähän keltainen. Ajattelin vaan ennakolta väistää ennustettuja runsaita sateita viikonloppuna ja maanantaina. Menee pelto pehmeäksi helposti, eikä sitten oikein uskalla lähteä rypemään, märkä savi on rapsimaassa "limaisempaa" kuin viljapellossa.
Laitanpa tankkiin, mitä sitä arpomaan.
Jos tulee hienot kelit ja pitkä kukinta, saahan sinne vaikka Prolinen vetäistä hissiruiskulla.
-SS-
-
Milläs ruiskutustekniikalla sinne lehden alapinnalle nyt sitten päästään, missä kaalikoin toukat puuhailevat? Mahdollisimman korkea paine, jolloin lentävä ainesumu pyörii ja pölisee kasvuston alaosiinkin ja toivottavasti kulkeutuu edes vähän alapinnoille? Tai jotain.
Twin...
-
Ehkäpä se Juventuksen aika nyt on oikea, puomeihin takertui terälehtiä
Edit: sinne meni Juventukset.
-SS-
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaalikoin-torjunnassa-tekniikka-on-t%C3%A4rke%C3%A4-1.152539
Tuo Maaseudun artikkeli on hieman ontuva, niin kuin joku erityinen ruiskutustekniikka auttaisi resistenssiin. Kaalikoin resistenssi on yleinen, nopeasti leviävä ja arkipäivää Euroopassa, Brittein Saarilla, USA:ssa ja Kanadassa ja myös Kaukoidässä. Resistenssi kehittyy ensin osassa populaatiota, hyönteiset kulkevat pitkiä matkoja ja sekoittuvat paikallisiin kantoihin. Vuotuisten vahinkojen sanotaan olevan jo 4 miljardia dollaria.
Kaalikoin resistenssi on kaikkien tehoryhmien osalta havaittu jo useampi vuosi sitten, eli ei ole ihme, jos madot vaan jatkavat mönkimistään, vaikka kuinka ruiskuttaa. GMO saattaa tulla tässä apuun, on olemassa geeni, joka viivästyttää naaraiden sukukypsäksi tulemista, joten munantuotanto heikkenee. Naaras normaalisti pystyy jo 2 viikon kuluttua munimaan 300 munaa. Eli lisääntyminen on voimakasta. Tämä geeni leviää melko nopeasti parveen.
Tietty ympäristönsuojelijat älähtävät, tykkäävät niellä margariinissaan dimetoaattia sitten mieluummin.
-SS-
-
Matikainen sanoo maastullissa, että yöllä hän ruiskutti kaalikoit, koska silloin ne nukkuu, mut päivällä lentelee, jolloin ne ei välttämättä jää ruiskupuomin alapuolelle. No läksin viideltä aamulla ruiskuttamaan, mut ne koit lenteli jo iloisesti, lensivät ruiskun päälle ja sieltä vahingoniloisesti ilkkuivat, että etpäs saanut meitä myrkytettyä, häh häh hää.
-
Matikainen sanoo maastullissa, että yöllä hän ruiskutti kaalikoit, koska silloin ne nukkuu, mut päivällä lentelee, jolloin ne ei välttämättä jää ruiskupuomin alapuolelle. No läksin viideltä aamulla ruiskuttamaan, mut ne koit lenteli jo iloisesti, lensivät ruiskun päälle ja sieltä vahingoniloisesti ilkkuivat, että etpäs saanut meitä myrkytettyä, häh häh hää.
Otit eilen jo ennakkoo tälle päivälle? Hyvä trippi näytti olevan, puhuvia ja nauravia kaalikoita, cool, kerro lisää millä lähdit liikkeelle..
=)
-
Ehkäpä se Juventuksen aika nyt on oikea, puomeihin takertui terälehtiä
Edit: sinne meni Juventukset.
-SS-
Miten ne terälehdet niihin puomeihin nousi, ettei olisi ollut niitä koiperhosia?
Sitten kun niitä terslehtiä on nii että on syyläri tukossa, on ollut oikea hetki (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-195.gif)
-
Dimetoaatti systeeminen aine.
-
Ehkäpä se Juventuksen aika nyt on oikea, puomeihin takertui terälehtiä
Edit: sinne meni Juventukset.
-SS-
Miten ne terälehdet niihin puomeihin nousi, ettei olisi ollut niitä koiperhosia?
Sitten kun niitä terslehtiä on nii että on syyläri tukossa, on ollut oikea hetki (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-195.gif)
Joo eihän tuo pahkahomeruiskutus vielä ole.tässä vaiheessa. Mutta niitä terälehtiä niistä pisimmistä jäi puomiin kun pyyhkäisin aika alhaalla. Oli niitä maassakin ennen ruiskutusta kun istuin pellossa kaalikoita laskemassa.
Mutta Prolinen loppua ja muuta löytyy eiköhän vielä kierros nro 7 mahdu Peltotuen ruiskutusohjelmaan.
Mutta se hyöty tuosta rapsin työläydestä on, että vilja on saanut kasvaa kiusaamatta, ei ole lehdet palaneet ravinne- ja tautiaineruiskutuksista. On niin nätin mäköistä ainakin kauempaa ruiskuttaessa. Eli rapsia voisi pitää ns. houkutuskasvina, pitää viljanpilaajan poissa pellolta.
-SS-
-
Dimetoaatti systeeminen aine.
Epäilen, että dimetoaattijäämien takia on rypsillä ja rapsilla kielletty. Eikä siis kannattane edes salaa laittaa; sama tuo Steward niminen aine, tehoaa vielä Euroopassa mutta kurittaa pölyttäjiä erittäin pahasti koska tarttuu kasvista. Mehiläiset pitäisi seutukunnalla pitää ns. fangattuina pari päivää kun näillä käsitellään, sen verran yksittäistä kukkaa on jo pelloissa.
-SS-
-
Tuskinpa Dimetoaattijäämät mustassa kullassa ovat ongelma.
Ongelma lienee Dimtoaatin kulkeutuminen kasvissa myös uusiin kasvaviiin kasvinosiin ja siis myös ruiskutuksen jälkeen avautuviin kukkiin. Tästä taas pölyttäjätkin saavat osuutensa.
Dimetoaattia saa käytää mm. kaalilla 28vrk varoaika huomioiden.
-
Tuskinpa Dimetoaattijäämät mustassa kullassa ovat ongelma.
Ongelma lienee Dimtoaatin kulkeutuminen kasvissa myös uusiin kasvaviiin kasvinosiin ja siis myös ruiskutuksen jälkeen avautuviin kukkiin. Tästä taas pölyttäjätkin saavat osuutensa.
Dimetoaattia saa käytää mm. kaalilla 28vrk varoaika huomioiden.
Juuri näin, se voi myös olla se Roxionin liuotin, ainakin kun niitä mehiläiskasoja lapioitiin sieltä pesiltä, ne haisivat ihan sille liuottimelle.
Toisaalta, mehiläishoito lienee vähämerkityksellinen elinkeino, tämän tehoöljykasvitalouden rinnalla, olisiko mehiläispesät vietävä vaan pois, jonnekin metsäselkosille, niin pystyisi laittamaan kunnon taistelukaasut rapsipeltoon.
-SS
-
Tulee tohon rypsiin vaan kukkasia kahde ruiskutuksen taktiikallakin. En muista onko ennen juhannuksena ollut vielä kukkaa. (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-cool-smileys-855.gif)
(http://i8.aijaa.com/t/00287/14196793.t.jpg) (http://aijaa.com/5MwP9S)
Ohrakin alkaa tulla tähkälle, tohon varmaan pääsee syssymmällä laittamaan jotain syys-öljykasvia, noi öljykasvit kun on niiiin helppoja ja mukavia viljeltäviä (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-love-smileys-466.gif)
(http://i11.aijaa.com/t/00191/14196794.t.jpg) (http://aijaa.com/1ryXxM)
-
Voihan perkele. :O :O
Onkohan myyrät harrastanu trappia tuolla? Ainakin näyttää että lehdet on saanu haulisateen. :O
(http://i1.aijaa.com/t/00377/14196805.t.jpg) (http://aijaa.com/I1nHBf) (http://i9.aijaa.com/t/00378/14196807.t.jpg) (http://aijaa.com/2HuC1v) (http://i7.aijaa.com/t/00285/14196806.t.jpg) (http://aijaa.com/khFswz)
Saas nähdä kuinka kylvä ja unohda toimii...........
-
Ei nuo lehtien reiät mutta katkovat ne kukkanuppujen alla olevat varret. Rontti vaan näkyy kukkanupusta, ei niitä pallukoitakaan.
-SS-
-
Voihan perkele. :O :O
Onkohan myyrät harrastanu trappia tuolla? Ainakin näyttää että lehdet on saanu haulisateen. :O
(http://i1.aijaa.com/t/00377/14196805.t.jpg) (http://aijaa.com/I1nHBf) (http://i9.aijaa.com/t/00378/14196807.t.jpg) (http://aijaa.com/2HuC1v) (http://i7.aijaa.com/t/00285/14196806.t.jpg) (http://aijaa.com/khFswz)
Saas nähdä kuinka kylvä ja unohda toimii...........
Onkos SKN:llä joku salainen rapsipelto tuolla jossakin, julkisesti ei tunnustaudu rapsinviljelijäksi.
-
Voihan perkele. :O :O
Onkohan myyrät harrastanu trappia tuolla? Ainakin näyttää että lehdet on saanu haulisateen. :O
(http://i1.aijaa.com/t/00377/14196805.t.jpg) (http://aijaa.com/I1nHBf) (http://i9.aijaa.com/t/00378/14196807.t.jpg) (http://aijaa.com/2HuC1v) (http://i7.aijaa.com/t/00285/14196806.t.jpg) (http://aijaa.com/khFswz)
Saas nähdä kuinka kylvä ja unohda toimii...........
Onkos SKN:llä joku salainen rapsipelto tuolla jossakin, julkisesti ei tunnustaudu rapsinviljelijäksi.
Onhan niitä kaappihomojakin......
-
Toi on varmaan se riistapelto
-SS-
-
Proximo rapsi kasvaa paremmin kevyellä maalla. On kukassa ja rehevää, hiekkaa ja hietaa, kevätkyntö. Savimaalla kituu, vai olisiko kuivuus jo vaivannut sitä kevätkynnettyä. CL_7130 kevätrapsi taas pitää savimaasta, on jo kukassa ja tuntuu viihtyvän. Multaisessa paikassa tekee vaan lehteä ja naattia, kukkavarret unohtuivat jonnekin.
Kuvia otan joskus pyhänä sitten.
-SS-
-
Proximo rapsi kasvaa paremmin kevyellä maalla. Savimaalla kituu, vai olisiko kuivuus jo vaivannut sitä kevätkynnettyä.
Että olisi oikein lajikeominaisuus? Paljon mahdollista, mulla samanlaista. Laittaisin kuitenkin aika paljon esimuokkauksen eli kynnön ja kuivan kesän piikkiin. Jatkoa ajatellen voisin kokeilla Ceeällää savisimmille lohkoille.
-
CL rypsillä näkyy clamoxsin vaikutus alkuvaiheessa ,näky ero selvästi ,kun loppu clamoxksi kesken ja galeralla paikkasin kyseisen kohdan ,
mutta viimme yön ötökkä ruiskutuksessa en enään eroa huomannut.
-
Alkaa kaaliperhosiakin liihotella normaalia enempi vainioilla (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-indifferent-smileys-722.gif)
-
Nyt sitten Kylmiksen ja meikäläisen huomaama kukkimisen poisjäänti Proximo kevätrapsilla löysi selityksensä:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_250616A.jpg)
Matoinvaasio kiipeää kukkavartta ylös ja syö kukat ja nuput poikki.
Jos pelto alkaa harvakseltaan kukkia ja kukkiminen loppuu ennen kuin
alkaakaan, varmasti on tämä tuho kyseessä. Maantien toisella puolella
Proximo on päässyt parempaan kasvuun, hiekkaisella palstalla, siinä
kukkia on edes jonkin verran.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_250616B.jpg)
Täytyy käydä CL rapsilohkolla, onkohan siellä mato syönyt jo kaiken.
Kahdeksansadan kilon huippusatoa odotellessa.
-SS-
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tehokkaasti-pensovat-%C3%B6ljykasvit-kest%C3%A4v%C3%A4t-kaalikoin-hy%C3%B6kk%C3%A4ykset-1.152615
Berner Parassato - guru ei ole huolissaan kaalikoista. Mutta kun hän puhuu ruiskutteluista kello kolmelta yöllä, tarkoittaako hän kukkivien kasvustojen ruiskuttamisia ? Avaunt ja muut tehokkaat aineet ovat kukkivilta kielletyt. Mavrikia ei saa muutamaa kertaa enempää laittaa samaan kasvustoon.
Eli loppuuko kaalikoin invaasio itsekseen, jolloin uusi kukkavarsien muodostuminen alkaa ja korjuuaika vain viivästyy.
-SS-
-
Joo-o, viimeinen yritys koita/toukkia vastaan oli sitten tänään - 5 baria painetta, 300 litraa vettä, ja Mavrikkia...
Toivoa vain voi, että niitä kukkivia kukkavarsia sinne alkaisi tulla syötyjen tilalle, kokonaisuutena kasvustossa on valtavasti massaa - parin viikon kuluttua sen sitten näkee...
Tulee noista komeita ruismaan pohjia, jossei muuta.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tehokkaasti-pensovat-%C3%B6ljykasvit-kest%C3%A4v%C3%A4t-kaalikoin-hy%C3%B6kk%C3%A4ykset-1.152615
Berner Parassato - guru ei ole huolissaan kaalikoista. Mutta kun hän puhuu ruiskutteluista kello kolmelta yöllä, tarkoittaako hän kukkivien kasvustojen ruiskuttamisia ? Avaunt ja muut tehokkaat aineet ovat kukkivilta kielletyt. Mavrikia ei saa muutamaa kertaa enempää laittaa samaan kasvustoon.
Eli loppuuko kaalikoin invaasio itsekseen, jolloin uusi kukkavarsien muodostuminen alkaa ja korjuuaika vain viivästyy.
-SS-
Ei kait toi toukkavaihe enää kovin kauaa kestä. Sittenhän ne koteloituu varmaan pariksi kolmeksi viikoksi, sitten tulee uudet koit jotka munii uudet munat, kait se munavaihekin taas pari viikkoa kestää, joten siinä kintaalla on että toinen toukkavaihe ehtii tulla rypsiä nakertamaan.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tehokkaasti-pensovat-%C3%B6ljykasvit-kest%C3%A4v%C3%A4t-kaalikoin-hy%C3%B6kk%C3%A4ykset-1.152615
Berner Parassato - guru ei ole huolissaan kaalikoista. Mutta kun hän puhuu ruiskutteluista kello kolmelta yöllä, tarkoittaako hän kukkivien kasvustojen ruiskuttamisia ? Avaunt ja muut tehokkaat aineet ovat kukkivilta kielletyt. Mavrikia ei saa muutamaa kertaa enempää laittaa samaan kasvustoon.
Eli loppuuko kaalikoin invaasio itsekseen, jolloin uusi kukkavarsien muodostuminen alkaa ja korjuuaika vain viivästyy.
-SS-
Ei kait toi toukkavaihe enää kovin kauaa kestä. Sittenhän ne koteloituu varmaan pariksi kolmeksi viikoksi, sitten tulee uudet koit jotka munii uudet munat, kait se munavaihekin taas pari viikkoa kestää, joten siinä kintaalla on että toinen toukkavaihe ehtii tulla rypsiä nakertamaan.
Mitähän nää öttiäiset tekee Heinäkuun lopulla kylvettävälle syysrapsille??
-
Viisi päivää sitten vedin Avauntin ja tänään rohkenin ensimmäisen kerran käydä pellolla. Joku ihme siellä on nyt tapahtunut, kun toukkia ei ole suurin piirtein ainuttakaan, lienevätkö koteloituneet johonkin? Lentävät koitkin ovat melko vähissä. Kuoriaisia jonkin verran, mutta taitaa nyt jäädä herran haltuun, katotaan syksyllä tuleeko jotain säiliöön.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tehokkaasti-pensovat-%C3%B6ljykasvit-kest%C3%A4v%C3%A4t-kaalikoin-hy%C3%B6kk%C3%A4ykset-1.152615
Berner Parassato - guru ei ole huolissaan kaalikoista. Mutta kun hän puhuu ruiskutteluista kello kolmelta yöllä, tarkoittaako hän kukkivien kasvustojen ruiskuttamisia ? Avaunt ja muut tehokkaat aineet ovat kukkivilta kielletyt. Mavrikia ei saa muutamaa kertaa enempää laittaa samaan kasvustoon.
Eli loppuuko kaalikoin invaasio itsekseen, jolloin uusi kukkavarsien muodostuminen alkaa ja korjuuaika vain viivästyy.
-SS-
Ei kait toi toukkavaihe enää kovin kauaa kestä. Sittenhän ne koteloituu varmaan pariksi kolmeksi viikoksi, sitten tulee uudet koit jotka munii uudet munat, kait se munavaihekin taas pari viikkoa kestää, joten siinä kintaalla on että toinen toukkavaihe ehtii tulla rypsiä nakertamaan.
Mitähän nää öttiäiset tekee Heinäkuun lopulla kylvettävälle syysrapsille??
Tämän haluaisin minäkin tietää. Nyt hieman ottaa päähän, kun sitä avaunttia ei tullut aikoinaan ruiskutettua. Matoja ei ole paljon, mutta jos kanta alkaakin vahvistua, niin mitäs sitten. Onko Maverik sellainen, että se voidaan vetää tästä kukintavaiheesta eteenpäin. Täytyy seurata tilanteen kehittymistä. Tästä tulee kyllä tosi pitkä kesä, jos ei toi kaalikoi-invaasio suostu rauhoittumaan.
-
Nyt petita lähti kasvuun. On siellä matoja lehdillä ja ötököitä popsimassa kukkanupput. Toinen ruiskutus nyt avauntilla jos ei tuu ukkosta.
Ja viereiselle lohkolle aijon kylvää syysrapsia.
-
Proximo rapsi kasvaa paremmin kevyellä maalla. On kukassa ja rehevää, hiekkaa ja hietaa, kevätkyntö. Savimaalla kituu, vai olisiko kuivuus jo vaivannut sitä kevätkynnettyä. CL_7130 kevätrapsi taas pitää savimaasta, on jo kukassa ja tuntuu viihtyvän. Multaisessa paikassa tekee vaan lehteä ja naattia, kukkavarret unohtuivat jonnekin.
Kuvia otan joskus pyhänä sitten.
-SS-
Joo, proximo kituu kuivalla savella kun taas hybridi viihtyy hyvin. Hybridi ei ainakaan mulla toiminut kevyellä maalla. Taas poutivalla savella oli kuin kotonaan.
-
Rypsit on täällä täydessä kukassa. Selkeästi näkyy kasvuaikaero rapsiin nähden.
Joo, kyllä toi Maverikki näyttää olevan vastaus ongelmiini. Täytyy huomenna käydä hakemassa pari litraa namia möttösille.
-
Proximo rapsi kasvaa paremmin kevyellä maalla. On kukassa ja rehevää, hiekkaa ja hietaa, kevätkyntö. Savimaalla kituu, vai olisiko kuivuus jo vaivannut sitä kevätkynnettyä. CL_7130 kevätrapsi taas pitää savimaasta, on jo kukassa ja tuntuu viihtyvän. Multaisessa paikassa tekee vaan lehteä ja naattia, kukkavarret unohtuivat jonnekin.
Kuvia otan joskus pyhänä sitten.
-SS-
Joo, proximo kituu kuivalla savella kun taas hybridi viihtyy hyvin. Hybridi ei ainakaan mulla toiminut kevyellä maalla. Taas poutivalla savella oli kuin kotonaan.
Mielenkiintoista. Onnistuisikohan noiden lajikkeiden sekoittaminen, kun mulla noi maalajit menee niin, että melkein joka lohkolla on kumpaakin. Jos tekisi sekoituksen, niin olisi keskimäärin hyvä.
-
Rypsit on täällä täydessä kukassa. Selkeästi näkyy kasvuaikaero rapsiin nähden.
Joo, kyllä toi Maverikki näyttää olevan vastaus ongelmiini. Täytyy huomenna käydä hakemassa pari litraa namia möttösille.
Niin jos Mavrikia tarkoitat, sen käyttöaika vain täyteen kukintaan asti. Tietty jos kukinta jää pois matojen takia, lienee siis luvallista ruiskuttaa öisin.
Ruiskuttajalle ongelmia tiedossa, öisin on aikamoinen kaste, tänäkin aamuna loppui vasta kymmenen aikaan. No, apilat kylvetty EFA alaan ja sitten odottelemaan kaksi ja puoli viikkoa, jotta pääsee ruiskuttamaan glyfosaattia ja sitten vaan rapsinkylvöille.
En syysrapsista olisi huolissaan kaalikoin osalta, se nyt ei ainakaan ala niin nopeasti kukkia kesällä, joten Danadimia salaa samalla kun vetäisee kahukärpäset, niin eiköhän se siitä. Muualla Euroopassa kaalikoin tuhot ryysrapsilla alkoivat toukokuun lopussa, ja siellä joutuu kukkineita rapsipeltoja ruiskuttamaan nimenomaan lituvaiheessa. Kaalikoin toukka kun tekee usein kotelonsa sinne lituun sisälle.
Mutta muuttavilla kaalikoilla on vahva resistenssi olemassa, jo 1979 raportoitiin resistenssi-ilmiö Keski-Euroopassa. Rapsikuoriainen ei ehkä olekaan tärkein öljykasvien tuholainen, seuraavan 10 vuoden aikana.
-SS-
-
Proximo rapsi kasvaa paremmin kevyellä maalla. On kukassa ja rehevää, hiekkaa ja hietaa, kevätkyntö. Savimaalla kituu, vai olisiko kuivuus jo vaivannut sitä kevätkynnettyä. CL_7130 kevätrapsi taas pitää savimaasta, on jo kukassa ja tuntuu viihtyvän. Multaisessa paikassa tekee vaan lehteä ja naattia, kukkavarret unohtuivat jonnekin.
Kuvia otan joskus pyhänä sitten.
-SS-
Joo, proximo kituu kuivalla savella kun taas hybridi viihtyy hyvin. Hybridi ei ainakaan mulla toiminut kevyellä maalla. Taas poutivalla savella oli kuin kotonaan.
Mielenkiintoista. Onnistuisikohan noiden lajikkeiden sekoittaminen, kun mulla noi maalajit menee niin, että melkein joka lohkolla on kumpaakin. Jos tekisi sekoituksen, niin olisi keskimäärin hyvä.
Toi toinen on CL kevätrapsi.
-SS-
-
Rypsit on täällä täydessä kukassa. Selkeästi näkyy kasvuaikaero rapsiin nähden.
Joo, kyllä toi Maverikki näyttää olevan vastaus ongelmiini. Täytyy huomenna käydä hakemassa pari litraa namia möttösille.
Niin jos Mavrikia tarkoitat, sen käyttöaika vain täyteen kukintaan asti. Tietty jos kukinta jää pois matojen takia, lienee siis luvallista ruiskuttaa öisin.
Ruiskuttajalle ongelmia tiedossa, öisin on aikamoinen kaste, tänäkin aamuna loppui vasta kymmenen aikaan. No, apilat kylvetty EFA alaan ja sitten odottelemaan kaksi ja puoli viikkoa, jotta pääsee ruiskuttamaan glyfosaattia ja sitten vaan rapsinkylvöille.
En syysrapsista olisi huolissaan kaalikoin osalta, se nyt ei ainakaan ala niin nopeasti kukkia kesällä, joten Danadimia salaa samalla kun vetäisee kahukärpäset, niin eiköhän se siitä. Muualla Euroopassa kaalikoin tuhot ryysrapsilla alkoivat toukokuun lopussa, ja siellä joutuu kukkineita rapsipeltoja ruiskuttamaan nimenomaan lituvaiheessa. Kaalikoin toukka kun tekee usein kotelonsa sinne lituun sisälle.
Mutta muuttavilla kaalikoilla on vahva resistenssi olemassa, jo 1979 raportoitiin resistenssi-ilmiö Keski-Euroopassa. Rapsikuoriainen ei ehkä olekaan tärkein öljykasvien tuholainen, seuraavan 10 vuoden aikana.
-SS-
Ei ollut Mavrikilla mitään tehoa - muutaman yksinäisen kasvin tikutin ja arvuuttelin ennen ja jälkeen tuloksia, ei niin mitään vaikutusta
-
Sitä voisi kokeilla. Smillaa ja proximoa sekaisin. Päivät ovat aika lähellä toisiaan.
-
Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt. Kuulin et dimetoaattiakin olisi jossain kestänyt. Karmeeta jälkeä on
Kysymys kuuluu tosiaan täyttääkö sivuversot vielä pääversolta jäävän tilan ja satoa tulee. Mun ekat alkaa kukkia, pikkuhiljaa kun pääversotuhoja, mut nää pari viikkoo myöhemmin kylvetty on katuja. Tässä just täyttelen ruiskua. Avaunt, pari desiä decis megaa, zoomia ja sitoa kun ei oo silvet goldia.
-
Mistä se on lähtenyt tuo ajatus, että Avaunt tarttis vielä kiinnitteen kumppaniksi? Ei käyttöohjeissa ole mitään mainintaa kiinnitteestä.
-
Nyt petita lähti kasvuun. On siellä matoja lehdillä ja ötököitä popsimassa kukkanupput. Toinen ruiskutus nyt avauntilla jos ei tuu ukkosta.
Ja viereiselle lohkolle aijon kylvää syysrapsia.
Kävin ruiskuttamassa ja käänsin muutaman rypsin lehteä. Siellä oli etanoita!
-
Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.
Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..
Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.
Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa. Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin kiusaamassa. Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.
Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.
Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.
-SS-
-
Tämä rypsin ja rapsin sekaviljely alkaa myös kiinnostaa, raitoina esimerkiksi. Olisko mahdollista, että pitkälle kehittyneet rypsit veisivät rapsikuoriaisten ohessa myös kaalikoin mielenkiinnon. Sitten kun munivat ja toukat kehittyvät ja koteloituvat, jäisi kolme-neljä viikkoa rapsille aikaa mennä lituvaiheeseen, jolioin taas kaikki systeemiset aineet ja vahvat pyretroidit ovat käytettävissä.
Helpoin asia olisi järjestää niin, että laittaisi vanerista väliseinän, ja sitten toiseen päähän kylvökonetta ne rypsinsiement, parista putkesta esmes. Sitten yksi tai kaksi luukkua kiinni, että jää selvä väli rapisn ja rypsin välille. Edestakaisin ajaessa olisi rypsiä vajaa metri, ja kummallakin puolella väli ja loput rapsia.
Clearfield lajikkeitakin löytyy kumpaakin lajia.
-SS-
-
Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.
Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..
Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.
Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa. Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin kiusaamassa. Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.
Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.
Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.
-SS-
Onhan se toisaalta väärin, jos paikkakunnalla on esimerkiksi yksi mehiläistarhaaja, sen ehdoilla joutuu menemään kaikki kunnan viljelijät ja menettämään satonsa kestoörkkien suihin. Ja usein tuo mehiläistarhaaja on palkkatyönsä ohella mehiläisharrastelija. Se yksi harrastelijatarhaajahan vie niitä pönttöjä ympäri kuntaa, peltoaukeiden laidoille, joten kaikki viljelijät saa olla varpaillaan ton harrastelijan takia. Samanlaista toisten mailla loisimista kun porotalous, ja lailla suojattu. Maajussit joutuu käräjille heti jos yksikin yhdyskunta delaa, vaikka jussi suojelee omalla maallaan olevaa satoaan, laki on harrastelijatarhaajan puolella. Viljelijä joutuu korvaamaan harrastelijatarhaajalle menettämänsä tappiot oletetun huippuhunajasadon mukaan ja jalostetut rotumehiläiset. Lisäksi maajussi menettää sadon lisäksi ympäristötuen. (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-sad-smileys-733.gif)
Joo tää oli provo (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-191.gif)
-
Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.
Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..
Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.
Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa. Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin kiusaamassa. Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.
Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.
Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.
-SS-
Onhan se toisaalta väärin, jos paikkakunnalla on esimerkiksi yksi mehiläistarhaaja, sen ehdoilla joutuu menemään kaikki kunnan viljelijät ja menettämään satonsa kestoörkkien suihin. Ja usein tuo mehiläistarhaaja on palkkatyönsä ohella mehiläisharrastelija. Se yksi harrastelijatarhaajahan vie niitä pönttöjä ympäri kuntaa, peltoaukeiden laidoille, joten kaikki viljelijät saa olla varpaillaan ton harrastelijan takia. Samanlaista toisten mailla loisimista kun porotalous, ja lailla suojattu. Maajussit joutuu käräjille heti jos yksikin yhdyskunta delaa, vaikka jussi suojelee omalla maallaan olevaa satoaan, laki on harrastelijatarhaajan puolella. Viljelijä joutuu korvaamaan harrastelijatarhaajalle menettämänsä tappiot oletetun huippuhunajasadon mukaan ja jalostetut rotumehiläiset. Lisäksi maajussi menettää sadon lisäksi ympäristötuen. (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-sad-smileys-733.gif)
Joo tää oli provo (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-191.gif)
Tuo saattaa olla totisinta totta jossain vaiheessa, ikävä kyllä. Lueskelin noitten ötökkätainnutteiden myyntitekstejä ja erään purkin kyljestä jäi mieleen että käyttö 60 metriä lähempänä mehiläispesiä ainoastaan pesän omistajan luvalla. Meidänkin kylän eräs eturivin myöhäisen kylvön rypsimestari on järjestämässä koko kylän kattavaa mehiläispöntötystä, kyseli josko allekirjoittaneen peltoladon päähän saisi laittaa pönttöjä myöskin. Onneksi en tuolloin vastannut suorilta sekus pistätte... Tässä tapauksessa pitää mehiläispesän omistajan joko hyväksyä se että niitä aineita pitää saada käyttää koko rypsi/rapsi alalla tai sitten pistää ne pönttönsä muualle kuin sinne peltoladon viereen. Tietty jos ne mehiläiset oppii sotimaan kaalikoita ja kirppoja vastaan on tilanne aivan eri ;D
-
Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt.
Suolaa haavoihin. Taisin tehdä aikamoisen vahingon itselleni. Nyt lienee parasta, ettei käy lähelläkään rapsipeltoa ennen pahkahomeruiskutusta...
-
Pahkahomeesta tuli mieleen kalkkihome
(https://portal.mtt.fi/images/tuhoojat/Kalkkihome_2.jpg)
Oletteko kukaan tehneet tästä havaintoja lähivuosina ??? Itse en ole nähnyt yhtään 22 vuoteen.
-
Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.
Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..
Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.
Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa. Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin kiusaamassa. Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.
Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.
Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.
-SS-
Onhan se toisaalta väärin, jos paikkakunnalla on esimerkiksi yksi mehiläistarhaaja, sen ehdoilla joutuu menemään kaikki kunnan viljelijät ja menettämään satonsa kestoörkkien suihin. Ja usein tuo mehiläistarhaaja on palkkatyönsä ohella mehiläisharrastelija. Se yksi harrastelijatarhaajahan vie niitä pönttöjä ympäri kuntaa, peltoaukeiden laidoille, joten kaikki viljelijät saa olla varpaillaan ton harrastelijan takia. Samanlaista toisten mailla loisimista kun porotalous, ja lailla suojattu. Maajussit joutuu käräjille heti jos yksikin yhdyskunta delaa, vaikka jussi suojelee omalla maallaan olevaa satoaan, laki on harrastelijatarhaajan puolella. Viljelijä joutuu korvaamaan harrastelijatarhaajalle menettämänsä tappiot oletetun huippuhunajasadon mukaan ja jalostetut rotumehiläiset. Lisäksi maajussi menettää sadon lisäksi ympäristötuen. (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-sad-smileys-733.gif)
Joo tää oli provo (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-191.gif)
Tuo saattaa olla totisinta totta jossain vaiheessa, ikävä kyllä. Lueskelin noitten ötökkätainnutteiden myyntitekstejä ja erään purkin kyljestä jäi mieleen että käyttö 60 metriä lähempänä mehiläispesiä ainoastaan pesän omistajan luvalla. Meidänkin kylän eräs eturivin myöhäisen kylvön rypsimestari on järjestämässä koko kylän kattavaa mehiläispöntötystä, kyseli josko allekirjoittaneen peltoladon päähän saisi laittaa pönttöjä myöskin. Onneksi en tuolloin vastannut suorilta sekus pistätte... Tässä tapauksessa pitää mehiläispesän omistajan joko hyväksyä se että niitä aineita pitää saada käyttää koko rypsi/rapsi alalla tai sitten pistää ne pönttönsä muualle kuin sinne peltoladon viereen. Tietty jos ne mehiläiset oppii sotimaan kaalikoita ja kirppoja vastaan on tilanne aivan eri ;D
Joo, mulla on tosiaan pöntöt 20 metrin päässä rapsimaan rajasta. Jos ei tätä mehiläistarhaajaa olisi tällä seudulla, niin varmaan ajelisin huolettomammin aineita kasvustoon. Kyllä tää tosi paljon rajoittaa touhuamista, mutta kun ei kehtaa aina olla kieltämässä joka asiaa. Ehkä on sitten parempi, että luopuu tästä öljykasvihommasta, vehnän kanssa ei ole tällaisia ongelmia.
-
Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.
-
Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.
Mitä nuo pajupuskat auttaa kirppa-, rapsikuoriais- ja kaalikoi-ongelmiin? Ja tuosta houkutuskasvista... Tuota voikukkaa tuntui taas tänäkeväänä olleen valtateitten varret keltaisenaan, siinä houkutuskasvissa nuo kuoriaisinvaasiot vain pääsi moninkertaistumaan. Ja jos rypsiä sekoittaa rapsin sekaan, pääsee rapsille antamaan sen "viimeisen voitelun" pari viikkoa liian aikaisin, koska rypsi alkaa kukkaamaan aikaisemmin. Kirpoille ehkä auttaa sekoittaa vähän peittaamatonta siementä peitatun sekaan, josko ne kirpat söisivät sitten vain ne peittaamattomien taimet.
-
Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.
Kyllähän pölyttäjät sinäänsä ovat tervetulleita rapsi ja rypsikasvustoon, mutta ainakin toistaiseksi on mielelestäni enemmän rajoittavia tekijöitä kuin niitä positiivisia puolia. Heti kun löytyy yhtä luotettavia ja tehokkaita keinoja tuholaisten varalle olen täysin valmis luopumaan niistä helkkarin kalliista aineista. Ja luulema ettei niistä pölyttäjistä olisi tänä(kään) vuonna ollut hyötyä jos kaalikoit ja kirpat olisivat saaneet mellastaa mielinmäärin pellolla. Ei siellä kukinnan aikaan enää olisi ollut mitään kukittavaa...
-
Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.
Paju ja voikukka ovat tärkeimmät pölyttäjien ravintokasvit keväällä. Ehkä luomurypsilän kannattaisi tosiaan jättää osa pelloista pajuille, kuten jo huomaamattaan tekevätkin
-
Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.
Paju ja voikukka ovat tärkeimmät pölyttäjien ravintokasvit keväällä. Ehkä luomurypsilän kannattaisi tosiaan jättää osa pelloista pajuille, kuten jo huomaamattaan tekevätkin
HUUTONAURUA!! =) =)
Ja kylmikselle,
Savikka on todella helppo kasvi torjua, vaikka siitä vehnästä.... =)
-
Mielestäni mehiläiset on tärkeä satoa lisäävä tekijä rypsinviljelyssä ja olen toivonut mehiläispesiä rypsipellon läheisyyteen.
Miten toimisi ja onko mahdollista yhdistää juventtuksen ja marvikin ruiskutus? ,kun on vielä epävarmaa tuon avauntin tehon
riittävyys ,nyt kun ensimmäiset kukat aukeavat ja avauntin ruiskutuksesta vasta kolme päivää aikaa.
-
Mielestäni mehiläiset on tärkeä satoa lisäävä tekijä rypsinviljelyssä ja olen toivonut mehiläispesiä rypsipellon läheisyyteen.
Miten toimisi ja onko mahdollista yhdistää juventtuksen ja marvikin ruiskutus? ,kun on vielä epävarmaa tuon avauntin tehon
riittävyys ,nyt kun ensimmäiset kukat aukeavat ja avauntin ruiskutuksesta vasta kolme päivää aikaa.
Tässähän tämän jutun juoni onkin, läheisyyteen muttei liian lähelle. Mehiläisillähän taitaa lentoalue olla siinä 1,5km pesästä, kun mehiläistarhaajat vähän katselisivat niitä paikkoja sillä tavalla ja kyselisivät että missä mahdollisesti niitä öljykasveja viljellään niin siitä saataisiin järkevä kokonaisuus jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Meidänkin kylällä ei ole kuin muutama potenttiaalinen öljykasvin kylväjä niin homma olisi järjestettävissä helposti.
-
Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.
Ohoh, ehkäpä taisinkin syyllistyä viljelijöiden salattujen tunteiden esiin kaivamiseen, vaikka lähinnä analysoin, en kannustanut mehiläiskriittiseen ajatteluun. Itselläni kun on tuosta mehiläishoidosta enemmän niin kuin myönteinen käsitys, koska isäni oli ammattitarhaaja sodan jälkeen, kun ei sotainvalidina muuhun pystynyt, ja piti meilläkin muutamaa pesää. Niin, rypsi sentään hyötyy pölytyspalvelusta, enemmän kuin rapsikuoriaiset parhaimmillaan voisivat viedä. Tämä rapsivillitys onkin eri asia, rapsi ei hyödy pölyttäjistä niin paljon kuin rypsi. Rypsillä arvioitu pölytyshyöty on noin neljännes, eli kahden tonnin sadosta arviolta 500 kg. Rapsilla on heitetty noin 5% pölytysvaikutus, joten kolmen tonnin potentiaalisesta sadosta 150 kg hyöty.
Ei ihme, että mehiläistarhaus nähdään enemmänkin rapsinviljelyn vihollisena kuin hyötynä.
Mutta vaikka olenkin oikea himoruiskutteija, näen tämän jo tehdyn 7 ruiskutuskierroksen ja kohta seuraavan kahdeksannen tautikierroksen plus lituvaiheen taistelut koiperhosten seuraavaa sukupolvea vastaan aivan järjettömänä hommana, jos ajattelee seuraavaa 20 vuotta, oikea mutanttituholaisten kasvattamo, siis johonkin kuutioon kasviöljyä tarvitaan kymmenen kiloa erilaisia torjunta-ainetiivisteitä !
Ei hyvää päivää sentään !
-SS-
-
Mielestäni mehiläiset on tärkeä satoa lisäävä tekijä rypsinviljelyssä ja olen toivonut mehiläispesiä rypsipellon läheisyyteen.
Miten toimisi ja onko mahdollista yhdistää juventtuksen ja marvikin ruiskutus? ,kun on vielä epävarmaa tuon avauntin tehon
riittävyys ,nyt kun ensimmäiset kukat aukeavat ja avauntin ruiskutuksesta vasta kolme päivää aikaa.
Minä yhdistin tuossa muutama päivä sitten, ja laitin hiukan Silvet Goldia joukkoon. Lentävät koit loppuivat, rapsikuoriaiset tippuivat, mutta madot lyllertävät vartta ylös ja alas siinä kuin ennenkin.
-SS-
-
Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.
-SS-
-
Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.
-SS-
Vesistön reunassa oikein käteviä kasveja, saa tuurata viuhkalla mielin määrin jos jonkinlaista kemikaalia.
Ei toki mykoritsaristoja paljon lämmitä nokkos ja mäntysoopavesineen.
-
Ja jos rypsiä sekoittaa rapsin sekaan, pääsee rapsille antamaan sen "viimeisen voitelun" pari viikkoa liian aikaisin, koska rypsi alkaa kukkaamaan aikaisemmin. Kirpoille ehkä auttaa sekoittaa vähän peittaamatonta siementä peitatun sekaan, josko ne kirpat söisivät sitten vain ne peittaamattomien taimet.
Ruotsin Raps-3000 projektissa nimenomaan tuo 2% rypsiä rapsin seassa on ollut toimiva ratkaisu, eli rajoitetaan sitä viimeisen voitelun tarvetta. Ajattelin tuota raitakylvöä siksi, ettei se mato liikkuisi lehdeltä toiselle, kun houkutuskasvi ei olisi kylki kiinni siinä rapsissa.
Ja eikös se rypsin muutenkin pitänyt toimia ihan ilman mitään aktiivitorjuntaa ? Köntyksellä on kääntynyt takki tuossa torjunta-aine-jutussa kuin populistipoliitikolla parhaimillaan ?
-SS-
-
Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.
-SS-
Samat pelisäännöt kyllä ovat. Ei niitä pajuja sarkaojissa kasvattaa kannatakaan. Ja piiri ja valtaojissakin pidetään niitoin kurissa ainakin pääosin. Eivät pajut toki viljelyä saa häiritä.
-
Ojissa ja sarkaojissa kasvavat yli oliko se nyt puolentoista metrin korkuiset pajupuskat vähennetään valvonnassa alasta, ainakin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa jälleen toiset pelisäännöt.
-SS-
Samat pelisäännöt kyllä ovat. Ei niitä pajuja sarkaojissa kasvattaa kannatakaan. Ja piiri ja valtaojissakin pidetään niitoin kurissa ainakin pääosin. Eivät pajut toki viljelyä saa häiritä.
Näin siis todellisuus, eli kyllä pajut saanevat jäädä joutomaille ja tuki-imuri-luonnonhoitopelloille.
-SS-
-
Vastaus rapsinviljelyn ongelmiin olisi GMO- jalostus, sen avulla pystyttäisiin jalostamaan rapsi, joka kestää erilaisia tuholaisia. Tämä olisi myöskin paljon luontoystävällisempää, kuin ei tarvitsisi käyttää monenlaisia hyötyeläimille haitallisia torjunta-aineita, mutta eurooppalaisten gmo-vastaisuus on sen verran järjenvastaisella tasolla, että tästä tuskin on toivoa ainakaan GMO -vastaisessa Euroopassa.
-
Vastaus rapsinviljelyn ongelmiin olisi GMO- jalostus, sen avulla pystyttäisiin jalostamaan rapsi, joka kestää erilaisia tuholaisia. Tämä olisi myöskin paljon luontoystävällisempää, kuin ei tarvitsisi käyttää monenlaisia hyötyeläimille haitallisia torjunta-aineita, mutta eurooppalaisten gmo-vastaisuus on sen verran järjenvastaisella tasolla, että tästä tuskin on toivoa ainakaan GMO -vastaisessa Euroopassa.
GMO koi (edit: korjattu) on tehokkaampi. Kaalikoihin on kokeellisesti siirretty samantapainen geeni kuin hyttysissä käytetty mm. Cayman saarilla, populaation väheneminen 96% , leviää urosten mukana ja estää naaraitten lisääntymistä. Ja valintapaine ei ole tekemässä näistä mitään tuomiopäivän sääskiä, vaan normaali lisääntyminen korjaa tilanteen luonnonmukaiseksi ennen pitkää, jos niin halutaan.
http://www.oxitec.com/agriculture/our-products/diamond-back-moth/
-SS-
-
Ja jos rypsiä sekoittaa rapsin sekaan, pääsee rapsille antamaan sen "viimeisen voitelun" pari viikkoa liian aikaisin, koska rypsi alkaa kukkaamaan aikaisemmin. Kirpoille ehkä auttaa sekoittaa vähän peittaamatonta siementä peitatun sekaan, josko ne kirpat söisivät sitten vain ne peittaamattomien taimet.
Ruotsin Raps-3000 projektissa nimenomaan tuo 2% rypsiä rapsin seassa on ollut toimiva ratkaisu, eli rajoitetaan sitä viimeisen voitelun tarvetta. Ajattelin tuota raitakylvöä siksi, ettei se mato liikkuisi lehdeltä toiselle, kun houkutuskasvi ei olisi kylki kiinni siinä rapsissa.
Ja eikös se rypsin muutenkin pitänyt toimia ihan ilman mitään aktiivitorjuntaa ? Köntyksellä on kääntynyt takki tuossa torjunta-aine-jutussa kuin populistipoliitikolla parhaimillaan ?
-SS-
Täytyy myöntää että oon tällä alueella puolta innokkaammin ruiskutellut rypsiä kun moni muu. Oon nimittäin kaksi kertaa torjunut elukkoja. Moni jonka kans oon jutellut, on ruiskuttanut vain kerran jotain pyretroidivalmistetta, minä innokas Avauntin ton "pyreen" lisäksi. Ja jessus vielä pitää mennä pahkahomeet torjumaan, kunhan kasvusto taas sateen jäljiltä kuivaa.
Ja kyllä minäkin tykkään että mehiläisiä ym. kukkakärpäsiä rypsissä käy pölytyshommissaan, mutta eikö nuo aikuiset kaalikoit hoida tuota virkaa, käyhän nekin mettä juomassa? Ja miksei kuoriaisetkin, lenteleehän nekin kukasta kukkaan, kerta siivekkäitä ovat.
-
Kitiiniin ei tahdo pöly tarttua kuten karvaseen.
Vähän kun oksennat kokolattiamatolle tai parketille. Toisesta lähtee yrjöpurjo pyyhkimällä kun toinen vaatii tv-shop höyrystinimurin.
-
Joku 500 - 600 km pohjoiseen niin vain tuntuu muutavan öljykasvinviljelyn ihan toiseksi elinkeinoksi. Täällä tuo kaukokulkeutuma varmaan osui parahiksi tuhoamaan sen osan öljykasvista, jonka pitäisi sato tuottaa, eli kukkavarret.
-SS-
-
Kitiiniin ei tahdo pöly tarttua kuten karvaseen.
Vähän kun oksennat kokolattiamatolle tai parketille. Toisesta lähtee yrjöpurjo pyyhkimällä kun toinen vaatii tv-shop höyrystinimurin.
Onhan tos mun avas olevilla koppiaisillakin jotain hiukkasia haarniskassaan :)
-
Joku 500 - 600 km pohjoiseen niin vain tuntuu muutavan öljykasvinviljelyn ihan toiseksi elinkeinoksi. Täällä tuo kaukokulkeutuma varmaan osui parahiksi tuhoamaan sen osan öljykasvista, jonka pitäisi sato tuottaa, eli kukkavarret.
-SS-
Öljykasvinviljely tulisikin siirtää tundralle niinku lehmätehtaatkin ;D ;D
-
Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt.
Suolaa haavoihin. Taisin tehdä aikamoisen vahingon itselleni. Nyt lienee parasta, ettei käy lähelläkään rapsipeltoa ennen pahkahomeruiskutusta...
Josset käy niin turha mennä enää kalliiden tautiaineiden kanssakaan. Tosin en osaa sanoa onko paine teillä niin kova kuin meillä tässä saviseudulla.
-
Tämä rypsin ja rapsin sekaviljely alkaa myös kiinnostaa, raitoina esimerkiksi. Olisko mahdollista, että pitkälle kehittyneet rypsit veisivät rapsikuoriaisten ohessa myös kaalikoin mielenkiinnon. Sitten kun munivat ja toukat kehittyvät ja koteloituvat, jäisi kolme-neljä viikkoa rapsille aikaa mennä lituvaiheeseen, jolioin taas kaikki systeemiset aineet ja vahvat pyretroidit ovat käytettävissä.
Helpoin asia olisi järjestää niin, että laittaisi vanerista väliseinän, ja sitten toiseen päähän kylvökonetta ne rypsinsiement, parista putkesta esmes. Sitten yksi tai kaksi luukkua kiinni, että jää selvä väli rapisn ja rypsin välille. Edestakaisin ajaessa olisi rypsiä vajaa metri, ja kummallakin puolella väli ja loput rapsia.
Clearfield lajikkeitakin löytyy kumpaakin lajia.
-SS-
Mulla on se käsitys, että rypsit ovat täällä lähes säästyneet kaalikoituhoilta. Rapsi kiinnostaa enemmän. Eikös ne erisukusia ole? Rapsi on kaali vai? Ja rypsi on lanttu..
-
Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt.
Suolaa haavoihin. Taisin tehdä aikamoisen vahingon itselleni. Nyt lienee parasta, ettei käy lähelläkään rapsipeltoa ennen pahkahomeruiskutusta...
Josset käy niin turha mennä enää kalliiden tautiaineiden kanssakaan. Tosin en osaa sanoa onko paine teillä niin kova kuin meillä tässä saviseudulla.
Katotaan ny, jahka tästä masennuksesta selviää.
-
Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt.
Suolaa haavoihin. Taisin tehdä aikamoisen vahingon itselleni. Nyt lienee parasta, ettei käy lähelläkään rapsipeltoa ennen pahkahomeruiskutusta...
Josset käy niin turha mennä enää kalliiden tautiaineiden kanssakaan. Tosin en osaa sanoa onko paine teillä niin kova kuin meillä tässä saviseudulla.
Katotaan ny, jahka tästä masennuksesta selviää.
Ensi vuonna pelkästään viljaa????
-
Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt.
Suolaa haavoihin. Taisin tehdä aikamoisen vahingon itselleni. Nyt lienee parasta, ettei käy lähelläkään rapsipeltoa ennen pahkahomeruiskutusta...
Josset käy niin turha mennä enää kalliiden tautiaineiden kanssakaan. Tosin en osaa sanoa onko paine teillä niin kova kuin meillä tässä saviseudulla.
Katotaan ny, jahka tästä masennuksesta selviää.
Ensi vuonna pelkästään viljaa????
Ens vuonna ei oo örkkejä juuri ollenkaan, eikös myyriäkin oo paljon vain joka viides vuosi. Tulipa mieleen koska esim. tuomenkehrääjäkoin toukkia olikaan viimeksi miljoonia joka puussa ja tuomet valkoisen harson peitossa, sen jälkeen ei niitäkään oo näkyny yhtään. Kait noihin hyönteisiinkin tulee joku rutto, kun niitä on liikaa.
-
Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt.
Suolaa haavoihin. Taisin tehdä aikamoisen vahingon itselleni. Nyt lienee parasta, ettei käy lähelläkään rapsipeltoa ennen pahkahomeruiskutusta...
Josset käy niin turha mennä enää kalliiden tautiaineiden kanssakaan. Tosin en osaa sanoa onko paine teillä niin kova kuin meillä tässä saviseudulla.
Katotaan ny, jahka tästä masennuksesta selviää.
Ensi vuonna pelkästään viljaa????
Ens vuonna ei oo örkkejä juuri ollenkaan, eikös myyriäkin oo paljon vain joka viides vuosi. Tulipa mieleen koska esim. tuomenkehrääjäkoin toukkia olikaan viimeksi miljoonia joka puussa ja tuomet valkoisen harson peitossa, sen jälkeen ei niitäkään oo näkyny yhtään. Kait noihin hyönteisiinkin tulee joku rutto, kun niitä on liikaa.
Niin tai nälkäkuolema kun kukaan ei lähde pelleilemään noitten öljykasvien kanssa?
-
Ens vuonna ei oo örkkejä juuri ollenkaan, eikös myyriäkin oo paljon vain joka viides vuosi. Tulipa mieleen koska esim. tuomenkehrääjäkoin toukkia olikaan viimeksi miljoonia joka puussa ja tuomet valkoisen harson peitossa, sen jälkeen ei niitäkään oo näkyny yhtään. Kait noihin hyönteisiinkin tulee joku rutto, kun niitä on liikaa.
Tuo on säistä kiinni. Jos lämmintä ilmavirtausta ei tule, eivät muuttavat parvet pääse tulemaan. Muuten niitä kyllä riittää joka vuodelle. Kevätöljykasveja ei juuri muualla viljellä, eli ruoka ei maistu samalla tavalla kypsyvissä rapsimaissa, joten Suomessa on muhevan kaalin hajuisia kevätrapsipeltoja tarjolla.
Tämä vaiva on ollut jo vuosien ajan täällä etelässä kevätöljykasveilla. Olkaa tyytyväisiä siellä Pohjanmaalla, niin kauan kun kevätöljykasvit vielä sujuu.
-SS-
-
Ens vuonna ei oo örkkejä juuri ollenkaan, eikös myyriäkin oo paljon vain joka viides vuosi. Tulipa mieleen koska esim. tuomenkehrääjäkoin toukkia olikaan viimeksi miljoonia joka puussa ja tuomet valkoisen harson peitossa, sen jälkeen ei niitäkään oo näkyny yhtään. Kait noihin hyönteisiinkin tulee joku rutto, kun niitä on liikaa.
Tuo on säistä kiinni. Jos lämmintä ilmavirtausta ei tule, eivät muuttavat parvet pääse tulemaan. Muuten niitä kyllä riittää joka vuodelle. Kevätöljykasveja ei juuri muualla viljellä, eli ruoka ei maistu samalla tavalla kypsyvissä rapsimaissa, joten Suomessa on muhevan kaalin hajuisia kevätrapsipeltoja tarjolla.
Tämä vaiva on ollut jo vuosien ajan täällä etelässä kevätöljykasveilla. Olkaa tyytyväisiä siellä Pohjanmaalla, niin kauan kun kevätöljykasvit vielä sujuu.
-SS-
Ensimmäinen vuosi 17 vuoden rypsinviljelyn historiassa, että kaalikoin toukat vie päähuomion omalla tilalla. 2013 vuonna oli ensimmäisen
kerran enempi koita ,jolloin se tuli tutuksi ,mutta rapsikuoriaiset oli silloin suurenpi murhe ,samoin -14 vuosi ja olihan niitä vähän viimme
vuonakin ,että saapas nähdä tuleeko näistä jatkuva kiusa tännekkin.
-
Ens vuonna ei oo örkkejä juuri ollenkaan, eikös myyriäkin oo paljon vain joka viides vuosi. Tulipa mieleen koska esim. tuomenkehrääjäkoin toukkia olikaan viimeksi miljoonia joka puussa ja tuomet valkoisen harson peitossa, sen jälkeen ei niitäkään oo näkyny yhtään. Kait noihin hyönteisiinkin tulee joku rutto, kun niitä on liikaa.
Tuo on säistä kiinni. Jos lämmintä ilmavirtausta ei tule, eivät muuttavat parvet pääse tulemaan. Muuten niitä kyllä riittää joka vuodelle. Kevätöljykasveja ei juuri muualla viljellä, eli ruoka ei maistu samalla tavalla kypsyvissä rapsimaissa, joten Suomessa on muhevan kaalin hajuisia kevätrapsipeltoja tarjolla.
Tämä vaiva on ollut jo vuosien ajan täällä etelässä kevätöljykasveilla. Olkaa tyytyväisiä siellä Pohjanmaalla, niin kauan kun kevätöljykasvit vielä sujuu.
-SS-
Ensimmäinen vuosi 17 vuoden rypsinviljelyn historiassa, että kaalikoin toukat vie päähuomion omalla tilalla. 2013 vuonna oli ensimmäisen
kerran enempi koita ,jolloin se tuli tutuksi ,mutta rapsikuoriaiset oli silloin suurenpi murhe ,samoin -14 vuosi ja olihan niitä vähän viimme
vuonakin ,että saapas nähdä tuleeko näistä jatkuva kiusa tännekkin.
Mitenhän se on, vielä ei oo kukaan vastannut, viekö nuo koit syysrapsit samantien kun pintaan tulevat? Kannattaako tänä vuonna edes kylvää, kun koi-invaasio niin suuri.
-
Ei kerinne vikuuttamaan syysrapsia, koska viimeistään syyskuulla on jo kylmiä öitä ja tuulisia matalapaineita, jotka vievät koit mennessään. Lisäksi kukkiminen ei ole haittana torjunnalle.
-SS-
-
Mitä mömmöjä täällä on ollut käytössä
http://www.farmit.net/kasvinviljely-oljykasvit/2016/06/27/pahkahomeriski-nyt-suuri
"kolmella eri ruiskutuskerralla saatiin toukat hyvin torjutuksi"
-
Mitä mömmöjä täällä on ollut käytössä
http://www.farmit.net/kasvinviljely-oljykasvit/2016/06/27/pahkahomeriski-nyt-suuri
"kolmella eri ruiskutuskerralla saatiin toukat hyvin torjutuksi"
Avaunt??
-
Ei tuo avaunt kyllä tehonnut, mutta oli aikaisempi kasvustokin kuin somerolla. Täällä oli myös paljon rapsikuoriaista.
Nyt näkyy vioitus hyvin, kukkiminen on käytännössä keskeytynyt; voisiko tuohon nyt sillä perusteella tehdä kolmen - neljän ruiskutuksen ohjelman niinkö uudelleen, jotta joskus viikon päästä tulevat sivuversot pääsisivät kasvuun.
-SS-
-
Mitä mömmöjä täällä on ollut käytössä
http://www.farmit.net/kasvinviljely-oljykasvit/2016/06/27/pahkahomeriski-nyt-suuri
"kolmella eri ruiskutuskerralla saatiin toukat hyvin torjutuksi"
Avaunt??
Avauntin jäljiltä ainakin madot näkyy reporankana makaavan maassa ,kun eilen illalla kävin katsomassa ,ruiskutuksesta kolme päivää
perhosia vielä pörisi pellossa ,käyttömääräksi tuli 143ml/ha, kun ohje 170ml/ha tosin laitoin 0,1 l/ha kiinnitettä ja normi lilat viuhkat
suuttimina ,neljä kiloa painetta ,lämmin tyven yö kun ruiskutin.
-
Ei tuo avaunt kyllä tehonnut, mutta oli aikaisempi kasvustokin kuin somerolla. Täällä oli myös paljon rapsikuoriaista.
Nyt näkyy vioitus hyvin, kukkiminen on käytännössä keskeytynyt; voisiko tuohon nyt sillä perusteella tehdä kolmen - neljän ruiskutuksen ohjelman niinkö uudelleen, jotta joskus viikon päästä tulevat sivuversot pääsisivät kasvuun.
-SS-
Eikö Mavrikki tehonnut kukinnan aikaan ,kun ymmärsin että ruiskutit silloin?
-
Eli Avauntia täälläkin laittavat kaikki kilvan kilvan ja ovat tyytyväisiä, vaikka rapsi on ollut harvakseltaan kukassa jo kaksi viikkoa.
Itsellä on ollut käytössä Karate, Decis Meca, Avaunt, Mospilan ja Mavrik, käyttöohjeen sallimalla tavalla. Se ei toimi. Kuumana hellepäivänä Roxionit kukkivaan kasvustoon kyllä mato tukehtuu niihin höyryihin. Uskaltais vaan. Niin ennen tehtiin ja rapsia tuli niin että uusi mercaattori ei jaksanut kytkintä painelematta mennä. Ai mutta onko siitä jo 40 vuotta ?
Ja ei, Mavrik ei vaikuttanut matoihin ollenkaan, mutta lentävät koit vähenivät voimakkaasti. Mutta voi liittyä perhosten normaaliin elinkiertoon, että kuolivat vanhuuttaan.
-SS-
-
Viikon välein avaunt ja tuplamäärä decis megaa ni hiukan alkaa madoilla ainakin pää särkemään. Venäjältä nää tuli, siellä olis aineet millä kuoleekin. Kenelläkä tuttuja?
-
En tiedä mitä tähän sanoisi: Varmaan Loimaalla, Hunajayhtymän pääkallonpaikalla,
sittenkin rapsit ovat myöhäisemmässä. Enkä nyt tässä ajattele ketään
mehiläisharrastelijaa, kyllä pesiä saa uusia, mutta, mutta...
Esimerkiksi tuonne en lähtisi muulla kuin Mavrikilla uudestaan, ehkä
kuitenkaan en silläkään.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_280616B.jpg)
Näitä oli paljon, noin 1-3 kpl neliöllä, ei alittane torjuntakynnystä ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_280616A.jpg)
Yhden kuvan otin , ei samppa tarkentanut kovin hyvin, mutta ympyröin nuo
"tuholaiset":
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_280616C.jpg)
Eli jossakin kilometrin sisällä on useampi laatikko, muuten ei olisi humisevan täynnään
italialaisia mehiläisiä rapsipelto. Kimalaisia näkyi todennäköisesti kaksi lajia,
hyvin tumma kivikkokimalainen ja kellaruskeampi peltokimalainen. Varsinkin kimalaiset
ovat kärsineet Englannissa rapsien ruiskutuksista. Emme varmaankaan joudu turmioon, vaikka
kimalaiset loppuisivat maailmasta kokonaan, mutta jotenkin vaan tuntuu ruokaöljy-
purkin hinta kovalta, kun noita paksuturkkisia pörriäisiä katselee: niistä ainakaan
sellaisenaan taida olla ihmiselle haittaa.
-SS-
-
Ootteko antanut hiveniä rypsirapseillenne? Zoomia laitoin tankkiin Desicksen kanssa, tiedä sitten onko tuosta mittään hyötyä. Vai olisko pelkkä boori, eli Bortrac ollut sittenkin parempi vaihtoehto?
-
Solatrel Brassitel ja Bortrac kaksi kertaa. En viitsinyt kauppaan mennä nii sotkin nuo mukaan muutamaan ruiskutusajoon.
-SS-
-
Eli ollaanko Avauntin käyttöohjetta
"Resistenssinhallinta:
Avaunt 150 EC:ssä on kokonaan eri tehoaineryhmään kuuluva tehoaine kuin muissa markkinoilla olevissa valmisteissa. Valmiste tehoaa erinomaisesti pyretroidiresistensseihin rapsikuoriaiskantoihin sekä myös estää näiden syntymistä. Kestävien resistenssikantojen syntymisen estämiseksi valmistetta voidaan käyttää vain kerran kasvukaudessa."
tulkittu siten, että kaalikoin torjunnassa ainetta voi käyttää vaikka kolmesti kesässä, mutta rapsikuoriasia vastaan vain kerran kasvukaudessa?
-
Eli ollaanko Avauntin käyttöohjetta
"Resistenssinhallinta:
Avaunt 150 EC:ssä on kokonaan eri tehoaineryhmään kuuluva tehoaine kuin muissa markkinoilla olevissa valmisteissa. Valmiste tehoaa erinomaisesti pyretroidiresistensseihin rapsikuoriaiskantoihin sekä myös estää näiden syntymistä. Kestävien resistenssikantojen syntymisen estämiseksi valmistetta voidaan käyttää vain kerran kasvukaudessa."
tulkittu siten, että kaalikoin torjunnassa ainetta voi käyttää vaikka kolmesti kesässä, mutta rapsikuoriasia vastaan vain kerran kasvukaudessa?
Joo ei tässä se ongelmana ole, kaalikoi muodostaa resistenssin nopeamminkin kuin rapsikuoriainen, kyse on tästä kesästä ja tämän kesän sadosta, ensi vuodella ei väliä, mutta Avaunt on edelleen luonnolle erittäin haitallinen koska osin systeemisenä siirtyy kukkiin ja sieltä edelleen medenkerääjiin.
Mehiläisvahasta ja hunajasta on löytynyt näitä tehokkaimpia kasvinsuojeluaineita jo. Kuinka paljon öljyssä, koska ovat rasvaliukoisia ?
-SS-
-
Joo Mavrik laitettu Silvetgold kiinnitteen kanssa, 30 asteiseen veteen. Kierrelty kukkimattomat paikat. Ne on helppo hämärissä todeta. Koiperhosia edelleen lentelee kasvustossa, kuin lumisadetta traktorin valoissa.
Vaihdoin keltaiset kaksoisviuhkat, ja ajoin 5 bar paineella melko hiljaa , että oikein märäksi tuli kasvusto. Saattoi olla Mavrikiakin reilu annos, kuitenkaan ei yli 10% yliannostusta. Yhden peltokulman sähkötolppien takana jätin kokonaan ilman käsittelyä. Nollaruutuna toimii, ja siinä ainakaan ei ole kukkanuppuja missään haarassa, eli kyllä nämä ruiskutukset jotakin ovat vaikuttaneet.
Peltotuessa 7. ruiskutuskerta jo. En varmaan lähde Amistaareja koko alalle laittamaan, Juventus meni koko alalle alkavaan kukintaan 24. päivä ja nyt Amistaaria Proximolle, niihin paikkoihin joihin Mavrikitkin laitoin.
-SS-
-
Vielä Decis-kierros rypseille, kaalikoita lenteli vielä kasvuston yllä, eivät olleet vielä käyneet yöpuulle. Viime viikolla annoin Avauntia, tää oli varmistuskierros. Kyllä musta nyt tuli Avaunt-fani, on se tehokasta ainetta. Tuntuu että nämä pyretroidit on liian kepeätä kamaa nykyötököille, niistä ne korkeintaan pökertyy pariksi tunniksi tai lähtee hetkeksi pois kasvustosta, palatakseen kohta takaisin. Mut joo, katotaan tarviiko vielä mennä jollakin ötökkämyrkyllä vai riittääkö tämä.
-
USA:ssa ja Australiassa on vakavasti suositeltu, että ruiskutukset pitää rytmittää samalla aukealla samaan aikaan. Olin tyytyväinen, kun olin tuossa puolen yön tienoissa lähtenyt liikkeelle ison tien kautta, niin rapsipellon nurkasta alkoi näkyä xeenoneita eri puolilla, myös rapsipelloilla. Muutkin siis näkivät tuon hämärän hetken otollisuuden, ennen kuin usva laskeutuu ja kaste putoaa lehdille. Ruiskutukset vierivät pisaroina hukkaan niinkin voimakkaalla kasteella kuin maanantain ja tiistain välisenä yönä oli.
-SS-
-
USA:ssa ja Australiassa on vakavasti suositeltu, että ruiskutukset pitää rytmittää samalla aukealla samaan aikaan. Olin tyytyväinen, kun olin tuossa puolen yön tienoissa lähtenyt liikkeelle ison tien kautta, niin rapsipellon nurkasta alkoi näkyä xeenoneita eri puolilla, myös rapsipelloilla. Muutkin siis näkivät tuon hämärän hetken otollisuuden, ennen kuin usva laskeutuu ja kaste putoaa lehdille. Ruiskutukset vierivät pisaroina hukkaan niinkin voimakkaalla kasteella kuin maanantain ja tiistain välisenä yönä oli.
-SS-
Vähän on vaikeeta näillä aukeilla ruiskutella samaan aikaan, kun osalla on rapsia oasalla rypsiä, sitten on aikasia kulvöksia ja viivästettyjä kylvöksiä. Tällä hetkellä on jopa rapseja täyden kukan vaiheessa ja kukkimattomia rypsipeltoja.
-
USA:ssa ja Australiassa on vakavasti suositeltu, että ruiskutukset pitää rytmittää samalla aukealla samaan aikaan. Olin tyytyväinen, kun olin tuossa puolen yön tienoissa lähtenyt liikkeelle ison tien kautta, niin rapsipellon nurkasta alkoi näkyä xeenoneita eri puolilla, myös rapsipelloilla. Muutkin siis näkivät tuon hämärän hetken otollisuuden, ennen kuin usva laskeutuu ja kaste putoaa lehdille. Ruiskutukset vierivät pisaroina hukkaan niinkin voimakkaalla kasteella kuin maanantain ja tiistain välisenä yönä oli.
-SS-
Vähän on vaikeeta näillä aukeilla ruiskutella samaan aikaan, kun osalla on rapsia oasalla rypsiä, sitten on aikasia kulvöksia ja viivästettyjä kylvöksiä. Tällä hetkellä on jopa rapseja täyden kukan vaiheessa ja kukkimattomia rypsipeltoja.
Tuossa käy juurikin niin, että öhtiäiset pelotellaan pellolta toiselle suojaan ruiskutuksia vastaan, ainakin myöhäisemmät pellot kasvattavat aina uusia sukupolvia ruiskutettujen kiusaksi.
Toisaalta, torjunnan välttäjät hyötyvät siitä, että ympärillä torjutaan suurin tuholaispaine pois. VÄhän niin kuin rokotuksista sanotaan, että jos kahdeksan kymmenestä on rokotettu, voivat rokotusvastaiset perheet elää ihan normaalia elämää, tarvitsematta silloin tällöin kantaa pikku arkkuja hautaan.
-SS-
-
Mielenkiinnolla seuraan oman riistapellon kehitystä. Reilun pari viikkoa sitten kylvetty ja yhtenä kasvina rypsi.
Nätisti on rypsi taimettunut. Ei näkynyt minkään laista tuholaisvioitusta eikä kaalikoin perhosia. Olisihan kaikki naapurin rapsimaassa kun sen kukinta on tehnyt alkua ja pitkään eikä vaan tunnu edistyvän lainkaan.
-
Mielenkiinnolla seuraan oman riistapellon kehitystä. Reilun pari viikkoa sitten kylvetty ja yhtenä kasvina rypsi.
Nätisti on rypsi taimettunut. Ei näkynyt minkään laista tuholaisvioitusta eikä kaalikoin perhosia. Olisihan kaikki naapurin rapsimaassa kun sen kukinta on tehnyt alkua ja pitkään eikä vaan tunnu edistyvän lainkaan.
Berneriltäkin oli kuva, missä oli nollaruutu vain alkamassa kukintaa, pääsemättä koskaan alkuun. Tuo vioitus on aika totaalinen, koska sivuoksissakin olevat nuput syödään samaa tahtia, kun latvarypäle on tuhottu.
Ja kyllä, minustakin näyttää, että jos rapsia on tarjolla, rypsi säästyy . Rypsipellot pääsivät varkain täyskukintaa, ehkä ne ovat niin nopeita kasvussaan verrattuna rapsin jurontaan.
Olisiko se tuo haju, rapsipelto haisee selvästi ihmisen nenään 100 m päähän, tuntuma on selvä lantun tuoksu. Ja jos lanttua on viljellyt joskus, tietää, miten hanakasti kaikki perhoset siihen iskevät, koska niillä on koirankin nenää tarkempi hajuaisti. Rypsipellossa en kyllä ole muistanut niin selvää hajua. Rypsihän taitaa olla karvaampi maultaan, nauriin sukua.
-SS-
-
Eivät ainakaan mehiläiset tai kimalaiset olleet milläänsäkään, vaikka kävin tuholaikut Mavrikilla viime yönä.
Saattoi jopa tehota, kun näin yhden madon uneliaana, eikä ollut koteloitumassa.
-SS-
-
Jotain hyvää sanottavaa siis rypsistäkin. Omalta kohdaltani taitaa olla loppuunkatsottu kortti ja samaa mieltä on niin moni muukin, rapsi voi yllättää positiivisesti, mutta rypsin kanssa ei vaan natsaa. Ehkä sellainen varaus täytyy jättää, että josko joskus innostuisi kokeilemaan sitä kesäkuun kylvöä. 2009 olin liikkeellä ihan toukokuun lopussa ja siitä jäi hiukan huonot fiilikset, ehkä pitäisi mennä vain myöhäisemmäksi. Toisaalta kesäkin ratkaisee jo aika paljon näillä leveysasteilla. Esim. tänä vuonna olisi kyllä onnistunut, mutta mikä olisi ollut tilanne vuosi sitten.
-
Tämmöstä jälkeä tulee kun rajanaapuri ruuttailee myskyllä viljojaan (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-mad-smileys-122.gif)
(http://i10.aijaa.com/t/00574/14200052.t.jpg) (http://aijaa.com/6PDoMB)
Pirusti irtosi terälehtiä ja kuoriaisia, vaikkei ollut vielä ihan täyskukintakaan. Näyttää siltä ettei täyskukintaa ehkä lopulta tulekaan. Ei tuu kolmetonnaria (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-sad-smileys-729.gif)
Kannattaa muuten pestä traktori saman tien kun on pahkamyrkyt ajanut, ennenkuin nuo kuivaa. Ei lähde kun teräsharjalla sen jälkeen. (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-indifferent-smileys-277.gif)
(http://i1.aijaa.com/t/00540/14200056.t.jpg) (http://aijaa.com/Wjhy7C)
-
Kylmikselle: onko jotain mitä me ei olla osattu ottaa huomioon, ainakaan ei osata luontevasti valehdella kuinka kolme tonnia puhdasta mustaa kultaa vyöryy vaan kesä nukkumalla sieltä savikkamaasta...
Joo kun kysyt rypsinsiementä isoot isännät katsovat säälivästi ja toteavat et laita ennemmin jotain kukkaa kesannolle tulee halvemmaksi sitten jos kysyy rapsia niin kstsovat kuin halpaa makkaraa et onkos sulla sitten ilmaruisku ja kuutta erikoisainetta ja ravinnetta ja 30 tonnia kalkkia pohjalla, et ei oo harrastelijan kasvi, et taida osata kun et oo agroloogi.
Nyt ainakin tiedän, että ei ole rapsista kenttäkelpoisen ohran kilpailijaksi, jos ja kun sato jää alle 2250 kg. Talletin Peltotukeen rapsin traktorityötä 13 min /ha x 7 ruiskutusta, eli siellä rapsimaassa on huudatettu foortia jo puolentoista tunnin verran hehtaaria kohti. Pelkkää vesijohtovettä on rullannut mittarin läpi vitosella hehtaarille !
-SS-
-
Se on kumma kun valtaosa isännistä ei taida vieläkään uskoa, että se tuuliajon glyfozaattihöyrykin tappaa ojan toisella puolella jopa 30 m päässä vielä. Kuinka paljon kauemmas ulottuu se vaikutus joka näkyy vain sadossa, ei kasvin kuolemisena.
-SS-
-
Kylmikselle: onko jotain mitä me ei olla osattu ottaa huomioon,
Joo, kyllä mulla loppui maalliset murheet tämän illan kasvustokierroksella. Rapsi on hyvää, melko tiheää, kukinta pääverson osalta käynnissä, mehiläiset työssään, lehdet lautasen kokoisia, sivuversoja mukavasti, kerta kaikkiaan kiva fiilis.
Sitten ongelmat. 43 peuraa koko lailla yhdessä läjässä. Todennäköisesti niitä oli käytännössä yli 50. Kasvustossa sellaisia aarin kokoisia länttejä, jotka oli syöty vaaksan mittaiseksi. Seuraava ongelma on se kaalikoi, sen toukkia on paikoitellen joka varren lehdessä, enemmän ja vähemmän. Poikkesin reissulla parin kollegan puheille. Toinen on metsästysseuran puheenjohtaja ja se sai tutun viestin, peuraa on liikaa, taas kerran. Sitten toinen kollega on viljellyt öljykasveja miltei 40 vuotta. Sanoma oli aika selkeä, kun tulee paha kaalikoivuosi, niin kyllä se kasvusto tuppaa menemään selväksi.
Mulla on ihan hyvä kasvusto ja jos noi pari reunaehtoa olisi poissa, niin tästä puitaisiin todennäköisesti ihan hyvä sato. Nyt on sellainen tilanne, että eipä kovin valoisalta näytä. Ei oikeastaan taida tilanne olla mitenkään omissa käsissä. Mää en oikein voi verrata tätä omaa öljykasvinviljelyäni muiden tekemisiin, kun nämä ongelmat on vähän tämmöisiä omanlaisiaan. Mitäpä tähän nyt enää sanoisi. En tiedä.
-
Näin sivusta seurattuna toi öljykasvin viljeleminen on ajoittain jopa surkuhupaisaa.
Ja äijät jaksaa jaksaa jaksaa, ja ruiskii ja jaksaa ja ruiskii ja jaksaa.
=)
-
Tää on ihan pimeetä touhua... ;D
-
Elämässä pitää olla haasteita ja öljykasvin viljely tarjoaa sitä, onhan tuossa ohrassakin näin sateisella alueella omat
vaikeutensa voi mennä täysin keltaiseksi ilman kukkimistakin.
-
Ei oo panomiehen hommaa tuo öljykasvinviljely. Koko ajan saat kökkiä pellolla ja kytätä kasvustoja. Panomies pistää pellot ohralle ja ruiskuttaa yhdellä ajolla ½ tautiaineen ja rikat ja painuu sit vällyjen väliin.
En ole öljykasvimies enkä panomies mutta tilanteeseen saattaa tulla korjaus, harkinnassa on Pioneer Maximus syysrapsi. Silmät alkaa heti kiilua panomiehen tapaan kun miettii 4 tonnin mustan kullan hehtaarisatoa. Olisin sitten sadonkorjuun jälkeen pussit niin täynnä että saattaisi näinkin ruma mies päästä panomieheksi sihteeriopisto.net sivujen kautta.
Mutta niin, ensin se 4 tonnin hehtaarisato...
-
harkinnassa on Pioneer Maximus syysrapsi.
Oletko selvitellyt hintoja? Täytyisi Okrassa muistaa pysähtyä Bernerin osastolla. Mites muut? Onko kokemuksia nimenomaan Pioneerista? Mulla tulee nyt olemaan syysviljamaata melko mukavasti ja jotain sinne on pakko laittaa syksyn loppuun mennessä.
-
Vastoinkäymisten maksimointia, syyssavikkaa vielä koko kasvukauden piinan lisäksi.
Ootte te hulluja.
Eikös tohon syysitoiseen paskaruohoon saa jonkun takuunkin?
-
Olet turhan negatiivinen. Syysrapsi on huippukasvi, jolla tienaa isot rahat ja nipun huikeita etuja, kuten aikainen puinti ja hyvä esikasviarvo. Pellonpiennarpäivän ansiosta myös laajaa respektiä ja arvostusta kollegoilta. ;D
-
Monenlaisia takuu juttuja lupaillaan, viljelijä voi vaurastua ilman riskiä. Lähden ilman muuta mukaan!
http://www.farmit.net/sites/default/files/partner/222307/mp_talvehtimistakuu.pdf (http://www.farmit.net/sites/default/files/partner/222307/mp_talvehtimistakuu.pdf)
https://www.k-maatalous.fi/ajankohtaista/uutiset/2016/laatuviljasopimuksella-talvehtimisvakuutus-syysrapsille/ (https://www.k-maatalous.fi/ajankohtaista/uutiset/2016/laatuviljasopimuksella-talvehtimisvakuutus-syysrapsille/)
-
harkinnassa on Pioneer Maximus syysrapsi.
Oletko selvitellyt hintoja? Täytyisi Okrassa muistaa pysähtyä Bernerin osastolla. Mites muut? Onko kokemuksia nimenomaan Pioneerista? Mulla tulee nyt olemaan syysviljamaata melko mukavasti ja jotain sinne on pakko laittaa syksyn loppuun mennessä.
Bernerin verkkokaupassa Pioneerin siemenen veroton hinta 351,50€, 2 miljoonaa yksikköä, sillä kylvää kai noin 4 hehtaaria. Jää siis ha-kustannus alle sataseen, halvempaahan tuo on kuin hybridirukiin siemenen ha-kustannus.
-
Monenlaisia takuu juttuja lupaillaan, viljelijä voi vaurastua ilman riskiä. Lähden ilman muuta mukaan!
http://www.farmit.net/sites/default/files/partner/222307/mp_talvehtimistakuu.pdf (http://www.farmit.net/sites/default/files/partner/222307/mp_talvehtimistakuu.pdf)
https://www.k-maatalous.fi/ajankohtaista/uutiset/2016/laatuviljasopimuksella-talvehtimisvakuutus-syysrapsille/ (https://www.k-maatalous.fi/ajankohtaista/uutiset/2016/laatuviljasopimuksella-talvehtimisvakuutus-syysrapsille/)
Ompa koukuttava takuu, leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-innocent-smileys-314.gif)
-
Kolomaskymmenes toinen vuosi putkeen kevätrypsiä .Aina ei mee putkehen.mutta ei saa heti laitaa
penseliä santaan.
-
harkinnassa on Pioneer Maximus syysrapsi.
Oletko selvitellyt hintoja? Täytyisi Okrassa muistaa pysähtyä Bernerin osastolla. Mites muut? Onko kokemuksia nimenomaan Pioneerista? Mulla tulee nyt olemaan syysviljamaata melko mukavasti ja jotain sinne on pakko laittaa syksyn loppuun mennessä.
Bernerin verkkokaupassa Pioneerin siemenen veroton hinta 351,50€, 2 miljoonaa yksikköä, sillä kylvää kai noin 4 hehtaaria. Jää siis ha-kustannus alle sataseen, halvempaahan tuo on kuin hybridirukiin siemenen ha-kustannus.
No joo, kevätrapsilla ha-kustannus oli 33,6e alv. nolla. Syysrapsi 87,87e/ha. Jos miettii vertailua rukiiseen, niin Hankkijan hinnoilla Evolo on 130e/ha ja Reetta 106e/ha. Luulen kyllä saavani Peltosiemeneltä Reettaa halvemmalla. Pitää miettiä.
-
harkinnassa on Pioneer Maximus syysrapsi.
Oletko selvitellyt hintoja? Täytyisi Okrassa muistaa pysähtyä Bernerin osastolla. Mites muut? Onko kokemuksia nimenomaan Pioneerista? Mulla tulee nyt olemaan syysviljamaata melko mukavasti ja jotain sinne on pakko laittaa syksyn loppuun mennessä.
Bernerin verkkokaupassa Pioneerin siemenen veroton hinta 351,50€, 2 miljoonaa yksikköä, sillä kylvää kai noin 4 hehtaaria. Jää siis ha-kustannus alle sataseen, halvempaahan tuo on kuin hybridirukiin siemenen ha-kustannus.
No joo, kevätrapsilla ha-kustannus oli 33,6e alv. nolla. Syysrapsi 87,87e/ha. Jos miettii vertailua rukiiseen, niin Hankkijan hinnoilla Evolo on 130e/ha ja Reetta 106e/ha. Luulen kyllä saavani Peltosiemeneltä Reettaa halvemmalla. Pitää miettiä.
Talirups on aikas paljo paljo edullisempaa, taloudelliset riskit on pienemmät syysrapsin "takuusta" huolimatta. Mahdollinen sato ei ole kuitenkaan syysrapsin luokkaa. Mietinnän paikka. (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-176.gif)
-
Tänään kävin lähes 50 ha:n kokoisen kukkivan kevätrapsipellon laidalla, Keski-Uudellamaalla. Nyt tietää, miltä sen pitäisi näyttää, kun kukkii kunnolla. Tänää katsoin toiseen kertaan Mavrik - "kasteltua" laikkua omalla palstalla, tänään ukkosesta huolimatta oli alkanut kellertää paremmin.
Jospa nyt uusi alku toisi kukkiakin. Eihän rapsi sentään kuki piilossa niin kuin vilja ?
-SS-
-
Tänään kävin lähes 50 ha:n kokoisen kukkivan kevätrapsipellon laidalla, Keski-Uudellamaalla. Nyt tietää, miltä sen pitäisi näyttää, kun kukkii kunnolla. Tänää katsoin toiseen kertaan Mavrik - "kasteltua" laikkua omalla palstalla, tänään ukkosesta huolimatta oli alkanut kellertää paremmin.
Jospa nyt uusi alku toisi kukkiakin. Eihän rapsi sentään kuki piilossa niin kuin vilja ?
-SS-
Oikeilla jäljillä ,silloin asiat kunnossa ,kun täydenkukinnan aikaan aurinkoisella säällä ottaa oikein silmään katsoessa kukkivaa
rypsipeltoa ,luultavasti sama rapsillakin ,niin silloin sieltä voi sitä kolmen tonnin satoakin odottaa.
-
Parhaiten näyttää kukkivan aikaisimmin kylvetyt, oli se sitten rypsiä tai rapsia. Mitenkähän noitten erittäin myöhään kylvettyjen käy kun eivät oikeestaan kuki ollenkaan, toukat kun alkaa koteloitua, aika näyttää.
-
Olin ensimmäisten joukossa liikkeellä. Ei auttanut. Kuukautta myöhemmin kylvetyt rypsit ovat alkamassa sitä häikäisevän keltaista kukintaa, mitä ei koskaan saapunut rapsille.
-SS-
-
Pitkästä aikaa välivuosi öljykasvien viljelyssä. Taisi onni suosia tällä kertaa.
Auton ikkunasta öljykasvi peltoja katsellessa olen ihmetellyt että mikä niitä vaivaa. Kunnon kukinta ei tunnu alkavan lainkaan.
Peltohan pitäisi tulla niin keltaiseksi että silmiin sattuu ja aurinko paistaisi yölläkin. Tosi harvassa on tällaiset pellot ainakin Lounais-Suomessa.
-
Pitkästä aikaa välivuosi öljykasvien viljelyssä. Taisi onni suosia tällä kertaa.
Auton ikkunasta öljykasvi peltoja katsellessa olen ihmetellyt että mikä niitä vaivaa. Kunnon kukinta ei tunnu alkavan lainkaan.
Peltohan pitäisi tulla niin keltaiseksi että silmiin sattuu ja aurinko paistaisi yölläkin. Tosi harvassa on tällaiset pellot ainakin Lounais-Suomessa.
Ainoa keltaisempi paikka Proximossa näyttää tältä, onko nuo käyrät tangot litujen alkuja ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_010716B.jpg)
Ovatko nuo kukkanuppuryppäät jotenkin mahoja, kun eivät puhkea kukkaan ?
Muutenkin koko ruiskutusohjelmahan menee aivan hukkaan, kun jo kaksi viikkoa
ollut tuommoisen näköistä, nuppurypäleitä, kukkia, kuivaneita ja lakastuneita kukkia ?
-SS-
-
^ Mää lakkasin käymästä rapsipelloilla, ei v...ta enää niin paljoa. Viimeks kun kävin niin keskelläpäin peltoo näkyi laikku jotain keltaista, muuten kukatonta.
Toista plänttiä ei voi välttyä näkemästä, siinä on hiukka enemmään kukkia.
Ja kolme kertaa ruutattuna: kestac lentäville koille, avaunt ruusukkeella/kukkavarsien kasvun aikana, mavrik-kastelu alkavan 'kukinnan' alussa...
-
Öljykasvit, miehille jotka kulkevat omia ruiskutusuriaan.
-
SSO viljanostohinnat Loka-Marraskuu
Rehuohra 123 € 6 tn sadolla 738 € / brutto / ha
Myllysyysvehnä 143 € 5,5 ton sadolla 785 € / brutto / ha
Rapsi 351 € , Kantvik 361 € + tuotantopalkkio 2,2 ton sadolla 860 € / brutto /ha
Ainoa joka savimaalla kasvaa noihin oletussatoihin todellisella 120 kilon typpimäärällä on öljykasvi.
Ei koske Pohjanmaata eikä ruoppamaa-järvenpohjia.
-SS-
-
Pellonpiennarpäivän esittely Farmitissa. Ensin on kuvituskuva keltaisenaan kukkivasta öljykasvipellosta, sitten äskettäinen otettu kuva Kleopatra- ja Drago-lajikkeiden mainoskyltistä. Kyltin takana kasvustot ovat ihan samanlaista harvaa puolikukkivaa kuin omakin.
http://www.farmit.net/oljykasvit-kasvinviljely/2016/07/01/pellonpientareella-tutustuttiin-kevatrapsiuutuuksiin
-SS-
-
Niin tämmänen on kukinta, jonka pitäisi tuottaa kolme tonnia. Jos toteutunut nykykukinta on jotenkin suhtessa satotasoon, jopa 800 kiloa tekee tiukkaa saada.
(http://www.farmit.net/sites/default/files/styles/lead_image/public/news_lead_image/armstrong_netti_kouvo1_0.jpg?itok=nMaBNPaP)
-SS-
-
Katselin Peltotuen tehtyjä toimenpiteitä CL rapsissa, jonkin
verran kuuma kesänalku teki nopeatempoiseksi kasvuasteiden seurantaa.
01.11.2015 KYNTÖ
07.05.2016 SIEMEN RAPSI DK 7130 CL 7,900 KG
07.05.2016 LANNOITUS 1 YARAMILA Y20 K (N27 P2 K3) 325,300 KG 87,8 6,5
07.05.2016 MUOKKAUS
07.05.2016 KYLVÖ
29.05.2016 KASVINS. 1 KESTAC 50 EC 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 PILOT ULTRA 2,000 L
01.06.2016 KASVINS. 2 CONTACT KIINNITE 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 MATRIGON 72 SG 0,165 G
06.06.2016 KASVINS. 3 CLAMOX 1,500 L
06.06.2016 KASVINS. 3 DASH-KIINNITE 1,000 L
06.06.2016 KASVINS. 3 KESTAC 50 EC 0,200 L
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARABELA SUOMENSALPIETARI 27-0-1 100,000 KG 27,0
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 2,700 L 0,1
10.06.2016 KASVINS. 4 AVAUNT 150 EC 170,000 ML
10.06.2016 KASVINS. 4 VILJELYOHJELMA-KIINNITE 0,030 L
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA SOLATREL 0-19-6 4,000 L 0,7
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 1,200 L 0,0
21.06.2016 KASVINS. 5 MOSPILAN 0,150 KG
21.06.2016 KASVINS. 5 VILJELYOHJELMA-KIINNITE 0,020 L
24.06.2016 KASVINS. 6 MAVRIK 2 F 0,200 L
24.06.2006 KASVINS. 6 JUVENTUS 90 1,000 L
24.06.2006 KASVINS. 6 SILWET GOLD KIINNITE 50,000 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 MAVRIK 2 F 0,220 L
29.06.2016 KASVINS. 7 SILWET GOLD KIINNITE 80,987 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 AMISTAR 0,400 L
Disclaimer: nämä siis ovat kirjoitettuja rivejä, en
takaa kyseisen ohjelman turvallisuutta tai toimivuutta
jollakin erityisellä pellolla.
-SS-
-
Katselin Peltotuen tehtyjä toimenpiteitä CL rapsissa, jonkin
verran kuuma kesänalku teki nopeatempoiseksi kasvuasteiden seurantaa.
01.11.2015 KYNTÖ
07.05.2016 SIEMEN RAPSI DK 7130 CL 7,900 KG
07.05.2016 LANNOITUS 1 YARAMILA Y20 K (N27 P2 K3) 325,300 KG 87,8 6,5
07.05.2016 MUOKKAUS
07.05.2016 KYLVÖ
29.05.2016 KASVINS. 1 KESTAC 50 EC 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 PILOT ULTRA 2,000 L
01.06.2016 KASVINS. 2 CONTACT KIINNITE 0,200 L
01.06.2016 KASVINS. 2 MATRIGON 72 SG 0,165 G
06.06.2016 KASVINS. 3 CLAMOX 1,500 L
06.06.2016 KASVINS. 3 DASH-KIINNITE 1,000 L
06.06.2016 KASVINS. 3 KESTAC 50 EC 0,200 L
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARABELA SUOMENSALPIETARI 27-0-1 100,000 KG 27,0
10.06.2016 LANNOITUS 2 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 2,700 L 0,1
10.06.2016 KASVINS. 4 AVAUNT 150 EC 170,000 ML
10.06.2016 KASVINS. 4 VILJELYOHJELMA-KIINNITE 0,030 L
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA SOLATREL 0-19-6 4,000 L 0,7
21.06.2016 HIVENLANN. 3 YARAVITA BORTRAC 150 6-0-0 1,200 L 0,0
21.06.2016 KASVINS. 5 MOSPILAN 0,150 KG
21.06.2016 KASVINS. 5 VILJELYOHJELMA-KIINNITE 0,020 L
24.06.2016 KASVINS. 6 MAVRIK 2 F 0,200 L
24.06.2006 KASVINS. 6 JUVENTUS 90 1,000 L
24.06.2006 KASVINS. 6 SILWET GOLD KIINNITE 50,000 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 MAVRIK 2 F 0,220 L
29.06.2016 KASVINS. 7 SILWET GOLD KIINNITE 80,987 ML
29.06.2016 KASVINS. 7 AMISTAR 0,400 L
Disclaimer: nämä siis ovat kirjoitettuja rivejä, en
takaa kyseisen ohjelman turvallisuutta tai toimivuutta
jollakin erityisellä pellolla.
-SS-
Täytyy myöntää, että yritystä ainakin on ollut.
-
Pellonpiennarpäivän esittely Farmitissa. Ensin on kuvituskuva keltaisenaan kukkivasta öljykasvipellosta, sitten äskettäinen otettu kuva Kleopatra- ja Drago-lajikkeiden mainoskyltistä. Kyltin takana kasvustot ovat ihan samanlaista harvaa puolikukkivaa kuin omakin.
http://www.farmit.net/oljykasvit-kasvinviljely/2016/07/01/pellonpientareella-tutustuttiin-kevatrapsiuutuuksiin
-SS-
Juurikin näin. Miksi ei kukaan puhu mikä mättää. Minkä takia kukinta ei ole sellaista kuin pitäisi (kuvat).
Tilanne pellollasi on samanlainen kuin täällä useimmilla pelloilla.
Sivuversojen kehitys näyttäisi jotenkin häiriintyneen ja kukinta on jotenkin ihmeellistä kukka kerrallaan nukkumista. Voiko toukokuun helteet sekoittaa kasvurytmin näin perusteellisesti. Ei näyttäisi tuholaisten tekemältä vaivalta.
Milloin mahtaa päästä tällaisia kasvustoja puimaan kun kukinta on tällaista hidastettua elokuvaa. Jos ne sisuversot sieltä toteutuneella tahdilla kehittyvät kukkivat ne seuraan kuukauden.
-
Pellonpiennarpäivän esittely Farmitissa. Ensin on kuvituskuva keltaisenaan kukkivasta öljykasvipellosta, sitten äskettäinen otettu kuva Kleopatra- ja Drago-lajikkeiden mainoskyltistä. Kyltin takana kasvustot ovat ihan samanlaista harvaa puolikukkivaa kuin omakin.
http://www.farmit.net/oljykasvit-kasvinviljely/2016/07/01/pellonpientareella-tutustuttiin-kevatrapsiuutuuksiin
-SS-
Juurikin näin. Miksi ei kukaan puhu mikä mättää. Minkä takia kukinta ei ole sellaista kuin pitäisi (kuvat).
Tilanne pellollasi on samanlainen kuin täällä useimmilla pelloilla.
Sivuversojen kehitys näyttäisi jotenkin häiriintyneen ja kukinta on jotenkin ihmeellistä kukka kerrallaan nukkumista. Voiko toukokuun helteet sekoittaa kasvurytmin näin perusteellisesti. Ei näyttäisi tuholaisten tekemältä vaivalta.
Milloin mahtaa päästä tällaisia kasvustoja puimaan kun kukinta on tällaista hidastettua elokuvaa. Jos ne sisuversot sieltä toteutuneella tahdilla kehittyvät kukkivat ne seuraan kuukauden.
Tietääkö kukaan minne ne kaalikoit koteloituu? Joku muistaakseni kirjoitti että ne koteloituisivat jopa lituun. Nyt kun lituja ei juuri ole tai ovat niin pieniä ja ohkasia, epäilen että tuskin se toukka sinne vielä mahtuu koteloitumispuuhiin. Olisko ne pirulaiset koteloituneen ton rypsin/rapsin varsironttoon? Tälläkään alueella (pohjammaa) ei ole kun 10-prosenttia rypsi/rapsi maista hyvän näköisiä, ja nekin autosta istuen katsottuna.
Mutta "so not" kullan hinta nousee, kun siitä tulee pulaa :D
-
Mulla oli hiukan mielessä, että lähtisin tuohon Salon tilaisuuteen, mutten sitten viitsinyt, kun ajattelin, että Borealin lajikkeisiin en kuitenkaan sekaannu. Mukava kuulla, että kukinnan vaisuutta on muillakin. Samaa olen jo itsekin ihmetellyt, että ihmeen kauan kestää. Pääverso jonkinlaisessa kukassa ja sivuversot kehittymässä. Ehkä positiivista on kuitenkin se, että niitä versoja ylipäätänsä on, kun lähtötilanteessa kuoriainen oli jo kyttäämässä ensimmäistä nuppua. Laittaisin ongelmista 70% liian lämpimän alkukesän piikkiin, yhdistettynä kuivuuteen. Loput 30% joku kaalikoin levittämä kasvitauti tms. vielä tuntematon juttu. Kieltämättä harmittaa, kun kasvusto muuten olisi ihan mukava, mutta nämä ylivoimaset esteet kuten peura, säät ja öttiäiset pilaa homman.
Peuroihin on tosin tulossa helpotusta, kun arvovaltainen metsästysseurueen delegaatio kävi paikalla toteamassa tilanteen. Toimittavat nyt pellolle tykin, jolla peurat pelotellaan mäelle. Luulin aluksi, että on joku kummelijuttu, mutta se on joku kaasutykki tms. Raportoin lisää kunhan homma etenee.
-
Kokeiltiin joskus n.20v sitten kaasutykkiä hirvien pois pelotteluun jurttiaumalta. Toimi pari viikko ja sitten hirvet tottui paukahteluun. Toivotaan parempaa menestystä peurojen pelottelussa.
-
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita jotka ovat siellä pellolla laiduntamassa jopa kymmenin kappalein.
Yhtä hyvin voisi 50-päisen lammaskatraan laittaa rehustukseen.
Eivätkä metsästysseurat suostu vähentämään niitä pienempiä, vain niitä isompia pitkin hampain. Ketä varten niitä säästellään ? Konsernijohtajien jahtiin ? Markkinoidaan tulevaisuudessa ulkomaisille rahamiehille elämysmetsästystä ? Peuranlihasuurteurastamon peruskivi muurattu ?
-SS-
-
Eivätkä metsästysseurat suostu vähentämään niitä pienempiä, vain niitä isompia pitkin hampain. Ketä varten niitä säästellään ? Konsernijohtajien jahtiin ? Markkinoidaan tulevaisuudessa ulkomaisille rahamiehille elämysmetsästystä ? Peuranlihasuurteurastamon peruskivi muurattu ?
-SS-
Metsäkauriit voit itse listiä metsästysaikana jos omaat metsästyskortin, muistat vaan saalisilmoituksen tehdä.
Tietysti alkusi voi vihjaista seuralle että vuokrasopimus on harkinnassa kun eivät harvenna tuholaisia...
-
Peuroihin on tosin tulossa helpotusta, kun arvovaltainen metsästysseurueen delegaatio kävi paikalla toteamassa tilanteen. Toimittavat nyt pellolle tykin, jolla peurat pelotellaan mäelle. Luulin aluksi, että on joku kummelijuttu, mutta se on joku kaasutykki tms. Raportoin lisää kunhan homma etenee.
Saahan sitä toivoa, mutta...
Kokeiltiin joskus n.20v sitten kaasutykkiä hirvien pois pelotteluun jurttiaumalta. Toimi pari viikko ja sitten hirvet tottui paukahteluun. Toivotaan parempaa menestystä peurojen pelottelussa.
...eiköhän siinä noin käy. Kaikki elukat kun ovat ennemmän ja vähemmän oppivaisia. Paremmin voisi toimia laskun lähettminen teuraseläinten luvattomista laiduntamisesta rypsipellossa tai metsästyssopimuksen irtisanominen ja uuden laatiminen, jossa määritellä euromääräinen vuokra ja korvaustaso, jos elukoita ei saada pidettyä poissa pellolta sekä kuinka lähelle saa eläimiä ruokintapaikkaa ylläpitämällä houkutella. Tai sitten pitäisi ryhtyä mitämään näkösällä ahkerasti sitä Turun Sanomien juttua, jossa joku virustutkija tms. oli vaatimassa kaikkien hirvien ja peurojen metsästämistä punkkien levittämien tautien ehkäisemiseksi.
Samaisen jutun mukaan peura ja kauris ovat myös vieraslajeja ja niitähän, tai ainakin tuoreimpia tulokkaita, kuuluisi vainota. Vanhat vissiin saavat olla rauhassa kun ovat jo ehtineet kotiutumaan ja valtaamaan oman tilansa. Niitä vanhoja vieraslajeja on kyllä aika paljon jos vaikkapa sata vuotta mennään taaksepäin....
-
Ei muutako tiukka ote elukkoihin niin kuin täällä tehtiin kun ei hirvejä saatu vähenemään ,niin perustettiin oma seura ja ammuttiin
ensimmäisenä pyynti-viikonloppuna kuusi hirveä kahdella laukauksella ,niin rupesi kanta kummasti vähenemään.
Mitä tulee tuohon SS ruikutusohjelmaan ,niin ainakin kaksi turhaa ja jopa vahinkollista (resistenssi) ruiskutusta tehty.
-
Eivätkä metsästysseurat suostu vähentämään niitä pienempiä, vain niitä isompia pitkin hampain. Ketä varten niitä säästellään ? Konsernijohtajien jahtiin ? Markkinoidaan tulevaisuudessa ulkomaisille rahamiehille elämysmetsästystä ? Peuranlihasuurteurastamon peruskivi muurattu ?
-SS-
Metsäkauriit voit itse listiä metsästysaikana jos omaat metsästyskortin, muistat vaan saalisilmoituksen tehdä.
Tietysti alkusi voi vihjaista seuralle että vuokrasopimus on harkinnassa kun eivät harvenna tuholaisia...
Tuossa seuran aktiivin kanssa on asiaa jutusteltu; olen maininnut jopa tapporahan omalta osaltani olevan mahdollinen; valkohäntäistä isompaa lupaavat tulla mielelläänkin, mutta kollektiivisella päätöksellä kuuluvat suojelevan vielä sitä pikkukaurista. En tiedä susilleko ruokaa vai mikä on ajatus. Joka tapuksessa tämä Raaseporin susilauma elää ja lisääntyy hyvin näillä pikku hirvieläimillä. Sitten kun syövät loppuun, alkaa lampaiden saalistus.
-SS-
-
Ei muutako tiukka ote elukkoihin niin kuin täällä tehtiin kun ei hirvejä saatu vähenemään ,niin perustettiin oma seura ja ammuttiin
ensimmäisenä pyynti-viikonloppuna kuusi hirveä kahdella laukauksella ,niin rupesi kanta kummasti vähenemään.
Mitä tulee tuohon SS ruikutusohjelmaan ,niin ainakin kaksi turhaa ja jopa vahinkollista (resistenssi) ruiskutusta tehty.
Juu pyretroideja ehkä liian monta, mutta kyllä asiantuntijat sanoivat, että Avaunt - Mospilan(neonikotinoidi ) ja Mavrik (resistenssiä vastustava pyretroidi) olisivat kolme muuta tehovaikutusta normipyretriinin lisäksi. Ja koska oli kolme erilaista mutta lähes samaan aikaan tulevaa kasvintuhoojaa, suosittelivat nimenomaan tuon neonikotinoidiruiskutuksen yhteyteen tavallista pyretroidia. En uskaltanut yhdistää, koska siitäkin on Bernerin sivuilla kielto, vaan pidin väliä. Jälkikäteen nyt tietää, ettei se pyretroidi ainakaan kaalikoihin tehonnut, mutta ei kyllä Mospilankaan.
Rapsikuoriaisiin mielestäni sain hyvän tehon, vähäiset kirpat myös lähtivät ensimmäisellä pyretriinillä. Ja niin kuin sanoin, en kirjoita enkä kirjaa tänne, ruiskutinko vai enkö ruiskuttanut vielä enemmillä aineilla. Ehkä sitten kuolinvuoteella joskus tunnustan, jos on tunnustettavaa.
Mutta yritin noudattaa tärkeimpiä ohjeita: Avaunt, Mospilan vain kerran, eikä yhdessä pyretroidin kanssa. Mavrik max kaksi kertaa, ja kukinnan lähellä, koska mehiläisiä liikkui, eikä muitakaan tehoaineita olisi saanut laittaa. Pyretriiniä ehkä liian monta kertaa, mutta tehosi ainakin lentäviin kaalikoihin pudottelemalla niitä maahan, vaikka matoihin ei vaikutusta juuri millään aineella, ehkäpä sitten täytyy sellainen kasvustossa puhaltava systeemi järjestää, vaikka testeissä ei siltikään ole havaittu tasaisempaa leviämistä. Ainakin kaikki mahdolliset tuulisuuttimet pitää hylätä, 20 mikronin punaisella pisarasumuttimella sumun vaikutusaika rypsikasvustossa on jo 5 minuuttia, ja kaasuuntuva tehoaine tappaa jo hengityselimistön kautta.
Ruotsissa on vaikutuksen saamiseksi ruiskutettu kuumana päivänä, iltaruiskutuksilla ei ole sitä tehoa niinkään ollut, yhtään mihinkään, samaa olen itse havainnut. Ja todellakin näillä vesistö-lannoite-lorosuuttimilla nyt ei vaikutusta saa.
Pohjanmaalla muutenkaan ei ole resistettejä kantoja, eikä tuholaispainetta, ja kyllä se resistenssi jo on kauan sitten tänne Länsi-Uudenmaan - Varsinais-Suomen alueelle tullut, ja niin kuin sanoin, eikös asia ajatella niin, että ei koske minua, muut hoitakoot resistenssiongelmat, tämä minun minun minun satopotentiaali on ainoa, joka on mielessä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsikuoriainen.jpg)
(Kuvituskuva, MTT)
Ja näitähän on aina, jotka tulevat haaksirikon jälkeen sanomaan, että ruiskuta, älä ruiskuta , mitäs jätit ruiskuttamatta, mitäs ruiskutit.
-SS-
-
Tuossa kuvassa ,vaikka onkin täynnä noita koppiaisia niin ei ne tuossa vaiheessa mitään vahinkoa tee vaan lisää tiliä kun hoitavat
amppareitten työtä.
-
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita
-SS-
Valkohäntäpeura on peura ja metsäkauris on kauris.
Näin ainakin tällaiselle vanhemmalle miehelle vaikka sitä miten tässä taanoin yritettiin muuttaa.
-
Tähän kuvan vioitukseen ei liity matojen pölytyspalvelua.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_250616A.jpg)
(Kuva -SS-)
Rapsikärsäkästä löydetttiin myös melkoisesti. Ehkä tätä kaalikoituhoa ajatellen Mospilan oli turha, kaikki muut ruiskutukset ovat olleet epätoivoisia yrityksiä, joilla luvattiin edes vähän kaalikoin vaikutusta. Danadim ei ollut sallittu öljykasveille.
-SS-
-
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita
-SS-
Valkohäntäpeura on peura ja metsäkauris on kauris.
Näin ainakin tällaiselle vanhemmalle miehelle vaikka sitä miten tässä taanoin yritettiin muuttaa.
Näin se on. Kenenkähän idea ja mistä syystä oli tehdä kauriista peura?
-
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita
-SS-
Valkohäntäpeura on peura ja metsäkauris on kauris.
Näin ainakin tällaiselle vanhemmalle miehelle vaikka sitä miten tässä taanoin yritettiin muuttaa.
Näin se on. Kenenkähän idea ja mistä syystä oli tehdä kauriista peura?
Metsästyskortin opiskelumateriaalin painajalla rahapula ?
-SS-
-
Ilkka Kouvo pö(l)lyttää Clearfiel lajikkeita täydeltä laidalta.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/07/02/viljelyvalinta-oljykasveissa-vaikuttaa-vuosien-paahan
"Vuonna 2014 hän testasi myös Clearfield- syysrapsia "....."Rikkakasvien tehovertailussa saunakukkateho oli Clamox- valmisteella samalla lohkolla käytettyyn Butisan Top –valmisteeseen verrattuna heikompi."..."Satotaso ei myöskään kummallakaan lajikkeella yltänyt ”tavallisten” syysrapsilajikkeiden tasolle."..."Kouvoa kuitenkin harmittaa maahan varisseiden Clearfield- lajikkeen siementen torjunta seuraavina vuosina. Gramma-aineet eivät niihin tehoa."
Eli Ariane S ja muuta MCPA:ta on ruiskutettava vuosikaudet CL syysrapsin jälkeen ! Artikkelissa kerrottiin tapauksesta, jossa 10 v nurmella ollut lohko syysöljykasville kylvettynä olikin täysin kevätöljykasvin saastuttama !
"muutama vuosi sitten Siuntiossa koettu tapaus, missä viljelijä kylvi syysrapsin 10 vuotta nurmella olleeseen peltoon. Syyskuun lopussa keltaiset kukat peittivät koko syysrapsikasvuston. Tarkastuksessa kasvit tunnistettiin kevätrypsiksi. Pellossa oli ennen nurmen perustamista viljelty muutama vuosi sitten juuri tätä kasvia."
Onhan tässä riskejä...alkaa epäilyttää koko IMI syysrapsi ? Ei ole pruukattu Ariane S eikä näitä muita tarvita, MCPA nyt kortteelle käytössä ehkä 10 v tauon jälkeen.
-SS-
-
Onko se just tolla tavalla kun monsaton lakimiehet tulevat käymään syyte laittomasta viljelyksestä?
-
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita
-SS-
Valkohäntäpeura on peura ja metsäkauris on kauris.
Näin ainakin tällaiselle vanhemmalle miehelle vaikka sitä miten tässä taanoin yritettiin muuttaa.
Näin se on. Kenenkähän idea ja mistä syystä oli tehdä kauriista peura?
Kyllä se oli toisin päin, peurasta tehtiin kauris, nimittäin valkohäntäkauris (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-rolleye-smileys-323.gif)
-
Nii mitä noilla peuroilla kulloinkin tarkoitetaan; niitä punertavanruskeita ja isompia jotka vilauttavat valkoista hännänalusta loikkiessaan vain niitä pieniä ruskeita
-SS-
Valkohäntäpeura on peura ja metsäkauris on kauris.
Näin ainakin tällaiselle vanhemmalle miehelle vaikka sitä miten tässä taanoin yritettiin muuttaa.
Näin se on. Kenenkähän idea ja mistä syystä oli tehdä kauriista peura?
Kyllä se oli toisin päin, peurasta tehtiin kauris, nimittäin valkohäntäkauris (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-rolleye-smileys-323.gif)
Nonii muuten onkin, täällä noita valkohäntäkauriita ei olekaan, vaan kaikki näkyvät on kauriita ::) Ei oo tarvinut peurasta kaurista väkisin vääntää. Eilen viimeksi näin kauriin pellolla, onkin pitkä aika ku viimeksi nähnyt muutakuin jälkiä.
-
Clamox vaikutus on melko puhdistava. Vesiheinä ainakin talttuu.
(http://www.viistonninen.com/muut/Clamox_020716A.jpg)
Clearfield rapsi on viihtynyt populaatioveljeänsä paremmin, eikä pääverson kukkanupputerttu ole vioittunut niin kuin Proximolla. Eli lienee jopa jonkin verran lajikeominaisuus ?
Clearfield 7130:
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_020716A.jpg)
Proximo samalla pellolla, samaa harvaa kukintaa näkyy, ja pitkää roikalekasvua:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_020716A.jpg)
Proximossa on myös kukan kuihtumisen jälkeen mato, lituko tuo nyt sitten on:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_020716B.jpg)
-SS-
-
Clamox vaikutus on melko puhdistava. Vesiheinä ainakin talttuu.
(http://www.viistonninen.com/muut/Clamox_020716A.jpg)
Clearfield rapsi on viihtynyt populaatioveljeänsä paremmin, eikä pääverson kukkanupputerttu ole vioittunut niin kuin Proximolla. Eli lienee jopa jonkin verran lajikeominaisuus ?
Clearfield 7130:
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_020716A.jpg)
Proximo samalla pellolla, samaa harvaa kukintaa näkyy, ja pitkää roikalekasvua:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_020716A.jpg)
Proximossa on myös kukan kuihtumisen jälkeen mato, lituko tuo nyt sitten on:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_020716B.jpg)
-SS-
Mato lidussa, se on goodbye rapsisadolle.
-
Ens vuonna kaikki rypsille ja rapsille. Nyt kun tulee turpiin usealle, niin ensi vuonna on taas viljelyinto nollassa ja hinnat korkeammalla.
-
Eilisen saldo oli 46 valkohäntäpeuraa eli valkohäntäkaurista, mikä on uusi virallinen nimitys. Ei vielä tykkiä näkynyt, mutta pian soisi ilmestyvän. Olen kyllä muiden kanssa samaa mieltä, että tuskin on pitkäaikaista apua, mutta kun ei mitään muutakaan ole näköpiirissä niin minkäs mahtaa. Pakko olla juonessa mukana tai muuten saa olla täysin omillaan.
-
Loppu kukinta tällä erää, 40 mm.vettä tuulen kanssa ,lakohonkin mennyt saas nähdä mitä tästäkin tulee, viimme kesä anto uskoa ,kun hyvä sato
vaikka kurja kesä ,mutta nyt tuntuu ,että satotoiveet saa unohtaa ,tulisi edes 2012 vuoden verran ,jolloin pohjanoteraus rypsissä.
-
Joo sentään alkoi kukkimaan. Täällä on peltoja joissa oli vain siellä täällä kukkia eikä kukinta alkanut vaikka kuinka ruiskutti. Alkaako uudestaan sitten elo-syyskuussa.
Kyllä ensikertalainen sai hyvän rokotuksen rapsimielenhäiriötä vastaan. Kyllä lanttukin oli kertaluokkaa sokerijuurikasta hankalampi noiden kaalin tuholaisten takia.
-SS-
-
Ennen pistän penniäkään kiinni rapsinviljelyyn niin pitää ottaa laskin käteen ja laskea kannattavuus. Pyydänkin apua ja pyydän ammattilaisia arvioimaan todennäköisyydet seuraaville vaihtoehdoille.
Talven täystuho. Sato 0.
Heikko sato. Alle 2000 kg
Perussato 2000-3500 kg
Lehtiotsikko sato 3500kg +
Jotta hommaan kannattaa ryhtyä niin haluaisin 3500+ tonnin sadon 25% todennäköisyydellä ja perussadon 50% todennäköisyydellä. Jos taas sato jää alle 2000 kg:n 50% todennäköisyydellä niin koko homma alkaa epäilyttää.
-
Ennen pistän penniäkään kiinni rapsinviljelyyn niin pitää ottaa laskin käteen ja laskea kannattavuus. Pyydänkin apua ja pyydän ammattilaisia arvioimaan todennäköisyydet seuraaville vaihtoehdoille.
Talven täystuho. Sato 0.
Heikko sato. Alle 2000 kg
Perussato 2000-3500 kg
Lehtiotsikko sato 3500kg +
Jotta hommaan kannattaa ryhtyä niin haluaisin 3500+ tonnin sadon 25% todennäköisyydellä ja perussadon 50% todennäköisyydellä. Jos taas sato jää alle 2000 kg:n 50% todennäköisyydellä niin koko homma alkaa epäilyttää.
Toi kannattavuushan riippuu ihan siitä, paljonko sinne kasvustoon paasaa massia. Mä oon ainakin pirun tyytyväinen kun pari tonnia tulee satoa parinsadan euron panostuksella :)
-
Loppu kukinta tällä erää, 40 mm.vettä tuulen kanssa ,lakohonkin mennyt saas nähdä mitä tästäkin tulee, viimme kesä anto uskoa ,kun hyvä sato
vaikka kurja kesä ,mutta nyt tuntuu ,että satotoiveet saa unohtaa ,tulisi edes 2012 vuoden verran ,jolloin pohjanoteraus rypsissä.
Juu ton takia en rypsille paljoa typpiä laitakkaan. Mulla alkaa olla just kukinta komeimmillaan, satotoiveet vielä suht korkealla :)
-
Eli parantaako vähäisempi lannoitus kukintaa. Minusta lajikkeilla on enemmän eroa eikä ainakaan korkea pH paranna pikemminkin heikoin palsta on juurikin tuo 7+ pH
-SS-
-
Ennen pistän penniäkään kiinni rapsinviljelyyn niin pitää ottaa laskin käteen ja laskea kannattavuus. Pyydänkin apua ja pyydän ammattilaisia arvioimaan todennäköisyydet seuraaville vaihtoehdoille.
Talven täystuho. Sato 0.
Heikko sato. Alle 2000 kg
Perussato 2000-3500 kg
Lehtiotsikko sato 3500kg +
Jotta hommaan kannattaa ryhtyä niin haluaisin 3500+ tonnin sadon 25% todennäköisyydellä ja perussadon 50% todennäköisyydellä. Jos taas sato jää alle 2000 kg:n 50% todennäköisyydellä niin koko homma alkaa epäilyttää.
Riippuu tietenkin sijainnista, Pohjanmaan rannikkoalueella on yli 2500 kg sato varmaankin 80% todennäköinen, 3 tonnia joka 10. vuosi, alle 1800 kg joka 10.vuosi. Mutta eteläisellä ja kaakkoisella rannikkoalueella on jo 80-luvulta selvää dataa siitä, että alle 1500 kg tulee 50% todennäköisyydellä, ja alle 2000 kg 80% todennäköisyydellä. Ja täystuho joka 5. vuosi. Keskisadot ehkä 1200 kg/ha
Hämeestä ja Sisä-Suomesta ei ole tietoa, voi olla, että perhosinvaasiot ja muut vitsaukset eivät lentele nin aktiivisesti, eivätkä öhtiäiskantaa monistavat syysöljykasvit ole nin muodissa vielä ? Mutta kyllä täällä "vanhan ajan" rapsinviljelyn ydinalueella on peli menetetty. Ei ole mitään järkeä tavoitella 800 - 1000 kg:n satoa vaaditulla laajalla kasvisuojelupanostuksella ! Ja jos ei tee mitään, on koko pelto pelkkää ruotoa.
Jopa nykymuodon teräksenlujalla korrella varustetut monitahoiset (kotimaisetkin) monitahoiset ohrat ovat vaikka 70 euron tonnihinnalla 800 kg:n rapsisatoa tuottoisampia ja kertaluokkaa helpompia, ja kasvavat pirulaiset ihan hyvin vaikka pH olisi viiden nurkilla !
Niin, puhuin tässä kevätöljykasveista. Syysöljykasvit ovat eurobusinezz-kellokkaiden juttu, he nostelevat Albin Gunnarssonin seurassa grogilasejaan Kungliga Operan lämpiössä ja keskustelevat HöstRaps-5000 projektista, tosiasiassa tavis kun laittaa semmoisen syysrapsin kasvamaan, se on suurella todennäköisyydellä jo syksyn pilaama ja talvi sen tappaa. Eli jos hybridisyysruis selviää kasitonnariin joka vuosi, on syysrapsilla varmat paikat tuottaa se neljä tonnia vähintään. Näin näissä rypsikellokkaiden kirjoituksissa on ollut, sivulauseessa näkee, että 10 vuoden aikana joka vuosi on onnistunut syysviljat, jopa syysvehnät, erinomaisesti. Se kertoo syysöljykasvin viljelypaikkavaatimuksesta kaiken.
-SS-
-
Riippuu peurojen määrästä :D :D
Ajelin kotiin näyttelystä, niin Metsämaan risteyksestä kilometri Loimaalle päin, hirvi kahden vasansa kanssa möyhensi kukkivaa rypsi/rapsipeltoa, että kyllä sitä harmia on muuallakin, ei paljon vilkas tie vieressä haitannut ruokailuhetkeä.
-
Peurasaaga muuten jatkuu aina vaan koomisemmassa muodossa. Tänään soitteli peurakuvaaja ja kyseli lupaa viedä kuvauskoppia kasvuston lähelle. Lupa tietysti myönnettiin sillä ehdolla, että kuvauksen jälkeen voisi vähän hätistellä niitä tiehensä...
-
Ennen pistän penniäkään kiinni rapsinviljelyyn niin pitää ottaa laskin käteen ja laskea kannattavuus. Pyydänkin apua ja pyydän ammattilaisia arvioimaan todennäköisyydet seuraaville vaihtoehdoille.
Talven täystuho. Sato 0.
Heikko sato. Alle 2000 kg
Perussato 2000-3500 kg
Lehtiotsikko sato 3500kg +
Jotta hommaan kannattaa ryhtyä niin haluaisin 3500+ tonnin sadon 25% todennäköisyydellä ja perussadon 50% todennäköisyydellä. Jos taas sato jää alle 2000 kg:n 50% todennäköisyydellä niin koko homma alkaa epäilyttää.
Riippuu tietenkin sijainnista, Pohjanmaan rannikkoalueella on yli 2500 kg sato varmaankin 80% todennäköinen, 3 tonnia joka 10. vuosi, alle 1800 kg joka 10.vuosi. Mutta eteläisellä ja kaakkoisella rannikkoalueella on jo 80-luvulta selvää dataa siitä, että alle 1500 kg tulee 50% todennäköisyydellä, ja alle 2000 kg 80% todennäköisyydellä. Ja täystuho joka 5. vuosi. Keskisadot ehkä 1200 kg/ha
Hämeestä ja Sisä-Suomesta ei ole tietoa, voi olla, että perhosinvaasiot ja muut vitsaukset eivät lentele nin aktiivisesti, eivätkä öhtiäiskantaa monistavat syysöljykasvit ole nin muodissa vielä ? Mutta kyllä täällä "vanhan ajan" rapsinviljelyn ydinalueella on peli menetetty. Ei ole mitään järkeä tavoitella 800 - 1000 kg:n satoa vaaditulla laajalla kasvisuojelupanostuksella ! Ja jos ei tee mitään, on koko pelto pelkkää ruotoa.
Jopa nykymuodon teräksenlujalla korrella varustetut monitahoiset (kotimaisetkin) monitahoiset ohrat ovat vaikka 70 euron tonnihinnalla 800 kg:n rapsisatoa tuottoisampia ja kertaluokkaa helpompia, ja kasvavat pirulaiset ihan hyvin vaikka pH olisi viiden nurkilla !
Niin, puhuin tässä kevätöljykasveista. Syysöljykasvit ovat eurobusinezz-kellokkaiden juttu, he nostelevat Albin Gunnarssonin seurassa grogilasejaan Kungliga Operan lämpiössä ja keskustelevat HöstRaps-5000 projektista, tosiasiassa tavis kun laittaa semmoisen syysrapsin kasvamaan, se on suurella todennäköisyydellä jo syksyn pilaama ja talvi sen tappaa. Eli jos hybridisyysruis selviää kasitonnariin joka vuosi, on syysrapsilla varmat paikat tuottaa se neljä tonnia vähintään. Näin näissä rypsikellokkaiden kirjoituksissa on ollut, sivulauseessa näkee, että 10 vuoden aikana joka vuosi on onnistunut syysviljat, jopa syysvehnät, erinomaisesti. Se kertoo syysöljykasvin viljelypaikkavaatimuksesta kaiken.
-SS-
Ohra jää AB-alueella pinta-alatuessa jo yhden tonnin sadon verran jälkeen tuolla 70-euron ohran markkinahinnalla, ja täällä C-alueella pari tonnia. Jos lasketaan pelkästään siemen, lannoitus ja torjunta-aineet, menee ne aikalailla tasoihin, mutta kuivauskustannus hehtaaria kohden on täälläpäin ohralla kolmin/nelinkertainen, ehkä siellä B-alueella liki kymmenkertainen, samaten varastointitilan ja kelkkomiskustannusten määrä. Kylvö nopeeta, kun e tarvi kokoajan käydä kylvökonetta tankkaamassa ym.
Puintikin sujuu vihellellen (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-472.gif)
(http://i4.aijaa.com/t/00818/13981342.t.jpg) (http://aijaa.com/lUagOb)
-
Juttelin rapsimyyjän kanssa ja tässä uudessa konseptissa kauppa ottaa talvehtimisriskin viljelijän puolesta. Otin laskimen esiin, tietenkään noi säkit tai kannut ei mene tasan joten syysrypsi ja clearfield aineet maksaa 175€/ha. Jos homma menee puihin niin saat 50% alennuksen siemenistä eli 42€/ha jos haluat jatkaa vielä epäonnistuneen kokeilun jälkeen ja sääolot seuraavana vuonna suosivat kylvöä.
Kyntö 40€
Muokkaus 40€
kylvö 20€
siemenet + kasvinsuojelu 175€/ha
Yara Y6 294 kg 90€
etanat syötit pellonreunoille
ruiskutus 15€
Eli ollaan jo 400€ selällään per hehtaari ennen talven tuloa. Alhaa herkempää kaveria jo ottaa vatsan pohjasta jos lunta ei näy ja lupaillaan kovia pakkasia. Jos keskimääräinen sato-odotus on 2000kg 740€ vs 5000 kg ohraa 600€ niin koko homma on matemaattisesti järjetön. Pitäisi saada keskimäärin 3000 kg ja öljykasvipalkkio + maanparannusvaikutus huomioiden niin homma kannattaa.
Jätän clearfieldin väliin. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää lähestyä rapsinviljelyä mahdollisimman pienin syksyisin kustannuksin.
-
Riippuu peurojen määrästä :D :D
Ajelin kotiin näyttelystä, niin Metsämaan risteyksestä kilometri Loimaalle päin, hirvi kahden vasansa kanssa möyhensi kukkivaa rypsi/rapsipeltoa, että kyllä sitä harmia on muuallakin, ei paljon vilkas tie vieressä haitannut ruokailuhetkeä.
VIelä kun ne tirpat sinne tulee, niin sitten voit sanoa että "me hävitään tää peli" (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-191.gif)
-
Juttelin rapsimyyjän kanssa ja tässä uudessa konseptissa kauppa ottaa talvehtimisriskin viljelijän puolesta. Otin laskimen esiin, tietenkään noi säkit tai kannut ei mene tasan joten syysrypsi ja clearfield aineet maksaa 175€/ha. Jos homma menee puihin niin saat 50% alennuksen siemenistä eli 42€/ha jos haluat jatkaa vielä epäonnistuneen kokeilun jälkeen ja sääolot seuraavana vuonna suosivat kylvöä.
Kyntö 40€
Muokkaus 40€
kylvö 20€
siemenet + kasvinsuojelu 175€/ha
Yara Y6 294 kg 90€
etanat syötit pellonreunoille
ruiskutus 15€
Eli ollaan jo 400€ selällään per hehtaari ennen talven tuloa. Alhaa herkempää kaveria jo ottaa vatsan pohjasta jos lunta ei näy ja lupaillaan kovia pakkasia. Jos keskimääräinen sato-odotus on 2000kg 740€ vs 5000 kg ohraa 600€ niin koko homma on matemaattisesti järjetön. Pitäisi saada keskimäärin 3000 kg ja öljykasvipalkkio + maanparannusvaikutus huomioiden niin homma kannattaa.
Jätän clearfieldin väliin. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää lähestyä rapsinviljelyä mahdollisimman pienin syksyisin kustannuksin.
Mää ajattelin laittaa jonkinverran syysrypsiä parin euron siemensatsauksella (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-964.gif)
-
4viljanpuuro on asian ytimessä. Täällä kun ohrat kypsyivät viimekin vuonna syyskuun alkupuolelle ja puintikosteus 16 niin ei paljon korjuukustannukset hirvitä. Ja on pystyohrassa tonnia per tunti esmes tuolla sampolla aivan omilla lukemillaan vaikkapa 70 aaria tunnissa. Epäilen josko öljykasvilla pääsee edes 30 aaria tunnissa.
-SS-
-
Minä laitan syysrypsiä jonkin verran. Jos selviää talvesta, hyvä, jos ei, niin muokkaus keväällä ja kylvö ohralla. Tos siemenellä luonnonhoitonurmeen tällä kertaa. Viimeksi, kun toimin näin, oli sato yli 1800 kg/ha. Ei kovin monitonnari, mutta kylvin ja puin seuraavana vuonna. Rikkaruohot pysyivät lähes täysin kurissa, kun taimettuminen ja syyskasvu onnistuivat. Luomuna vielä hintakin ihan kohdallaan. Minusta ainakin varsin kustannustehokasta.
Kemiallisen viljelijänkin kannattaisi mielestäni kylvää, ja palata keväällä asiaan, josko lannoittaisi. Rikkojen torjunnasta en oikein tiedä... Jos syksyllä pitäisi tehdä, voi kannattavuus hävitä kerralla.
-
Joo hyvällä rytmityksellä lhp maksaa kylvösyksyn ja luomubrändi on sitten rypsisadolle hyvä vakuutus.
Nyt kun tällä kaudella on tuota efaa heikommalla tukitasolla niin syksy syö jo rahaa en usko syysrypsiin meillä eikä 1800 kg ole sen väärti kun tosiaan ruista voi kemiallisessa viljelyssä laitella todellakin apulantasäiliö tyhjänä, ja kylvöikkuna on kuukauden mittainen vähintään; katsoin noita suuria luomuruisaloja Siuntion suunnassa, ainoa ero tavan kasvustoon oli ravinteiden puuttesta johtuva hintelyys ja saunakukan ja olisiko ohdakkeen saastunta. Mutta siis kylvö riitti siinäkin.
-SS-
-
Kyntö 40€
Muokkaus 40€
kylvö 20€
siemenet + kasvinsuojelu 175€/ha
Yara Y6 294 kg 90€
etanat syötit pellonreunoille
ruiskutus 15€
Sluxxia on nähtävästi laitettava rapsille koko alalle. 40€/ha. Juventus vähintään ja Butisan menee viiskymppiä siihenkin.
-SS-
-
Kyntö 40€
Muokkaus 40€
kylvö 20€
siemenet + kasvinsuojelu 175€/ha
Yara Y6 294 kg 90€
etanat syötit pellonreunoille
ruiskutus 15€
Sluxxia on nähtävästi laitettava rapsille koko alalle. 40€/ha. Juventus vähintään ja Butisan menee viiskymppiä siihenkin.
-SS-
Kyllä nuo syysrypsit ja -rapsit on sen verran talvituhoalttiita, etten minä ainakaan syksyllä niihin kovin paljoa panosta. Nuo parinsadan euron aloituspaketit saa puolestani kauppiaat lykätä hanuriinsa. Populaaritossilla edullista kokeilla, ei tarvi mitään "ostalisääpuoleenhintaantakuuta" Hyvä jo sekin että jos saa kasvipeitteisyysprosenttia pykälän ylöspäin, kasvipeitteisyyskorvaushan hilautuu koko tilan pinta-alalla sen 18-euroa korkeemmaksi. Jos epäonnistuu, helppo rikkoa ja laittaa jotain muuta. Mutta jos talvesta selviää, sitten kannattaa panoksia nostaa. Puinti heinäkuun lopussa, syysviljaa perään.
-
Eikös se talvituhoalttius ole juuri panostuksen puutteen aiheuttama kierre ?
-SS-
-
Minä olen ainakin ymmärtänyt, että suurimmat riskit ovat etanat syksyllä ja talvi yleensäkin. Eli rypsi on muita syyskasveja herkempi samoille ongelmille. Lisäksi keväällä rouste voi aiheuttaa pahoja tuhoja. Minulla ainakin syysrypsi on talvehtinut hyvin, kunhan se vain kasvaa riittävästi syksyllä. Tosin rouste vei kerran kasvuston kokonaan.
Ajatus onkin juuri samankaltainen, kuin Köntyksellä. Talveksi kasveja pidättelemään ravinteita ja samalla täyttyy kasvipeitteisyyttä. Keväällä katsotaan kannattaako jättää kasvamaan, vai rikotaanko ja kylvetään jotain muuta. Kemiallinen tila aloittaisi kunnon panostuksen keväällä, jolloin satokin voisi nousta sinne 3+ tonniin. Siemenkustannus on tossilla erityisen pieni. Ja onnistuessaan tuottaa tosiaankin hyvän myyntitilin.
Ruis kyllä kiinnostaa, mutta hinta on laskenut turhan alas. Jos en syysrypsiä laittaisi, olisi ensi kesän kasvi todennäköisesti luomun kannattavin tällä hetkellä, eli mallasohra.
-
Raps.se sivustolla olevissa tutkimuksissa ei kevään ja kesän panostus auta, jos syksy on laiminlyöty. Toisin päin on saatu hyviäkin satoja, eli syksyllä 80-100 kg typpilannoitus ja seuraava kesä itsekseen.
Eli syyrypsi on varmaan ihanteellinen kerääjäkasvin tapaisena rikkana jätettynä, esim riistapellosta satokasviksi. Mutta syyrapsin kylvö heinäkuulla, rtarvittava runsas syyslannoitus, äärimmäinen harvuus ja kasvupisteen saaminen juventuksilla ym. alas, se vaatii sitä panostusta, myös syksyn kasvinsuojeluun.
Pohjois- Pohjanmaalla Ruukissa syysrapsi viihtyy, koska talvella on suojaa ja kevät on myöhäisemmässä ja tulee nopeammin. Siellä siis syyrapsi lähtee vaikka ohran jälkeen pintakylvettynä , riistapeltona tai jopa pellon nurkkaan säkkiin unohdettuna. Täällä ovat jo äestelleet rapsimaita. Kellontarkkaa hommaa. Kaksi viikkoa kylvöhetkeen
-SS-
-
Proximo rapsi kukkii kukka kerrallaan, vika näyttää olevan siinä ja sen reagoimisessa koleaan, yli 25 asteen kesäkuun alkuun.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_070716A.jpg)
Myöhäiset kylvöt varmaan kukkivat paremmin kun on tuulista ja viileämpää nyt heinäkuussa.
Clearfied rapsi on koko ajan ollut viikon-kaksi perässä, nyt se on alkanut kukkia Proximoa heleämmin:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_070716B.jpg)
Yleiskuva Clearfield rapsista on jo ihan toivoa antava.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_070716A.jpg)
Clearfield rapsissa on vielä nuppujakin odottamassa, ja ne ovat terveen pulleita,
eivätkä semmoisia ryppyisiä kuin Proximossa.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_7130_070716B.jpg)
Huomatkaa, painakaa kuvaa, niin se pomppaa suuremmaksi ja takaisin uudella painalluksella,
eikös vaan voitakin Aijaa.comin mainos-bullshitin takaa kurkkimisen ?
-SS-
-
Nyt saisi rapsimestari-Joozeppikin ottaa kiireiltään kantaa näihin kuviin. On näämmä tullut uutta tietoa Proximon ominaisuuksista niin kukinnan kuin maalajienkin suhteen. Toisaalta tämä sopii kolmen vuoden sääntöön ihan hyvin.
-
Itse kylvin proximoa toukokuun alkupuolella kahdessa osassa, kylvöillä oli eroa muutaman päivän. Ensimmäiset sai heti pienen sateen niskaan ja iti huomattavasti nopeammin kuin jälkimmäiset. Ekat kylvöt kukkii ja jälkimmäiset on alkamassa kukkia.
Erikoista on se, että ötököitä ei ole ollut lähellekään niin paljon jälkimmäisissä kuin ekoissa kylvöissä, vaikka lohkot lähekkäin. Ekoista ruiskutettu ötököitä kaks kertaa niin monta kertaa ku myöhäsempiä. Houkutteleeko isommat taimet niin paljon ötököitä ettei pienemmät enää kiinnosta?
Muutenkin jälkimmäiset vaikuttaa paremmilta vaikka ekojen kylvöjen lohkot normaalisti parhaat lohkot omista kasvustoista. Toki syitähän saattaa olla monia.
-
Minä laitan syysrypsiä jonkin verran. Jos selviää talvesta, hyvä, jos ei, niin muokkaus keväällä ja kylvö ohralla. Tos siemenellä luonnonhoitonurmeen tällä kertaa. Viimeksi, kun toimin näin, oli sato yli 1800 kg/ha. Ei kovin monitonnari, mutta kylvin ja puin seuraavana vuonna. Rikkaruohot pysyivät lähes täysin kurissa, kun taimettuminen ja syyskasvu onnistuivat. Luomuna vielä hintakin ihan kohdallaan. Minusta ainakin varsin kustannustehokasta.
Kemiallisen viljelijänkin kannattaisi mielestäni kylvää, ja palata keväällä asiaan, josko lannoittaisi. Rikkojen torjunnasta en oikein tiedä... Jos syksyllä pitäisi tehdä, voi kannattavuus hävitä kerralla.
Kevätrapsi voittaa syysrypsin, jos siihen liittää kerääjäkasvin. Ei tule syysrapsin tapaan haittaa puinnin jälkeisessä syksykäsittelyn rajoituksessa, kun sitä ei muutenkaan tarvitse käsitellä, menee sen verran myöhäisemmäksi.
Kirjasin ylös Ruotsissa saatuja eri öljykasvien satotasoja, ja kevätrapsissa merkittävintä on tasainen satotaso ja syysrapsin kanssa nouseva satotrendi. Kevätrypsi on samalla satotasolla kuin Suomessakin, ja alenevaan trendiin. Syysrypsi jostakin syystä ei suoriudu potentiaalinsa mukaisesti, samaa mieltä oli isäkin, että kevätrapsikin on parempi, kun ei lakoudu.
(http://www.viistonninen.com/muut/Oljykasvisadot_Ruotsissa.jpg)
-SS-
-
Syysrypsiä laitan siksi, että luomurypsiöljyä puristetaan kaupallisesti, rapsiöljyä ei, ainakaan kun viimeksi kyselin. Tosi on, että rapsi olisi muutoin parempi.
Mikä estää laittamasta syysrypsillekin kerääjäkasvin? Syksyllä timotei tai puna-apila kylvön yhteydessä tai keväällä italianrai heti, jos toteaa talvehtimisen onnistuneen. Onnistui minulla, kun viimeksi näin laitoin.
-
Mikä estää laittamasta syysrypsillekin kerääjäkasvin?
No se, että syysöljykasvin sadonkorjuuaika olisi arvokas syysviljan kylvöikkuna, roundupit elokuulla ja kylvö syyskuulla, eikä vasta 1.10. niin kuin kerääjäkasvin tapauksessa.
Sitä tarkoitin tuolla maininnalla.
Lisäksi käyristä , jotka oheistin, näkyy , että syysrapsi juurikkaankokoisine paalujuurineen nähtävästi sittenkin kestää roustetta, paljasta pakkasta ja talvisateita paremmin kuin syysrypsi. Esim. 2013, 2008 satovuosi, rapsin ja rypsin ero jopa korostui. 2010 ja 2011, jotka olivat syyskasveille lempeitä, pehmeine lumikerroksineen, olivat selvästi syysrypsin vuosia.
-SS-
-
Hyvät herrat ja yli 30 vuotta minua kauemmin viljelleet. Sitä kysyisin että jos hybridiruis 10.7 alkaa kellastumaan ja jyvästä tulee sisukset ulos puristamalla niin ehtiikö perään vielä kylvämään rapsia. Eli tuo puintiin pitäisi päästä 3 viikon päästä että heti elokuun alusta pääsisi kyntämään tuota.
http://aijaa.com/FNpIaR (http://aijaa.com/FNpIaR)
-
Hyvät herrat ja yli 30 vuotta minua kauemmin viljelleet. Sitä kysyisin että jos hybridiruis 10.7 alkaa kellastumaan ja jyvästä tulee sisukset ulos puristamalla niin ehtiikö perään vielä kylvämään rapsia. Eli tuo puintiin pitäisi päästä 3 viikon päästä että heti elokuun alusta pääsisi kyntämään tuota.
http://aijaa.com/FNpIaR (http://aijaa.com/FNpIaR)
Kyllä kiire tulee. Nämä rapsigurut ovat ohrankin jälkeen tehneet, 15.08. asti. Mutta jos huonosti käy, ei rapsi kerkiä tehdä sitä 8 cm juurta ja 8 kasvulehteä vai miten se nyt oli. Liäsksi rukiin jäännösvilja voi olla rapsille kuolemaksi.
Eli Ruotsin puolella näillä leveysasteilla ovat rapsinkylvön osalta heinäkuun viimeisen viikon kannalla. Eikä ruis tänä vuonna valmistu heinäkuun puolella, sillä sen pitäisi nyt olla jo selvästi keltaista, pari viikkoa vielä menee kypsymiseen siitä.
-SS-
-
Kyllä into on laimentunut siitä 6 viikon takaisesta palopuheesta jossa kerrottiin että 4000 rapsisato on mahdollinen ihan jokaiselle...
http://yle.fi/uutiset/valtavat_tuholaisparvet_herkuttelivat_ainakin_kolmanneksen_rypsi-_ja_rapsisadosta/9000693 (http://yle.fi/uutiset/valtavat_tuholaisparvet_herkuttelivat_ainakin_kolmanneksen_rypsi-_ja_rapsisadosta/9000693)
Tarkan arvion tekeminen tuhon laajuudesta on vaikeaa, koska sato voi vielä osittain toipua.
– Se on pikkaisen aikaista sanoa, kun kasvusto on tässä vaiheessa, mutta kyllä ainakin yksi kolmasosa, arvioi Tuusulassa pitkään öljykasveja viljellyt Stig Winqvist.
-
Juu mainostajat ja lesoilijat houkuttelevat laittamaan pään liekaan,
ja sitten tulee se "lumisade", joka pölisee siinä rapsipellolla koko
kesän, se koiperhoslumisade.
Varsinkin tällaisena vuotena alkaa kohta jo kyrvityttämään, kun viljan
tähkät sentään turpoaisivat ja pidentyisivät ihan itsekseen, sadetta
on sopivasti ja lämpöä riittää myöhäisille lajikkeille.
-SS-
-
Kun kukinnan jälkeen voisi yrittää niitä kaalikoita ruiskuttaa, niin onko tavoitteena hävittää lentäviä koiperhosioa, koteloita vai toukkia? Ja mihin näistä torjunta-aine tehoaa?
Kasvusto kun on jo nyt metrin mittaista ja tuuheaa, niin traktori ainakin tehnee hirveästi tallaustappioita, ja lienee torjunta-aineella vaikea saavuttaa torjuttavia kohteita ihan siitä syystä että eihän se sumu millään yletä kasvuston alempiin osiin.
-
Kun kukinnan jälkeen voisi yrittää niitä kaalikoita ruiskuttaa, niin onko tavoitteena hävittää lentäviä koiperhosioa, koteloita vai toukkia? Ja mihin näistä torjunta-aine tehoaa?
Kasvusto kun on jo nyt metrin mittaista ja tuuheaa, niin traktori ainakin tehnee hirveästi tallaustappioita, ja lienee torjunta-aineella vaikea saavuttaa torjuttavia kohteita ihan siitä syystä että eihän se sumu millään yletä kasvuston alempiin osiin.
Mä jätän suosiolla ajamatta, ei taida puomistokaan nousta tarpeeksi korkealle ja tripletrungot on mestareita takertumaan tollaseen sittaan. Luotan siihen että rypsi aikaisempana olisi jo sen verran kovettunutta muonaa, ettei se enää maistu niille toukille. Munivat varmaan mieluummin jälkikasvunsa myöhään kylvetyille rapsimaille.
-
http://www.farmit.net/oljykasvit/2016/07/11/rapsin-tuholaiset-puhuttivat-pellonpientareella-loviisassa
Kasvustot, jotka eivät lopeta kukkimista, tai jotka alkavat niin kuin uudestaan kukkia, ovat kaalikoin vikuuttamia.
Öljykasvi varmaankin yrittää kompensoida vikuuntuneita pääversoja lisäämällä sivuversojen kukintaa.
Tällöin ruiskutusyritykset jäävät pitkälle elokuulle, jolloin lienee muutenkin turhaa, josko tulee lähellä
nollaa olevia öitä jo. Kaalikoi ei ole talven elukka, eli yöhallat vievät invaasiosta voiman. Toivottavasti.
Ja erikoisluvalla hyväksytyt kukkimisen jälkeen käytettävät aineet näyttävät olevan
Karate Zeon ja Decis Mega -tyyppisiä. Avaunt eikä Danadim ole hyväksytty tarkoitukseen, ja varoajat ovat lähes
kaksi kuukautta Avauntilla.
-SS-
-
https://www.youtube.com/watch?v=3TVkbWXUiCg
Avenan luentotilaisuudessa melko hyvä ns. ensikertalaisen
luento kokemuksistaan. On huomattava, että käytti
Devrinolia, joka vaatinee kivennäismaalajit.
Ruiskutuskertoja täten vain puolet siitä mitä täällä etelässä
on totuttu.
Mielenkiintoista on kustannusten realistinen punninta, eikä
öljykasvi näytä sittenkään nousevat aivan omille lukemilleen
verrattuna esimerkiksi mallasohraan.
Toinen mielenkiintoinen aprikointi oli, että syysrapsi vaatinee
vähintään 2600 kiloa satoa, jotta kustannukset tulevat kuitatuksi.
Eli epäonnistumiselle on selvästi olemassa oleva todennäköisyys.
Kyllä alkaa hybridiruis olla melko lähellä vaihtua tuohon
"rapsikesannolle", ei muutenkaan millään hotsittaisi alkaa
nyt jo kyntämään äestelemään ja kylvämään, vaikka äkeen ja traktorin
paripyörineen jätin pellon päähän keväällä jo valmiiksi odottamaan.
-SS-
-
Kasvustot, jotka eivät lopeta kukkimista, tai jotka alkavat niin kuin uudestaan kukkia, ovat kaalikoin vikuuttamia.
Öljykasvi varmaankin yrittää kompensoida vikuuntuneita pääversoja lisäämällä sivuversojen kukintaa.
Peurojen jäljiltä käy just noin. Pääverso syödään, niin sivuversot voimistuvat. Tulee mukavan kirjavaa kasvustoa.
-
https://www.youtube.com/watch?v=3TVkbWXUiCg
Avenan luentotilaisuudessa melko hyvä ns. ensikertalaisen
luento kokemuksistaan. On huomattava, että käytti
Devrinolia, joka vaatinee kivennäismaalajit.
Ruiskutuskertoja täten vain puolet siitä mitä täällä etelässä
on totuttu.
Mielenkiintoista on kustannusten realistinen punninta, eikä
öljykasvi näytä sittenkään nousevat aivan omille lukemilleen
verrattuna esimerkiksi mallasohraan.
Toinen mielenkiintoinen aprikointi oli, että syysrapsi vaatinee
vähintään 2600 kiloa satoa, jotta kustannukset tulevat kuitatuksi.
Eli epäonnistumiselle on selvästi olemassa oleva todennäköisyys.
Kyllä alkaa hybridiruis olla melko lähellä vaihtua tuohon
"rapsikesannolle", ei muutenkaan millään hotsittaisi alkaa
nyt jo kyntämään äestelemään ja kylvämään, vaikka äkeen ja traktorin
paripyörineen jätin pellon päähän keväällä jo valmiiksi odottamaan.
-SS-
Kieltämättä tämän kesän taisteluissa voimat on huvenneet aika lailla. Taas on opittu kovasti uusia juttuja, mm. Proximosta lajikkeena, mutta kannattaako tätä touhua oikeasti jatkaa. Melkein sanoisin, että syysrapsit jää nyt kauppaan, se ruistarjous on kuitenkin aika hyvä. Pieni varaus täytynee vielä jättää, josko motivaatiopuuska sittenkin iskisi.
-
https://www.youtube.com/watch?v=3TVkbWXUiCg
Avenan luentotilaisuudessa melko hyvä ns. ensikertalaisen
luento kokemuksistaan. On huomattava, että käytti
Devrinolia, joka vaatinee kivennäismaalajit.
Ruiskutuskertoja täten vain puolet siitä mitä täällä etelässä
on totuttu.
Mielenkiintoista on kustannusten realistinen punninta, eikä
öljykasvi näytä sittenkään nousevat aivan omille lukemilleen
verrattuna esimerkiksi mallasohraan.
Toinen mielenkiintoinen aprikointi oli, että syysrapsi vaatinee
vähintään 2600 kiloa satoa, jotta kustannukset tulevat kuitatuksi.
Eli epäonnistumiselle on selvästi olemassa oleva todennäköisyys.
Kyllä alkaa hybridiruis olla melko lähellä vaihtua tuohon
"rapsikesannolle", ei muutenkaan millään hotsittaisi alkaa
nyt jo kyntämään äestelemään ja kylvämään, vaikka äkeen ja traktorin
paripyörineen jätin pellon päähän keväällä jo valmiiksi odottamaan.
-SS-
Mulla ois 16ha:n annos DK Imistar syysrapsia sekä siihen sopiva annos Clamoxia ts. valmis paketti. Pelto lainehtii osittain vieläkin, ei ole edelliset sateet ehtineet kadota kun jo huomiselle lupaa lisää. Taitaa jäädä kylvämättä, kun ei pääse pellolle vielä pitkään hetkeen näillä keleillä.
Tänään vaihdoin ruiskutustraktoriin leveämmät norminakit alle, ettei kokoajan kahlaa niin syvällä ja etenisi paremmin. Radikaali ero jo kuvassakin 300mm vs. 520 rengas, kehä sama vanteiden ollessa 46 ja 38 tuumaa. Kävin muutaman hehtaarin ajamassa vaihdon jälkeen ja ero oli melkoinen, vaikka ruisku kahlasi, traktori ei enää edellä tehnyt syvää uraa, vain isoa uraa :p
(http://i8.aijaa.com/t/00370/14209309.t.jpg) (http://aijaa.com/oE4NV3)
-
On muuten nyt joka paikassa paljon tarjolla vapaita syysrapsisäkkejä ensi syksyksi,
alkaa moni jänistää, koska pitäisi ainakin kyntää tai jankkuroida, mieluiten kylvää
suoraan löysällään olevan kynnöksen päälle, sitten syksyllä on pelloilta tuuliajona
leijuva glyfosaattihöyry vaarana, runsas metsänelävien kanta syö kuin riistapeltona
sen kallisarvoisen rapsimaan.
Jotakin joutoruista voi levittää pahoissa olosuhteissa levittimellä peltoon, ei ole taloudellisesti
mikään ihme homma, ei tarvitse lannoitusta, ei mitään. Rapsi tarvitsee vähintään
Sluxx rakeet, useamman sadan euron säkkejä hinnaltaan. Eli Sluxxin kylvö on jopa
hehtaarikustannukseltaan kalliimpi kuin varsinaisen rapsisiemenen kylvö !!!
-SS-
-
Toisaalta, jos vähänkin epäilee syksyntulon sopivuutta,
syysrapsin peruminen on Albin Gunnarssonin mukaan viisas päätös.
Voihan sen pellon jättää kevätrapsille, jos öljykasvia on
pakko harrastaa, tai vaihtaa syysrukiiseen, jos haluaa hyötyä
mahdollisesta kesannosta.
-SS-
-
Toisaalta, jos vähänkin epäilee syksyntulon sopivuutta,
syysrapsin peruminen on Albin Gunnarssonin mukaan viisas päätös.
Voihan sen pellon jättää kevätrapsille, jos öljykasvia on
pakko harrastaa, tai vaihtaa syysrukiiseen, jos haluaa hyötyä
mahdollisesta kesannosta.
-SS-
Ja varmaan ne rypsien/rapsien siemenet säilyy varastossa itävinä kymmenenkin vuotta, kun säilyy pellollakin sen verran :)
-
https://www.youtube.com/watch?v=6S13hT_Qve0
Albin Gunnarsson kertoo syysöljykasvien viljelytekniikasta.
Aika tärkeä sanoma oli, että jos syksyllä on pienikin epäilys
oraitten/kasvuston ongelmista, ne ongelmat eivät häviä
eivätkä parane talven mittaan.
Myöhästymistä ei voi paikata lisäämällä siemenmäärää.
Lannoittamattomuutta ei voi paikata lisäämällä siemenmäärää.
Etanoiden varalta ei pidä lisätä siemenmäärää.
Rikkaruohojen varalta ei voi lisätä siemenmäärää.
Liian tiheä syysrapsi ei selviä ollenkaan.
Tämä poikkeaa kevätöljykasveista, MTT kokeissa kokeiltiin
150 - 450 kpl/m2 tiheyksiä, ja sadot olivat melko samat,
usein tällä halutaan kertoa harvan rypsin kompensaatiokyvystä,
mutta se kertoo myös, että kevätöljykasvilla voi varmistaa
vaikeaa kevättä kylvämällä syvään ja tiheämpään, jos
epäonneksi tulee hyvä itäminen, ei satoa vielä ole menetetty.
Tietääkö kukaan, voiko liian tiheää syysrapsia harventaa
esimerkiksi jollakin äestyksellä ?
-SS-
-
Kuinka pitkään menee kukkimisen loputtua puintiin.
Näillä näkyminen ei ole marraskuussakaan vielä valmista.
-SS-
-
Ehkäpä vesimäärän pitäisi olla 400 l/ha, kun kasvustosta yritetään
häätää matoja. Tehoainettakin varmaan pitäisi olla annos-ohjetta
enemmän. Laitoin viimeiset Avaunt ja Mavrik ruiskutukset yhdelle
siivulle kaksi kertaa, ja ero on selvä. Isommalla määrällä ruiskutettu
on nyt lopettelemassa oikeaan aikaan kukintaa, ja litujakin on.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_130716A.jpg)
(Kuva: kukkimasta on lakannut se osa keskellä, joka aina sai säiliön lopun kaksi kertaa.)
Proximo on alkanut lakoontua, pelkään, että Clearfield rapsi
lakoontuu vieläkin enemmän, koska osin maa on pehmeää.
Meneekö puinti laonnostajia käyttämällä, rapsista läpi,
vai onko homma vaikeaa kuin mataralla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_130716B.jpg)
(Kuva: Juventus käsittely ei kokonaan estänyt Proximoa lakoontumasta)
Tämä on esimerkki uudestaan alkaneesta kukinnasta. Kauanko tämä nyt on
kukassa ollut, kaksi ja puoli viikkoa kohta ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_130716C.jpg)
(Kuva: matojen vikuuttama Proximo alkoi uudestaan kukinnan)
-SS-
-
Kuinka pitkään menee kukkimisen loputtua puintiin.
Näillä näkyminen ei ole marraskuussakaan vielä valmista.
-SS-
Just olin maakuntamatkalla, pääosa oljykasveista oli vasta täyden kukinnnan vaiheessa, liekö sitten alkaneet uudelleen vai miksi. Mun rypsissä on enää ehkä kolmasosa kukintaa jäljellä. Ei rypsistä taida valtakunnallisesti ihan paska sato tullakaan, mitä noita katselin.
Ihan varmasti kaikki puidaan tämänvuoden puolella, pääasiassa syys- lokakuussa. Marraskuullakin oon nähnyt puitavan ja jopa seuraavana keväänä. Ja rypsithän ei varise, toisin on rapsien kanssa. Mutta ne tirpat, ne tirpat :D
-
Just olin maakuntamatkalla, pääosa oljykasveista oli vasta täyden kukinnnan vaiheessa, liekö sitten alkaneet uudelleen vai miksi. Mun rypsissä on enää ehkä kolmasosa kukintaa jäljellä. Ei rypsistä taida valtakunnallisesti ihan paska sato tullakaan, mitä noita katselin.
Ootko joku sivutoimitoimittaja vai.
http://yle.fi/uutiset/pohjalainen_rypsi_ja_rapsi_selvinneet_paaosin_tuholaisista__sateista_voi_koitua_viela_ongelmia/9022431
-SS-
-
(http://www.viistonninen.com/muut/DeKalb_7130_CL_150716A.jpg)
DeKalb 7130 Clearfield kevätrapsi on päässyt kukkimisessaan loppusuoralle.
Kukkiminen alkoi ensimmäisten kukkien voimin 23.06.2016 ja on tänään 15.07.2015
täydenkukinnan viimeisessä vaiheessa.
Pitkä ja vaillinainen kukinnan kestoaika merkinnee eri aikana valmistuvia
lituja, eli toinen puoli varisee ja toinen puoli on vielä vihreää. Ajetaanko
Suomessa Reglone rapsille ?
-SS-
-
(http://www.viistonninen.com/muut/DeKalb_7130_CL_150716A.jpg)
DeKalb 7130 Clearfield kevätrapsi on päässyt kukkimisessaan loppusuoralle.
Kukkiminen alkoi ensimmäisten kukkien voimin 23.06.2016 ja on tänään 15.07.2015
täydenkukinnan viimeisessä vaiheessa.
Pitkä ja vaillinainen kukinnan kestoaika merkinnee eri aikana valmistuvia
lituja, eli toinen puoli varisee ja toinen puoli on vielä vihreää. Ajetaanko
Suomessa Reglone rapsille ?
-SS-
Täälläpäin näkyy jo kukkivia lakoutuneita kasvustoja.
-
Vaikka SS muuta julistaa, niin kaalikoit iskivät myös tänne pohojanmaalle ja söivät nuppu-ruusukevaiheessa lehdet repaleisiksi. Ruiskutin Deltametriiniä pariin kertaan, mutta eipä tuntunu juuri olevan vaikutusta. Ajattelin jo että tuho tulee ja lopetetaan koko rypsinviljely jos nuo alkaa olla jatkuva riesa. Mutta kun korrenkasvu todella alkoi, niin uudet ylälehdet kasvoi nopeasti, eikä tuo nyt enää pahalta näytäkään, eikä koiperhosiakaan juuri näy. :)
(http://kuvapilvi.fi/k/yZgV.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
(http://kuvapilvi.fi/k/yZgw.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
En oo koskaan nähnyt kimalaisia niin paljon rypsipellossa. Oli melkoinen möhinä. :)
(http://kuvapilvi.fi/k/yZgZ.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tässä on nyt sitten sitä kylvä ja unohda rypsiä. En tuolla syrjässä olevalla nevapalalla viittiny ruiskun kanssa käydä kun tuntui, että tuholaisetkaan ei tuota oikein löytäny. Myöskään mitään rikkatorjuntaa en laittanu. Voi tuosta puolitoista tonnia tulla/ha.
(http://kuvapilvi.fi/k/yZgL.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
(http://kuvapilvi.fi/k/yZgF.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
-
Vaikka SS muuta julistaa, niin kaalikoit iskivät myös tänne pohojanmaalle
Hienoja kuvia. Täällä ei päässyt moni pelto ollenkaan kukkaan. Ei siis ollenkaan. Nada.
Toisaalta täällä ovat rapsia, eivät rypsiä, ehkä maistuu paremmin ötököille tuo rapsi.
Uskon myös, että kaukokulkeutumana lentävät perhoset ja muut harvenevat sinne
pohjoiseen mennessä, samalla ne alkavat olla elinikänsä maksimissa ja kuolevat jo
varhaisessa vaiheessa. Eli perhosia lentelee, mutta ne lienevät suurelta osin mahoja jo.
Mutta toivotaan, että pysyy ilmat kylmänä ja tuulisena, eikä jälki-invaasiota tule.
-SS-
-
Tuo tuli pintaan toukokuun lopulla ja silloin kun pellossa käveli, pyöri jaloissa koipilvi. Kesä-heinäkuun vaihteessa niitä oli yhä ja silloin näytti jo pahalta kun koteloitakin oli lehtien alapinnoilla. En sitten tiedä mihin ne hävis.
Rapsiakin täällä jotku viljelee ja yhden ainakin tiedän joka on ruiskutellu sitä moneen kertaan. Tiedä sitten onko ollu miten aiheellista.
-
Hyvännäköistä on. Paljon meni siementä ja apulantaa hehtaarille?
-
Proximo kevätrapsi on noin 80 cm korkeaa, eikä niitä lituja nyt niin mahdottomasti ole.
Matoja ei löytynyt.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_20072016A.jpg)
-SS-
-
Hyvännäköistä on. Paljon meni siementä ja apulantaa hehtaarille?
Siementä reilu 5 kg. Vähempikin olis taas riitäny. Apulantaa tuohon savikkoon oli visussa 361 kg, mutta muistaisin sitä hieman enemmän menneen (Agro 25-2-8+S). Tuohon nevaan reilu 300 kg (Agro 19-4-14+S).
Rypsistä ei välttämätä päällepäin osaa kovin tarkasti satoarviota tehdä.
-
Proximo kevätrapsi on noin 80 cm korkeaa, eikä niitä lituja nyt niin mahdottomasti ole.
Matoja ei löytynyt.
-SS-
Ei se litujen määrä vaan koko. ;)
-
(http://www.viistonninen.com/muut/DeKalb_7130_CL_210716A.jpg)
Clearfield rapsi lopetti kukintansa äkkiä, yhdessä päivässä.
Jotenkin kasvusto tuntuu pettymykseltä, pituus noin metrin,
mutta kovin ohutta ja hintelää on varsi, lidut olemattomia rihmoja ja
kaiken lisäksi painunut lähes lakoon, täyden annoksen Juventuksesta
huolimatta.
Lakoprosentti oli korkea myös koeruututiedoissa, hyvä että
jäi se NS lannoite laittamatta, viherlannoitus
saattoi antaa kymmenen kiloa lisävoimaa.
-SS-
-
Rypsikasvustossa on poikkeuksellisen paljon leppäkerttuja, mikähän rooli niillä siellä on, onko ne syömässä "pahiksia" siellä, vai itse tekemässä jotain pahaa?
-
Rypsikasvustossa on poikkeuksellisen paljon leppäkerttuja, mikähän rooli niillä siellä on, onko ne syömässä "pahiksia" siellä, vai itse tekemässä jotain pahaa?
Ei liene kasvustolle haitallinen. Mitä pakkoruotsikysymykseen tulee, niin suomenmielisillä
sivustoilla on myös vastakkaisia mielipiteitä hävittämisen tarpeellisuudesta.
(http://www.sfp.fi/sites/default/files/Grafik/SFP-RKP_facebook_timeline.jpg)
-SS-
-
Clearfield rapsi lopetti kukintansa äkkiä, yhdessä päivässä.
Jotenkin kasvusto tuntuu pettymykseltä, pituus noin metrin,
mutta kovin ohutta ja hintelää on varsi, lidut olemattomia rihmoja ja
kaiken lisäksi painunut lähes lakoon, täyden annoksen Juventuksesta
huolimatta.
Lakoprosentti oli korkea myös koeruututiedoissa, hyvä että
jäi se NS lannoite laittamatta, viherlannoitus
saattoi antaa kymmenen kiloa lisävoimaa.
-SS-
Muistaakseni kritisoin jo alussa kylvötiheyttä ja typen määrää...
Suomi on pieni maa!
-
Täällä kaikki huonoimmassakin kunnossa olleet rypsit ja rapsit tuntuu vain lisäävän kasvua ja kukintaa, Taitaa tulla paras sato ikinä ;D :D :D
-
Clearfield rapsi lopetti kukintansa äkkiä, yhdessä päivässä.
Jotenkin kasvusto tuntuu pettymykseltä, pituus noin metrin,
mutta kovin ohutta ja hintelää on varsi, lidut olemattomia rihmoja ja
kaiken lisäksi painunut lähes lakoon, täyden annoksen Juventuksesta
huolimatta.
Lakoprosentti oli korkea myös koeruututiedoissa, hyvä että
jäi se NS lannoite laittamatta, viherlannoitus
saattoi antaa kymmenen kiloa lisävoimaa.
-SS-
Muistaakseni kritisoin jo alussa kylvötiheyttä ja typen määrää...
Suomi on pieni maa!
Juu tuo tiheys oli tottumattoman kylvökoneilun ongelma. Nyt syysrapsissa
15 kg siemenannoksessa on laimennoksena 30 kg pyöreäjyväistä puuroriisiä ,
luulisi pääsevän riittävän alhaiseen kylvömäärään samalla asetuksella.
Kylvömäärä 50 kpl /m2 näkyy olevan 2,5 kg/ha , riisillä x 3 = 7,5 kg/ha joka oli
keväällä tuo DeKalbin toteutunut kylvömäärä, ihan kireälle kiristettynä säätöpyörä.
Voi olla, että haen tukusta vielä yhden 10 kg säkin lisää, noin euron kilo se
maksaa, ei tule siemenkustannukseen kovinkaan paljon lisäystä riisinkäytöllä.
Tämä EFA typenkerääjä maksoi hehtaarille hyvinkin satasen, kuormittaa
rapsin tulosta jo valmiiksi melkoisesti. Haitanneeko tuo valkoapila jos vain äestää.
(http://www.viistonninen.com/muut/SW_Hebe_21072016A.jpg)
-SS-
-
Muistaakseni kritisoin jo alussa kylvötiheyttä ja typen määrää...
Suomi on pieni maa!
Huomaa sitten, että minulla on pari siivunvetoa siemen loppumisen kohdalta, laitoin
joka toiseen kuppiin ja annoin loppua hiljakseen, Ne muutamat harvat yksilöt neliöllä EIVÄT
olleet sen leveämpiä tai pensastuneempia, mitään rönsyilyä tai
aktiivista ryömimistä paljaan paikan päälle ei ilmennyt, rikat kyllä juhlivat vesiheinä ja
matara osaavat liikkua tyhjän paikan päällä sivusuunnassa ja täyttää aukot.
Osoittautui se täystiheä ehkä kuitenkin paremmaksi kuin sinne tänne yksittäin tiputeltu.
-SS-
-
Vaikka SS muuta julistaa, niin kaalikoit iskivät myös tänne pohojanmaalle
Hienoja kuvia. Täällä ei päässyt moni pelto ollenkaan kukkaan. Ei siis ollenkaan. Nada.
Toisaalta täällä ovat rapsia, eivät rypsiä, ehkä maistuu paremmin ötököille tuo rapsi.
Uskon myös, että kaukokulkeutumana lentävät perhoset ja muut harvenevat sinne
pohjoiseen mennessä, samalla ne alkavat olla elinikänsä maksimissa ja kuolevat jo
varhaisessa vaiheessa. Eli perhosia lentelee, mutta ne lienevät suurelta osin mahoja jo.
Mutta toivotaan, että pysyy ilmat kylmänä ja tuulisena, eikä jälki-invaasiota tule.
-SS-
Jos omiin kokemuksiin luottaisin, niin sanoisin juuri toisinpäin. Rypsi syödään ennen rapsia jos vierekkäin asuvat.
-
Clearfield rapsi lopetti kukintansa äkkiä, yhdessä päivässä.
Jotenkin kasvusto tuntuu pettymykseltä, pituus noin metrin,
mutta kovin ohutta ja hintelää on varsi, lidut olemattomia rihmoja ja
kaiken lisäksi painunut lähes lakoon, täyden annoksen Juventuksesta
huolimatta.
Lakoprosentti oli korkea myös koeruututiedoissa, hyvä että
jäi se NS lannoite laittamatta, viherlannoitus
saattoi antaa kymmenen kiloa lisävoimaa.
-SS-
Muistaakseni kritisoin jo alussa kylvötiheyttä ja typen määrää...
Suomi on pieni maa!
Juu tuo tiheys oli tottumattoman kylvökoneilun ongelma. Nyt syysrapsissa
15 kg siemenannoksessa on laimennoksena 30 kg pyöreäjyväistä puuroriisiä ,
luulisi pääsevän riittävän alhaiseen kylvömäärään samalla asetuksella.
Kylvömäärä 50 kpl /m2 näkyy olevan 2,5 kg/ha , riisillä x 3 = 7,5 kg/ha joka oli
keväällä tuo DeKalbin toteutunut kylvömäärä, ihan kireälle kiristettynä säätöpyörä.
Voi olla, että haen tukusta vielä yhden 10 kg säkin lisää, noin euron kilo se
maksaa, ei tule siemenkustannukseen kovinkaan paljon lisäystä riisinkäytöllä.
Tämä EFA typenkerääjä maksoi hehtaarille hyvinkin satasen, kuormittaa
rapsin tulosta jo valmiiksi melkoisesti. Haitanneeko tuo valkoapila jos vain äestää.
(http://www.viistonninen.com/muut/SW_Hebe_21072016A.jpg)
-SS-
Tänä kesänä se riisi olisi ollutkin monella pellolla oiva valinta. Kattelin tänäänkin yhtä rypsipeltoa, että siinä ois riisinkin kohta huono olla, pellolla oleva lätäkkö näyttää uhkaavia ehtymisen merkkejä. Pitäisi sataa ja pian!
-
Näyttää ihan positiiviselta nyt tää öljykasvivuosi. Myöhemmin kylvetty kukkii täyttä päätä eikä koinsyömistä lehdistä ole kuin muisto vain. Aikaisemmin kylvetty jonka pääversoja tuhoutui on kukkinut kohta neljä viikkoa eikä loppua näy. Palko on pitkä. Kukkiikohan proximo pidempään kun kaverilla on samaan aikaan kylvettyä ja samoihin aikoihin lähes samoilla aineilla ajettu jotain muuta lajiketta ja se on jo lopettanut. Voi olla voimastakin kiinni mun sä pötköä alle ja ammoniumsulfaattia riittävästi päälle.
-
Proximo kukki epätäydellisesti 22.06.2016 - 21.07.2016, osa lohkosta ei päässyt kuin muutamaan kukkaan, juurikin ne nollaruudut.
Dk 7130 Cl kukki noin 01.07 - 22.07.2016, noin 15-.07 oli melko täyden kukinnan vaihe, että oli pelto kokonaan keltainen.
Sitten kylillä oli sellaista öljykasvia, joka kukki vahvasti, mutta vain noin 10 päivää.
-SS-
-
Harmi jos tulee hyvä öljykasvivuosi, sitten ensivuonna kylvetään valtavasti rypsiä ja rapsia, ja kun peltokasvipalkkio on kiinteä summa,niin se pienenee, kun se jaetaan entistä useammalle hehtaarille. Ja hintakin varmasti halpenee.
-
Harmi jos tulee hyvä öljykasvivuosi, sitten ensivuonna kylvetään valtavasti rypsiä ja rapsia, ja kun peltokasvipalkkio on kiinteä summa,niin se pienenee, kun se jaetaan entistä useammalle hehtaarille. Ja hintakin varmasti halpenee.
Kotimaan tarjonnalla ei ole olennaista vaikutusta hintaan. Hinta menee aika pitkälti Matifin noteerausten mukaan.
-
Harmi jos tulee hyvä öljykasvivuosi, sitten ensivuonna kylvetään valtavasti rypsiä ja rapsia, ja kun peltokasvipalkkio on kiinteä summa,niin se pienenee, kun se jaetaan entistä useammalle hehtaarille. Ja hintakin varmasti halpenee.
Kotimaan tarjonnalla ei ole olennaista vaikutusta hintaan. Hinta menee aika pitkälti Matifin noteerausten mukaan.
Ai jaa, kuitenkin peltokasvipalkkio on paljolti se tekijä, joka pitää rypsirapsin viljelyn jotakuinkin kilpailukykyisenä viljoihin verrattuna, joten jos se kovasti pienenee, niin se on sitten ainakin omalta kohdlta rypsinviljelyn loppu. Mielestäni öljykasvien esikasviarvoa liioitellaan, maan rakennetta ne ei paranna, mutta viljojen kasvitautien aiheuttajat saadaan pellosta öljykasveilla pois.
-
Jos öljykasvien viljelyn ykkösmotivaattori näilläkin viljanhinnoilla on öljykasvipalkkio suosittelen lopettamaan. Jos hintanäkymät on tällaiset vielä keväällä lyön taas 20% öljykasveja oli palkkio sit 60€ tai 72€. Hinnankin voi kiinnittää jos pelkää suomen hurjien rapsimäärien sekoittavan markkinat :D
-
Rukiin hinta ainakin on hurjassa nousussa.
Tällä hetkellä lupaavat 150 euroa tonnille,
mutta jo loka-marraskuulle 151 euroa !
-SS-
-
Rukiin hinta ainakin on hurjassa nousussa.
Tällä hetkellä lupaavat 150 euroa tonnille,
mutta jo loka-marraskuulle 151 euroa !
-SS-
Ensi syksynä, siis syksyllä 2017 rukiista maksetaan taas 190-200 euroa tonnilta, joten nyt kaikki panokset rukiile, itselle tulee sekä Livadoa että Reettaa.
-
Jos öljykasvien viljelyn ykkösmotivaattori näilläkin viljanhinnoilla on öljykasvipalkkio suosittelen lopettamaan. Jos hintanäkymät on tällaiset vielä keväällä lyön taas 20% öljykasveja oli palkkio sit 60€ tai 72€. Hinnankin voi kiinnittää jos pelkää suomen hurjien rapsimäärien sekoittavan markkinat :D
Mul on kustannustehokas rypsinviljelyohjelma: ennen suorakylvöä glyfosaatti sänkeen, 2 L ha+kiinnite, suorakylvö, sit yksi avaunt ja yksi decis ruiskutus eikä muita ruiskutuksia, rypsin seassa vielä kerääjäkasvi, eli italianrai+puna-apilaseos, tukituottoisaa, ja jos 1,5 tonnia tulee hehtaarilta, voin olla tyytyväinen, kun on kumminkin alhainen tuotantokustannus.
-
SU Preformer on ensi talven ruis. Voi olla., että menee mönkään, kun ei ole sopivaa viljelykiertoa, menee varmaan syysvehnän perään. Tai jos saisi ohramultaa pienityksi, kokeilin tänään Maschiota, Nähtävästi edellinen käyttäjä oli ajanut mekoisen kovalla väännöllä, koska tähdenmuotoinen kuusiboorinen akseli oli kiertynyt. No sain sopimaan Foortiin vähän liikaa lyhentämällä. Kai sitä sitten pitää ostaa sitä tähtiputkea metritavarana, jos vaan saa ?
Sitten innolla kone maahan ja vetoja, ja Foorti toppasi tuppeensa. Olikin aikaisemmin perunamaata muokattu, jyrä lhäällä, ja uudet terätkin vielä. Sitten säädin pää täristen jumittavia säätökampia hiukan matalampaa, hienostihan tuo nyt jauhaa. Öljyä GL5 85W-140 lisäsin 3 litraa, näkyy vähän märkää siellä. Kulmavaihteen täyttökorkin mittatangossa näkyi 3 tuumaa korkealla öljyä. Onko se paljon vai vähän, mitään tekstiä ei ollut eikä merkkiä. Ihan päässä oli ura. Olisiko se minimimerkki ?
Joka tapauksessa, hyvä on rapsin tuollaisesta sametinsileästä mullasta nousta.
-SS-
-
Jos öljykasvien viljelyn ykkösmotivaattori näilläkin viljanhinnoilla on öljykasvipalkkio suosittelen lopettamaan. Jos hintanäkymät on tällaiset vielä keväällä lyön taas 20% öljykasveja oli palkkio sit 60€ tai 72€. Hinnankin voi kiinnittää jos pelkää suomen hurjien rapsimäärien sekoittavan markkinat :D
Mul on kustannustehokas rypsinviljelyohjelma: ennen suorakylvöä glyfosaatti sänkeen, 2 L ha+kiinnite, suorakylvö, sit yksi avaunt ja yksi decis ruiskutus eikä muita ruiskutuksia, rypsin seassa vielä kerääjäkasvi, eli italianrai+puna-apilaseos, tukituottoisaa, ja jos 1,5 tonnia tulee hehtaarilta, voin olla tyytyväinen, kun on kumminkin alhainen tuotantokustannus.
Eikö siemenrikkakasvi löydä siihen mukaan ? Tuo kerääjäkasvi oli kyllä mielessä, mutta öljykasvia voi käyttää hukkiksen ja heinien poistamiseen, siksi italoheinä peruuntui omista suunnitelmista. Ehkä valkoapilan olisi voinut sekoittaa Proximoon, kestääkö se Matrigonia ? Toisaalta olisi voinut koko Matrigonin jättää pois, savikka ja matara juhlii Matrigonista huolimatta.
Tuo kerääjä on kyllä rapsille mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta ei Clearfield-järjestelmään. Ja oletettavasti italianraiheinän kera muutenkaan ei rypsistä tule puoltatoista tonnia varmasti.
-SS-
-
Nyt kun on lupa ajaa vielä matolääkettä tuonne rypsimaahan niin miten määritellään se hetki jolloin se pitää sinne käydä ajamassa? Oliko se niin että ovat toistaiseksi koteloina, ja siitä tulee sitten suuri joukko kärpäsiä uudelleen ja vasta sen jälkeen taas niitä matoja... vai miten se nyt oli? Eli kertokaa asiantuntijat milloin hardi viedään taas pellolle.
-
Nyt kun on lupa ajaa vielä matolääkettä tuonne rypsimaahan niin miten määritellään se hetki jolloin se pitää sinne käydä ajamassa? Oliko se niin että ovat toistaiseksi koteloina, ja siitä tulee sitten suuri joukko kärpäsiä uudelleen ja vasta sen jälkeen taas niitä matoja... vai miten se nyt oli? Eli kertokaa asiantuntijat milloin hardi viedään taas pellolle.
En usko, että kaikki ammattilaisetkaan tekevät ruiskutusta. Siellä pitäisi kykkiä ja katsoa, onko koteloituneita kointoukkia miten paljon, Ja jos ei ole JUURI NYT uusia pieniä toukkia, kestää perhosista uusiksi toukiksi niin pitkä aika, että jos jo on lidut kovettumassa, eivät toukat pääse lituun sisään, voivan kalvaa hiukan päältä, mutta eivät läpi enää pääse.
-SS-
-
Nyt kun on lupa ajaa vielä matolääkettä tuonne rypsimaahan niin miten määritellään se hetki jolloin se pitää sinne käydä ajamassa? Oliko se niin että ovat toistaiseksi koteloina, ja siitä tulee sitten suuri joukko kärpäsiä uudelleen ja vasta sen jälkeen taas niitä matoja... vai miten se nyt oli? Eli kertokaa asiantuntijat milloin hardi viedään taas pellolle.
En usko, että kaikki ammattilaisetkaan tekevät ruiskutusta. Siellä pitäisi kykkiä ja katsoa, onko koteloituneita kointoukkia miten paljon, Ja jos ei ole JUURI NYT uusia pieniä toukkia, kestää perhosista uusiksi toukiksi niin pitkä aika, että jos jo on lidut kovettumassa, eivät toukat pääse lituun sisään, voivan kalvaa hiukan päältä, mutta eivät läpi enää pääse.
-SS-
En usko että ketkään harrastelijatkaan ruiskuttaa. Kakkosvaiheen perhosinvaasiota ei ole näkynyt, uudesta muninnasta puhumattakaan. Toukat voi korkeintaan aiheuttaa lisää kuivauskustannuksia, jos oikein paljon kuormaan tulee.
-
Päivitetäänpä tätäkin aihetta. Ns. äänitykki on nyt ollut koekäytössä kollegan lohkoilla. Ei vaikuta kovin lupaavalta, peurat eivät ole sitä pahemmin peljänneet. Tosin paineet pellolla ovat muutenkin hellinneet, kun sato on jo pilalla. Kollega tilasi paikalle maataloussihteerin ja soitti minullekin asiasta. Alkuviikolla käytiin katsomassa tilanne läpi. Vajaa puolet on loistavaa kasvustoa, 3 tonnia tulisi heittämällä. Kasvusto miehen mittaista ja palot vaaksan pituisia, mutta sitten kun mennään pahimmalle tuhovyöhekkeelle, niin eipä sinne paljon kannata puimurin kanssa mennä. Kymmenen hehtaarin alasta 5ha on siluvei. Lomakkeella 148 ilmoitetaan ja haetaan korvauksia. Virkamiehet olivat ihan ymmärtäväisiä tilanteelle ja kovat katoprosentit saatiin pöytään. Muuten toi hakemus ja kaikki on normaalin byrokraattista. Käsitin niin, että menetetty satotaso arvioidaan valtakunnallisen keskisadon mukaan, mikä julkaistaan talvella. Mikäs se taas mahtoikaan rapsilla olla?
Piti alunperin laittaa syysrapsia, mutta ei kerta kaikkiaan kantti kestä tämän vastoinkäymisen myötä. Täytyy viljaa laittaa, vaikka syödään ja tallotaan sitäkin ihan riittävästi...
-
Päivitetäänpä tätäkin aihetta. Ns. äänitykki on nyt ollut koekäytössä kollegan lohkoilla. Ei vaikuta kovin lupaavalta, peurat eivät ole sitä pahemmin peljänneet. Tosin paineet pellolla ovat muutenkin hellinneet, kun sato on jo pilalla. Kollega tilasi paikalle maataloussihteerin ja soitti minullekin asiasta. Alkuviikolla käytiin katsomassa tilanne läpi. Vajaa puolet on loistavaa kasvustoa, 3 tonnia tulisi heittämällä. Kasvusto miehen mittaista ja palot vaaksan pituisia, mutta sitten kun mennään pahimmalle tuhovyöhekkeelle, niin eipä sinne paljon kannata puimurin kanssa mennä. Kymmenen hehtaarin alasta 5ha on siluvei. Lomakkeella 148 ilmoitetaan ja haetaan korvauksia. Virkamiehet olivat ihan ymmärtäväisiä tilanteelle ja kovat katoprosentit saatiin pöytään. Muuten toi hakemus ja kaikki on normaalin byrokraattista. Käsitin niin, että menetetty satotaso arvioidaan valtakunnallisen keskisadon mukaan, mikä julkaistaan talvella. Mikäs se taas mahtoikaan rapsilla olla?
Piti alunperin laittaa syysrapsia, mutta ei kerta kaikkiaan kantti kestä tämän vastoinkäymisen myötä. Täytyy viljaa laittaa, vaikka syödään ja tallotaan sitäkin ihan riittävästi...
Käsitinkö oikein, että valtio korvaa hirvituhoja ? Kallista lihaa siellä taimikoissa kasvaa....
-SS-
-
Vieläkö satovahinkoja korvataan yhteiskunnan varannosta?
-
Vieläkö satovahinkoja korvataan yhteiskunnan varannosta?
Tuskin, fyrkat meni Ceelle tissiturailuun?
-
Eikö laukonpeura ole tulokaslaji, sehän pitäisi maanomistajan nitistää pois kuleksimasta... vai voisiko haitasta laittaa laskun sinne minne ensimmäiset tuotiin?
-
Eikö laukonpeura ole tulokaslaji, sehän pitäisi maanomistajan nitistää pois kuleksimasta... vai voisiko haitasta laittaa laskun sinne minne ensimmäiset tuotiin?
Niitä ottavatkin metsästäjät pois, mutta ne pienet kauriit, niitä on kuin lammaslaumoja, sotkevat nekin rypsimaita. Ja hirvet.
-SS-
-
Päivitetäänpä tätäkin aihetta. Ns. äänitykki on nyt ollut koekäytössä kollegan lohkoilla. Ei vaikuta kovin lupaavalta, peurat eivät ole sitä pahemmin peljänneet.
Kannattaisikohan pahimmilla alueilla aidata pelto ? 10 ha pelto vaatisi alkaen 1,2 km aitaa. 150 tolppaa, 5 km sähköaitalankaa ? Susiaitojakin tehdään itäisen Salon alueella. Niissä näkyy olevan aurinkopaneelilla käyvä paimen.
-SS-
-
Pienijyväinen riisi jarruttaa mukavasti. Näyttäisi menevän 0.4 yksikköä hehtaarille varsinaista siementä. Eikös se 40 kpl m2 ollut se optimi ?
Tumen säätöruuvi 0.5 on jo melko tahmeasti ääripäässä kiinni mutta kovaa ajoa vaan.
-SS-
-
Vajaa puolet on loistavaa kasvustoa, 3 tonnia tulisi heittämällä. Kasvusto miehen mittaista ja palot vaaksan pituisia
Eli miten se satotaso arvioidaan tässä vaiheessa ? Kuulin jostakin, että
rehevä kasvusto voi olla heikkosatoisampi kuin kärsineemmän oloinen.
Mikä vika meikäläisellä on tuossa, kun pituus on vain alle metrin
ja on siinä vähän palkoja, mutta varsi ja palot ovat hinteliä.
Onko voimanpuute ? Eikös niiden lehtien pidäkin kellastua pois ?
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130CL_30072016A.jpg)
(Kuva: DeKalb 7130 Clearfield, Juventus 1.0 l/ha kukkimisen aikana, silti alkaa lakoutua)
-SS-
-
Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
Kyllä SS kylvää ensivuonnakin ,kun pitkä talvi on ensin muistin tyhjentänyt ruiskutuksista ja kaalikoista.
-
Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
Kyllä SS kylvää ensivuonnakin ,kun pitkä talvi on ensin muistin tyhjentänyt ruiskutuksista ja kaalikoista.
Tottakai kylvää ja raportoi tänne. 3 tonnia savikossa vaatii kaulaan saakka olevan kasvuston ja lähemmäs 200kg N. Muistelen että tuossa ei sitä määrää ole. Kuvasta voisi ajatella 2500-2600kg. Toisaalta helposti tulee julkaistua kuvat niistä parhaista kohdista ;)
-
Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
Kyllä SS kylvää ensivuonnakin ,kun pitkä talvi on ensin muistin tyhjentänyt ruiskutuksista ja kaalikoista.
Tottakai kylvää ja raportoi tänne. 3 tonnia savikossa vaatii kaulaan saakka olevan kasvuston ja lähemmäs 200kg N. Muistelen että tuossa ei sitä määrää ole. Kuvasta voisi ajatella 2500-2600kg. Toisaalta helposti tulee julkaistua kuvat niistä parhaista kohdista ;)
Heitän SASsilaisen vastauksen..
Ei oo savikka vielä siilossa kuivana.
-
Niin alla oli virna-apila viherlannoitus lokakuun lopulla kynnettynä.
Ei tainnut typpeä jäädä sittenkään.
-SS-
-
Niin alla oli virna-apila viherlannoitus lokakuun lopulla kynnettynä.
Ei tainnut typpeä jäädä sittenkään.
-SS-
Tuohon tarvitaan sitä luomun taikaa. Samalla kun unohtaa, että viherlannoituksen alle ja päälle ajettiin kananpötköä, niin johan alkaa viherlannoituksella kasvamaan. Me tavikset emme vain ymmärrä, katsos.
-
Tottakai kylvää ja raportoi tänne. 3 tonnia savikossa vaatii kaulaan saakka olevan kasvuston ja lähemmäs 200kg N. Muistelen että tuossa ei sitä määrää ole. Kuvasta voisi ajatella 2500-2600kg. Toisaalta helposti tulee julkaistua kuvat niistä parhaista kohdista ;)
115 kg N väkilannoitteessa + viherlannoitus. Jos viherlannoitus-uskovaiset ovat oikeassa, olisi tuossa 200 kg N . Mutta ei liene. Voi olla, että kasvimassan hajoaminen on vienyt osan mineraalitypestäkin. Käytin optimistisesti satotasoarviota 2250 kg. Sillä pääsisi ehkä nollatulokseen, eli häviäminen on hyvin helppoa kevätrapsilla.
Ja sitten täällä silloin tällöin tokaistaan, että lannoittamaton ja ruiskuttamaton kevätrypsi antaa sen kaksituhatta kiloa noin vaan. Miksi ihmeessä myöhäistä kevätrapsia yleensäkään kukaan laittaa ? Tai sitten yhtälössä jokin ei pidä paikkaansa: onko sittenkin rypsi samanlainen kasvi , eli jos kevätrapsi antaa 800 kg, rypsi antaisi 400 kg ?
Lannoitusvaraa olisi ollut 15 kilolle lisää, vaikka alla olikin epätoivoisia mallasohra-yritelmiä, viherlannoitusta ja ylimyöhäisiä syysvehnäkylvösyritelmiä. Niillä ei paljon lannoitusrajat nouse. Onneksi lähinnä sadevedellä lannoitettu 2012 kevätvehnä työnsi satotasoparametrit kattoon. Rikki NS-lannosta oli suunniteltu satakiloa, mutta semmoinen tihuuttava sadekausi ja työkiireet ajoivat lannoitusikkunan ohi.
Kevätvehniä lannoittavat vielä, mutta rapsia ei kannattane enää pintalannoittaa ?
-SS-
-
Proximo on tällaista; suurempi palko kuin Clearfield-lajikkeella.
Tässä paikassa on kuitenkin vanhaa lanttu- ja rehukaaliperinnettä;
fosfaatit korkealla ja hiekka/hietamaa. Muistin virkistämiseksi
kuva ylitiheästä oraskasvustosta 6. kesäkuuta:
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_060616A.jpg)
Kuva: Proximo 6.6.2016
Nyt sitten kasvusto on laossa ja sekaisin.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_01082016A.jpg)
Kuva: Proximo 1.8.2016
-SS-
-
Kotkan kupeessa on vielä täydessä kukinnassa olevaa rypsiä tai rapsia. Menee myöhäiseksi puinti, varsinkin jos on rapsia.
Moni on kylvänyt tänä vuonna ekaa kertaa kevätrapsia, monelle tulee varmasti olemaan yllätys, kuinka kauan sen valmistuminen kestää, sillä kyllä se käytännössä sen 4 kuukautta vie, ennen kuin pääsee puimaan, siis näin normaalikesänä. Kyllä se etelässäkin kevätrapsi pitäisi saada maahan viimeistään toukokuun 10. päivään mennessä, syksy on aina kylmä, kostea ja pimeä, ei oo kivaa puida mitään kasvia syyskuun 15. päivän jälkeen.
-
Tuolla oli jotain kysymyksiä mulle...
Eli kyllä hirvieläinten aiheuttamista vahingoista maksetaan korvauksia, mutta määristä en tiedä. Asia on minullekin uusi, enkä ole siihen ehtinyt sen enempää tutustua. Jos vahinkoa ilmenee, niin yhteys maataloussihteeriin ja netistä lomake 148 tutkittavaksi. Sihteeri auttaa sen täyttämisessä. Käy paikalla toteamassa tilanteen. Ilmoitus ja hakemus menee samalla kerralla läpi, ainakin täällä meni. Jotain joustavuutta hallinnollakin tms. Korvausten määrät lienee onnettomia, eivätkä tule kattamaan satovahinkoja, mutta pointtina on osittain se, että saadaan jotain mustaa valkoiselle eläinten aiheuttamista tuhoista.
Olen jollain tasolla miettinyt peltojen aitaamista, mutta en ole tehnyt asiasta sen kummempaa kustannuslaskentaa. Mikään normaali paimenaita ei vielä riitä, pelkään tarttee sen varsinaisen riista-aidan jota teiden varsilla näkee. Olisihan tuossa yhtenäistä aluetta reilun 30ha, jonka voisi vetää aitoihin. Seiväskairaa löytyy ja metsästysseura mukaan talkoisiin. En tiedä, saisiko tähän jotain tukea. Hommahan tämäkin on, mutta huolellisesti tehty aita lienee pitkäaikainen ratkaisu ongelmiin.
-
Tuolla oli jotain kysymyksiä mulle...
Eli kyllä hirvieläinten aiheuttamista vahingoista maksetaan korvauksia, mutta määristä en tiedä. Asia on minullekin uusi, enkä ole siihen ehtinyt sen enempää tutustua. Jos vahinkoa ilmenee, niin yhteys maataloussihteeriin ja netistä lomake 148 tutkittavaksi. Sihteeri auttaa sen täyttämisessä. Käy paikalla toteamassa tilanteen. Ilmoitus ja hakemus menee samalla kerralla läpi, ainakin täällä meni. Jotain joustavuutta hallinnollakin tms. Korvausten määrät lienee onnettomia, eivätkä tule kattamaan satovahinkoja, mutta pointtina on osittain se, että saadaan jotain mustaa valkoiselle eläinten aiheuttamista tuhoista.
Olen jollain tasolla miettinyt peltojen aitaamista, mutta en ole tehnyt asiasta sen kummempaa kustannuslaskentaa. Mikään normaali paimenaita ei vielä riitä, pelkään tarttee sen varsinaisen riista-aidan jota teiden varsilla näkee. Olisihan tuossa yhtenäistä aluetta reilun 30ha, jonka voisi vetää aitoihin. Seiväskairaa löytyy ja metsästysseura mukaan talkoisiin. En tiedä, saisiko tähän jotain tukea. Hommahan tämäkin on, mutta huolellisesti tehty aita lienee pitkäaikainen ratkaisu ongelmiin.
Kait sitä nyt kaurisvahingotkin luulisi korvattavan, kun kerta lintuvahinkojakin on korvattu yli puolella miljoonalla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/lintuvahinkoja-korvattiin-viime-vuonna-ennätysmäärä-1.157301 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/lintuvahinkoja-korvattiin-viime-vuonna-ennätysmäärä-1.157301)
-
Miksei sähköaita petoaidan tapaan riittäisi ? Petoaitoja on itäiseen Saloon toimitettu useita, aurinkokenno tuottaa sähkön ja talkooväki laittaa aidan pystyyn. En tiedä, saisiko poro / kauris / peura-aitaan tukea. Hirvet kyllä juoksevat yli semmoisista lanka-aidoista. Pari kilometriä aitaa auttaisi keskimääräisen tilan koko öljykasvialalle.
Tuo aitaaminen olisi erikoiskasveilla varmaankin melko kannattava, samalla voisi virittää lintuja varten siimoja, ohutta viiksilankaa, lentosuuntaan, hankaloittaisi lentämistä ja laskeutumista.
-SS-
-
Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
Kävin vilkaisemassa rypsejäni ennen näitä sateita ja nehän oli jo kovaa vauhtia lakoutumassa. Sellaisessa 45 ast. kulmassa. Vaikka ei siis ollu tullu pisaraakaan vettä kukinnan jälkeen! Miltähän ne nyt mahtaa näytää kun satanu 50mm. No, täs vaihees ei mee enää limalakoon.
-
Miksei sähköaita petoaidan tapaan riittäisi ? Petoaitoja on itäiseen Saloon toimitettu useita, aurinkokenno tuottaa sähkön ja talkooväki laittaa aidan pystyyn. En tiedä, saisiko poro / kauris / peura-aitaan tukea. Hirvet kyllä juoksevat yli semmoisista lanka-aidoista. Pari kilometriä aitaa auttaisi keskimääräisen tilan koko öljykasvialalle.
Tuo aitaaminen olisi erikoiskasveilla varmaankin melko kannattava, samalla voisi virittää lintuja varten siimoja, ohutta viiksilankaa, lentosuuntaan, hankaloittaisi lentämistä ja laskeutumista.
-SS-
Miksi lintuja pitäisi kiusata moisilla lankavirityksillä, mitä pahaa ne on sinulle tehneet?
-
Miksei sähköaita petoaidan tapaan riittäisi ? Petoaitoja on itäiseen Saloon toimitettu useita, aurinkokenno tuottaa sähkön ja talkooväki laittaa aidan pystyyn. En tiedä, saisiko poro / kauris / peura-aitaan tukea. Hirvet kyllä juoksevat yli semmoisista lanka-aidoista. Pari kilometriä aitaa auttaisi keskimääräisen tilan koko öljykasvialalle.
Tuo aitaaminen olisi erikoiskasveilla varmaankin melko kannattava, samalla voisi virittää lintuja varten siimoja, ohutta viiksilankaa, lentosuuntaan, hankaloittaisi lentämistä ja laskeutumista.
-SS-
Miksi lintuja pitäisi kiusata moisilla lankavirityksillä, mitä pahaa ne on sinulle tehneet?
Syö ne rapsit, kuha ehtii.
Onko niitä tirppalaumoja jo liikkeellä, onko kellään havaintoja?
-
Miksei sähköaita petoaidan tapaan riittäisi ? Petoaitoja on itäiseen Saloon toimitettu useita, aurinkokenno tuottaa sähkön ja talkooväki laittaa aidan pystyyn. En tiedä, saisiko poro / kauris / peura-aitaan tukea. Hirvet kyllä juoksevat yli semmoisista lanka-aidoista. Pari kilometriä aitaa auttaisi keskimääräisen tilan koko öljykasvialalle.
Tuo aitaaminen olisi erikoiskasveilla varmaankin melko kannattava, samalla voisi virittää lintuja varten siimoja, ohutta viiksilankaa, lentosuuntaan, hankaloittaisi lentämistä ja laskeutumista.
-SS-
Miksi lintuja pitäisi kiusata moisilla lankavirityksillä, mitä pahaa ne on sinulle tehneet?
Syö ne rapsit, kuha ehtii.
Onko niitä tirppalaumoja jo liikkeellä, onko kellään havaintoja?
Pitäiskö rapsia alkaa kasvattamaan kasvihuoneissa, kun niitä tuholaisia tulee maasta, metsistä ja ilmasta.
-
Kylymikselle miten käy peltotukien,jos saa muita korvauksia?
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Tuo on hyvin yleistä, siitä vaan ei puhuta.
Rikkasiemenien kanssa sama peli.
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Tuo on hyvin yleistä, siitä vaan ei puhuta.
Rikkasiemenien kanssa sama peli.
Sähän alat kuulostamaan SASsilta :o
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Tuo on hyvin yleistä, siitä vaan ei puhuta.
Rikkasiemenien kanssa sama peli.
Sähän alat kuulostamaan SASsilta :o
Sanon puolustukseksi että mainitsemani ongelmat olen ihan omin silmineni nähnyt, toisin kun SASsin jollotukset jotka perustuvat arvuutteluun ja mielikuvitukseen.
Hintavähennys voi olla pöyristyttävä, 12000euron kuorma muuttuu satasiks, jos niiksikään....
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Tuo on hyvin yleistä, siitä vaan ei puhuta.
Rikkasiemenien kanssa sama peli.
Sähän alat kuulostamaan SASsilta :o
Sanon puolustukseksi että mainitsemani ongelmat olen ihan omin silmineni nähnyt, toisin kun SASsin jollotukset jotka perustuvat arvuutteluun ja mielikuvitukseen.
Hintavähennys voi olla pöyristyttävä, 12000euron kuorma muuttuu satasiks, jos niiksikään....
Hohhoijaa... Todisteita tuskin löytyy, vai kertoiko joku kaveri ;D
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Tuo on hyvin yleistä, siitä vaan ei puhuta.
Rikkasiemenien kanssa sama peli.
Sähän alat kuulostamaan SASsilta :o
Sanon puolustukseksi että mainitsemani ongelmat olen ihan omin silmineni nähnyt, toisin kun SASsin jollotukset jotka perustuvat arvuutteluun ja mielikuvitukseen.
Hintavähennys voi olla pöyristyttävä, 12000euron kuorma muuttuu satasiks, jos niiksikään....
Hohhoijaa... Todisteita tuskin löytyy, vai kertoiko joku kaveri ;D
Ei ole ollut tapana levitellä kenenkään tilityslappuja ja näytetuloksia.....
-
Kylymikselle miten käy peltotukien,jos saa muita korvauksia?
Hyvä kysymys, en tiedä.
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Mitäs mää viime vuonna kirjoittelin tästä aiheesta. Lehtivihreää oli rajusti, mutta olisiko vähennykset olleet luokkaa 100 euroa tonni.
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Tuo on hyvin yleistä, siitä vaan ei puhuta.
Rikkasiemenien kanssa sama peli.
Sähän alat kuulostamaan SASsilta :o
Sanon puolustukseksi että mainitsemani ongelmat olen ihan omin silmineni nähnyt, toisin kun SASsin jollotukset jotka perustuvat arvuutteluun ja mielikuvitukseen.
Hintavähennys voi olla pöyristyttävä, 12000euron kuorma muuttuu satasiks, jos niiksikään....
Joo, lehtivihreät ymmärrän, jos tulee vaikea vuosi, rikkoja en omien kokemusten perusteella niinkään. Kun tämä on kaikki taas siitä isännästä ja toimenpiteistä kiinni. Onko niitä paskaruohoja torjuttu asianmukaisesti edellisinä vuosina jne. En syytä, mutta kyseenalaistan.
Hyvä esimerkki on yhden ISON isännän kuminat. Eka vuosi menossa, saunakukkaa rajusti tulossa kasvuston päällä. Jotain pitäisi tehdä tai seuraavat vuodet tulee olemaan vaikeita. Ei pääse edes alkua pitemmälle, kun ongelmat uhkaa kaataa koko homman
-
Hyvä konsti kokeilla lehtivihreää on ottaa muutama kymmenen pilleriä valkoisen paperin väliin ja murskaa vasaralla. Näkee selvästi onko vihree vai keltaista
-
Johan meni viimevuoden rapsit pieleen. Reilu 200€ miinusta per tonni lehtivihreästä. Puin lokakuun lopussa. Kasvusto näytti ihan valmiilta, siemenet päältä mustia, mutta sisältä ilmeisesti vihreitä. Pitää katsoa tämä vuosi ja tehdä sitten päätös ensikevään kylvöstä. Jos vielä laadusta tulee takkiin, niin palaan rypsiin. Pienempi sato, mutta huomattavasti vähemmän miinuksia.
Tuo on hyvin yleistä, siitä vaan ei puhuta.
Rikkasiemenien kanssa sama peli.
Sähän alat kuulostamaan SASsilta :o
Sanon puolustukseksi että mainitsemani ongelmat olen ihan omin silmineni nähnyt, toisin kun SASsin jollotukset jotka perustuvat arvuutteluun ja mielikuvitukseen.
Hintavähennys voi olla pöyristyttävä, 12000euron kuorma muuttuu satasiks, jos niiksikään....
Joo, lehtivihreät ymmärrän, jos tulee vaikea vuosi, rikkoja en omien kokemusten perusteella niinkään. Kun tämä on kaikki taas siitä isännästä ja toimenpiteistä kiinni. Onko niitä paskaruohoja torjuttu asianmukaisesti edellisinä vuosina jne. En syytä, mutta kyseenalaistan.
Hyvä esimerkki on yhden ISON isännän kuminat. Eka vuosi menossa, saunakukkaa rajusti tulossa kasvuston päällä. Jotain pitäisi tehdä tai seuraavat vuodet tulee olemaan vaikeita. Ei pääse edes alkua pitemmälle, kun ongelmat uhkaa kaataa koko homman
Tänävuonna voi joillakin rapsinviljelijöillä olla toi lehtivihreäprosentti melkoinen, kaalikoin viotusten takia. Väärään aikaan tai tehoamattomilla aineilla ruiskutetut rypsi- ja rasikasvustot kun kukkivat niin jumalattoman kauan, tai alkoivat ikäänkuin kukkimaan uudelleen, joten tuleentuminen ei varmastikkaan ole tasaista. Rapsinviljelijöillä kun se puintiajan ajoittaminen kun täytyy kuitenkin painottaa siihen aikaan ennenkuin pääsato varisee. Rypsillä tuota varisemista ei tapahdu onneksi pahemmin, keväälläkin saa vielä kelpo sadon :D
Rikkapitoisuus on tosiaan isännän oma vika :D
-
Joo, tuo on hyvä konsti, jos epäilee vihreää. Viimesyksynä sillä ei ollut merkitystä, koska pakkanen oli jo valmistanut kasvuston. Se oli mitä oli. Mutta pitää odottaa ensimmäisiä yöpakkasia, tai siihen, että alkaa palot halkeamaan. Sitten rapsin voikin puida.
-
Eipä tuossa Proximossa näyttäisi olevan kuin etanoita varren alaosassa. Muutama palko oli ruskettunut, avautunut raolleen ja sisältä oli siemenet syöty. Olisikohan se ollut litusääsken perhe siellä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_06082016A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi, Matrigon + Agil + lukematon määrä kännämyrkkyjä.
-SS-
-
Kyllä näyttää siltä, että syysrapsi on vaikeampi pala
kuin kevätrapsi, jos on luonnostaan aikainen seutu,
kevätrapsit saa toukokuun alkuun tai huhtikuun loppuun peltoon.
Syysrapsilla pitää olla kesanto alla, sitten ne arvokkaat kylvöviikot
haaskaantuu jos pitää kylvää uudestaan tai tulee juurikin semmoinen
kova ukkoskuuro.
Selvästikin 250 kpl / m2 onnistuu sadonmuodostus kevätrapsilla.
Silloin voi kylvää hiukan varmuutta, eikä siltikään tule vielä tappiota,
jos sattuu 2/3 taimista häviämään.
-SS-
-
Väärään aikaan tai tehoamattomilla aineilla ruiskutetut rypsi- ja rasikasvustot kun kukkivat niin jumalattoman kauan, tai alkoivat ikäänkuin kukkimaan uudelleen,
Tuo pitkä kukkiminen on myös rapsin suuren satopotentiaalin avain.
Rapsi on myös rypsiin tottuneelle outo, koska se alkaa kukkia alhaalta ensin.
-SS-
-
Hyvä esimerkki on yhden ISON isännän kuminat. Eka vuosi menossa, saunakukkaa rajusti tulossa kasvuston päällä.
Mitäpä tuota ihmettelemään. Tukitaso on tuplat kesantoon verrattuna, ja ilman satoakin lähellä neljäntonnin ohran tulosta. 400 euron vuokrilla kyseinen viljelijä tienaa esim. 300 hehtaarilta mahdollisesti puolensataatuhatta euroa, vipupalvelun satonappia painamalla.
Ja varsinaisen tuoton ottaa arvokkaammasta ja lisääntyneestä leipäviljasadosta sitten kun kumina on lopetettu. Saunakukat aina saa pois.
Itse ajattelin tehdä pienimuotoisesti noin, laittaa maata lepäämään ensi vuonna kuminan kylvölle ja ilmoittaa tukikasvi kuminaksi. Jonkun palan voi vaikka kitkeä, jos onnistuu torjunta niin kaataa vikatteella, seivästää ja pui vaikka ladonlattialla siemenet. 50-100 kg säkki riittää seuraavalle vuodelle jo pitkälle.
Onko kellään kokemusta K25 lajikkeesta ?
-SS-
-
Toukokuun alussa kylvetyssä on palot vaaksan mittasia ja pulleita, värikin vaalenee jo.
Kesäkuulla kylvetyssä palko on 3-5senttiä. Vihreetä, laossa ja laon keskeltä pukkaa uutta kukintoo.
Onks joku lajikkeellinen juttu?
-
Toukokuun alussa kylvetyssä on palot vaaksan mittasia ja pulleita, värikin vaalenee jo.
Kesäkuulla kylvetyssä palko on 3-5senttiä. Vihreetä, laossa ja laon keskeltä pukkaa uutta kukintoo.
Onks joku lajikkeellinen juttu?
Kesäkuun kylvössä syy. Saviseudulla kesäkuussa ei kannata kylvää kuin ohraa.
-
Toukokuun alussa kylvetyssä on palot vaaksan mittasia ja pulleita, värikin vaalenee jo.
Kesäkuulla kylvetyssä palko on 3-5senttiä. Vihreetä, laossa ja laon keskeltä pukkaa uutta kukintoo.
Onks joku lajikkeellinen juttu?
Varmaan on vihreetä ja kukkii yhä. Eikö kesäkuu ala olemaan vähän turhan myöhäinen kylvöajankohta rapsille?
-
Mites kun rapsin väri alkaa muuttumaan punertavan harmaaksi. Onko se jokin tauti vai ihan vaan tuleentumista ? Kaksi kertaa saanut tautiaineet sentään.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_16082016A.jpg)
(Kuva: Proximo kevätrapsi, vain Agil + Matrigon ruiskutus)
Mutta sentään imistaari syysrapsi hiukan alkaa tehdä rivin kuvaakin , kun maa on kostea, kiitos tihkusateen
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Imistar_CL_16082016A.jpg)
(Kuva DK Imistar, kylv. 30.07.2016)
DK Sensei toisella kylvökerralla orastui nopeasti, kun ei ollut niin kuivaa, eikä kuorettuma kiusannut, huomaatte varmaan tärkeän yksityiskohdan, joka on keltaisella renkaalla korostettu ! Nyt on kaikenmaailman nilviäisten eli sääennustajien turha tulla järsimään rapsinlehtiä.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_16082016A.jpg)
(Kuva: DK Sensei syysrapsi, kylv. 9.8.2016)
-SS-
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
-
Hyvältä. Rupee kellastumaan värisävy. Ehkäpä pääsee jopa syysnisua kylvämään. Liekö mahdollista laittaa lautasäestettyyn rapsinsänkeen suoraan.
-SS
-
Hyvältä. Rupee kellastumaan värisävy. Ehkäpä pääsee jopa syysnisua kylvämään. Liekö mahdollista laittaa lautasäestettyyn rapsinsänkeen suoraan.
-SS
Kesäkuun koi-vapaat kylvökset on tosi tuuheita, vihreitä ja haisee jollekin jalkahien-homeen sekotukselle.
Palkoja ku suviseuralaisia Seinäjoella, on vaan pieniä ku mitkä.
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Sillä tehdään tili :)
-
Kyllä minäkin olen jo riittävän monta kertaa nähnyt syksyn lopulta tuovan poudat, ensin taistellaan elokuun alusta asti litimärkien aikaisten viljojen kanssa, sumuiset elokuun yöt, heti puolen päivän jälkeen pistävä auringonpaiste, lähes helle, ja sitten alkaa ukkostaa tai tihuuttaa vettä, kunnes iltasumu laskeutuu viljapellon päälle,
Mutta syyskuun loppupuolen tullessa, sen jälkeen kirkastuu ja kylmenee, viimeistään lokakuussa, ja puinti sujuu ja kypsä vilja kahisee säiliöön. Jos sade tulee, se tulee selväpiirteisenä syysmyrskynä, jonka jälkeen luoteistuuli pyyhkii taivaan selkeäksi ja kuivattaa korret.
Tänä vuonna myöhäisistä neljä kertaa lannoitetuista Amaretoista tulee Rock'n roll sato. Tarvitsee tietenkin 1000 mm renkaat ja nelivedon puimuriin, silloin ei tarvitse huolehtia. Irse ei uskalla semmoista. Mutta tipuset syö rapsinpalkoja pellon reunassa jo.
-SS-
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Hyvältä. Viljasta tulee mitä tulee, mutta rypsillä tulosta... :D
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Hyvältä. Viljasta tulee mitä tulee, mutta rypsillä tulosta... :D
Tuo on totta, rapsit varsinkin ovat paisuneet todella komeiksi. Ei olisi uskonut kasvukaudenalussa olleita pieniä vastoinkäymisiä torjuessa. Mustaa kultaa tulee niin jumalattomasti, ettei kauratilillä pääse puoleenväliin.
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Hyvältä. Viljasta tulee mitä tulee, mutta rypsillä tulosta... :D
Tuo on totta, rapsit varsinkin ovat paisuneet todella komeiksi. Ei olisi uskonut kasvukaudenalussa olleita pieniä vastoinkäymisiä torjuessa. Mustaa kultaa tulee niin jumalattomasti, ettei kauratilillä pääse puoleenväliin.
Hyvältä näyttää muuten , mutta on vielä täysin vihreää.
Koskahan tuo rupee ruskistumaan.
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Hyvältä. Viljasta tulee mitä tulee, mutta rypsillä tulosta... :D
Tuo on totta, rapsit varsinkin ovat paisuneet todella komeiksi. Ei olisi uskonut kasvukaudenalussa olleita pieniä vastoinkäymisiä torjuessa. Mustaa kultaa tulee niin jumalattomasti, ettei kauratilillä pääse puoleenväliin.
Hyvältä näyttää muuten , mutta on vielä täysin vihreää.
Koskahan tuo rupee ruskistumaan.
Mun mielestä alkaa kellastua ensin. On siinä vaiheessa täällä nyt. Liduissa on semmoinen punaruskean viuoletin vivahtava sävy jo.
-SS-
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Hyvältä. Viljasta tulee mitä tulee, mutta rypsillä tulosta... :D
Tuo on totta, rapsit varsinkin ovat paisuneet todella komeiksi. Ei olisi uskonut kasvukaudenalussa olleita pieniä vastoinkäymisiä torjuessa. Mustaa kultaa tulee niin jumalattomasti, ettei kauratilillä pääse puoleenväliin.
Hyvältä näyttää muuten , mutta on vielä täysin vihreää.
Koskahan tuo rupee ruskistumaan.
Mun mielestä alkaa kellastua ensin. On siinä vaiheessa täällä nyt. Liduissa on semmoinen punaruskean viuoletin vivahtava sävy jo.
-SS-
Kuulostaa ihan pahkahomeelta...
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Hyvältä. Viljasta tulee mitä tulee, mutta rypsillä tulosta... :D
Tuo on totta, rapsit varsinkin ovat paisuneet todella komeiksi. Ei olisi uskonut kasvukaudenalussa olleita pieniä vastoinkäymisiä torjuessa. Mustaa kultaa tulee niin jumalattomasti, ettei kauratilillä pääse puoleenväliin.
Hyvältä näyttää muuten , mutta on vielä täysin vihreää.
Koskahan tuo rupee ruskistumaan.
Mun mielestä alkaa kellastua ensin. On siinä vaiheessa täällä nyt. Liduissa on semmoinen punaruskean viuoletin vivahtava sävy jo.
-SS-
Kuulostaa ihan pahkahomeelta...
Joo ja haisee paskalta.
-
No miltäs tällä vihannesosastolla näyttää?
Hyvältä. Viljasta tulee mitä tulee, mutta rypsillä tulosta... :D
Tuo on totta, rapsit varsinkin ovat paisuneet todella komeiksi. Ei olisi uskonut kasvukaudenalussa olleita pieniä vastoinkäymisiä torjuessa. Mustaa kultaa tulee niin jumalattomasti, ettei kauratilillä pääse puoleenväliin.
Hyvältä näyttää muuten , mutta on vielä täysin vihreää.
Koskahan tuo rupee ruskistumaan.
Mun mielestä alkaa kellastua ensin. On siinä vaiheessa täällä nyt. Liduissa on semmoinen punaruskean viuoletin vivahtava sävy jo.
-SS-
Kuulostaa ihan pahkahomeelta...
Joo ja haisee paskalta.
Pahkahome haisee ihan mädäntyvälle ihmisruumiille :-\
Pian -SS-:n naapurit kirjoittaa iltasanomissa :D
-
Olen koittanut katsella niitä pahkoja vai mitä ne nyt on, ei mielestäni ole vielä ainakaan paljon ? Haju on kaalimainen edelleenkin, ei mitään muuta. Mutta pitäähän toukokuun alussa kylvetty etelärinne jo alkaa joutua valmiiksi eikö ?
-SS-
-
Olen koittanut katsella niitä pahkoja vai mitä ne nyt on, ei mielestäni ole vielä ainakaan paljon ? Haju on kaalimainen edelleenkin, ei mitään muuta. Mutta pitäähän toukokuun alussa kylvetty etelärinne jo alkaa joutua valmiiksi eikö ?
-SS-
Osapuilleen sen pitäs olla tällästä:
(http://i3.aijaa.com/t/00092/14241745.t.jpg) (http://aijaa.com/ioz8wC)
-
Osapuilleen sen pitäs olla tällästä:
(http://i3.aijaa.com/t/00092/14241745.t.jpg) (http://aijaa.com/ioz8wC)
Onks toi sun omaa?
-
Osapuilleen sen pitäs olla tällästä:
(http://i3.aijaa.com/t/00092/14241745.t.jpg) (http://aijaa.com/ioz8wC)
Onks toi sun omaa?
Onhan niitä kaappihomojakin.....
-
Osapuilleen sen pitäs olla tällästä:
(http://i3.aijaa.com/t/00092/14241745.t.jpg) (http://aijaa.com/ioz8wC)
Onks toi sun omaa?
Onhan niitä kaappihomojakin.....
Nyt vaan Faariin uutta silppurinterää :D
-
Osapuilleen sen pitäs olla tällästä:
(http://i3.aijaa.com/t/00092/14241745.t.jpg) (http://aijaa.com/ioz8wC)
Onks toi sun omaa?
Onhan niitä kaappihomojakin.....
Nyt vaan Faariin uutta silppurinterää :D
Eipä ole tarvinnu ennenkä, mieluumin haen ne veitsileikkurit....
-
Eiköhän syyskuun puolivälissä voisi alkaa jo miettiä, viimäset viljat on kuivaajassa, ja sitten teipin kimppuun....
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_25082016A.jpg)
-SS-
-
Eiköhän syyskuun puolivälissä voisi alkaa jo miettiä, viimäset viljat on kuivaajassa, ja sitten teipin kimppuun....
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_25082016A.jpg)
-SS-
Näin se mailma muuttuu SS tuli savikan viljeliä ,saapas nähdä tuleeko vielä kuminakin kuvioon ,se kun on
sellainen kasvi ,kun muitten viljely rupiaa olemaan helppoa ,niin kumina tiputtaa viljeliän takasin maan pinnalle.
-
Eiköhän syyskuun puolivälissä voisi alkaa jo miettiä, viimäset viljat on kuivaajassa, ja sitten teipin kimppuun....
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_25082016A.jpg)
-SS-
Näin se mailma muuttuu SS tuli savikan viljeliä ,saapas nähdä tuleeko vielä kuminakin kuvioon ,se kun on
sellainen kasvi ,kun muitten viljely rupiaa olemaan helppoa ,niin kumina tiputtaa viljeliän takasin maan pinnalle.
En ole tänä aamuna kuunnellut uutisia, onko tähän tullut muutos, mutta ainakin ennen rypsi ja rapsi olivat kaalikasveja. Kvinoa on kylläkin jauhosavikan sukulainen. Siinäkin lienee kauraa parempi epäonnistumisen mahdollisuus.
-
Joku kone tuolla halkaisee lituja, palstan reunassa on palkoja juu katkottu tai halottu, sisälle on jäänyt muutama kypsyvä siemen. Lintupaholainen ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_28082016A.jpg)
(Kuva: Proximo kevätrapsi, tyhjennettyjä lituja)
-SS-
-
Jokos on puitu?
Meidän kylällä katosi edellispäivän ja eilisen aikana jonkinmoinen ala. Kappaleen koosta ja kärryistä päätellen ei sato ollut kovin huima...
-
Minulla ei ole mitään hajua milloin tuo pitäisi puida. Väri rusehtaa aina vaan enemmän mutta varsi on sitkaan heleän vihreä.Liduissa on mustia siemeniä mutta sisus ei ole välttämättä täysin keltainen.
Seurailen muita lähistön rapsinviljelijöitä...eikös värin pitäisi muuttua harmahtavan ruskeaksi kunhan tuleentuu.
-SS-
-
Minulla ei ole mitään hajua milloin tuo pitäisi puida. Väri rusehtaa aina vaan enemmän mutta varsi on sitkaan heleän vihreä.Liduissa on mustia siemeniä mutta sisus ei ole välttämättä täysin keltainen.
Seurailen muita lähistön rapsinviljelijöitä...eikös värin pitäisi muuttua harmahtavan ruskeaksi kunhan tuleentuu.
-SS-
Tää oli harmahtavan ruskeaa. En voinu vastustaa kiusausta ja käydä ottamassa paria litua ja avata niitä...
Siellä liduissa oli puolet valmiita ja puolet sellasta puolihullua vihreetä. Kai pelko varisemisesta aiheutti puinnin.
-
Ei kannata hosua, lehtivihreästä sakotetaan niin helvetisti.
Ja tää rypsi ei varise niin herkästi, ja lintuparvetkin näyttää viihtyvän paremmin naapurien lakoisimmilla öljymailla.
-
Pitäisikö käydä tuota Proximoa koittamassa heti kun seuraava sateeton päivä tulee. Onhan tuo rapsi kylvetty melkein ensimmäisenä tällä alueella.
Siemeniä kävin vihreistäkin liduista ottamassa, ovat jo mustia ja sisältä ainakin vähän keltaisia. Oksien päissä olevat vaaleat ja avautuneet lidut, olisivatkohan se vain varisemassa. Sisällä siellä tyvessä on irtonaisia mustia siemeniä, ja täysin keltaisia sisältä.
VYR - viljelyoppaan sivustolla oli ohje:
"Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata, rapsikasvusto sen sijaan voi olla melko vihreää."
Toinen huolta aiheuttava ohje oli:
"Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi."
Tuossa lähistöllä on kevätvehnää otettu jo pellosta, ja yleisestikin kevätvehnät alkavat taivuttaa tähkää koukulle. Alkaa jo puimurin puintikelan hihnapyörien vaihtotouhu tympiä valmiiksi. Ja reikien tähtäily. Ainakin säiliön luukkuja pitää tiivistää. En usko, että reikälevypohjan läpi ei menisi puhdas öljykasvisato.Laitan maanrakennuskankaan kärrykuivuriin pohjalle, eiköhän se ilmaa läpäise. En tiedä, mistä sitä "käytettyä viirakangasta" löytyisi edes.
-SS-
-
Pitäisikö käydä tuota Proximoa koittamassa heti kun seuraava sateeton päivä tulee. Onhan tuo rapsi kylvetty melkein ensimmäisenä tällä alueella.
Siemeniä kävin vihreistäkin liduista ottamassa, ovat jo mustia ja sisältä ainakin vähän keltaisia. Oksien päissä olevat vaaleat ja avautuneet lidut, olisivatkohan se vain varisemassa. Sisällä siellä tyvessä on irtonaisia mustia siemeniä, ja täysin keltaisia sisältä.
VYR - viljelyoppaan sivustolla oli ohje:
"Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata, rapsikasvusto sen sijaan voi olla melko vihreää."
Toinen huolta aiheuttava ohje oli:
"Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi."
Tuossa lähistöllä on kevätvehnää otettu jo pellosta, ja yleisestikin kevätvehnät alkavat taivuttaa tähkää koukulle. Alkaa jo puimurin puintikelan hihnapyörien vaihtotouhu tympiä valmiiksi. Ja reikien tähtäily. Ainakin säiliön luukkuja pitää tiivistää. En usko, että reikälevypohjan läpi ei menisi puhdas öljykasvisato.Laitan maanrakennuskankaan kärrykuivuriin pohjalle, eiköhän se ilmaa läpäise. En tiedä, mistä sitä "käytettyä viirakangasta" löytyisi edes.
-SS-
Ei puimuri mutta se kuivurin tilkitteminen...
Vai kuivaatsä lavalla ilman kanssa?
-
Pitäisikö käydä tuota Proximoa koittamassa heti kun seuraava sateeton päivä tulee. Onhan tuo rapsi kylvetty melkein ensimmäisenä tällä alueella.
Siemeniä kävin vihreistäkin liduista ottamassa, ovat jo mustia ja sisältä ainakin vähän keltaisia. Oksien päissä olevat vaaleat ja avautuneet lidut, olisivatkohan se vain varisemassa. Sisällä siellä tyvessä on irtonaisia mustia siemeniä, ja täysin keltaisia sisältä.
VYR - viljelyoppaan sivustolla oli ohje:
"Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata, rapsikasvusto sen sijaan voi olla melko vihreää."
Toinen huolta aiheuttava ohje oli:
"Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi."
Tuossa lähistöllä on kevätvehnää otettu jo pellosta, ja yleisestikin kevätvehnät alkavat taivuttaa tähkää koukulle. Alkaa jo puimurin puintikelan hihnapyörien vaihtotouhu tympiä valmiiksi. Ja reikien tähtäily. Ainakin säiliön luukkuja pitää tiivistää. En usko, että reikälevypohjan läpi ei menisi puhdas öljykasvisato.Laitan maanrakennuskankaan kärrykuivuriin pohjalle, eiköhän se ilmaa läpäise. En tiedä, mistä sitä "käytettyä viirakangasta" löytyisi edes.
-SS-
Ei puimuri mutta se kuivurin tilkitteminen...
Vai kuivaatsä lavalla ilman kanssa?
Meinasin kuivailla lavalla, kun on kaksi Tuhtikuivuria, ja sitten laittaa toiseen 9 kW sähköpuhaltimen ja toiseen vuokraamosta öljykäyttöisen lämminilmakehittimen. Jos ei mahdu, niin sitten kuivuriin ja siiloon sieltä.
-SS-
-
Pitäisikö käydä tuota Proximoa koittamassa heti kun seuraava sateeton päivä tulee. Onhan tuo rapsi kylvetty melkein ensimmäisenä tällä alueella.
Siemeniä kävin vihreistäkin liduista ottamassa, ovat jo mustia ja sisältä ainakin vähän keltaisia. Oksien päissä olevat vaaleat ja avautuneet lidut, olisivatkohan se vain varisemassa. Sisällä siellä tyvessä on irtonaisia mustia siemeniä, ja täysin keltaisia sisältä.
VYR - viljelyoppaan sivustolla oli ohje:
"Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata, rapsikasvusto sen sijaan voi olla melko vihreää."
Toinen huolta aiheuttava ohje oli:
"Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi."
Tuossa lähistöllä on kevätvehnää otettu jo pellosta, ja yleisestikin kevätvehnät alkavat taivuttaa tähkää koukulle. Alkaa jo puimurin puintikelan hihnapyörien vaihtotouhu tympiä valmiiksi. Ja reikien tähtäily. Ainakin säiliön luukkuja pitää tiivistää. En usko, että reikälevypohjan läpi ei menisi puhdas öljykasvisato.Laitan maanrakennuskankaan kärrykuivuriin pohjalle, eiköhän se ilmaa läpäise. En tiedä, mistä sitä "käytettyä viirakangasta" löytyisi edes.
-SS-
Ei puimuri mutta se kuivurin tilkitteminen...
Vai kuivaatsä lavalla ilman kanssa?
Meinasin kuivailla lavalla, kun on kaksi Tuhtikuivuria, ja sitten laittaa toiseen 9 kW sähköpuhaltimen ja toiseen vuokraamosta öljykäyttöisen lämminilmakehittimen. Jos ei mahdu, niin sitten kuivuriin ja siiloon sieltä.
-SS-
Jeesusteippiä kannattaa olla povitaskussa jokatapauksessa puimurista kuivaajaan. Kompromissi on tehtävä itse kunkin lehtivihreäpitoisuuden ja varisemisen suhteen. Jostain se kultainen keskitie löytyy mustankullanmaillekin :D
-
Pitäisikö käydä tuota Proximoa koittamassa heti kun seuraava sateeton päivä tulee. Onhan tuo rapsi kylvetty melkein ensimmäisenä tällä alueella.
Siemeniä kävin vihreistäkin liduista ottamassa, ovat jo mustia ja sisältä ainakin vähän keltaisia. Oksien päissä olevat vaaleat ja avautuneet lidut, olisivatkohan se vain varisemassa. Sisällä siellä tyvessä on irtonaisia mustia siemeniä, ja täysin keltaisia sisältä.
VYR - viljelyoppaan sivustolla oli ohje:
"Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata, rapsikasvusto sen sijaan voi olla melko vihreää."
Toinen huolta aiheuttava ohje oli:
"Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi."
Tuossa lähistöllä on kevätvehnää otettu jo pellosta, ja yleisestikin kevätvehnät alkavat taivuttaa tähkää koukulle. Alkaa jo puimurin puintikelan hihnapyörien vaihtotouhu tympiä valmiiksi. Ja reikien tähtäily. Ainakin säiliön luukkuja pitää tiivistää. En usko, että reikälevypohjan läpi ei menisi puhdas öljykasvisato.Laitan maanrakennuskankaan kärrykuivuriin pohjalle, eiköhän se ilmaa läpäise. En tiedä, mistä sitä "käytettyä viirakangasta" löytyisi edes.
-SS-
Ei puimuri mutta se kuivurin tilkitteminen...
Vai kuivaatsä lavalla ilman kanssa?
Meinasin kuivailla lavalla, kun on kaksi Tuhtikuivuria, ja sitten laittaa toiseen 9 kW sähköpuhaltimen ja toiseen vuokraamosta öljykäyttöisen lämminilmakehittimen. Jos ei mahdu, niin sitten kuivuriin ja siiloon sieltä.
-SS-
Jeesusteippiä kannattaa olla povitaskussa jokatapauksessa puimurista kuivaajaan. Kompromissi on tehtävä itse kunkin lehtivihreäpitoisuuden ja varisemisen suhteen. Jostain se kultainen keskitie löytyy mustankullanmaillekin :D
Mites tippakannu täytettynä öljyllä ?
Ootko kokeillu?
-
Katsoin noita satokisapeltojen kuvia rapsi.fi sivustolla, niistä varmaan tulee yli kolme tonnia tänäkin vuonna. Jos itse saisi lähemmäs kaksi tonnia kuin yhden, niin tyytyväinen saisi olla. Kaikki sanoivat kylväneensä vain 4 kiloa /ha, itsellä meni yli 7. Eli liika tiheys on varmaankin sadontuoton kannalta epäedullista.
Lakoa ei nyt kuitenkaan kovin paljon ole, koska se viherlannoitus oli nähtävästi aivan tyhjän kanssa.
No nyt osaan säätää Tumella kylvömäärää pyöreäjyväisen riisin kanssa. 2 osaa riisiä, yksi osa rapsia, voi ajaa 0.8 - 1.5 asennossa säätöpyörällä ja 4 kiloa on helposti saavutettavissa. 0.7 kylvi 2.4 kg/ha ja 0.5 pudotteli 1.7 kg/ha. Olihan pienin säätö tosiaan 1.68 kg/ha, mutta parista - kolmesta rullasta ei tahtonut tulla ja neljä rullaa kylvi kolot tyhjäksi ennen muita.
Eli nuo luvut ovat rapsin kylvömäärää, riisit siihen päälle, eli 7.5 kg asennolla meni 2.5 kiloa rapsia.
-SS-
-
Pitäisikö käydä tuota Proximoa koittamassa heti kun seuraava sateeton päivä tulee. Onhan tuo rapsi kylvetty melkein ensimmäisenä tällä alueella.
Siemeniä kävin vihreistäkin liduista ottamassa, ovat jo mustia ja sisältä ainakin vähän keltaisia. Oksien päissä olevat vaaleat ja avautuneet lidut, olisivatkohan se vain varisemassa. Sisällä siellä tyvessä on irtonaisia mustia siemeniä, ja täysin keltaisia sisältä.
VYR - viljelyoppaan sivustolla oli ohje:
"Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata, rapsikasvusto sen sijaan voi olla melko vihreää."
Toinen huolta aiheuttava ohje oli:
"Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi."
Tuossa lähistöllä on kevätvehnää otettu jo pellosta, ja yleisestikin kevätvehnät alkavat taivuttaa tähkää koukulle. Alkaa jo puimurin puintikelan hihnapyörien vaihtotouhu tympiä valmiiksi. Ja reikien tähtäily. Ainakin säiliön luukkuja pitää tiivistää. En usko, että reikälevypohjan läpi ei menisi puhdas öljykasvisato.Laitan maanrakennuskankaan kärrykuivuriin pohjalle, eiköhän se ilmaa läpäise. En tiedä, mistä sitä "käytettyä viirakangasta" löytyisi edes.
-SS-
Ei puimuri mutta se kuivurin tilkitteminen...
Vai kuivaatsä lavalla ilman kanssa?
Meinasin kuivailla lavalla, kun on kaksi Tuhtikuivuria, ja sitten laittaa toiseen 9 kW sähköpuhaltimen ja toiseen vuokraamosta öljykäyttöisen lämminilmakehittimen. Jos ei mahdu, niin sitten kuivuriin ja siiloon sieltä.
-SS-
Jeesusteippiä kannattaa olla povitaskussa jokatapauksessa puimurista kuivaajaan. Kompromissi on tehtävä itse kunkin lehtivihreäpitoisuuden ja varisemisen suhteen. Jostain se kultainen keskitie löytyy mustankullanmaillekin :D
Mites tippakannu täytettynä öljyllä ?
Ootko kokeillu?
Aina on öljyä följys, kun oon puida naksuttelemas. Siis sisäisesti :D
-
Pitäisikö käydä tuota Proximoa koittamassa heti kun seuraava sateeton päivä tulee. Onhan tuo rapsi kylvetty melkein ensimmäisenä tällä alueella.
Siemeniä kävin vihreistäkin liduista ottamassa, ovat jo mustia ja sisältä ainakin vähän keltaisia. Oksien päissä olevat vaaleat ja avautuneet lidut, olisivatkohan se vain varisemassa. Sisällä siellä tyvessä on irtonaisia mustia siemeniä, ja täysin keltaisia sisältä.
VYR - viljelyoppaan sivustolla oli ohje:
"Puinti voidaan aloittaa, kun siemenen kosteus on 20–25 %. Tällöin myös sadon lehtivihreäpitoisuus on laskenut riittävän alhaiseksi. Tällöin rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata, rapsikasvusto sen sijaan voi olla melko vihreää."
Toinen huolta aiheuttava ohje oli:
"Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi."
Tuossa lähistöllä on kevätvehnää otettu jo pellosta, ja yleisestikin kevätvehnät alkavat taivuttaa tähkää koukulle. Alkaa jo puimurin puintikelan hihnapyörien vaihtotouhu tympiä valmiiksi. Ja reikien tähtäily. Ainakin säiliön luukkuja pitää tiivistää. En usko, että reikälevypohjan läpi ei menisi puhdas öljykasvisato.Laitan maanrakennuskankaan kärrykuivuriin pohjalle, eiköhän se ilmaa läpäise. En tiedä, mistä sitä "käytettyä viirakangasta" löytyisi edes.
-SS-
Ei puimuri mutta se kuivurin tilkitteminen...
Vai kuivaatsä lavalla ilman kanssa?
Meinasin kuivailla lavalla, kun on kaksi Tuhtikuivuria, ja sitten laittaa toiseen 9 kW sähköpuhaltimen ja toiseen vuokraamosta öljykäyttöisen lämminilmakehittimen. Jos ei mahdu, niin sitten kuivuriin ja siiloon sieltä.
-SS-
Jeesusteippiä kannattaa olla povitaskussa jokatapauksessa puimurista kuivaajaan. Kompromissi on tehtävä itse kunkin lehtivihreäpitoisuuden ja varisemisen suhteen. Jostain se kultainen keskitie löytyy mustankullanmaillekin :D
Mites tippakannu täytettynä öljyllä ?
Ootko kokeillu?
Aina on öljyä följys, kun oon puida naksuttelemas. Siis sisäisesti :D
Mää käytän ulkosesti, puimurin ketjuihin ja laakereihin.
Peräkärryt, öljykasvi ja tippakannu, vink vink...
-
Mää käytän ulkosesti, puimurin ketjuihin ja laakereihin.
Peräkärryt, öljykasvi ja tippakannu, vink vink...
No ei nyt aukee... Ethän sä edes oo koskaan viljelly öljykasvia... :-\
-
Köntys mainitsi, ettei ole muuttanut puintikelan kierroksia öljykasville.
Eli pudotetaan varstasilta alas ja 1200 kierroksella voi mennä ?
Oheisesta kuvasta voi päätellä, miten päätä räjäyttävä saksalaisen
insinöörin nopeudensäätöbingo voi vaan olla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Claas_puintikela.jpg)
Katselin seulojen säätötaulukkoa.
Claasilla mainitaan yläseulan ja jatkeen avautumaksi 5-8 mm.
Mutta alaseulassa ei ole muuta kuin "n2" esim. viljalla 4-6 , onko
se "n2" "noin kaksi mm". Suosittelevat kiinteätä pyöreäreikäistä
4.5 mm alaseulaa. Mistäpä senkään tähän hätään ottaa.
Ilmamäärää tai ilman suuntaa ei ole määrätty, muuten kuin
sanalla "pieni". Ilmamäärä esim. puolet viljasta, eikö ? Suunta
vaakasuorempaan vai pystysuorempaan keskiasennosta ?
Pitänee käydä Purkaamossa hakemassa Claasin viljanjakajan raato,
jotta saa sen tyvipään haarukan johon sitten voisi hitsata romukasasta löytyneestä
lumiesteputkesta semmoisen mammutin syöksyhampaan näköisen sapelin.
Vasempaan reunaan siis.
Vai saisiko niitä uusinakin jostakin ?
-SS-
-
Mää käytän ulkosesti, puimurin ketjuihin ja laakereihin.
Peräkärryt, öljykasvi ja tippakannu, vink vink...
No ei nyt aukee... Ethän sä edes oo koskaan viljelly öljykasvia... :-\
Hö...
Jos kärryissä on vuotokohtia, laita saumoihin öljyä tippakannulla, ei vuoda enää.
Tää on vanhemmanpolven kuorma-autokuskin vinkki...
Ei tietty missään harakanpesäkuorkeissa auta mut pienen pienissä rakosissa kyllä.
-
Köntys mainitsi, ettei ole muuttanut puintikelan kierroksia öljykasville.
Eli pudotetaan varstasilta alas ja 1200 kierroksella voi mennä ?
Oheisesta kuvasta voi päätellä, miten päätä räjäyttävä saksalaisen
insinöörin nopeudensäätöbingo voi vaan olla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Claas_puintikela.jpg)
Katselin seulojen säätötaulukkoa.
Claasilla mainitaan yläseulan ja jatkeen avautumaksi 5-8 mm.
Mutta alaseulassa ei ole muuta kuin "n2" esim. viljalla 4-6 , onko
se "n2" "noin kaksi mm". Suosittelevat kiinteätä pyöreäreikäistä
4.5 mm alaseulaa. Mistäpä senkään tähän hätään ottaa.
Ilmamäärää tai ilman suuntaa ei ole määrätty, muuten kuin
sanalla "pieni". Ilmamäärä esim. puolet viljasta, eikö ? Suunta
vaakasuorempaan vai pystysuorempaan keskiasennosta ?
Pitänee käydä Purkaamossa hakemassa Claasin viljanjakajan raato,
jotta saa sen tyvipään haarukan johon sitten voisi hitsata romukasasta löytyneestä
lumiesteputkesta semmoisen mammutin syöksyhampaan näköisen sapelin.
Vasempaan reunaan siis.
Vai saisiko niitä uusinakin jostakin ?
-SS-
Onko tää kaikki jumppa sen arvosta jos verrokkina on elintarvikekaura, 125e?
-
Mää käytän ulkosesti, puimurin ketjuihin ja laakereihin.
Peräkärryt, öljykasvi ja tippakannu, vink vink...
No ei nyt aukee... Ethän sä edes oo koskaan viljelly öljykasvia... :-\
Hö...
Jos kärryissä on vuotokohtia, laita saumoihin öljyä tippakannulla, ei vuoda enää.
Tää on vanhemmanpolven kuorma-autokuskin vinkki...
Ei tietty missään harakanpesäkuorkeissa auta mut pienen pienissä rakosissa kyllä.
Käykö tuohon muu kuin rypsi/rapsiöljy?
-
Köntys mainitsi, ettei ole muuttanut puintikelan kierroksia öljykasville.
Eli pudotetaan varstasilta alas ja 1200 kierroksella voi mennä ?
Oheisesta kuvasta voi päätellä, miten päätä räjäyttävä saksalaisen
insinöörin nopeudensäätöbingo voi vaan olla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Claas_puintikela.jpg)
Katselin seulojen säätötaulukkoa.
Claasilla mainitaan yläseulan ja jatkeen avautumaksi 5-8 mm.
Mutta alaseulassa ei ole muuta kuin "n2" esim. viljalla 4-6 , onko
se "n2" "noin kaksi mm". Suosittelevat kiinteätä pyöreäreikäistä
4.5 mm alaseulaa. Mistäpä senkään tähän hätään ottaa.
Ilmamäärää tai ilman suuntaa ei ole määrätty, muuten kuin
sanalla "pieni". Ilmamäärä esim. puolet viljasta, eikö ? Suunta
vaakasuorempaan vai pystysuorempaan keskiasennosta ?
Pitänee käydä Purkaamossa hakemassa Claasin viljanjakajan raato,
jotta saa sen tyvipään haarukan johon sitten voisi hitsata romukasasta löytyneestä
lumiesteputkesta semmoisen mammutin syöksyhampaan näköisen sapelin.
Vasempaan reunaan siis.
Vai saisiko niitä uusinakin jostakin ?
-SS-
Onko tää kaikki jumppa sen arvosta jos verrokkina on elintarvikekaura, 125e?
Öö..öljykasvilla pystyy puhdistamaan peltoa justiinsa siitä susikaurasta,
jota ei suurin surminkaan haluaisi mennä viljelykauralla sotkemaan
Ja onhan sitten syysrapsia nyt aikas lämäri kasvamassa, ja ensi keväänä taas
kevätkylvöistä, jos on jotakin palstaa mitä kylvää.
Yleensä kun kerran on läpikäynyt puiman säädöt, ne osaa tehdä seuraavalla
kerralla tuosta vaan. Olenhan tuon Claasin purkanut melkoisen pieniksi paloiksi,
mutta tuon hihnasysteemin laitoin tarkasti samalla tavalla kuin se oli ollutkin.
Ja hyvin on puinut. En edes oikeastaan tiedä, mikä sen nopeus nyt on,
otaksuttavasti 1200 tai 1500 kierrosta.
Ohjekirjan tekijä pitäisi laittaa selvittämään joku labyrintti samantasoisilla
ohjeilla. Ja pommiliivi lukittuna niskaan viritettynä vartin päähän.
Alkaisi varmaan turhautuminen vaivata herra niksmanniakin, kun ei
edes kohteen päällä kuvaa pyörittelemällä saa selvää, miten päin ne
osat siinä ovat. Tai jospa....valokuvat kun joskus ovat olleet veteraanikoneissa
peilikuvana, kun on diasta skannattu.
Pitääpä mennä peilin kansa katselemaan vielä.
-SS-
-
Mää käytän ulkosesti, puimurin ketjuihin ja laakereihin.
Peräkärryt, öljykasvi ja tippakannu, vink vink...
No ei nyt aukee... Ethän sä edes oo koskaan viljelly öljykasvia... :-\
Hö...
Jos kärryissä on vuotokohtia, laita saumoihin öljyä tippakannulla, ei vuoda enää.
Tää on vanhemmanpolven kuorma-autokuskin vinkki...
Ei tietty missään harakanpesäkuorkeissa auta mut pienen pienissä rakosissa kyllä.
Pakkasnestettä oli joskus viljakuskilla suihkepullossa, sitä vuotokohtaan.
-
Mää käytän ulkosesti, puimurin ketjuihin ja laakereihin.
Peräkärryt, öljykasvi ja tippakannu, vink vink...
No ei nyt aukee... Ethän sä edes oo koskaan viljelly öljykasvia... :-\
Hö...
Jos kärryissä on vuotokohtia, laita saumoihin öljyä tippakannulla, ei vuoda enää.
Tää on vanhemmanpolven kuorma-autokuskin vinkki...
Ei tietty missään harakanpesäkuorkeissa auta mut pienen pienissä rakosissa kyllä.
Käykö tuohon muu kuin rypsi/rapsiöljy?
Räkä tai sperma...
-
Köntys mainitsi, ettei ole muuttanut puintikelan kierroksia öljykasville.
Eli pudotetaan varstasilta alas ja 1200 kierroksella voi mennä ?
Oheisesta kuvasta voi päätellä, miten päätä räjäyttävä saksalaisen
insinöörin nopeudensäätöbingo voi vaan olla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Claas_puintikela.jpg)
Katselin seulojen säätötaulukkoa.
Claasilla mainitaan yläseulan ja jatkeen avautumaksi 5-8 mm.
Mutta alaseulassa ei ole muuta kuin "n2" esim. viljalla 4-6 , onko
se "n2" "noin kaksi mm". Suosittelevat kiinteätä pyöreäreikäistä
4.5 mm alaseulaa. Mistäpä senkään tähän hätään ottaa.
Ilmamäärää tai ilman suuntaa ei ole määrätty, muuten kuin
sanalla "pieni". Ilmamäärä esim. puolet viljasta, eikö ? Suunta
vaakasuorempaan vai pystysuorempaan keskiasennosta ?
Pitänee käydä Purkaamossa hakemassa Claasin viljanjakajan raato,
jotta saa sen tyvipään haarukan johon sitten voisi hitsata romukasasta löytyneestä
lumiesteputkesta semmoisen mammutin syöksyhampaan näköisen sapelin.
Vasempaan reunaan siis.
Vai saisiko niitä uusinakin jostakin ?
-SS-
Onko tää kaikki jumppa sen arvosta jos verrokkina on elintarvikekaura, 125e?
Öö..öljykasvilla pystyy puhdistamaan peltoa justiinsa siitä susikaurasta,
jota ei suurin surminkaan haluaisi mennä viljelykauralla sotkemaan
Ja onhan sitten syysrapsia nyt aikas lämäri kasvamassa, ja ensi keväänä taas
kevätkylvöistä, jos on jotakin palstaa mitä kylvää.
Yleensä kun kerran on läpikäynyt puiman säädöt, ne osaa tehdä seuraavalla
kerralla tuosta vaan. Olenhan tuon Claasin purkanut melkoisen pieniksi paloiksi,
mutta tuon hihnasysteemin laitoin tarkasti samalla tavalla kuin se oli ollutkin.
Ja hyvin on puinut. En edes oikeastaan tiedä, mikä sen nopeus nyt on,
otaksuttavasti 1200 tai 1500 kierrosta.
Ohjekirjan tekijä pitäisi laittaa selvittämään joku labyrintti samantasoisilla
ohjeilla. Ja pommiliivi lukittuna niskaan viritettynä vartin päähän.
Alkaisi varmaan turhautuminen vaivata herra niksmanniakin, kun ei
edes kohteen päällä kuvaa pyörittelemällä saa selvää, miten päin ne
osat siinä ovat. Tai jospa....valokuvat kun joskus ovat olleet veteraanikoneissa
peilikuvana, kun on diasta skannattu.
Pitääpä mennä peilin kansa katselemaan vielä.
-SS-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
-
Köntys mainitsi, ettei ole muuttanut puintikelan kierroksia öljykasville.
Eli pudotetaan varstasilta alas ja 1200 kierroksella voi mennä ?
Oheisesta kuvasta voi päätellä, miten päätä räjäyttävä saksalaisen
insinöörin nopeudensäätöbingo voi vaan olla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Claas_puintikela.jpg)
Katselin seulojen säätötaulukkoa.
Claasilla mainitaan yläseulan ja jatkeen avautumaksi 5-8 mm.
Mutta alaseulassa ei ole muuta kuin "n2" esim. viljalla 4-6 , onko
se "n2" "noin kaksi mm". Suosittelevat kiinteätä pyöreäreikäistä
4.5 mm alaseulaa. Mistäpä senkään tähän hätään ottaa.
Ilmamäärää tai ilman suuntaa ei ole määrätty, muuten kuin
sanalla "pieni". Ilmamäärä esim. puolet viljasta, eikö ? Suunta
vaakasuorempaan vai pystysuorempaan keskiasennosta ?
Pitänee käydä Purkaamossa hakemassa Claasin viljanjakajan raato,
jotta saa sen tyvipään haarukan johon sitten voisi hitsata romukasasta löytyneestä
lumiesteputkesta semmoisen mammutin syöksyhampaan näköisen sapelin.
Vasempaan reunaan siis.
Vai saisiko niitä uusinakin jostakin ?
-SS-
Onko tää kaikki jumppa sen arvosta jos verrokkina on elintarvikekaura, 125e?
Öö..öljykasvilla pystyy puhdistamaan peltoa justiinsa siitä susikaurasta,
jota ei suurin surminkaan haluaisi mennä viljelykauralla sotkemaan
Ja onhan sitten syysrapsia nyt aikas lämäri kasvamassa, ja ensi keväänä taas
kevätkylvöistä, jos on jotakin palstaa mitä kylvää.
Yleensä kun kerran on läpikäynyt puiman säädöt, ne osaa tehdä seuraavalla
kerralla tuosta vaan. Olenhan tuon Claasin purkanut melkoisen pieniksi paloiksi,
mutta tuon hihnasysteemin laitoin tarkasti samalla tavalla kuin se oli ollutkin.
Ja hyvin on puinut. En edes oikeastaan tiedä, mikä sen nopeus nyt on,
otaksuttavasti 1200 tai 1500 kierrosta.
Ohjekirjan tekijä pitäisi laittaa selvittämään joku labyrintti samantasoisilla
ohjeilla. Ja pommiliivi lukittuna niskaan viritettynä vartin päähän.
Alkaisi varmaan turhautuminen vaivata herra niksmanniakin, kun ei
edes kohteen päällä kuvaa pyörittelemällä saa selvää, miten päin ne
osat siinä ovat. Tai jospa....valokuvat kun joskus ovat olleet veteraanikoneissa
peilikuvana, kun on diasta skannattu.
Pitääpä mennä peilin kansa katselemaan vielä.
-SS-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Mää lähtisin hakemaan muutaman tonnin faaria....
Piankos sellasen ostaa öljykasvin katetuotolla....
-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Sehän on kuin uusi, mutta heittokuljettimen ja seulaston sivutiivisteet ovat kovettuneet, eivät ole
enää kovin tiiviisti sivuseiniä vasten. Clipperi on hyvillä terillä, terälaite on uudistettu.
Mutta ei ole kyllä mikään vihertävänmoskan puimuri. Saatan minä koittaa Sampoakin pyöräyttää, mutta
kyllä se naatti on niin takertuvaa, että...ja sama vika puintikelassa, se iso neliöreikämutteriholkki ei
liikahdakaan, jotta saisi muutinhihnalimput löysäksi, että voi sen olkikopan päälllä olevan vaihtopyörän
laittaa puintikelan akselille. Ketjupyörä olisi paljon helpompi....jos akselin päät poorit ovat samanlaiset, saisikohan
kympin ketjupyöräkäyttöä romuttamoista vielä..?
Siis 360 :ssa on muutinhihna ja kierreholkilla kiristettävä muutinpyörä toisella akselilla, toisella akselilla
vaihdettava hihnapyörä. Käsin kiristetään hihna sitten, niitä limppuja kiinni ruuvaamalla.
-SS-
-
Ok.
-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Sehän on kuin uusi, mutta heittokuljettimen ja seulaston sivutiivisteet ovat kovettuneet, eivät ole
enää kovin tiiviisti sivuseiniä vasten. Clipperi on hyvillä terillä, terälaite on uudistettu.
Mutta ei ole kyllä mikään vihertävänmoskan puimuri. Saatan minä koittaa Sampoakin pyöräyttää, mutta
kyllä se naatti on niin takertuvaa, että...ja sama vika puintikelassa, se iso neliöreikämutteriholkki ei
liikahdakaan, jotta saisi muutinhihnalimput löysäksi, että voi sen olkikopan päälllä olevan vaihtopyörän
laittaa puintikelan akselille. Ketjupyörä olisi paljon helpompi....jos akselin päät poorit ovat samanlaiset, saisikohan
kympin ketjupyöräkäyttöä romuttamoista vielä..?
Siis 360 :ssa on muutinhihna ja kierreholkilla kiristettävä muutinpyörä toisella akselilla, toisella akselilla
vaihdettava hihnapyörä. Käsin kiristetään hihna sitten, niitä limppuja kiinni ruuvaamalla.
-SS-
Onko muuten jo tuon sampon valmistumisen aikaan ollut pultattava varstan terä porilaiselle suunnittelijalle tuntematon juttu?
-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Sehän on kuin uusi, mutta heittokuljettimen ja seulaston sivutiivisteet ovat kovettuneet, eivät ole
enää kovin tiiviisti sivuseiniä vasten. Clipperi on hyvillä terillä, terälaite on uudistettu.
Mutta ei ole kyllä mikään vihertävänmoskan puimuri. Saatan minä koittaa Sampoakin pyöräyttää, mutta
kyllä se naatti on niin takertuvaa, että...ja sama vika puintikelassa, se iso neliöreikämutteriholkki ei
liikahdakaan, jotta saisi muutinhihnalimput löysäksi, että voi sen olkikopan päälllä olevan vaihtopyörän
laittaa puintikelan akselille. Ketjupyörä olisi paljon helpompi....jos akselin päät poorit ovat samanlaiset, saisikohan
kympin ketjupyöräkäyttöä romuttamoista vielä..?
Siis 360 :ssa on muutinhihna ja kierreholkilla kiristettävä muutinpyörä toisella akselilla, toisella akselilla
vaihdettava hihnapyörä. Käsin kiristetään hihna sitten, niitä limppuja kiinni ruuvaamalla.
-SS-
Onko muuten jo tuon sampon valmistumisen aikaan ollut pultattava varstan terä porilaiselle suunnittelijalle tuntematon juttu?
Tuossahan taitaa olla ihan semmoiset valurautavarstat. Uudemmissa on jotkut kotelovarstat.
-SS-
-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Sehän on kuin uusi, mutta heittokuljettimen ja seulaston sivutiivisteet ovat kovettuneet, eivät ole
enää kovin tiiviisti sivuseiniä vasten. Clipperi on hyvillä terillä, terälaite on uudistettu.
Mutta ei ole kyllä mikään vihertävänmoskan puimuri. Saatan minä koittaa Sampoakin pyöräyttää, mutta
kyllä se naatti on niin takertuvaa, että...ja sama vika puintikelassa, se iso neliöreikämutteriholkki ei
liikahdakaan, jotta saisi muutinhihnalimput löysäksi, että voi sen olkikopan päälllä olevan vaihtopyörän
laittaa puintikelan akselille. Ketjupyörä olisi paljon helpompi....jos akselin päät poorit ovat samanlaiset, saisikohan
kympin ketjupyöräkäyttöä romuttamoista vielä..?
Siis 360 :ssa on muutinhihna ja kierreholkilla kiristettävä muutinpyörä toisella akselilla, toisella akselilla
vaihdettava hihnapyörä. Käsin kiristetään hihna sitten, niitä limppuja kiinni ruuvaamalla.
-SS-
Onko muuten jo tuon sampon valmistumisen aikaan ollut pultattava varstan terä porilaiselle suunnittelijalle tuntematon juttu?
Tuossahan taitaa olla ihan semmoiset valurautavarstat. Uudemmissa on jotkut kotelovarstat.
-SS-
Kun 90-luvun sampoissa on vielä hitsattavia varstoja.
-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Sehän on kuin uusi, mutta heittokuljettimen ja seulaston sivutiivisteet ovat kovettuneet, eivät ole
enää kovin tiiviisti sivuseiniä vasten. Clipperi on hyvillä terillä, terälaite on uudistettu.
Mutta ei ole kyllä mikään vihertävänmoskan puimuri. Saatan minä koittaa Sampoakin pyöräyttää, mutta
kyllä se naatti on niin takertuvaa, että...ja sama vika puintikelassa, se iso neliöreikämutteriholkki ei
liikahdakaan, jotta saisi muutinhihnalimput löysäksi, että voi sen olkikopan päälllä olevan vaihtopyörän
laittaa puintikelan akselille. Ketjupyörä olisi paljon helpompi....jos akselin päät poorit ovat samanlaiset, saisikohan
kympin ketjupyöräkäyttöä romuttamoista vielä..?
Siis 360 :ssa on muutinhihna ja kierreholkilla kiristettävä muutinpyörä toisella akselilla, toisella akselilla
vaihdettava hihnapyörä. Käsin kiristetään hihna sitten, niitä limppuja kiinni ruuvaamalla.
-SS-
Onko muuten jo tuon sampon valmistumisen aikaan ollut pultattava varstan terä porilaiselle suunnittelijalle tuntematon juttu?
Tuossahan taitaa olla ihan semmoiset valurautavarstat. Uudemmissa on jotkut kotelovarstat.
-SS-
Kun 90-luvun sampoissa on vielä hitsattavia varstoja.
Siis Sampo 360 ja vaikkapa Fahr M660 eivät ole ollenkaan kaukana toisistaan teknisesti. Vaihteet, moottorin sijainti ja kytkinmekanismit ja hammaskehät, samanvahvuista ja samannäköistä, että olen miettinyt, kumpi on kopioitu aikanaan kummalta.
-SS-
-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Sehän on kuin uusi, mutta heittokuljettimen ja seulaston sivutiivisteet ovat kovettuneet, eivät ole
enää kovin tiiviisti sivuseiniä vasten. Clipperi on hyvillä terillä, terälaite on uudistettu.
Mutta ei ole kyllä mikään vihertävänmoskan puimuri. Saatan minä koittaa Sampoakin pyöräyttää, mutta
kyllä se naatti on niin takertuvaa, että...ja sama vika puintikelassa, se iso neliöreikämutteriholkki ei
liikahdakaan, jotta saisi muutinhihnalimput löysäksi, että voi sen olkikopan päälllä olevan vaihtopyörän
laittaa puintikelan akselille. Ketjupyörä olisi paljon helpompi....jos akselin päät poorit ovat samanlaiset, saisikohan
kympin ketjupyöräkäyttöä romuttamoista vielä..?
Siis 360 :ssa on muutinhihna ja kierreholkilla kiristettävä muutinpyörä toisella akselilla, toisella akselilla
vaihdettava hihnapyörä. Käsin kiristetään hihna sitten, niitä limppuja kiinni ruuvaamalla.
-SS-
Onko muuten jo tuon sampon valmistumisen aikaan ollut pultattava varstan terä porilaiselle suunnittelijalle tuntematon juttu?
Tuossahan taitaa olla ihan semmoiset valurautavarstat. Uudemmissa on jotkut kotelovarstat.
-SS-
Kun 90-luvun sampoissa on vielä hitsattavia varstoja.
Siis Sampo 360 ja vaikkapa Fahr M660 eivät ole ollenkaan kaukana toisistaan teknisesti. Vaihteet, moottorin sijainti ja kytkinmekanismit ja hammaskehät, samanvahvuista ja samannäköistä, että olen miettinyt, kumpi on kopioitu aikanaan kummalta.
-SS-
En kyllä tiedä onko noissa pienemmissä faareissa hitsattavat varstanterät, olettasin että ei.
Joku sellasen omistava voi kertoa, jos tohtii....
Oksa?
-
Siis Sampo 360 ja vaikkapa Fahr M660 eivät ole ollenkaan kaukana toisistaan teknisesti. Vaihteet, moottorin sijainti ja kytkinmekanismit ja hammaskehät, samanvahvuista ja samannäköistä, että olen miettinyt, kumpi on kopioitu aikanaan kummalta.
-SS-
360 on kympin jatkokehitelmä, kymppi on vuodelta -65, Fahr M60 vuodelta -63.
-
Itse lähden puimaan rapsia sitten kun se alkaa varisemaan. Kävelen pellossa ja palot halkeavat. Sitten on valmista puintiin. Tai on marraskuu. :'(
-
En kyllä tiedä onko noissa pienemmissä faareissa hitsattavat varstanterät, olettasin että ei.
Joku sellasen omistava voi kertoa, jos tohtii....
Oksa?
Kyllä niitä hitsatakin voi, rautaahan ne on. Mutta kyllä ne ruuveilla on kiinni. Sekin vaan on ollut tyyppivika, että on revenneet varstankorvat hitsuksistaan irti ja sitten on kolissu. Ite hitsasin ne korvat kunnolla kiinni, kun oli sillä osastolla pikku remppaa :D Uusia varstoja saa vahvemmilla korvilla, tai oliko ne tuplakorvat.
-
Missäs kunnossa se Sampo oli? Eikö sillä olisi helpompi...
Sehän on kuin uusi, mutta heittokuljettimen ja seulaston sivutiivisteet ovat kovettuneet, eivät ole
enää kovin tiiviisti sivuseiniä vasten. Clipperi on hyvillä terillä, terälaite on uudistettu.
Mutta ei ole kyllä mikään vihertävänmoskan puimuri. Saatan minä koittaa Sampoakin pyöräyttää, mutta
kyllä se naatti on niin takertuvaa, että...ja sama vika puintikelassa, se iso neliöreikämutteriholkki ei
liikahdakaan, jotta saisi muutinhihnalimput löysäksi, että voi sen olkikopan päälllä olevan vaihtopyörän
laittaa puintikelan akselille. Ketjupyörä olisi paljon helpompi....jos akselin päät poorit ovat samanlaiset, saisikohan
kympin ketjupyöräkäyttöä romuttamoista vielä..?
Siis 360 :ssa on muutinhihna ja kierreholkilla kiristettävä muutinpyörä toisella akselilla, toisella akselilla
vaihdettava hihnapyörä. Käsin kiristetään hihna sitten, niitä limppuja kiinni ruuvaamalla.
-SS-
Onko muuten jo tuon sampon valmistumisen aikaan ollut pultattava varstan terä porilaiselle suunnittelijalle tuntematon juttu?
Tuossahan taitaa olla ihan semmoiset valurautavarstat. Uudemmissa on jotkut kotelovarstat.
-SS-
Kun 90-luvun sampoissa on vielä hitsattavia varstoja.
Miten niin 90-luvulla? Meidän kone 2000-luvun alusta ja vielä on kiinteät varstat. Kyllä ne hyvin pelaa, kunhan ei tapahdu vahinkoa. En ole ihan varma, mutta kiinteät varstat on varmaan ollu mukana kuvioissa yllättävän pitkään....
-
Mää käytän ulkosesti, puimurin ketjuihin ja laakereihin.
Peräkärryt, öljykasvi ja tippakannu, vink vink...
No ei nyt aukee... Ethän sä edes oo koskaan viljelly öljykasvia... :-\
Hö...
Jos kärryissä on vuotokohtia, laita saumoihin öljyä tippakannulla, ei vuoda enää.
Tää on vanhemmanpolven kuorma-autokuskin vinkki...
Ei tietty missään harakanpesäkuorkeissa auta mut pienen pienissä rakosissa kyllä.
Ei vuoda kärryt ei, oon rakoset silikoonilla tilkinny. Vaikkahan uima-altaana käyttäisi :D
-
Kun 90-luvun sampoissa on vielä hitsattavia varstoja.
Miten niin 90-luvulla? Meidän kone 2000-luvun alusta ja vielä on kiinteät varstat. Kyllä ne hyvin pelaa, kunhan ei tapahdu vahinkoa. En ole ihan varma, mutta kiinteät varstat on varmaan ollu mukana kuvioissa yllättävän pitkään....
Mitenkäs tollaseen kuluneet varstat vaihdetaan, koko puimuria vaihtamallako?
-
Köntys mainitsi, ettei ole muuttanut puintikelan kierroksia öljykasville.
Eli pudotetaan varstasilta alas ja 1200 kierroksella voi mennä ?
Oheisesta kuvasta voi päätellä, miten päätä räjäyttävä saksalaisen
insinöörin nopeudensäätöbingo voi vaan olla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Claas_puintikela.jpg)
Katselin seulojen säätötaulukkoa.
Claasilla mainitaan yläseulan ja jatkeen avautumaksi 5-8 mm.
Mutta alaseulassa ei ole muuta kuin "n2" esim. viljalla 4-6 , onko
se "n2" "noin kaksi mm". Suosittelevat kiinteätä pyöreäreikäistä
4.5 mm alaseulaa. Mistäpä senkään tähän hätään ottaa.
Ilmamäärää tai ilman suuntaa ei ole määrätty, muuten kuin
sanalla "pieni". Ilmamäärä esim. puolet viljasta, eikö ? Suunta
vaakasuorempaan vai pystysuorempaan keskiasennosta ?
Pitänee käydä Purkaamossa hakemassa Claasin viljanjakajan raato,
jotta saa sen tyvipään haarukan johon sitten voisi hitsata romukasasta löytyneestä
lumiesteputkesta semmoisen mammutin syöksyhampaan näköisen sapelin.
Vasempaan reunaan siis.
Vai saisiko niitä uusinakin jostakin ?
-SS-
En oo muuttanut kierroksia, enkä tiedä muittenkaan muutelleen näissä ratassulkeisia vaativissa puimureissa.
Säädettävä yläseula on noin 5-6-miilliä auki, 4-millinen pyöreäreikäinen alaseula. Ilmaa vain vähän vähempi kun viljalla, ei siihen rap/rypsinpapanaan tuuli ota sen kummemmin kuin jyväänkään, ominaispainohan on sunnilleen sama ja pyöreä muoto ei ole tuulelle otollinen. Tuulta kannattaa olla tarpeeksi, koska sitä muhua tulee seuloille valmiista ja rapsakasta rap/rypsistä pirun paljon, ehkä sen puintikelan vauhdinkin takia, mutta tosiaan puintiväliä kannattaa isontaa reilusti. Irtipuinti valmiissa rap/rypsissä tapahtuu jo melkein kaatokelalla ja syöttörummulla, ellei jo ole varissut peltoon :D
Vanhoissa paljonkäytetyissä puimureissa suurin ongelma taitaa olla pyöreäksi kuluneet silppurin terät, rypsi ei sellaseen silppuriin halua mennä. Kannattaa jokatapauksessa tarkistaa se puimurin perseen täyttymisen hälytin, ettei puimuri muutu paalaajaksi ja kohlimet menee solmuun.
-
Mitenkäs tollaseen kuluneet varstat vaihdetaan, koko puimuria vaihtamallako?
Vaihetaan puintikela. Pari hokkakiilaa auki, mitkä on ollu paikallaan 25 vuotta, ja pari muutakin pikkuosaa (leikkuupöytä ym.) edestä pois. Näppärä homma... :o
-
Paljonko muuten maksaa uusi puintikela Sampoon?
-
Takaisin rapsiin. DK 7130 CL on kypsemmän väristä. Kun ottaa kouraan mytyn lituja, on kämmenenpohjalla kasa siemeniä.
Taitaa rapsinpuinti yllättää.
-SS-
-
Takaisin rapsiin. DK 7130 CL on kypsemmän väristä. Kun ottaa kouraan mytyn lituja, on kämmenenpohjalla kasa siemeniä.
Taitaa rapsinpuinti yllättää.
-SS-
Kannattaa sitten käydä usein lurkkimas seulojen ja viettopinnan puhtaana pysymistä, jos keskentuleentunutta aikoo puida :-\
-
Vanhoissa paljonkäytetyissä puimureissa suurin ongelma taitaa olla pyöreäksi kuluneet silppurin terät, rypsi ei sellaseen silppuriin halua mennä. Kannattaa jokatapauksessa tarkistaa se puimurin perseen täyttymisen hälytin, ettei puimuri muutu paalaajaksi ja kohlimet menee solmuun.
Vastaterät pois niin ei ahdista.
-
Vanhoissa paljonkäytetyissä puimureissa suurin ongelma taitaa olla pyöreäksi kuluneet silppurin terät, rypsi ei sellaseen silppuriin halua mennä. Kannattaa jokatapauksessa tarkistaa se puimurin perseen täyttymisen hälytin, ettei puimuri muutu paalaajaksi ja kohlimet menee solmuun.
Vastaterät pois niin ei ahdista.
Ei toi vastaterien poisto kyllä vaikuta yhtään mitään. Kun silppurin rummussa on päistään pyöristyneitä teriä, kuten tossa Skänän kuvassa, parin/kolmen sentin välein, ne hylkii ryp/rapsin sitkasta kortta kyllä tosi tehokkaasti
(http://i9.aijaa.com/t/00043/14240189.t.jpg) (http://aijaa.com/ozUfBQ)
-
Vanhoissa paljonkäytetyissä puimureissa suurin ongelma taitaa olla pyöreäksi kuluneet silppurin terät, rypsi ei sellaseen silppuriin halua mennä. Kannattaa jokatapauksessa tarkistaa se puimurin perseen täyttymisen hälytin, ettei puimuri muutu paalaajaksi ja kohlimet menee solmuun.
Vastaterät pois niin ei ahdista.
Ei toi vastaterien poisto kyllä vaikuta yhtään mitään. Kun silppurin rummussa on päistään pyöristyneitä teriä, kuten tossa Skänän kuvassa, parin/kolmen sentin välein, ne hylkii ryp/rapsin sitkasta kortta kyllä tosi tehokkaasti
(http://i9.aijaa.com/t/00043/14240189.t.jpg) (http://aijaa.com/ozUfBQ)
Toi silppuri on aika hurja puhallin myös. Sr 500 rypsi ei vaan pudonut silppuriin kun vastaterä oli täysillä, vastaterä käänetynä alas, sitten voi ajaa aika kovaa. Toi takahäytin saa muutekin olla kunnossa, ihme olkikasoja näkyy sänkipelloissa tänävuonna tääläpäin TM. Itelle rikkaruohoinen kaura sai takahäyttimen heräämään ja jopa pieni tukos.
Teippirulla mukaan kun rypsiä pui.
Valkoisen paperin väliin ne pillerit, vasaraa päälle. Siinä kyllä näkee heti onko väri oikea. Petita rypsi ainakin on aika "värikäs". Se saattaa hämätä. Jos on seassa täysin vihreitä lituja, puimuri heittää ne kyllä yli. Pahin puintitappio on kai kun lakokela
-
Takaisin rapsiin. DK 7130 CL on kypsemmän väristä. Kun ottaa kouraan mytyn lituja, on kämmenenpohjalla kasa siemeniä.
Taitaa rapsinpuinti yllättää.
-SS-
Kypsemmän väristä?
Siementen irtoaminen lituja puristellessa ei ole puintivalmiuden merkki. Kasvusto tulee ensin ruskeaksi ja sitten harmaantuu, sitten puimaan.
Lehtivihreäpitoisuus on niin rankka hintaleikkuri että hätäily tulee tosi kalliiksi (50ppm alentaa hintaa tämänhetkisellä perushinnalla n.45€/tn).
Ostan vuosittain 1000-1500tn öljykasvin siemeniä oman puristamon käyttöön ja aina samat isännät ovat hätäilleet ja samat malttaneet odottaa lehtivihreän alenemisen.
Poikkeuksena jos tulee kova yöpakkanen (yli -7). Jostain syystä pakkanen pysäyttää lehtivihreän poistumisen siemenestä.
-
Takaisin rapsiin. DK 7130 CL on kypsemmän väristä. Kun ottaa kouraan mytyn lituja, on kämmenenpohjalla kasa siemeniä.
Taitaa rapsinpuinti yllättää.
-SS-
Kypsemmän väristä?
Siementen irtoaminen lituja puristellessa ei ole puintivalmiuden merkki. Kasvusto tulee ensin ruskeaksi ja sitten harmaantuu, sitten puimaan.
Lehtivihreäpitoisuus on niin rankka hintaleikkuri että hätäily tulee tosi kalliiksi (50ppm alentaa hintaa tämänhetkisellä perushinnalla n.45€/tn).
Ostan vuosittain 1000-1500tn öljykasvin siemeniä oman puristamon käyttöön ja aina samat isännät ovat hätäilleet ja samat malttaneet odottaa lehtivihreän alenemisen.
Poikkeuksena jos tulee kova yöpakkanen (yli -7). Jostain syystä pakkanen pysäyttää lehtivihreän poistumisen siemenestä.
Joo nyt tuli hyvää tietoa. Olihan siinä laihossa jos semmoista hopeanharmaata sävyäkin. Ja annoin itselleni kertoa, että aina sieltä latvasta muutama litu on valkoinen ja avoinna; "pääsato on tyvessä"
Tietty täällä on vähän etukenoa pellolle lähtemisessä ollut....sekin on kyläkulttuurissa sisällä se lähtöherkkyys.
-SS-
-
Proximo kevätrapsi on yllättävän puhdasta, pelkällä
Matrigon - ruiskutuksella, pelkäsin enemmän
saunakukkaa tulevan.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_05092016A.jpg)
(Proximo kevätrapsi 5.9.2016)
Clearfield-rapsissa on hiukan vihertävää, mutta kyllä yleissävy on ruskeanharmaa jo.
Kolmen tehoaineen ruiskutus, Targa Super, Matrigon ja Clamox, kyllä onkin
puhdasta tuo perinteinen likaruohopesä.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_CL_04092016A.jpg)
(DeKalb 7130 Clearfield 4.9.2016)
-SS-
-
Proximo kevätrapsi on yllättävän puhdasta, pelkällä
Matrigon - ruiskutuksella, pelkäsin enemmän
saunakukkaa tulevan.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_05092016A.jpg)
(Proximo kevätrapsi 5.9.2016)
Clearfield-rapsissa on hiukan vihertävää, mutta kyllä yleissävy on ruskeanharmaa jo.
Kolmen tehoaineen ruiskutus, Targa Super, Matrigon ja Clamox, kyllä onkin
puhdasta tuo perinteinen likaruohopesä.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_CL_04092016A.jpg)
(DeKalb 7130 Clearfield 4.9.2016)
-SS-
3000kiloa hehtaari. 350+350+350.
-
Sinne suhahti, Butisan Top ja Matrigon. Kostea maa, pitäisi tehon olla paras mahdollinen.
Huomenissa sitten Clamox + Dash. Pitäisiköhän laittaa jotain lehtilannostakin jo...
-SS-
-
Kävin ensimmäistä kertaa reiluun kuukauteen rapsimaalla. Tilanne oli oikeastaan yllättävän hyvä. Kasvusto on ruskettunut pikku hiljaa. Voin melkein yhtyä niiden kommentteihin, joiden mielestä pieni siemenmäärä on riittävä. Itse kylvin reilulla 6kg:lla ja tämä on tiheää. Sivuhaarojen tekeminen on jäänyt melko vähäiseksi. Koko ala on sopivasti kenolaossa, mutta kuitenkin sillain ilmavasti. Kyllä tonne joutuu vielä puimurin viemään. Palkojen valmistuminen näyttää olevan melko epätasaista, kun samassa varressa on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kypsimmät palot aukeavat mielestäni turhan helposti. Tässä on kuitenkin kuukausi puinteihin, nuo ei mahda selvitä sinne asti.
Mitäpä jos sittenkin ensi vuonna....
-
Kävin ensimmäistä kertaa reiluun kuukauteen rapsimaalla. Tilanne oli oikeastaan yllättävän hyvä. Kasvusto on ruskettunut pikku hiljaa. Voin melkein yhtyä niiden kommentteihin, joiden mielestä pieni siemenmäärä on riittävä. Itse kylvin reilulla 6kg:lla ja tämä on tiheää. Sivuhaarojen tekeminen on jäänyt melko vähäiseksi. Koko ala on sopivasti kenolaossa, mutta kuitenkin sillain ilmavasti. Kyllä tonne joutuu vielä puimurin viemään. Palkojen valmistuminen näyttää olevan melko epätasaista, kun samassa varressa on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kypsimmät palot aukeavat mielestäni turhan helposti. Tässä on kuitenkin kuukausi puinteihin, nuo ei mahda selvitä sinne asti.
Mitäpä jos sittenkin ensi vuonna....
Eihän voi olla enää kuukauden päässä ? Kasvuaikaa 9.5 kylvetyllä alkaisi olla jo 115 päivää, viikonloppuna 120 päivää !
-SS-
-
Ei niillä päivillä ole mitään merkitystä. Olosuhteet ratkaisee.
-
Kävin ensimmäistä kertaa reiluun kuukauteen rapsimaalla. Tilanne oli oikeastaan yllättävän hyvä. Kasvusto on ruskettunut pikku hiljaa. Voin melkein yhtyä niiden kommentteihin, joiden mielestä pieni siemenmäärä on riittävä. Itse kylvin reilulla 6kg:lla ja tämä on tiheää. Sivuhaarojen tekeminen on jäänyt melko vähäiseksi. Koko ala on sopivasti kenolaossa, mutta kuitenkin sillain ilmavasti. Kyllä tonne joutuu vielä puimurin viemään. Palkojen valmistuminen näyttää olevan melko epätasaista, kun samassa varressa on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kypsimmät palot aukeavat mielestäni turhan helposti. Tässä on kuitenkin kuukausi puinteihin, nuo ei mahda selvitä sinne asti.
Mitäpä jos sittenkin ensi vuonna....
Eihän voi olla enää kuukauden päässä ? Kasvuaikaa 9.5 kylvetyllä alkaisi olla jo 115 päivää, viikonloppuna 120 päivää !
-SS-
Perjantaina hävis varmaan 4-5 hehtaaria.
-
Nyt pitäisi olla värikartta siitä vaadittavasta harmausasteesta.
Jotkut väriliuskat olisivat helpot käyttää. Siemenet ovat melkein
koko korren korkeudelta mustia ja sisältä keltaisia. Pitääkö
niiden sisusten muuttua vielä joksikin erityisen värisiksi, ruskeiksi ? punaisiksi ?
mustiksi niin kuin ulkopinnan ? . Riittääkö jos yrittää kerätä
kosteusmittarillisen rapsia sieltä pellosta, ja jos on alle 20%
niin saa puida ?
Teettekö kukaan koepuinteja, ja sitten näyte viljaliikkeeseen
lehtivihreämittaukseen ?
Kovasti veri vetää puiman kimppuun, kun kerta säitä olisi, ja
talvi tulee, talvi tulee....vai tuleeko ?
-SS-
-
Kuvien perusteella sanoisin 7130 olevan jo lähellä puintia mutta Proximo ehdottomasti ei. Täällä jossain yhteydessä jo mainittiin siementen murskaaminen valkoisen paperin välissä. Jos murskatun siemenen öljyläikkä keltainen on kaikki OK mutta jos vihertää pysy pois pellolta.
"Melkein koko varren korkeudelta mustia" ei oikein kuulosta puintivalmiilta.
20% öljykasvin puinti tähän aikaan vuodesta ja tässä säätilassa järjetöntä. Jos rapsi on valmista kosteus putoaa näillä ilmoilla nopeasti 10-12%iin.
-
Kuvien perusteella sanoisin 7130 olevan jo lähellä puintia mutta Proximo ehdottomasti ei. Täällä jossain yhteydessä jo mainittiin siementen murskaaminen valkoisen paperin välissä. Jos murskatun siemenen öljyläikkä keltainen on kaikki OK mutta jos vihertää pysy pois pellolta.
"Melkein koko varren korkeudelta mustia" ei oikein kuulosta puintivalmiilta.
OK juu seurataan tilannetta siellä clearfield pellolla. Paljonko sietää olla varissutta
mullassa siinä. Tulin tahallaan töihin notkumaan, jotta ei repeisi hermo puimaan.
Kanadan kameliinanviljelijät neuvoivat ottamaan koko varren korkeudelta
siemeniä, ja alimmat saivat olla hiukan raaempia.
Mutta ne niittävät karheelle. Puimurikorjuu on kummajainen siellä. Luultavasti
niiden lajikkeet varisevat myös helposti, jos odottelee loppuja lituja valmiiksi.
-SS-
-
Kylmiksen kans sama huomio että kuukausi puintiin ja muutamia valmiita palkoja jo. Vaikee kuvitella että ne kiinni pysyvät ja säiliöö aikanaan täyttävät. Muuten vois kuvitella että rapseja voi jopa tullakin. Ihmeesti laissa ovat. Viime syksynäkin satoi mut oli paremmin pystyssä. Multasella maalla 4.5 kilostakin olisi voinut pudottaa.
-
Rapsin 1000siemenen paino on n.4g. 1000 siementä/m2 on aika paljon silmämääräisesti (n.10siementä/kämmenen ala), kuitenkin vain 40kg/ha. Lehtivihreä paljon suurempi rahallisen tappion aiheuttaja kuin muutaman siemenen variseminen.
Lehtivihreä 50ppm 2tn sadolla n.100€/ha tappio. 40kg rapsia n.15€.
-
Lieneekö rapsi erillainen ,kun rypsissä en ole saanut lehtivihreää nousemaan milloinkaan lähellekkän
sakkorajaa.
On jotenkin sellainen tuntuma tullut ,jos puintikosteus alle 20% niin ei lehtivihreä ongelma ,tosin kuivaan
pääsääntöisesti kylmäilmakuivurilla ,joten voihan sekin vaikuttaa asiaan.
-
Lienee tosiaan rapsin ongelma lehtivihreä, monilla on ollut sitä kiusaa. Rapsi on epätasaisempi valmistuja, rypsillä on varsikin nyt jo ihan rapsakkaa, rapsilla kosteanvihreää pajunvartta puinninkin aikana. Rypsipellot ovat tummia puinnin jälkeen, rapsipellot heleänvihreitä.
Clearfield rypsi saattaa olla seuraava kevätkylvöinen, vaikka tulisi vain 500 kg. Koska hermo ei tahdo kestää odotella syyskuun loppuun. Toisaalta, monet ovat saaneet rapsista satoa ja öljypitoisuutta enemmän. Jotkut taas paljon vähemmän. Katsotaan sitten, mihin kastiin joudun. Uskoisin, että ainakin 1000 kg voisi saada satoa, mieluummin toivoisi enemmän, jos vaan puimurin sisällä pysyy. 90-luvun vaihteessa oli kolmen vuoden koesarja täällä Lounais-Suomessa, lopputyö, jossa tutkittiin varisemista, rapsi varisi enemmän kuin rypsi. Satotasot olivat rypsillä tasaiset 1,7 tonnia, rapsilla 1,0 - 2,2 tonnia, keskisato rapsilla ehkäpä rypsiä alhaisempi, mikä kertoo rapsin riskialttiudesta, vaikka satopotentiaalia olisikin.
Syysrapsista pitäisi kaiken järjen mukaan saada suuruusluokkaa 2 - 3 tonnia, jos vaan talvehtii. Rockn'roll sadot ovat vähän semmoisia näytösjuttuja. Toivottavasti ei ole ihan samanlainen vesitalvi kuin viime talvi. Hyvä olisi saada hiukan lunta. Ei ole mitään havaintoa syysrapsin kevään kasvinsuojelusta, kai sinne rapsikuoriaistorjunta tehdään ja Amistaari/proline täyskukkaan.
Lueskelin muuten Kanadan Camelina Schoolia, oli hyvää tietoa. Pitkä ja harvalta näyttävä kukinta ei olekaan välttämättä pahasta, sillä kasvin pitäisi saada kukkimisen aikaan lehdilleen yhteyttämistä ja ravinnon keruuta varten paljon auringonvaloa, paksu kukkameri vähensi lehtien hyvinvointia ja yhteyttämistä, mikä johti siemenaiheiden ylimääräiseen abortoitumiseen. Joka tapuksessa kuulemma puolet kukista jää tekemättä siementä. Mutta siis ei valtavan iso ja nopea kukinta välttämättä ole satotuoton tae. Kanadan miesten tutkimusten mukaan.
-SS-
-
Puinnin aloitusajankohdan ohjeistaminen on aika vaikeeta antaa täältä käsin. Itse olen yleensä lykännyt puintia niin pitkälle kuin mahdollista. Sitten kun kylältä on jo muiden rypsirapsit hävinneet, niin olen lähtenyt kokeilemaan. Viime vuosi oli poikkeus, mutta yleensä kosteudet on olleet 12-15 välissä. Lehtivihreä ei ollut koskaan ongelma rypsillä, yleensä jotain 5mg tms. Ei tullut laatuvähennyksiä. Katotaan nyt tämä rapsi loppuun asti.
-
Puinnin aloitusajankohdan ohjeistaminen on aika vaikeeta antaa täältä käsin. Itse olen yleensä lykännyt puintia niin pitkälle kuin mahdollista. Sitten kun kylältä on jo muiden rypsirapsit hävinneet, niin olen lähtenyt kokeilemaan. Viime vuosi oli poikkeus, mutta yleensä kosteudet on olleet 12-15 välissä. Lehtivihreä ei ollut koskaan ongelma rypsillä, yleensä jotain 5mg tms. Ei tullut laatuvähennyksiä. Katotaan nyt tämä rapsi loppuun asti.
Ootko katsonut sitä yhtä 900 kg satoasi maasta käsin, katsoin yhtä
rapsitutkimusta ulkomailla, kypsymisen jälkeen variseminen tapahtuu
300 - 600 jyvän neliötahdilla. Eli jotain Roksimoa 20-30 kg päivä.
Mulla ei nyt kyllä hermo kestä odottaa, kun on tottunut,
että elokuun 1. viikolla pitäisi alkaa olla pellot kyntökunnossa. Ei
jaksa enää täällä töissäkään notkua, kun on loppuviikon hommat jo tehtynä....
-SS-
-
Se oli tosi outo vuosi, kasvusto oli hyvännäköinen, mutta mitään ei kertynyt. Sen käsityksen sain, ettei saaneet muutkaan kovin hyvin. Rapsista en tiedä, mutta rypsin varisemisesta minulla ei ole oikein konkreettisia havaintoja. Semmostahan se on, että varovasti pitää puida, koska lituja varistaa jo pöydälle. Joskus koitin puintitappioita määritellä, ei siitä oikein tullut mitään, kun koko pelto oli rypsiä täynnä. Mun mielestäni sama juttu kuin viljoissa, että merkittävää puintitappiota on aika vaikea saada aikaiseksi. Vaikka pellosta löytyy tavaraa, niin ei niistä silti kerry mitään.
-
Puinnin aloitusajankohdan ohjeistaminen on aika vaikeeta antaa täältä käsin. Itse olen yleensä lykännyt puintia niin pitkälle kuin mahdollista. Sitten kun kylältä on jo muiden rypsirapsit hävinneet, niin olen lähtenyt kokeilemaan. Viime vuosi oli poikkeus, mutta yleensä kosteudet on olleet 12-15 välissä. Lehtivihreä ei ollut koskaan ongelma rypsillä, yleensä jotain 5mg tms. Ei tullut laatuvähennyksiä. Katotaan nyt tämä rapsi loppuun asti.
Ootko katsonut sitä yhtä 900 kg satoasi maasta käsin, katsoin yhtä
rapsitutkimusta ulkomailla, kypsymisen jälkeen variseminen tapahtuu
300 - 600 jyvän neliötahdilla. Eli jotain Roksimoa 20-30 kg päivä.
Mulla ei nyt kyllä hermo kestä odottaa, kun on tottunut,
että elokuun 1. viikolla pitäisi alkaa olla pellot kyntökunnossa. Ei
jaksa enää täällä töissäkään notkua, kun on loppuviikon hommat jo tehtynä....
-SS-
No onko siellä edes variseminen vielä alkanut? Itse odottaisin edes siihen muutaman sadan siemenen varisemiseen asti, jos keliä piisaa, ja piisaahan tätä kesäistä syksyä :D
-
Pännii toi luvattu helle, siellä voi nyt jälkimmäinen ruiskylvö joutua kuorettuman valtaan. Sitten ollaankin ihmeissään.
-
Pännii toi luvattu helle, siellä voi nyt jälkimmäinen ruiskylvö joutua kuorettuman valtaan. Sitten ollaankin ihmeissään.
10mm S-piikillä pinnassa ajaen, se piikki on niin löysä, että alkaa paukuttaa kokkareissa, ja kuorettumat murtuvat.. Vanhassa äkeessä on jalakset, kulkee tasaisestii ja ketjuilla lohkot kiinni, mukautuu pinnanmuotoihin kuin gillette. Aika monena vuonna 70- luvulla tehtiin syysviljalle. Omasta mielestä kannattaa mennä ennen kuin epäröidä, kuivaa voi kestää viikkoja.
Sittemmin myöhäisemmät kylvöajat ovat vähentäneet sitä ongelmaa, kastekin pitää maan märkänä iltapäivään.
-SS-
-
Ei tule kuorettuman kanssa ongelmia. Kahden ekan päivän kylvökset ovat jo niin hyvin pinnalla, että ajourat näkyvät. Loput jo piikillä. Kyllä tämä ruis on tässä vaiheessa kautta hyvin kenttäkelpoinen, tosin tämä ominaisuus voi olla hyvin haitallinen vuoden päästä, kun lähdetään puinneille.
-
Itsellä nyt ensimmäistä kertaa rapsia ja puintiajankohdan arvioimisesta ei hajuakaan.
Kasvustossa on aivan valmiita lituja, ja vihertäviä, ja kaikkea siltä väliltä.
Kylvöajankohta oli 7 - 9. toukokuuta ja kasvusto nousi aika nopeasti sirkkalehtiasteelle.
Kukintaa kesti monta viikkoa ja sitä riitti heinäkuun loppupuolelle asti.
Oma arvaus on että syys/lokakuun vaihteessa voisi olla puitavissa.
Kokeneemmilta rapsin kasvattajilta kysyisin, mikä on tyypillinen puintiajankohta jos kasvukausi on ollut suht normaali kuten tänä vuonna?
-
Varmaan aika lähellä oikeassa olet pice.
Pitkä kukinta on sadon kannalta hyväksi mutta kysyy hermoja syksyllä.
-
Lähden koepuimaan varovasti pussukkaan ne varvut ja sitten murskailen niitä siemeniä. Itsellä on niin huono värisilmä harmaan eri sävyjen tunnistamisessa.
-SS-
-
Kun murskaat rapsin siemenet niin väri siemenen sisällä pitää olla keltainen, ei vihreää. Silloin on puintivalmista.
-
Lähden koepuimaan varovasti pussukkaan ne varvut ja sitten murskailen niitä siemeniä. Itsellä on niin huono värisilmä harmaan eri sävyjen tunnistamisessa.
-SS-
Noh, millasta oli?
-
Lähden koepuimaan varovasti pussukkaan ne varvut ja sitten murskailen niitä siemeniä. Itsellä on niin huono värisilmä harmaan eri sävyjen tunnistamisessa.
-SS-
Noh, millasta oli?
Jos tänä ehtoona kerkiäis . Tuli työasioita piti ottaa lentävä lähtö kaupungille
-SS-
-
En vieläkään saanut aikaiseksi hakea näytettä. Mutta eilen otetussa kuvassa mökin päädystä otettuna ruskehtava Proximo on muuttunut harmahtavien litujen ja paksun vihreän putkilovarren yhdistelmäksi. Koska tuossa ei ole oikein mitään rikkamyrkkyä, on pohjakasvusto vesiheinää ja sen sellaista niittynurmikkaa myöten tosi rehevän vihreä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_11092016A.jpg)
(Kuva: Proximo 11.09.2016, 122 vrk kylvöstä)
-SS-
-
Voisi varmaa puida. Jos ei vielä varise, odota. Vihreä varsi hankaloittaa puintia koska ei luista pöydällä ja siksi kasvusto ei oikein tahdo mennä tasaisesti sisään puimuriin jos ei auta kaatokelalla ja kela taas varistaa siemeniä runsaasti. Kaatokelalla ei valmiiseen rapsikasvustoon saisi juurikaan koskea. Lisäksi vihreä varsi "rähmää" puimurin tehokkaasti.
-
Olen miettinyt, että jättäisi hehtaarin verran odottamaan Zebra kevätvehnää, sillä varmaan saisi vihreän lopuksi pois. Vai siilosta puimuri täyteen vehnäviljaa ? Eihän sen öljykasvin pitänyt sotkea puimuria , mitä ihmettä kun pohjanmaan miehet kovasti kehuivat....ehkäpä maalaisjärkikin toisaalta kyllä sanoo, että leikkuupuimuri ei ole rehuniittosilppuri.
-SS-
-
Voisi varmaa puida. Jos ei vielä varise, odota. Vihreä varsi hankaloittaa puintia koska ei luista pöydällä ja siksi kasvusto ei oikein tahdo mennä tasaisesti sisään puimuriin jos ei auta kaatokelalla ja kela taas varistaa siemeniä runsaasti. Kaatokelalla ei valmiiseen rapsikasvustoon saisi juurikaan koskea. Lisäksi vihreä varsi "rähmää" puimurin tehokkaasti.
Kyllä sitä kaatokelaa pitää kuitenkin vähän käyttää. Kelan nopeus vastaamaan ajonopeutta ja niin paljon ylös että tavara vielä menee tasaisesti sisään.
Tänään puin palan rypsiä, sato ehkä keskinkertainen, ei hyvä mutta ei huonokaan. Alle kahden tonnin jää.
Videotakin tuli otettua, mutten jaksa niitä alkaa kaivamaan luurista läppärille :D
-
Olen miettinyt, että jättäisi hehtaarin verran odottamaan Zebra kevätvehnää, sillä varmaan saisi vihreän lopuksi pois. Vai siilosta puimuri täyteen vehnäviljaa ? Eihän sen öljykasvin pitänyt sotkea puimuria , mitä ihmettä kun pohjanmaan miehet kovasti kehuivat....ehkäpä maalaisjärkikin toisaalta kyllä sanoo, että leikkuupuimuri ei ole rehuniittosilppuri.
-SS-
Kaikkihan, jopa viljat sotkee puimurin, jos ne puidaan keskeneräisenä. Rapsi saattaa olla hankalampi kuin rypsi.
-
Rypsi ei rähmää rapsin tavoin. Varsi yleensä myös tuleentunut (siis eteläisessä Suomessa).
Muuten näitten välillä ei puinnillisesti juurikaan eroa, rapsi ehkä jopa helpompaa koska yleensä paremmin pystyssä. Pystyterä helpottaa paljon ja pienentää varisemistappioita.
-
Ennemmin hyvällä puintikelillä vihreäolkistakin pui ,kuin ylituuleentunutta huonossa kelissä. Melko vihreää
olki on ,mutta kun siemenet puintikosteudeltaan jo alle 15% niin puinpa pois hyvän sään aikana.
-
Ennemmin hyvällä puintikelillä vihreäolkistakin pui ,kuin ylituuleentunutta huonossa kelissä. Melko vihreää
olki on ,mutta kun siemenet puintikosteudeltaan jo alle 15% niin puinpa pois hyvän sään aikana.
Juu tässä nyt mietitään, rapsin pitäisi olla valmista noin kuusi - kymmenen päivää vastaavalla paikalla puidun rypsin jälkeen, ja viime alkuviikolla meni mustaa kultaa jo kärreissä ohi, rypsiä lienee. Toisaalta, säät jatkunevat melko kuivina edelleen. Onkohan tuota Reglonea lähdettävä ostamaan ?
-SS-
-
Ennemmin hyvällä puintikelillä vihreäolkistakin pui ,kuin ylituuleentunutta huonossa kelissä. Melko vihreää
olki on ,mutta kun siemenet puintikosteudeltaan jo alle 15% niin puinpa pois hyvän sään aikana.
Juu tässä nyt mietitään, rapsin pitäisi olla valmista noin kuusi - kymmenen päivää vastaavalla paikalla puidun rypsin jälkeen, ja viime alkuviikolla meni mustaa kultaa jo kärreissä ohi, rypsiä lienee. Toisaalta, säät jatkunevat melko kuivina edelleen. Onkohan tuota Reglonea lähdettävä ostamaan ?
-SS-
Ei oo vielä reglonea tarvinut rypsin eikä syysrapsin puinnissa, vaikka mielessä on käynyt. Korsi on useimmiten rypsilläkin ainakin tyvestä vihreä, valkoinen vaahto/maito tulee kun puristaa katkaistua kortta. Etelän ja savimaiden juttuja korrestaan valmiin rypsin puinti, eipä kaurakaan ehtinyt korren väriä vaihtaa, vaihda ennenkuin talveksi. Ruskeaksi.
Täällä aina toitotetaan rypsinpuinnin keveyttä, nyt näät millaista on puida kun korsi on vihreä. En nähnyt merkittävää eroa jämerällä syysrapilla tai ihan kevätrypsillä, molemmat on varovaisesti puitava ettei jymähdä kone kelalta tukkoon. Pöytä indikoi hyvin kietomista, milloin ollaan rajoilla. Tuo vihreä ja pitkä korsi kun kietoo, se nappaa hetkessä melkoisen mällin...
Hyvällä kelillä ei mitään ongelmaa puinnissa, tahmaa toki koneen muttei varsinaisesti sotki mitään ellei ole tuoretta litua paljon seassa. Lokakuulla, päivän ainoana puintituntina puolikosteana :-X
-
Aurea CL rypsin puintikosteus oli 9% K-koetilalla jo pari päivää sitten,
ja lämpösummat täällä melko samat kuin sielläkin. Ja kylvötkin tehty
samaan aikaan.
En tiedä, onko se 7130 CL kevätrapsi jo puitu siellä. Mutta aika
lähellä rupeaa olemaan.
-SS-
-
En vieläkään saanut aikaiseksi hakea näytettä. Mutta eilen otetussa kuvassa mökin päädystä otettuna ruskehtava Proximo on muuttunut harmahtavien litujen ja paksun vihreän putkilovarren yhdistelmäksi. Koska tuossa ei ole oikein mitään rikkamyrkkyä, on pohjakasvusto vesiheinää ja sen sellaista niittynurmikkaa myöten tosi rehevän vihreä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_11092016A.jpg)
(Kuva: Proximo 11.09.2016, 122 vrk kylvöstä)
-SS-
Näyttääpä kurjalta
-
Älä nyt ainakaan Reglonea. Aurinko paistaa ja poutaa luvassa.
Etelässä ei ole pakko puida vihreää mössöä. Muutaman kerran kun ajaa Kelan jumiin turhan hosumisen takia niin "Siperia opettaa" odottamaan.
Rypsin varsi täällä tuleentuu aina ja rapsikin suurelta osin. Tyvessä on sen verran vihreyttä että sänki jää vihreäksi.
170vrk oli viime vuonna rapsit pisimmillään pellossa. Nyt 130vrk täynnä ja vielä odotellaan veikkaan pari viikkoa.
Ei tuo pohjaheinä tai vesiheinä paljoa puintia haittaa. Rapsin saa ajaa melko pitkään sänkeen ja vesiheinä rupeaa jo hiljalleen lakastumaan pois.
-
Aurea CL rypsin puintikosteus oli 9% K-koetilalla jo pari päivää sitten,
ja lämpösummat täällä melko samat kuin sielläkin. Ja kylvötkin tehty
samaan aikaan.
En tiedä, onko se 7130 CL kevätrapsi jo puitu siellä. Mutta aika
lähellä rupeaa olemaan.
-SS-
Meinaat ilmeisesti Ruukkia?
Siellä enemmän lämpösummaa, virallinen mittaus tähän reilu 1018 astetta mutta todellinen 1100 luokkaa. On siinä iso ero 1400 asteeseen, ollut viime aikoinakin viileitä päiviä, saapi palata useamman viikon taaksepäin että ollaan samassa lämpösummassa kuin Salon vajaa 1400 astetta. Pohjoisessa valo tekee ihmeitä, mutta ei korvaa lämpöä. Tää kesä ei ollut valoisa, eikä lämminkään. Lämpösumma hieman normaalia suurempi, mutta pilvisyys vaikuttanut varmasti enemmän kuin lämpösummien erotus.
Lämpösumma ei kerro kaikkea, Ruukissa kevätvehnän lajikekokeet ei meinaa oikeen menestyä, vaikka tässä vähemmällä lämpösummalla toimii ok. Ei se lämpösumma, vaan kuinka se kertyy? Helteistä kun tulee asteita, ei ne 30 asteen lämpötilat ainakaan plussaa tee puitaville kasvustoille. Jotain poikkeuksia lienee, mutta yleisesti ottaen ainakin Suomeen jalostetut lajikkeet. Tosin Euroopasta tuodut lajikkeet pelittää hienosti etelärannikolla, jalostettu noihin lämpöihin.
Armoton kaste vielä, vesi helmeilee nurmikolla auringossakin. Puimaan päivällä, satoa jolla keskisatoja saadaan alaspäin :p Tää vuosi on opettanut mistä keskisadot muodostuu, huonoin "koskaan" ja tällaista nollalinjaa lienee jokavuosi jossain päin. Omalta osalta oli alueellisesti huippuvuosi, ja todellakaan ole tyytyväinen satoihin. Keskisatoihin turha tuijottaa kenenkään, niissä näitä tämän kesän täyttä nollaa paljonkin? 5 tonnia saa tulla 10ha, että kahden hehtaarin nollasadon jälkeen saa keskisadoksi reilun 4 tonnia. Nuo nollasadot pudottaa keskisadot, ei keskimäärin heikot kasvustot?
-
Ruiskun jos jatkaisi 15 m:ksi olisi varisemistappio noin 1,5 m
leveydeltä traktorin alla. Eli 10% maksimissaan. Puintia tuo Reglone helpottaisi merkittävästi.
Kanadassa tekevät karheelle niiton lisäksi Yield Shield® tekniikalla, työntävät sen lyttyyn sen kasvuston, ei kuulemma
varise silloin, ja valmistuu kuulemma paremmin ja vähemmällä lehtivihreällä.
https://www.youtube.com/watch?v=0KTRQaLY53w
-SS-
-
Aurea CL rypsin puintikosteus oli 9% K-koetilalla jo pari päivää sitten,
ja lämpösummat täällä melko samat kuin sielläkin. Ja kylvötkin tehty
samaan aikaan.
En tiedä, onko se 7130 CL kevätrapsi jo puitu siellä. Mutta aika
lähellä rupeaa olemaan.
-SS-
Meinaat ilmeisesti Ruukkia?
Siellä enemmän lämpösummaa, virallinen mittaus tähän reilu 1018 astetta mutta todellinen 1100 luokkaa. On siinä iso ero 1400 asteeseen, ollut viime aikoinakin viileitä päiviä, saapi palata useamman viikon taaksepäin että ollaan samassa lämpösummassa kuin Salon vajaa 1400 astetta. Pohjoisessa valo tekee ihmeitä, mutta ei korvaa lämpöä. Tää kesä ei ollut valoisa, eikä lämminkään. Lämpösumma hieman normaalia suurempi, mutta pilvisyys vaikuttanut varmasti enemmän kuin lämpösummien erotus.
Lämpösumma ei kerro kaikkea, Ruukissa kevätvehnän lajikekokeet ei meinaa oikeen menestyä, vaikka tässä vähemmällä lämpösummalla toimii ok. Ei se lämpösumma, vaan kuinka se kertyy? Helteistä kun tulee asteita, ei ne 30 asteen lämpötilat ainakaan plussaa tee puitaville kasvustoille. Jotain poikkeuksia lienee, mutta yleisesti ottaen ainakin Suomeen jalostetut lajikkeet. Tosin Euroopasta tuodut lajikkeet pelittää hienosti etelärannikolla, jalostettu noihin lämpöihin.
Armoton kaste vielä, vesi helmeilee nurmikolla auringossakin. Puimaan päivällä, satoa jolla keskisatoja saadaan alaspäin :p Tää vuosi on opettanut mistä keskisadot muodostuu, huonoin "koskaan" ja tällaista nollalinjaa lienee jokavuosi jossain päin. Omalta osalta oli alueellisesti huippuvuosi, ja todellakaan ole tyytyväinen satoihin. Keskisatoihin turha tuijottaa kenenkään, niissä näitä tämän kesän täyttä nollaa paljonkin? 5 tonnia saa tulla 10ha, että kahden hehtaarin nollasadon jälkeen saa keskisadoksi reilun 4 tonnia. Nuo nollasadot pudottaa keskisadot, ei keskimäärin heikot kasvustot?
No ei vaan Hauhoa tarkoitan, siellä on kasvuasteseuranta hyvin vertailukelpoinen Salon seudun kanssa. Tosiaan 1400 astetta alkaa kohta olla kasassa, 1370 Salossa, 1352 Hauholla.
-SS-
-
Tällä on jotain 600-700 eekkeriä rypsiä Canadassa varmaan, ja pari viikkoa sitten kaatoi jo karheelle.
https://www.youtube.com/watch?v=VGFChHPc5aA
-SS-
-
Aurea CL rypsin puintikosteus oli 9% K-koetilalla jo pari päivää sitten,
ja lämpösummat täällä melko samat kuin sielläkin. Ja kylvötkin tehty
samaan aikaan.
En tiedä, onko se 7130 CL kevätrapsi jo puitu siellä. Mutta aika
lähellä rupeaa olemaan.
-SS-
Meinaat ilmeisesti Ruukkia?
Siellä enemmän lämpösummaa, virallinen mittaus tähän reilu 1018 astetta mutta todellinen 1100 luokkaa. On siinä iso ero 1400 asteeseen, ollut viime aikoinakin viileitä päiviä, saapi palata useamman viikon taaksepäin että ollaan samassa lämpösummassa kuin Salon vajaa 1400 astetta. Pohjoisessa valo tekee ihmeitä, mutta ei korvaa lämpöä. Tää kesä ei ollut valoisa, eikä lämminkään. Lämpösumma hieman normaalia suurempi, mutta pilvisyys vaikuttanut varmasti enemmän kuin lämpösummien erotus.
Lämpösumma ei kerro kaikkea, Ruukissa kevätvehnän lajikekokeet ei meinaa oikeen menestyä, vaikka tässä vähemmällä lämpösummalla toimii ok. Ei se lämpösumma, vaan kuinka se kertyy? Helteistä kun tulee asteita, ei ne 30 asteen lämpötilat ainakaan plussaa tee puitaville kasvustoille. Jotain poikkeuksia lienee, mutta yleisesti ottaen ainakin Suomeen jalostetut lajikkeet. Tosin Euroopasta tuodut lajikkeet pelittää hienosti etelärannikolla, jalostettu noihin lämpöihin.
Armoton kaste vielä, vesi helmeilee nurmikolla auringossakin. Puimaan päivällä, satoa jolla keskisatoja saadaan alaspäin :p Tää vuosi on opettanut mistä keskisadot muodostuu, huonoin "koskaan" ja tällaista nollalinjaa lienee jokavuosi jossain päin. Omalta osalta oli alueellisesti huippuvuosi, ja todellakaan ole tyytyväinen satoihin. Keskisatoihin turha tuijottaa kenenkään, niissä näitä tämän kesän täyttä nollaa paljonkin? 5 tonnia saa tulla 10ha, että kahden hehtaarin nollasadon jälkeen saa keskisadoksi reilun 4 tonnia. Nuo nollasadot pudottaa keskisadot, ei keskimäärin heikot kasvustot?
No ei vaan Hauhoa tarkoitan, siellä on kasvuasteseuranta hyvin vertailukelpoinen Salon seudun kanssa. Tosiaan 1400 astetta alkaa kohta olla kasassa, 1370 Salossa, 1352 Hauholla.
-SS-
Niinhän tuossa lukikin, kun uudestaan tavasi :D
-
Toimiiko tää raina kellään, mä en saa tätä ainakaan tästä linkistä toimimaan :-\
(http://i9.aijaa.com/t/00180/14252541.t.jpg) (http://aijaa.com/7Tiu5E)
-
Toimii. Komea kasvusto, ihme jos jää alle 2000.
SS ei kannata rapsin viljelystä tehdä tiedettä. Odota rauhassa ja puit sitten pois. Reglonen ruiskutuksen varisemistappiot varmasti suuremmat kuin odottelun.
-
Kannattaa hyödyntää Farmitin sään lämpösummalaskuria ,johon syötetään kylvöpäivä ja paikkakunnan ,niin
näkee kertymän ja sitä vertaa sitten virallisten lajikekoitten arvoihin.
Aika hyvin on täsmännyt ,viimme vuonna jolloin kylmä kesä ,niin puin Aurea rypsin 983 asteen kertymällä ,kun
vaatimus 1023 astetta ,lehtivihreä oli myydessä 4 ja 5 eli yllättävän matalat. Nyt näky kertymä olevan 1026 astetta
eli pitäisi olla valmista ja siementen kosteus on ainakin alempi kuin viimme vuonna jolloin se oli lähellä 20%.
-
Toimiiko tää raina kellään, mä en saa tätä ainakaan tästä linkistä toimimaan :-\
(http://i9.aijaa.com/t/00180/14252541.t.jpg) (http://aijaa.com/7Tiu5E)
Toimii hyvin. Onks toi Skänä puimassa mustaa kultaa kun Faari on väristä päätellen..?
-
Kannattaa hyödyntää Farmitin sään lämpösummalaskuria ,johon syötetään kylvöpäivä ja paikkakunnan ,niin
näkee kertymän ja sitä vertaa sitten virallisten lajikekoitten arvoihin.
Aika hyvin on täsmännyt ,viimme vuonna jolloin kylmä kesä ,niin puin Aurea rypsin 983 asteen kertymällä ,kun
vaatimus 1023 astetta ,lehtivihreä oli myydessä 4 ja 5 eli yllättävän matalat. Nyt näky kertymä olevan 1026 astetta
eli pitäisi olla valmista ja siementen kosteus on ainakin alempi kuin viimme vuonna jolloin se oli lähellä 20%.
Lämpösummavaatimus DK7130 CL on 1180 astetta, Proximolla 1178 astetta.
Kylvöpäivästä on aika tarkalleen 1300 astetta kertynyt.
Toukokuun lopulla kylvetyt kevätrypsit ovat olleet käytännössä
viikon verran jo varastokuivia, ja tuleentuneet tasaisesti.
Missä mättää ?
Sitä olen alkanut jo valmiiksi tässä miettiä, että ei tule kevätrapsia enää, koska viivyttää
yleisesti puintia puolellatoista kuukaudella, melkein, ja kevätvehnänkin osalta
kaksi-kolme viikkoa. Eikä puimurin sisäpesu painepesurilla tms. ollenkaan houkuttaisi.
Useimmiten mennyt puhaltelemalla kiiltävänä öljyttäväksi. 2012 kevätvehnäkin sentään
näihin aikoihin jo puitiin. 1987 meni Ryhti-kauran puinti syyskuun loppupäiville.
Kintaat kädessä ja karvareuhka päässä. Aamukuura kasvustossa.
Olisiko silti rypsi se ratkaisu, kun jo vähän osaa kylvömääriä 1,6 kilosta lähtien ja
ruiskuttelu nyt oli ihan kotikenttää, vaikka 4 kertaa viikossa ihan sama.
Cordelia on kuulemma melko helppo, ja Aurea on aikainen kuin otra, ja on Clearfield.
Onko satoerossakaan oikeastaan mitään perää, rapsin ja rypsin välillä ? Syyskasvuisilla ero
voi olla tonneja. Mutta onko kevätkasvuisilla siitä 2 tonnista mitään realistista
mahdollisutta edes tavoitella enempää ? Jokin 800-900 kilon rapsisato kertoo
ehkäpä rapsin liiallisesta vaateliaisuudesta. Luomurypsiäkin puivat samanlaisia määriä !
-SS-
-
Voiko muuten Proximo rapsiä kylvää TOS siemenestä, vai vievätkö kirpat sen.
Jos kokeilisi huhtikuun alkuun kylvää idättäisi vaikka jossakin varastossa ja
sitten varovasti kylvökoneella huhtikuun leppeään ilmaan.
-SS-
-
Hyvä etteivät nuoret viljelijät ole todellista katoa nähneetkään. Meinaan vaan, kun tämäkin vuosi kuulettaa kovalta pettymykseltä, ja sitä varmaan monessa paikkaa onkin.
-
Kannattaa hyödyntää Farmitin sään lämpösummalaskuria ,johon syötetään kylvöpäivä ja paikkakunnan ,niin
näkee kertymän ja sitä vertaa sitten virallisten lajikekoitten arvoihin.
Aika hyvin on täsmännyt ,viimme vuonna jolloin kylmä kesä ,niin puin Aurea rypsin 983 asteen kertymällä ,kun
vaatimus 1023 astetta ,lehtivihreä oli myydessä 4 ja 5 eli yllättävän matalat. Nyt näky kertymä olevan 1026 astetta
eli pitäisi olla valmista ja siementen kosteus on ainakin alempi kuin viimme vuonna jolloin se oli lähellä 20%.
Lämpösummavaatimus DK7130 CL on 1180 astetta, Proximolla 1178 astetta.
Kylvöpäivästä on aika tarkalleen 1300 astetta kertynyt.
Toukokuun lopulla kylvetyt kevätrypsit ovat olleet käytännössä
viikon verran jo varastokuivia, ja tuleentuneet tasaisesti.
Missä mättää ?
Sitä olen alkanut jo valmiiksi tässä miettiä, että ei tule kevätrapsia enää, koska viivyttää
yleisesti puintia puolellatoista kuukaudella, melkein, ja kevätvehnänkin osalta
kaksi-kolme viikkoa. Eikä puimurin sisäpesu painepesurilla tms. ollenkaan houkuttaisi.
Useimmiten mennyt puhaltelemalla kiiltävänä öljyttäväksi. 2012 kevätvehnäkin sentään
näihin aikoihin jo puitiin. 1987 meni Ryhti-kauran puinti syyskuun loppupäiville.
Kintaat kädessä ja karvareuhka päässä. Aamukuura kasvustossa.
Olisiko silti rypsi se ratkaisu, kun jo vähän osaa kylvömääriä 1,6 kilosta lähtien ja
ruiskuttelu nyt oli ihan kotikenttää, vaikka 4 kertaa viikossa ihan sama.
Cordelia on kuulemma melko helppo, ja Aurea on aikainen kuin otra, ja on Clearfield.
Onko satoerossakaan oikeastaan mitään perää, rapsin ja rypsin välillä ? Syyskasvuisilla ero
voi olla tonneja. Mutta onko kevätkasvuisilla siitä 2 tonnista mitään realistista
mahdollisutta edes tavoitella enempää ? Jokin 800-900 kilon rapsisato kertoo
ehkäpä rapsin liiallisesta vaateliaisuudesta. Luomurypsiäkin puivat samanlaisia määriä !
-SS-
Itsellä kanssa proximoa ja sama tilanne . Olisiko niin, että kesällä kaalikoit järsivät rapsin kukkia ja nuppuja, ja rapsi paikkasi tilannetta jatkamalla kukintaa?
Eli kukinta jatkui tavanomaista pidempään, ja nyt sitten kasvustossa on monen lehitysasteen lituja.
-
Pesu? Mikä ihmeen pesu? Rapsistahan saa hyvät varastorasvat talveksi.
-
Pesu? Mikä ihmeen pesu? Rapsistahan saa hyvät varastorasvat talveksi.
Ajattelen asiaa niinkö siltä kantilta, että puimuri olisi sisältä
kuin ruohonleikkuri, tai niittosilppuri kostean ruohon korjuun jälkeen.
Voi olla, ettei olekaan vihreää massaa täynnä, ja jos pari viikkoa on poutaa,
Agronetin virallisista ennusteista huolimatta, niin tokkopa se rapsi muuta
kuin varisee vähän. Alle 3m/s tuulissakin pitäisi vielä pysyä lidussa.
Kyllä joku vuosi sitten oli öljykasvipuimurit aivan tukossa, ja avolavalla oli
ihmisillä vesisäiliö ja polttomoottoripainepesuri, ja sillä pestiin Sampojen
seuloja ja kasettiheittokuljettimia pellonpäässä. Claasissa ei lähde kasettina
pois. Mikään.
-SS-
-
Rypsillä juu, 2012 oli kyllä puimuri aivan tukossa. Lakoontunut rypsi ja märkä savi. Kamalaa hommaa. Seulat tukossa, viettopinta aivan tukossa, rajaiset tukossa. No onneksi rapsit on vaan kenollaan. Rypsi menee valmiina jotenkin aivan liisteriksi ja eihän märässä maassa mihinkään kuivu.
-
Varmaa juuri kaalikoi sai aikaan erityisen pitkän kukinnan ja siis hitaan tuleentumisen.
Alueellista hötkyilyä siitä että puinnit pitäisi jo olla tehtynä ja puimuri talviteloilla. Meillä päin on totuttu siihen että puinnit loppuu lokakuulla. Kukaan ei vielä kiirehdi mitenkään. Yhtään rapsi peltoa en ole nähnyt puituna.
Täällä kaikki isoja aloja puivat pesevät puimurinsa sisältä ja päältä. Laakereiden kanssa pitää käyttää järkeä eikä suihkuttaa painepesurilla suoraan päin. Vain harrastekoneet ajetaan talvisäilöön pesemättä.
2012 oli hankala kun rypsi iti lakokasvustossa. Silloinkin rapsi pärjäsi paljon paremmin. Molempia puitiin lokakuun puolivälissä.
Ehkä juuri tästä syystä täällä rypsin viljely on vaihtunut rapsiin melkein 100%.
-
Hyvä etteivät nuoret viljelijät ole todellista katoa nähneetkään. Meinaan vaan, kun tämäkin vuosi kuulettaa kovalta pettymykseltä, ja sitä varmaan monessa paikkaa onkin.
Tällä vuosituhannella heikoin sato ts. kun kesät muuttunueet erityyppisiksi? 2006 vuonnakin tuli paremmin vaikka unohtui sataa, silloin oli karmea pettymys kun kevätruista tuli kuivalta hietikolta 2300kg/ha. Nythän tuo on hyvä sato monelta pellolta, kuivilta hietikoilta toki heikko... Sadevuosina tullut aiemmin hyviäkin satoja, kuten viime vuonna. Tänä vuonna ei tullut lainkaan huippusatoja, mistään eikä kenelläkään. Pettymyksiä sitäkin enemmän, tänäänkin erään tilan vanha isäntä kehui että on komeaa kasvustoa kun kyytiin tuli. Mittari näytti ihan toista, sitä samaa mitä kertymä kärryynkin...
-
Ei tuossa ilmiössä ole muusta kyse kuin siitä, että karjatalouden jälkeen sadot taantuvat, kun siirrytään nurmiviljelystä ja vuosittaisesta lannanajosta yksipuolisempaan ja maaperää rasittavaan kasvinviljelykulttuuriin.
Lämpösummat yli 1000 kumminkin, sateitakin ollut, ihanneolosuhteet, mutta keskisadot ajautuvat kohti Etelä-Suomen pitkäaikaisia lukuja.
Sitten kun karjataloudesta on kulunut enemmän aikaa, vaikkapa 60 vuotta, silloin pystyy aidosti iloitsemaan tällaisesta kosteamman lauhasta vuodesta, ja neljän tonnin vehnäsadosta. Kun muutama aikuisten-oikeasti kuiva vuosi pudottaa sadon alle kahden tonnin. Sitten tulee esimerkiksi jokin vuosi 2012, kun kaikki viljeltävät kasvit tuottavat kuudella alkavia lukemia, ihmeellistä ja voimaannuttavaa onpi se.
Tai jotain.
-SS-
-
Varmaa juuri kaalikoi sai aikaan erityisen pitkän kukinnan ja siis hitaan tuleentumisen.
Alueellista hötkyilyä siitä että puinnit pitäisi jo olla tehtynä ja puimuri talviteloilla. Meillä päin on totuttu siihen että puinnit loppuu lokakuulla. Kukaan ei vielä kiirehdi mitenkään. Yhtään rapsi peltoa en ole nähnyt puituna.
Täällä kaikki isoja aloja puivat pesevät puimurinsa sisältä ja päältä. Laakereiden kanssa pitää käyttää järkeä eikä suihkuttaa painepesurilla suoraan päin. Vain harrastekoneet ajetaan talvisäilöön pesemättä.
2012 oli hankala kun rypsi iti lakokasvustossa. Silloinkin rapsi pärjäsi paljon paremmin. Molempia puitiin lokakuun puolivälissä.
Ehkä juuri tästä syystä täällä rypsin viljely on vaihtunut rapsiin melkein 100%.
Harrastepuimurikaan ei pysy neljääkytä vuotta tässä kunnossa jos sitä ei putsaa ja puunaa. Pesu vedellä ennen puinteja, puintien jälkeen paineilmalla ja sen jälkeen hillitysti öljysumua.
(http://i1.aijaa.com/t/00003/14247473.t.jpg) (http://aijaa.com/4UWzHK)
(http://i1.aijaa.com/t/00957/13966644.t.jpg) (http://aijaa.com/jxVqrn)
(http://i9.aijaa.com/t/00477/11147309.t.jpg) (http://aijaa.com/GcpXmE)
On se hieno, on.
-
Hieno on, juu!
Isommat ja varsinkin rahti koneet seisoo ulkona koko puintikauden. Yökasteiden ja sateiden tuloksena on sellainen musta pinta koneen päällä joka ei lähde kuin painepesurilla. Eri koloihin joutuneet jyvät tuppaa myös syksyn mittaan itämään, eikä näitäkään kunnolla ilman pesuria pois saa.
Tämän vaivan kun näkee ulkopuolelle ei sisäosien pesu enää paljoa työtä lisää.
Kuumavesipesurilla kun pesee niin pelti lämpiää niin paljon että kuivuu melkein saman tien.
-
Miksi säihkyvän metallinkiiltävää koneen sisäosastoa pitäisi painepesurisoida ?
Eri asia tietenkin on jos sisäpinta on kuin niittosilppurin kammio.
Kuka painepesee kuivaamon sisältä kuivausten päätteeksi talvea vasten ?
-SS-
-
Ainakin rapsi rähmää helpolla viettopinnan pesukuntoon.
Kerran olin kaverin luona putsaamassa ilmalla. Lähtee kun on kunnon kompura ( 3000l/min), ei näillä sähkökäyttöisillä pikkukompuroilla saa kuin pölyä ilmaan.
-
Varmaa juuri kaalikoi sai aikaan erityisen pitkän kukinnan ja siis hitaan tuleentumisen.
Alueellista hötkyilyä siitä että puinnit pitäisi jo olla tehtynä ja puimuri talviteloilla. Meillä päin on totuttu siihen että puinnit loppuu lokakuulla. Kukaan ei vielä kiirehdi mitenkään. Yhtään rapsi peltoa en ole nähnyt puituna.
Täällä kaikki isoja aloja puivat pesevät puimurinsa sisältä ja päältä. Laakereiden kanssa pitää käyttää järkeä eikä suihkuttaa painepesurilla suoraan päin. Vain harrastekoneet ajetaan talvisäilöön pesemättä.
2012 oli hankala kun rypsi iti lakokasvustossa. Silloinkin rapsi pärjäsi paljon paremmin. Molempia puitiin lokakuun puolivälissä.
Ehkä juuri tästä syystä täällä rypsin viljely on vaihtunut rapsiin melkein 100%.
Harrastepuimurikaan ei pysy neljääkytä vuotta tässä kunnossa jos sitä ei putsaa ja puunaa. Pesu vedellä ennen puinteja, puintien jälkeen paineilmalla ja sen jälkeen hillitysti öljysumua.
(http://i1.aijaa.com/t/00003/14247473.t.jpg) (http://aijaa.com/4UWzHK)
(http://i1.aijaa.com/t/00957/13966644.t.jpg) (http://aijaa.com/jxVqrn)
(http://i9.aijaa.com/t/00477/11147309.t.jpg) (http://aijaa.com/GcpXmE)
On se hieno, on.
On, on, eikä se kaura paljoa laarissa kysele, minkä kokoisen ja ikäisen koneen läpi on tullut kulettua. Eikä sitä kysele viljan ostajakaan. Kommenteista päätellen asiasta on tosin muitakin mielipiteitä: http://aijaa.com/4UWzHK
-
Tällä on jotain 600-700 eekkeriä rypsiä Canadassa varmaan, ja pari viikkoa sitten kaatoi jo karheelle.
https://www.youtube.com/watch?v=VGFChHPc5aA
-SS-
Canadassa ovat ristineet öljykasvit Canolaksi. Sana on jonkun muinaisen öljykasviprojektin yhteydessä johdettu sanoista Canada + oil tai joidenkin mukaan Canada + oil + low acid (ilmeisesti jälkeenpäin keksitty selitys).
Suomessakin kun ajoittain kampanjoidaan öljykasveja, niin täällä voisi siinä yhteydessä myös kehitellä jonkun yhteisnimikkeen kattamaan syys- ja kevätmuotoiset rypsit, rapsit ja kenties öljy- ja kitupellavatkin. Miten olisi Suoli.
-
On, on, eikä se kaura paljoa laarissa kysele, minkä kokoisen ja ikäisen koneen läpi on tullut kulettua. Eikä sitä kysele viljan ostajakaan. Kommenteista päätellen asiasta on tosin muitakin mielipiteitä: http://aijaa.com/4UWzHK
On se samainen agropudokki ihastunut munkin Faariin :D
http://aijaa.com/7Tiu5E
-
Tällä on jotain 600-700 eekkeriä rypsiä Canadassa varmaan, ja pari viikkoa sitten kaatoi jo karheelle.
https://www.youtube.com/watch?v=VGFChHPc5aA
-SS-
Canadassa ovat ristineet öljykasvit Canolaksi. Sana on jonkun muinaisen öljykasviprojektin yhteydessä johdettu sanoista Canada + oil tai joidenkin mukaan Canada + oil + low acid (ilmeisesti jälkeenpäin keksitty selitys).
Suomessakin kun ajoittain kampanjoidaan öljykasveja, niin täällä voisi siinä yhteydessä myös kehitellä jonkun yhteisnimikkeen kattamaan syys- ja kevätmuotoiset rypsit, rapsit ja kenties öljy- ja kitupellavatkin. Miten olisi Suoli.
Tai Finland öljy, eli Följy
-
Hampuusit on jo omineet Finolan.
-
On, on, eikä se kaura paljoa laarissa kysele, minkä kokoisen ja ikäisen koneen läpi on tullut kulettua. Eikä sitä kysele viljan ostajakaan. Kommenteista päätellen asiasta on tosin muitakin mielipiteitä: http://aijaa.com/4UWzHK
On se samainen agropudokki ihastunut munkin Faariin :D
http://aijaa.com/7Tiu5E
Mun molemma faarit kuoliva jo 80-luvun alus. Ei tarvi kenenkää sättii niit enää.
-
Rypsitkin nyt puitu. Loppujen lopuksi tuli erittäin hyvä sato. Oli aika hankalaa puitavaa vastaisesti kenollaan oleva pitempi rypsilaiho. Pitää ensivuotta ajatellen kyhätä erillaiset laihonjakajat Faariin. Perkele hermot meinas mennä riekaleiksi, jatkuvan takkuamisen takia. Satomäärää en vielä pysty arvioimaan, ennenkuin saan ne parempaan paikkaan laskettavaksi, mutta yli kaksi tonnia tuli nuosta vimpoista puinneita. Ehkä sen paritonnia tuli keskisato kaiken kaikkiaan. :)
-
Rypsitkin nyt puitu. Loppujen lopuksi tuli erittäin hyvä sato. Oli aika hankalaa puitavaa vastaisesti kenollaan oleva pitempi rypsilaiho. Pitää ensivuotta ajatellen kyhätä erillaiset laihonjakajat Faariin. Perkele hermot meinas mennä riekaleiksi, jatkuvan takkuamisen takia. Satomäärää en vielä pysty arvioimaan, ennenkuin saan ne parempaan paikkaan laskettavaksi, mutta yli kaksi tonnia tuli nuosta vimpoista puinneita. Ehkä sen paritonnia tuli keskisato kaiken kaikkiaan. :)
Jakajat vai ylös enempi ,niin puinti on kuin silkkiä vain ja sivulakoset kun pui edes takaisin siltä sivulta johon
latvat osoittaa.
-
Rypsitkin nyt puitu. Loppujen lopuksi tuli erittäin hyvä sato. Oli aika hankalaa puitavaa vastaisesti kenollaan oleva pitempi rypsilaiho. Pitää ensivuotta ajatellen kyhätä erillaiset laihonjakajat Faariin. Perkele hermot meinas mennä riekaleiksi, jatkuvan takkuamisen takia. Satomäärää en vielä pysty arvioimaan, ennenkuin saan ne parempaan paikkaan laskettavaksi, mutta yli kaksi tonnia tuli nuosta vimpoista puinneita. Ehkä sen paritonnia tuli keskisato kaiken kaikkiaan. :)
Jakajat vai ylös enempi ,niin puinti on kuin silkkiä vain ja sivulakoset kun pui edes takaisin siltä sivulta johon
latvat osoittaa.
Nostin sen laihossa kulkevan jakajan niin ylös kun sai, kokeilin nakata penkallekin, ei onnistunut. Säätö mitä olisi pitänyt tehdä, ei ollut mahdollista. Ei oikein houkutellut alkaa sivulakonakaan poikkipäin puimaan tota tyypillistä pohojammaalaasta "pitkää peltoa". Mutta puitua ne nyt lopulta tuli.
-
Joo pitkät sarat joskus itselläkin ollut haasteellisia, sampossa saa kikka kolmosella jakajan kärjen 30-50 senttiä
maasta kulkemaan ,kun jakajan lukitus-sokkaa käyttää vastineena ,jolloin joutuu vähän seuraamaan ettei jakaja
pääse tippumaan ,on muuten aivan neuvottu ohjekirjassa kyseinen tapa.
-
Onko niin, ettei myötälakoon saisi ajaa ollenkaan varisemisvaaran takia.
-SS-
-
Onko niin, ettei myötälakoon saisi ajaa ollenkaan varisemisvaaran takia.
-SS-
Variseminen riippuu ylipäätään siitä kuinka nätisti saa trontin pöydälle ja sisään puimuriin. Mitä enemmän niitä runttaa, hämmentää kaatokelalla tai vetää väkisin johonkin suuntaan tavalla tai toisella niin sitä enemmän varisee. Jos myötälako menee niin nätisti ettei kasvusto oikeastaan tunnu liikkuvan vaan katoaa puimuriin, niin tuskin silloin liikaa varisee. Tietysti vastalakoon palot olisvat jo pöydällä tai ruuvin alla ennen kuin korsi edes katkeaa.
-
Myötälako oli erittäin mukavaa puida ja rontot meni hellävaraisesti puimurin kitusiin, vastalaossa saikin olla tarkkana kaikin puolin. Pöydän korkeus piti olla just, kaatokelan korkeus piti olla just, kaatokelan pyörimisnopeus piti olla just, ajonopeus piti olla just. Oli hermoja raastavaa. Tuli se pystyteräkin mieleen monta kertaa, mutta se kun olisi maksanut saman kun koko Faari, ja ei ole ennenkään ollut tarvetta mokomalle härpäkkeelle :-\
-
Joo kaksi viikkoa mun rapseja myöhempään kylvetty rypsi menee juuri tuolla nyt puimuriin, melko kivuttomasti, ja pölyä pukkaa. Olisiko se Juventus viivästyttänyt tuleentumista ? Mielestäni tuossa valmiissa pellossa ei välttämättä näkynyt pyöränjälkiä siellä kukkiessa.
No, kuitenkin syysrapsin aikaisin kylvetty osa sai Juventuksen, Solatrelia ja typpiliuosta. Clamox on tehonnut erittäin hyvin mujhin, mutta matara on kellastunutta ja kituliaasti hengissä. Katsotaan pitääkö keväällä laittaa vielä jotain muuta ainetta.
-SS-
-
Vaikka kevätrapsista ei tunnu syntyvän "lasta eikä p--kaa" , niin toisaalta,
syysrapsi on alkanut lopultakin potraantua. Tämähän on kivaa,
kylvää vaan koko ajan uutta, eikä viitti korjata vanhaakaan pois...
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_15092016B.jpg)
(Kuva: DK Sensei, kylvöp. noin 10.08.2016)
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_15092016A.jpg)
(Kuva: DK Sensei, kevytmuokattuun, aivan kellastunutta)
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Imistar_CL_15092016A.jpg)
(Kuva: DK Imistar, kyylvöp. 9.8.2016, Clamox juuri ruiskutettu)
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Imistar_CL_15092016B.jpg)
(Kuva: DK Imistar, kylvöp. 29.7.2016, sai Juventuksen tänään
-SS-
-
Myötälako oli erittäin mukavaa puida ja rontot meni hellävaraisesti puimurin kitusiin, vastalaossa saikin olla tarkkana kaikin puolin. Pöydän korkeus piti olla just, kaatokelan korkeus piti olla just, kaatokelan pyörimisnopeus piti olla just, ajonopeus piti olla just. Oli hermoja raastavaa. Tuli se pystyteräkin mieleen monta kertaa, mutta se kun olisi maksanut saman kun koko Faari, ja ei ole ennenkään ollut tarvetta mokomalle härpäkkeelle :-\
Sääditkö laonnostokelan piikkien kulmaa ,kun ne pitäisi rypsille olla mahdollisimman vähän ottavassa kulmassa,
niin ei pyöritä ympäri niin herkästi vastalakoon ajaessa.
-
Kevätrapsin siemenet ovat sisältä keltaisia, eikä niitä saanut enää kynnellä halkipoikki. Eivät muuttune sisältä mustaksi enää. Varsi on todella kosteantuore ja sitkeä. Puinnin varmaan voi tehdä aivan latvasta, että jättää pitkän "sängen", jotta ei mene sottaa sisään. Pikkulinnut olivat tänään ensimmäisen kerran isona parvena rapsimaassa. Hienosti lintuparven jäliltä kasvusto muuttuu valmiin "valkoharmaaksi". Eli linnut siis kypsyttävät visuaaliseen puintikuntoon nopeasti. Onko se sitten hyvä vai paha, ei tarvii kärrynrenkaaseen pumpata ilmaa ainakaan.
Saas nyt sitten nähdä, olisiko viikonloppuna sopiva aika. Ei oikein mieli tekisi lykätä syystöitä pitemmällekään, kun kylän KAIKKI muut pellot on jo melkein kylvettykin uudestaan jo.
-SS-
-
Myötälako oli erittäin mukavaa puida ja rontot meni hellävaraisesti puimurin kitusiin, vastalaossa saikin olla tarkkana kaikin puolin. Pöydän korkeus piti olla just, kaatokelan korkeus piti olla just, kaatokelan pyörimisnopeus piti olla just, ajonopeus piti olla just. Oli hermoja raastavaa. Tuli se pystyteräkin mieleen monta kertaa, mutta se kun olisi maksanut saman kun koko Faari, ja ei ole ennenkään ollut tarvetta mokomalle härpäkkeelle :-\
Sääditkö laonnostokelan piikkien kulmaa ,kun ne pitäisi rypsille olla mahdollisimman vähän ottavassa kulmassa,
niin ei pyöritä ympäri niin herkästi vastalakoon ajaessa.
No niitten säätöön en koskenut. Kelan piikit kulkee aika tasan pystysuorassa. Laihonjakaja oli suurin ongelma, sille tein mitä voi, mutta se pellisoiro mikä siinä jakajassa eniten vastusti, ei voinut säätää haluttuun suuntaan.
-
Kevätrapsin siemenet ovat sisältä keltaisia, eikä niitä saanut enää kynnellä halkipoikki. Eivät muuttune sisältä mustaksi enää. Varsi on todella kosteantuore ja sitkeä. Puinnin varmaan voi tehdä aivan latvasta, että jättää pitkän "sängen", jotta ei mene sottaa sisään. Pikkulinnut olivat tänään ensimmäisen kerran isona parvena rapsimaassa. Hienosti lintuparven jäliltä kasvusto muuttuu valmiin "valkoharmaaksi". Eli linnut siis kypsyttävät visuaaliseen puintikuntoon nopeasti. Onko se sitten hyvä vai paha, ei tarvii kärrynrenkaaseen pumpata ilmaa ainakaan.
Saas nyt sitten nähdä, olisiko viikonloppuna sopiva aika. Ei oikein mieli tekisi lykätä syystöitä pitemmällekään, kun kylän KAIKKI muut pellot on jo melkein kylvettykin uudestaan jo.
-SS-
Mulla oli sen verran mukavampi paikka etärypsimailla tänävuonna kun viimevuonna, kun rypsimaa oli ikkunan alla, näin ne tirppaparvet siellä joka päivä mesomassa. Tänävuonna ne v:tutti vasta puidessa, kun kilvan taisteltiin siemensadosta. Aika sitkeesti ne oli viimeiseen puimattomaan soiroon asti siellä evästämässä. Yksi fasaanikin päätti päivänsä puimurin pyörän alle, oli se niin tyhmä elukka, ettei se olisi kauaa muutenkaan elänyt. Se juoksi 300-metriä puimurin edellä siellä rypsin seassa, kunnen keksi pysähtyä paikalleen :(
-
Vähän kuivauksesta:
Jos puintikosteus on 10 tienoilla, saa kuivauslämpötila olla 60 astetta.
Paljonko olette kuristaneet puhallusilmaa ? Ajattelin kuristaa 30 % ja avata luukun tuloilmakotelost, jotta uuni ei ylikuumene. En löydä sitä rypsisuutinta lienen siivonnut sen pois.. Paineet jos laskisi 14 -> 9 bar ja puhaltaisi yöllä 10 asteen ulkolämpötilassa, niin saattaisi toimia.
Mitenkähän tuo elevaattorin yläpäässä oleva esipuhdistin. Nyt se ilmaläppä on melkein kiinni ja silti tulee kevyempää viljanjyvää kasaan. Sen säätö oli aikaisemmalla käyttäjällä varsin hankalaa. Ja joutuu juoksemaan ylös alas.
Tämä siis on varmistelua, jos ei mahdu puhalluskärryyn. Sitten olisi pakko purkaa kuivaamoon.
-SS-
-
Vähän kuivauksesta:
Jos puintikosteus on 10 tienoilla, saa kuivauslämpötila olla 60 astetta.
Paljonko olette kuristaneet puhallusilmaa ? Ajattelin kuristaa 30 % ja avata luukun tuloilmakotelost, jotta uuni ei ylikuumene. En löydä sitä rypsisuutinta lienen siivonnut sen pois.. Paineet jos laskisi 14 -> 9 bar ja puhaltaisi yöllä 10 asteen ulkolämpötilassa, niin saattaisi toimia.
Mitenkähän tuo elevaattorin yläpäässä oleva esipuhdistin. Nyt se ilmaläppä on melkein kiinni ja silti tulee kevyempää viljanjyvää kasaan. Sen säätö oli aikaisemmalla käyttäjällä varsin hankalaa. Ja joutuu juoksemaan ylös alas.
Tämä siis on varmistelua, jos ei mahdu puhalluskärryyn. Sitten olisi pakko purkaa kuivaamoon.
-SS-
Meillä on puhallusilma kuristettu kolmannekseen. Senhän näkee, kun käy katsomassa poistopuolen ilmakanavaa. Jos sinne puhaltuu rypsiä, on ilmaa pienennettävä. Puhallinkohtaista.
Ei meillä mitään luukkuja ole pannusta avattu koskaan. Ainakin meidän Jaakkojen termostaatti katkaisee polttimen, kun lämpötila on saavutettu. Sama koskee suutinta. Ei ole vaihdettu rypsin vuoksi. Eli ainoa, mitä rypsin kuivauksessa on tehty on, että heitetään muovisäkki imuilmaaukon eteen niin, että 2/3 peittyy.
Esiputsari ei muistaakseni muutoksia ole myöskään tarvinnut. Tilannehan tarkistetaan. Jos seassa on savikkaa, se lähtee esiputsarilla vielä pois, kun säätää sen tarpeeksi isolle. Savikka lähtee kuivauksen alussa. Hieman kuivuttuaan ei enää erotu. Tuttu pyörittää rypsiä esiputsarin läpi muutaman tunnin, jos siellä on savikkaa seassa. Tämä viimeinen taisi kyllä olla turha tieto. Ei kai noilla dopingeilla voi enää rikkoja olla?:-)
-
Mää kyllä vaihdoin ykkösliekin suuttimen 4,5kallonaista 2,5kalloksi. Ajattelin ettei tee kattilalle hyvää kun koko poltin sammuilee tuon tuosta, jäähdyttäen sen kuumasta kylmäksi yhtämittaa. Sillä ykkösellä lämpö nousee nyt n.50-asteeseen, jolla oon ensin kuivannut enimpiä, sitten kakkossuutin kehiin, jolla kuivauslämpöä pitänyt n.60-65-asteessa.
Samaten noin 2/3-osaa oon tukkinut imuaukosta, esaria yks napsu pienemmällä.
Ainut mikä mulla aiheuttaa ongelmia, on alaimuri. Se pitää olla pirun pienellä, muuten rypsi jää kuivaajan pohjakartioon, virraten toki jotenkin omaa vauhtiaan, mutta kierto kaapissa ei varmaan mene sillä tyylillä oikein, vaan menee kuin siiloa tyhjäisi, ylin tavara ensin. Syöttölaitteen nopeutta oon vähän tuon takia pienentänyt, että alaimurissa vois käyttää jonkinmoista henkeä. Onko muilla vastaavaa onkelmaa?? Kyseessä siis vanha Jaakko!
-
Suutin on tarkoituksella valittu vähän pieneksi viljalle jotta sillä pystyy todennäköisesti myös kuivavaan öljykasveja. Tähän meneessä vaihtotarvetta ei ole ollut. Mutta viljalle saisi olla suurempi suutin, joten seuraavalla kerralla suutin todennäköisesti suurenee ja sen joutunee vaihtamaan öljykasveille tai öljypainetta alentamaan. Ilmamäärää on kuristettu peittämällä imuaukkoa yli puolet sen halkaisijasta ja lisäksi säätöpellillä kuristamalla niin paljon ettei rypsiä lennä poistopuolelle. Esipuhdistianta niin paljon pienemmälle ettei roskaputkesta tule ehjiä siemeniä. Pohjaimuri on ollut pois päältä.
-
Eilen havaittu ensimmäinen rapsin puija kylällä. Täysin vihreä sänki eikä yhtään pölyä.
Hermot siis meni.
-
Mää kyllä vaihdoin ykkösliekin suuttimen 4,5kallonaista 2,5kalloksi. Ajattelin ettei tee kattilalle hyvää kun koko poltin sammuilee tuon tuosta, jäähdyttäen sen kuumasta kylmäksi yhtämittaa. Sillä ykkösellä lämpö nousee nyt n.50-asteeseen, jolla oon ensin kuivannut enimpiä, sitten kakkossuutin kehiin, jolla kuivauslämpöä pitänyt n.60-65-asteessa.
Samaten noin 2/3-osaa oon tukkinut imuaukosta, esaria yks napsu pienemmällä.
Ainut mikä mulla aiheuttaa ongelmia, on alaimuri. Se pitää olla pirun pienellä, muuten rypsi jää kuivaajan pohjakartioon, virraten toki jotenkin omaa vauhtiaan, mutta kierto kaapissa ei varmaan mene sillä tyylillä oikein, vaan menee kuin siiloa tyhjäisi, ylin tavara ensin. Syöttölaitteen nopeutta oon vähän tuon takia pienentänyt, että alaimurissa vois käyttää jonkinmoista henkeä. Onko muilla vastaavaa onkelmaa?? Kyseessä siis vanha Jaakko!
Ei ole ollut moista ongelmaa. Myöskin vanha Jaakko. Onkohan sinulla tehokkaampi alaimuri? Siis eihän alaimuri nyt koko pohjakartiota pysty tukkimaan. Ja voihan sen tarpeen tullen sammuttaakin?
-
Joo arskassa ei ole mitään tuloilman säätötermostaattia eikä 2- liekkipoltinta. Ylilämpösuojaa ruuvaamalla voisi saada polttimen sammumaan, jos lämmöt nousee, mutta se ei ole varmaa, että kuittautuisi automaattisesti .
Suutin on joku 5.5 gallonan, ja paineet melko korkeat. Luukun avaamisella tarkoitin tosiaan sitä, että päästäisi ilmaa hiukan "karkuun'" jotta imupuolelta ei tarvitsisi kuristaa niin paljon. Totta kai kuumaakin karkaisi silloin.
Ehkäpä tuolle vähäisemmälle lämmölle voisi jonkun isomman vuokrarakennuskuivurin laittaa lämmittämään imuilmaa. Oletan, että rikkasiemeniä ei ole kovin paljon joten imureita ei tarvinne alkaa säätelemään vaan pitää ne pois päältä. Jos nyt yhden kuivurillisen siis lämmittelisi ylimenevä kärryssä. Muistelisin tuolla kuivurilla rypsiä kuivanneen kohdanneen tuon alakartion täyttymispngelman, rypsin karkaamisen esipuhdistimesta ulos, sekä rypsisateen sisällä kuivurissa.
-SS-
-
Alaimurin kova alipaine voi tukkia pohjakartion tosiaan. Imu jättää kevyttä tavaraa pyörimään pohjaputken suulle; vilja tms pysähtyy ja lopuksi ainakin Arskassa viljat lentävät kuin lietsolla ulos. Puhaltimen siivet vain räpisevät.
Arskassa alaimurin tukkeutumista voinee estää avaamalla pohjakartion sivuluukun.
-SS-
-
Kuivausilman lämpö ja siementen lämpö on kaksi eri asiaa ,eikä niitä kannata sekoittaa keskenään.
Vanhoissa Jaakoissa oli muistaakseni viljalle lämpömittari syöttölaitteen yläpuolella ,voisihan näihin
uudenpiin laittaa samaan paikkaan ja tuo kinkun paistomittari olisi sopivalla asteikolla ,eikä tarvis
isoa reikää porata ja liimalla kiinni.
Jalustaimurin kannattaa jättää pois päältä mikäli vain ohjauskeskus myöten vain antaa.
-
Joo ei pysty erikseen sammuttamaan ala-imuria.
-
Joo ei pysty erikseen sammuttamaan ala-imuria.
Sulakkeet pois?
-
Niin ja ainakin Faarissa kiertää rajaisia sen helkkarin rautalankaseulanjatkeen takia aivan pirusti ja turhaan, siihen kannattaa kötöstellä joku pelli tai pahvi tukkeeksi.
-
Joo ei pysty erikseen sammuttamaan ala-imuria.
Sulakkeet pois?
Noin saattaisi onnistua, mutta pienellä imulla voi pitää päällä, kait sekin vähä pitää pohjakartiota kuivana.
-
Joo ei pysty erikseen sammuttamaan ala-imuria.
Sulakkeet pois?
Noin saattaisi onnistua, mutta pienellä imulla voi pitää päällä, kait sekin vähä pitää pohjakartiota kuivana.
Jaakossa oli tosiaan alaimuri "kiinteä", Mepuissa samanlainen säätö kuin esiputsarissa, voi säätää imun sopivaksi.
JOS kartio täynnä viljaa tms., alaimuri imee myös viljaa pihalle ropinan säestyksellä. Noissa tapauksissa voi säätää näppärästi vähän pienemmälle. Alakartiossahan voi olla viljaa tarkoituksellisestikin kuivauksen alussa,kun pitää mahduttaa viimeiset kilot kuivuriin jostain syystä, ja ylös ei enempää mahdu. Kiertoa pakko jarruttaa elevaattorin takapeltillä ja syöttää kartioonkin kuivattavaa viljaa.
-
Oletan, että rikkasiemeniä ei ole kovin paljon joten imureita ei tarvinne alkaa säätelemään vaan pitää ne pois päältä.
-SS-
Rikkoutuneet öljykasvin siemenet lasketaan myös roskiin.
-
Varmaa juuri kaalikoi sai aikaan erityisen pitkän kukinnan ja siis hitaan tuleentumisen.
Alueellista hötkyilyä siitä että puinnit pitäisi jo olla tehtynä ja puimuri talviteloilla. Meillä päin on totuttu siihen että puinnit loppuu lokakuulla. Kukaan ei vielä kiirehdi mitenkään. Yhtään rapsi peltoa en ole nähnyt puituna.
Täällä kaikki isoja aloja puivat pesevät puimurinsa sisältä ja päältä. Laakereiden kanssa pitää käyttää järkeä eikä suihkuttaa painepesurilla suoraan päin. Vain harrastekoneet ajetaan talvisäilöön pesemättä.
2012 oli hankala kun rypsi iti lakokasvustossa. Silloinkin rapsi pärjäsi paljon paremmin. Molempia puitiin lokakuun puolivälissä.
Ehkä juuri tästä syystä täällä rypsin viljely on vaihtunut rapsiin melkein 100%.
Harrastepuimurikaan ei pysy neljääkytä vuotta tässä kunnossa jos sitä ei putsaa ja puunaa. Pesu vedellä ennen puinteja, puintien jälkeen paineilmalla ja sen jälkeen hillitysti öljysumua.
(http://i1.aijaa.com/t/00003/14247473.t.jpg) (http://aijaa.com/4UWzHK)
(http://i1.aijaa.com/t/00957/13966644.t.jpg) (http://aijaa.com/jxVqrn)
(http://i9.aijaa.com/t/00477/11147309.t.jpg) (http://aijaa.com/GcpXmE)
On se hieno, on.
On, on, eikä se kaura paljoa laarissa kysele, minkä kokoisen ja ikäisen koneen läpi on tullut kulettua. Eikä sitä kysele viljan ostajakaan. Kommenteista päätellen asiasta on tosin muitakin mielipiteitä: http://aijaa.com/4UWzHK
Onhan se ahdistavaa jos näillä jyvänhinnoilla rahoitusyhtiö ottaa joka kilosta oman osansa.
Tollasella louskulla kun varstoo kasvustoa niin kuulee kuinka kolikot tippuu elevaattorista säiliöön ja tyhjennysruuvin kautta kukkaroon. Ja kun joku paikka pettää niin vatipääkin osaa parsia 70-luvun tekniikkaa....
-
Claasi hajosi tänään. Putosi mutteri kolakuljettimen kiristimen palikasta. Onneksi pultti ei pudonnut sinne sisälle, vaan jäi vähän vinoon. Eikä akselikaan käynyt vinossa. Ostin nylokin tilalle, se Claas - karhennettu lukkoaluslevy ei oikein pidä, jos sen on kerran aukaissut.
Jostakin putoo viljaa siihen puhaltimen vasemmanpuoleiseen koppaan. Ei ole
hyvä ennuste rapsilla. Säiliöstä tuon täytyy tulla, siellä on se laatta, jossa on putki kiinni, sen laatan ja pellin välistä ehkä jyvä ujuttautuu. Sitä on paikattu teipillä jo aikaisemmin. Pitänee ähkiä sinne säiliöön ratsastamaan pohjaruuvin suojaharjan päällä. Onneksi tässä iässä voi jo perhekalleudet asetella vapaammin jommalle kummalle puolelle....heilauttaa vaan...
-SS-
-
Tarinat kolmen ja kahden tonnin sadoista öljykasvien mutkattomassa maailmassa on kuivunut kuin savitinttu syyskuun saharailmastossa ja Jokeri-hymy on imeytynyt perseeseen ja muuttunut ylimalkaiseksi hymistelyksi kurttuisten kulmien alta....
-
Tarinat kolmen ja kahden tonnin sadoista öljykasvien mutkattomassa maailmassa on kuivunut kuin savitinttu syyskuun saharailmastossa ja Jokeri-hymy on imeytynyt perseeseen ja muuttunut ylimalkaiseksi hymistelyksi kurttuisten kulmien alta....
En tiedä, kovasti on perhosia vatsassa, et mihin sen rapsinpaljouden kanssa joutuu. Ei ollenkaan viittis purkaa tuota kuivaamoa, kun se on toiminnut viljalla niin just eikä melkein. Ensimmäiset kymmenen vuotta tuota kuivuria säädettiin ja säädettiin, ettei mennyt tukkoon, ettei mennyt viljat ulkokasaan, ettei vuotanut mistään, ja kuivasi prikulleen tavoitekosteuteen.
Nyt sitten jos pitäisi lähteä paukuttamaan luukkuja ja läppiä toiseen asentoon, 20 vuotta olleet siinä sijallaan ruostuneet kiinni. Yhymmh.
Nii et oli ajatus vaan puida rapsi kärrykuivuriin. Ja ohratkin pitäs pyöräyttää lämpimällä ilmalla vielä. SKN pitää muistaa, että meikäläisen tavoite tuolle rapsille oli 850 kg/ha, ja siitä sitten kaikki ylimenevä tuottaa valtavan erektion.
Tai jotain.
-SS-
-
Tarinat kolmen ja kahden tonnin sadoista öljykasvien mutkattomassa maailmassa on kuivunut kuin savitinttu syyskuun saharailmastossa ja Jokeri-hymy on imeytynyt perseeseen ja muuttunut ylimalkaiseksi hymistelyksi kurttuisten kulmien alta....
En tiedä, kovasti on perhosia vatsassa, et mihin sen rapsinpaljouden kanssa joutuu. Ei ollenkaan viittis purkaa tuota kuivaamoa, kun se on toiminnut viljalla niin just eikä melkein. Ensimmäiset kymmenen vuotta tuota kuivuria säädettiin ja säädettiin, ettei mennyt tukkoon, ettei mennyt viljat ulkokasaan, ettei vuotanut mistään, ja kuivasi prikulleen tavoitekosteuteen.
Nyt sitten jos pitäisi lähteä paukuttamaan luukkuja ja läppiä toiseen asentoon, 20 vuotta olleet siinä sijallaan ruostuneet kiinni. Yhymmh.
Nii et oli ajatus vaan puida rapsi kärrykuivuriin. Ja ohratkin pitäs pyöräyttää lämpimällä ilmalla vielä. SKN pitää muistaa, että meikäläisen tavoite tuolle rapsille oli 850 kg/ha, ja siitä sitten kaikki ylimenevä tuottaa valtavan erektion.
Tai jotain.
-SS-
Tässä kohtaa vetoan termiin agronet-sadot ja todellisuus eivät kohtaa öljykasveilla ainakaan tänä vuonna.
Kun noi rypsi/rapsi-puijat on kertonu lähinnä 1000kg/ha, +/- 500kg.
-
Katsotaan ny, kyllä voi tulla positiivinenkin yllätys, yleensä juuri se ensimmäinen kasvusto 50 vuoteen antaa jotakin, Taitaa öljykasvi juurikin olla semmoinen maata taannuttava kaalikasvi.
-SS-
-
Katsotaan ny, kyllä voi tulla positiivinenkin yllätys, yleensä juuri se ensimmäinen kasvusto 50 vuoteen antaa jotakin, Taitaa öljykasvi juurikin olla semmoinen maata taannuttava kaalikasvi.
-SS-
Ainakin se taannuttaa kylväjän järjenjuoksun. Meinaan kun toistuvat pettymykset sadattelun kera muuttuvat talvikaudella aina uuteen intoon kylvää savikkaa.
Vähän ku menis joka kevät aukomaan leipäläpeensä nakkijonoon niille liivijengiläisille. Sit tulee munamankelin suuntavilkusta niin että näyttää TaoTaolta ja hampaat on ku Turhapurolla. Ja vielä mitä, vuoden päästä taas nakkijonoon haistattelemaan ja kertomaan tarinaa kuinka kaljun herran piiitkästä parrasta erottaa koko päivän ruokalistan...
-
Öljykasvissa on tekemisen meininki. Pääsee ruiskuttelemaan, kyllä siinä on messevä olo kun kymmenettä kierrosta tekee lohkolla.
-SS-
-
Öljykasvissa on tekemisen meininki. Pääsee ruiskuttelemaan, kyllä siinä on messevä olo kun kymmenettä kierrosta tekee lohkolla.
-SS-
Nii, ja pitkänlinjan savikka-ammattilaiset nauraa kun mustamies tekee savannilla majaa lehmänpaskasta ja piirtää tikulla hiekkaan kuvioita...
-
Tarinat kolmen ja kahden tonnin sadoista öljykasvien mutkattomassa maailmassa on kuivunut kuin savitinttu syyskuun saharailmastossa ja Jokeri-hymy on imeytynyt perseeseen ja muuttunut ylimalkaiseksi hymistelyksi kurttuisten kulmien alta....
En tiedä, kovasti on perhosia vatsassa, et mihin sen rapsinpaljouden kanssa joutuu. Ei ollenkaan viittis purkaa tuota kuivaamoa, kun se on toiminnut viljalla niin just eikä melkein. Ensimmäiset kymmenen vuotta tuota kuivuria säädettiin ja säädettiin, ettei mennyt tukkoon, ettei mennyt viljat ulkokasaan, ettei vuotanut mistään, ja kuivasi prikulleen tavoitekosteuteen.
Nyt sitten jos pitäisi lähteä paukuttamaan luukkuja ja läppiä toiseen asentoon, 20 vuotta olleet siinä sijallaan ruostuneet kiinni. Yhymmh.
Nii et oli ajatus vaan puida rapsi kärrykuivuriin. Ja ohratkin pitäs pyöräyttää lämpimällä ilmalla vielä. SKN pitää muistaa, että meikäläisen tavoite tuolle rapsille oli 850 kg/ha, ja siitä sitten kaikki ylimenevä tuottaa valtavan erektion.
Tai jotain.
-SS-
Tässä kohtaa vetoan termiin agronet-sadot ja todellisuus eivät kohtaa öljykasveilla ainakaan tänä vuonna.
Kun noi rypsi/rapsi-puijat on kertonu lähinnä 1000kg/ha, +/- 500kg.
n, 1900kg oli keskisato. Isot tuet, hyvä hinta, halpa siemen, nopea kylvää kun konetta ei tarvi koko ajan täyttää, vähillä ruiskutuksilla, edullinen kuivaus/ha, edullinen varastoida/ha, edullinen rahdata/ha, mukava puida kun ei tarvi joka välissä käydä tyhjäämässä puimuria, puimuri pääsee helpolla yskimättä, puimuri kiiltää sisältä, puimuri sai bioöljypinnan, hyvä esikasviarvo, viljojejen tautipaine katkesi, maa kuohkeutui, rypsimaa oli kaunista katseltavaa, isännälle hyvää terapiaa, teki osaamattomat kateellisiksi, ym. ym. ym. ;D ;D ;D
-
Tarinat kolmen ja kahden tonnin sadoista öljykasvien mutkattomassa maailmassa on kuivunut kuin savitinttu syyskuun saharailmastossa ja Jokeri-hymy on imeytynyt perseeseen ja muuttunut ylimalkaiseksi hymistelyksi kurttuisten kulmien alta....
En tiedä, kovasti on perhosia vatsassa, et mihin sen rapsinpaljouden kanssa joutuu. Ei ollenkaan viittis purkaa tuota kuivaamoa, kun se on toiminnut viljalla niin just eikä melkein. Ensimmäiset kymmenen vuotta tuota kuivuria säädettiin ja säädettiin, ettei mennyt tukkoon, ettei mennyt viljat ulkokasaan, ettei vuotanut mistään, ja kuivasi prikulleen tavoitekosteuteen.
Nyt sitten jos pitäisi lähteä paukuttamaan luukkuja ja läppiä toiseen asentoon, 20 vuotta olleet siinä sijallaan ruostuneet kiinni. Yhymmh.
Nii et oli ajatus vaan puida rapsi kärrykuivuriin. Ja ohratkin pitäs pyöräyttää lämpimällä ilmalla vielä. SKN pitää muistaa, että meikäläisen tavoite tuolle rapsille oli 850 kg/ha, ja siitä sitten kaikki ylimenevä tuottaa valtavan erektion.
Tai jotain.
-SS-
Tässä kohtaa vetoan termiin agronet-sadot ja todellisuus eivät kohtaa öljykasveilla ainakaan tänä vuonna.
Kun noi rypsi/rapsi-puijat on kertonu lähinnä 1000kg/ha, +/- 500kg.
n, 1900kg oli keskisato. Isot tuet, hyvä hinta, halpa siemen, nopea kylvää kun konetta ei tarvi koko ajan täyttää, vähillä ruiskutuksilla, edullinen kuivaus/ha, edullinen varastoida/ha, edullinen rahdata/ha, mukava puida kun ei tarvi joka välissä käydä tyhjäämässä puimuria, puimuri pääsee helpolla yskimättä, puimuri kiiltää sisältä, puimuri sai bioöljypinnan, hyvä esikasviarvo, viljojejen tautipaine katkesi, maa kuohkeutui, rypsimaa oli kaunista katseltavaa, isännälle hyvää terapiaa, teki osaamattomat kateellisiksi, ym. ym. ym. ;D ;D ;D
Vielä vois lisätä pellon puhtauden clamoxsin kestäviä lajikkeita viljellessä: - hukkakaurasta pääsee eroon, -juolaasta
pääsee eroon, -resistenssi pihatähtimöstä eroon, -pillikkeet, -matarat, -valvatti, -ohdake pysyy kurissa, -ainuastaan
saunakukkaa näytti jonkin verran sateitten hukuttamissa kohdissa jääneen henkiin.
Satotaso romahti viimme vuoteen verrattuna, jää johonkin 1700-1900 kg/ha välille ,tosin preeriakasvienkin sato romahti,
hukkuneita kohtia kuitenkin pinta-alallisesti vähän ,olenkin päätellyt että jatkuvat sateet veivät annetut ravintee mennessään, kun kuitenkin multasimmilla kohdilla kasvustot olivat sellaisia kuin pitääkin yli 2000 kg sadolla olla.
-
Rypsi varmaan on vaatimattomampi, mutta rapsilla etelässä ei liene mahdollista saada yli 500 kg satoa ellei ole koko väliä toukokuu-kesäkuu vähintään kerran viikossa ruiskulla pitämässä vitsauksia loitolla.
Itselläkin on juuri tuo Aurea rypsi seuraavassa kierrossa mietinnässä; ei pysty asennoitumaan lokakuun sadonkorjuuseen, muuttavien pikkilintuparvien kaverina...
Ja yksi huomio. Poutivissa olosuhteissa kevätöljykasvi ei pärjänne esim. vehnälle. Olisiko sittenkin juuren syvyys ja vedenottokyky yliarvostettu ?
Ja sitten vielä on tuo rikkaruohopaine, silloin kun ei Clamoxiai saa käyttää. Tiheä kylvö toimii joten kuten savikalle ja mataralle, mutta jokainen kylvöhauki on tupsuna täynnä pitkää likaruohoa. Sentään juolan saa kuriin targalla. Tiheä kylvö kuulemma rokottaa rapsin satoa. Siinäkin suhteessa rypsi on joustavampi.
-SS-
-
Toi kylvökoneen harva täyttö- peruste vaatinee hienon teknoloogiakylvölannoittimen siirettävine väliseinineen, koska ainakin tuossa syysrapsissa piti silti käydä täytöllä, kun etusäiliö tyhjeni. Nyt sitten joku nopeasti kommentoi, että ei, rypsi ei tarvitse lannoitettakaan...
-SS-
-
Toi kylvökoneen harva täyttö- peruste vaatinee hienon teknoloogiakylvölannoittimen siirettävine väliseinineen, koska ainakin tuossa syysrapsissa piti silti käydä täytöllä, kun etusäiliö tyhjeni. Nyt sitten joku nopeasti kommentoi, että ei, rypsi ei tarvitse lannoitettakaan...
-SS-
Tollasella "hienolla teknoloogiakylvölannoittimella siirettävine väliseinineen" vehkeellä, jossa on pitkä rivi pyöriä perässä, rypsin matkaanlähtö on varmempaa ja tasaisempaa, kun se pieni siemen poljetaan sinne kokkareitten sekaan tiiviimmin. Sama myös viljalla, paljon parempi on ollut matkaanlähtö, sivupyöräkoneeseen verrattuna. Nytkin porukka itkee kun syyskylvökset ei lähde kokkareikossa matkaan. Suosittelen -SS-nkin ostoslistalle tommosta hienoa teknologiaa :D
-
Ei tuon rypsin eikä rapsin matkaanlähtö ole ollut mikään ongelma sivupyöräkoneellakaan. Ja tallatun syysvehnämaan kohtalon sinetöi loppusyksyn ja alkutalven sadekausi.
Näyttäisi kuitenkin rypsi olevan semmoinen hikevän maan kasvi. Preerialla ei paljon rapseja näy.
-SS-
-
Rypsit puitu. Tällä nevalohkolla kasvinsuojelukulut 0€. Tuossa kohtaa varmaan se ennustamani 1,5 tn sato, mutta toisen pään hietaisempi osa olis pitäny kylvää erikseen isommalla typpimäärällä ja märkyyskin vaivasi paikoin, joten keskisato ei tuolla lohkolla kovin kummoinen. Tuskin olis douppaamiset paljoa auttanu. Savelta ehkä 1,6 tn. Ihan yhtä kumossa sekin, vaika ei mitään ukkoskuuroja ole ollut. Tuo kunnolla laossa oleva on toisaalta tosi helppoa puida.
(http://kuvapilvi.fi/k/yPN9.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
-
Tuossa kasvustossa olisi juventtuksen ajaminen saattanut tehdä lisäkiloja mukavasti ,ajoitko kuvan laihon edestakaisella
puinnilla vai kiertämällä, kun tuollainen sivulako joskus voi olla hankalaakin puida.
-
Todella kaunista kasvustoa, mutta ei tuo ole harmaata vaan ruskeaa. Pitääkö rapsia todellakin odotella pitempään, harmaantumiseen asti, vai ällyyttääkö meikäläistä joku nyt 110 %:lla ?
Että minusta näyttää, että se harmaaksi muuttuu vasta, kun kaikki lidunkuoret ovat vaan puolikkaana siinä avoinna.
Varsi kuitenkin tuossa on ihan tuleentunut. Rapsissa ei todellakaan ole ruskeaa vartta vielä. Mutta eipä tuonne puimaankaan nyt pääse, en keksi, mistä se Claas sitä vehnää vuotaa, Lampulla nyt pimiässä haettiin josko valoa näkyisi. Olisko se tyhjennystorven tukilaatta jotenkin irti ?
-SS-
-
Tuollaisena harmaan-ruskeana ja korsi vielä hyvinkin vihreänä on rypsit tullut puitua ja niinkö olen aikaisemminkin
sanonut ,niin ei lehtivihreä ole ollut ongelma. Nyt kun ilmat kylmenneet ei lämpösummaa enää juuri kerry ,niin
itse kyllä puisin pois silloin kun hyvä keli puida. Huomenna olisi tarkoitus viimeiset rypsit löysätä.
-
Tuollaisena harmaan-ruskeana ja korsi vielä hyvinkin vihreänä on rypsit tullut puitua ja niinkö olen aikaisemminkin
sanonut ,niin ei lehtivihreä ole ollut ongelma. Nyt kun ilmat kylmenneet ei lämpösummaa enää juuri kerry ,niin
itse kyllä puisin pois silloin kun hyvä keli puida. Huomenna olisi tarkoitus viimeiset rypsit löysätä.
OK loppuviikolla sitten. Pitäisi päästä jo nuijimaan vehnätkin siihen kivikovan kuivaan rapsimaahan. Ei taida pyörätkään kurastua rapsimaassa, kun olen katsonut kuvia ja videoita, on aina nin savisen liukkaat pyörät. Varsinkin Claas kerää jarrujen ja vaihdevivuston päälle kuraa. Tuossa on kyllä tehty kaavin oikeaan pyörään, mutta silti sinne helposti tulee kasa.
-SS-
-
Tuossa kasvustossa olisi juventtuksen ajaminen saattanut tehdä lisäkiloja mukavasti ,ajoitko kuvan laihon edestakaisella
puinnilla vai kiertämällä, kun tuollainen sivulako joskus voi olla hankalaakin puida.
Tuota Juventusta pitää kyllä ens vuonna kokeilla kun aina tuo tuntuu kaatuvan. Hietamaalla pysyy pystyssä, mutta savella kaatuu juuresta kuin puu. Tuossa lähinnä korsi taittunut ja homepahkoja oli jonkin verran. Tuo Juventus ilmeisesti aikaisin ajettaessa lyhentää ja suojaa vielä pahkahomeeltakin?
Puin aina edestakaisin. Koholla oleva ja jos vielä vinosti vastalako, niin sitten hankalaa kun nousee rummun/pöydän takakulman päälle helposti.
SS: Kyllä monesti on rypsin korsi ollut puitaessa aivan vihreää. Savella oli tänäkin vuonna juuresta. Rapsinviljelijät pui täällä aina vihreäkortista. Ens kevääseen saat odottaa jos haluat korren olevan rapsakkaa.
-
Todella kaunista kasvustoa, mutta ei tuo ole harmaata vaan ruskeaa. Pitääkö rapsia todellakin odotella pitempään, harmaantumiseen asti, vai ällyyttääkö meikäläistä joku nyt 110 %:lla ?
Että minusta näyttää, että se harmaaksi muuttuu vasta, kun kaikki lidunkuoret ovat vaan puolikkaana siinä avoinna.
Varsi kuitenkin tuossa on ihan tuleentunut. Rapsissa ei todellakaan ole ruskeaa vartta vielä. Mutta eipä tuonne puimaankaan nyt pääse, en keksi, mistä se Claas sitä vehnää vuotaa, Lampulla nyt pimiässä haettiin josko valoa näkyisi. Olisko se tyhjennystorven tukilaatta jotenkin irti ?
-SS-
Itsellä ensimmäistä kertaa rapsia ja puintiajankohta tuottaa myös päänvaivaa.
Joltain rapsisaitilta luin, että rapsin sänki on puinnin jälkeen vihreää vaikka siemenet jo valmiita ja puinti oikeaan aikaan.
Estimaatti on nyt että ensi viikonvaihteessa alkaisi puinti, lajike on proximo.
-
Mr. pice saa täältä sitten väliaikatietoa, koska täälläkin on kasvussa Proximo, jotain 7.5. laitettu kasvamaan.
Tuo DK 7130 CL on aikaisempi, mielestäni. Ainakin ruskettui aikaisemmin. Juventukset on kummassakin. En ole löytänyt ns. pahkoja. Etanoita kyllä kiipeää varren alaosassa !
Tuo Claasin puintikelan remmi vaatii suojuksien purkuakin, ja se sivusuoja ja oikea pyörä on ikävästi edessä siinä punnertaa. Voi jeeveli, pitäisikö vaan pyyhkiä puintiväli ihan auki sillä 1200 kierroksella ja koittaa vauhtia pitää.
-SS-
-
Tuossa kasvustossa olisi juventtuksen ajaminen saattanut tehdä lisäkiloja mukavasti ,ajoitko kuvan laihon edestakaisella
puinnilla vai kiertämällä, kun tuollainen sivulako joskus voi olla hankalaakin puida.
Tuota Juventusta pitää kyllä ens vuonna kokeilla kun aina tuo tuntuu kaatuvan. Hietamaalla pysyy pystyssä, mutta savella kaatuu juuresta kuin puu. Tuossa lähinnä korsi taittunut ja homepahkoja oli jonkin verran. Tuo Juventus ilmeisesti aikaisin ajettaessa lyhentää ja suojaa vielä pahkahomeeltakin?
Puin aina edestakaisin. Koholla oleva ja jos vielä vinosti vastalako, niin sitten hankalaa kun nousee rummun/pöydän takakulman päälle helposti.
SS: Kyllä monesti on rypsin korsi ollut puitaessa aivan vihreää. Savella oli tänäkin vuonna juuresta. Rapsinviljelijät pui täällä aina vihreäkortista. Ens kevääseen saat odottaa jos haluat korren olevan rapsakkaa.
Tuossa sun kuvassa näkyy hyvin miltä laitaa sivulakoinen rypsi/rapsi puidaan edestakaisin samalta reunalta,
eli siltä sivulta jossa latvat ,eli jakaja siirtää kasvustoa pois pöydältä ,näin toimien puinti onnistuu ilman pystyterääkin
siedettävästi.
-
Mr. pice saa täältä sitten väliaikatietoa, koska täälläkin on kasvussa Proximo, jotain 7.5. laitettu kasvamaan.
Tuo DK 7130 CL on aikaisempi, mielestäni. Ainakin ruskettui aikaisemmin. Juventukset on kummassakin. En ole löytänyt ns. pahkoja. Etanoita kyllä kiipeää varren alaosassa !
Tuo Claasin puintikelan remmi vaatii suojuksien purkuakin, ja se sivusuoja ja oikea pyörä on ikävästi edessä siinä punnertaa. Voi jeeveli, pitäisikö vaan pyyhkiä puintiväli ihan auki sillä 1200 kierroksella ja koittaa vauhtia pitää.
-SS-
Kokeile ensin noilla kierroksilla ja välys vain hieman isompi ,en usko että kannattaa nopeuksia ruveta muuttamaan
jos vielä hankalaakin , pöytä pitää saada toimiin ,ettei mällejä mene kelalle ,pystyterä varmaankin auttaa siihen asiaan.
-
Epäilisinkin, että jokin 2 m korkea syysrapsi vähänkään vinossa vastalakoon ei edes mene tavallisella pöydällä, kun ne siementähkät kaatuvat sinne pöydän takareunan päälle. Oikeassa rypsipöydässä näkyy olevan alempi joko hihnakuljetin tai tavanomainen ruuvi ja sitten pöydän takareuna on korotettu ja siinä yläreunassa on lisäsyöttökierukka viemässä ne taakse kaatuvat sinne syöttöaukolle.
https://www.youtube.com/watch?v=xcQndn3Qeyc
Tuolla videolla on semmoinen hihnasyöttöinen pöytä. Se syöttökierukka on ylhäällä takana. Ihmeellisesti vippaa nuo kaatokelan piikit. Estääkö tuo kietomista ja takertumista ? Niin että on sitä rapsinviljelyä ajateltu koneenvalmistajienkin joukossa. Ei ihan taida saada 9 jalan pöytänä tuota...
nisulle: Ei ehkä sittenkään tuo pöydän toiminta jännitä, olen puinut 1.8 m korkeaa lakoista kevätruista Sampolla. 1,50 m korkeaa Anna-ruista, lukemattomia kertoja Riihi ja Elvi - ruista. Puolitoista metriä pitkää lakoista ryhtikauraa. Hernekauraa. Claas tuntuu olevan kertaluokkaa helpompi. Eikä tuo rapsi ole paljon laossa, vinossa hiukan,. Ja noin metrin korkeaa. No, ehkä mäen alla on hiukka korkeampaa.
Että ne jumissa olevat seulat ja vikahälytyksiä antava seulakopan hälytin, mahdollisesti silppurin toiminta; niitä nyt joutuu tarkkailemaan enempi. Ja vuotoreiät. Niiden etsimiseen alkaa jo pillastua hermo. Kun se ei mikään uusi ole. Kolakopan saumakumi. Heittokuljettimen etureuna. Mitäpä noille oikein voi, kun ovat hiukan semmoista jäykkää jo. Se on sitten koko kesän purku-urakka, noita vaihdella. Yksinään. Samposta sain jo nuornamiesnä vaihdetuksi paikallaan, mutta pitää olla sokeainkouluissa opetellut ruuvaustaidot. Huoltoliike puolestaan purki Sampon, puolitoista päivää ja matkat tuli silloin tiivisteiden hinnaksi.
-SS-
-
Epäilisinkin, että jokin 2 m korkea syysrapsi vähänkään vinossa vastalakoon ei edes mene tavallisella pöydällä, kun ne siementähkät kaatuvat sinne pöydän takareunan päälle. Oikeassa rypsipöydässä näkyy olevan alempi joko hihnakuljetin tai tavanomainen ruuvi ja sitten pöydän takareuna on korotettu ja siinä yläreunassa on lisäsyöttökierukka viemässä ne taakse kaatuvat sinne syöttöaukolle.
https://www.youtube.com/watch?v=xcQndn3Qeyc
Tuolla videolla on semmoinen hihnasyöttöinen pöytä. Se syöttökierukka on ylhäällä takana. Ihmeellisesti vippaa nuo kaatokelan piikit. Estääkö tuo kietomista ja takertumista ? Niin että on sitä rapsinviljelyä ajateltu koneenvalmistajienkin joukossa. Ei ihan taida saada 9 jalan pöytänä tuota...
nisulle: Ei ehkä sittenkään tuo pöydän toiminta jännitä, olen puinut 1.8 m korkeaa lakoista kevätruista Sampolla. 1,50 m korkeaa Anna-ruista, lukemattomia kertoja Riihi ja Elvi - ruista. Puolitoista metriä pitkää lakoista ryhtikauraa. Hernekauraa. Claas tuntuu olevan kertaluokkaa helpompi. Eikä tuo rapsi ole paljon laossa, vinossa hiukan,. Ja noin metrin korkeaa. No, ehkä mäen alla on hiukka korkeampaa.
Että ne jumissa olevat seulat ja vikahälytyksiä antava seulakopan hälytin, mahdollisesti silppurin toiminta; niitä nyt joutuu tarkkailemaan enempi. Ja vuotoreiät. Niiden etsimiseen alkaa jo pillastua hermo. Kun se ei mikään uusi ole. Kolakopan saumakumi. Heittokuljettimen etureuna. Mitäpä noille oikein voi, kun ovat hiukan semmoista jäykkää jo. Se on sitten koko kesän purku-urakka, noita vaihdella. Yksinään. Samposta sain jo nuornamiesnä vaihdetuksi paikallaan, mutta pitää olla sokeainkouluissa opetellut ruuvaustaidot. Huoltoliike puolestaan purki Sampon, puolitoista päivää ja matkat tuli silloin tiivisteiden hinnaksi.
-SS-
Laonnostajan piikit kannattaa tosiaan säätää niin eteenpäin kuin vaan saa, en tosin ole ajatellut heittääkö ne noin
kuin tuossa videolla näkyy, niitten kääntäminen vähentää varisemista ja vastalaossa voi paremmin painattaa kasvustoa
rummulle ilman että kasvusto lähtisi pyörimään laonnostokelalle.
Pöydän isommat kehämitat auttavat varmaan paljon rukiin ja rypsin puinnissa ,muistan kun opettelin vanhalla sampolla
rypsin puintia ja vertaa tämän nykyisen laajempikehäisen sampon pöytää ,niin onhan se helppoa nyt rypsiä puida ,vaikka
mukavan lepposaa se ennenkin oli ,paitsi 2012 vuonna viimmeisten rypsien puinti, kun ei enään puintikeliä kertakaikkiaan
28,09 jälkeen ollut.
Eikä noista vuodoista kannata itseä ressata ,ne kohdat vuotaa jotka viljallakin.
-
Tuossa kasvustossa olisi juventtuksen ajaminen saattanut tehdä lisäkiloja mukavasti ,ajoitko kuvan laihon edestakaisella
puinnilla vai kiertämällä, kun tuollainen sivulako joskus voi olla hankalaakin puida.
Tuota Juventusta pitää kyllä ens vuonna kokeilla kun aina tuo tuntuu kaatuvan. Hietamaalla pysyy pystyssä, mutta savella kaatuu juuresta kuin puu. Tuossa lähinnä korsi taittunut ja homepahkoja oli jonkin verran. Tuo Juventus ilmeisesti aikaisin ajettaessa lyhentää ja suojaa vielä pahkahomeeltakin?
Puin aina edestakaisin. Koholla oleva ja jos vielä vinosti vastalako, niin sitten hankalaa kun nousee rummun/pöydän takakulman päälle helposti.
SS: Kyllä monesti on rypsin korsi ollut puitaessa aivan vihreää. Savella oli tänäkin vuonna juuresta. Rapsinviljelijät pui täällä aina vihreäkortista. Ens kevääseen saat odottaa jos haluat korren olevan rapsakkaa.
Tuossa sun kuvassa näkyy hyvin miltä laitaa sivulakoinen rypsi/rapsi puidaan edestakaisin samalta reunalta,
eli siltä sivulta jossa latvat ,eli jakaja siirtää kasvustoa pois pöydältä ,näin toimien puinti onnistuu ilman pystyterääkin
siedettävästi.
No mulla on kaarijakajat joilla onnistuu vaikka mitenpäin. Tavallisilla ei tuu mitään. Metri-kaksi ja tollo jakajan päällä.
-
Proximo on vaalean ruskeaa, ei mun mielestäni puintivalmista. Haluaisin nähdä enemmän harmaata joukossa ennenkuin harkitsen puintia. Kollegalla on Camppinoa ja on selvästi enemmän harmaampi. Jos rapsia vielä viljelen, niin lajike vaihtuu ehdottomasti. Todennäköisempää on kuitenkin paluu rypsiin. Tämä rapsi on vaan liian myöhäistä meikäläisen makuun.
-
Proximo on vaalean ruskeaa, ei mun mielestäni puintivalmista. Haluaisin nähdä enemmän harmaata joukossa ennenkuin harkitsen puintia. Kollegalla on Camppinoa ja on selvästi enemmän harmaampi. Jos rapsia vielä viljelen, niin lajike vaihtuu ehdottomasti. Todennäköisempää on kuitenkin paluu rypsiin. Tämä rapsi on vaan liian myöhäistä meikäläisen makuun.
Miten meillä onkin niin samanlainen maku. Ei vaan oikein ole mukavuusalueella näin myöhäinen satokasvi, kun jo juurikastakin alkavat otella ylös, perunat aikoja sitten pois, ainoa pelto joka kiusaa silmää on juuri tuo rapsipelto.
Naapurin vanhaemäntäkin kyselee, onko puimuri rikki.
-SS-
-
Niin että kalenterin mukaan mieluummin kuin lompakon. Miksei samantien arve-ohraa kaikki. Mulla on 41 ha proximoa vartoomassa valmistumista.
-
Niin että kalenterin mukaan mieluummin kuin lompakon. Miksei samantien arve-ohraa kaikki. Mulla on 41 ha proximoa vartoomassa valmistumista.
Tuossa on tosiaan se olennaisin juttu. On tämä siinä mielessä hieman kyseenalaista touhua, kun härkäpapumiehetkin jo paukuttelee henkseleitään, kun kaikki on laarissa.
-
Niin että kalenterin mukaan mieluummin kuin lompakon. Miksei samantien arve-ohraa kaikki. Mulla on 41 ha proximoa vartoomassa valmistumista.
Tuossa on tosiaan se olennaisin juttu. On tämä siinä mielessä hieman kyseenalaista touhua, kun härkäpapumiehetkin jo paukuttelee henkseleitään, kun kaikki on laarissa.
Tätähän mää olen jankuttanu, öljykasvit puidaan loka-marraskuulla.
-
Voihan tämän korkeapaineen vielä katsoa loppupuolelle ,mutta ennen matalan sateita olisi viisain puida pois,
muistuu vain mieleen joskus 2000 luvun alusta ,kun kelit loppui 24,09 eikä sen jälkeen puintikelejä tullut ,itse
puin edellisenä päivänä loput rypsit.
-
On tämä siinä mielessä hieman kyseenalaista touhua, kun härkäpapumiehetkin jo paukuttelee henkseleitään, kun kaikki on laarissa.
Juu ja keltaista hernettä meni kärrykaupalla (suunnilleen tynnyrinalalta puituna) ohitte, lähes puoli viikkoa sitten. Auringonkukkakin melko valmista, ollaan kerätty siemenmöykkyjä suuliin kuivamaan.
Niin mikähän juures olisi kevätrapsia myöhäisempi vielä ?
Ei Arve ohra ole aikainen. Tammi, Arra, Otra, nykylajikkeista Voitto. 80 - 84 pv kasvuaika. Tuollaisten perään jo syysrapsinkin saa. Niitä puitiin syysvehnän aikaan, ja esim. Voitto taitaa nykyisinkin olla Gunbo-syysvehnää merkittävästi aikaisempi.
Syysvehnässäkin lajike vaihtunee Emilioon, kunhan kenttäkokeet antavat lisätietoa. Ceylon / Skagen ovat satoisia, mutta myöhäisyydeltään Anniina kevätvehnän luokkaa, talviriskeineen.
-SS-
-
Rapsit puitu. Melko raa'alta ja epätasaisesti tuleentuneelta näytti, mutta puintikosteus ei kuitenkaan ollut kuin 16 prosentin paikkeilla ja tavara näyttää ihan hyvältä. Kaksi kaapillista kuivattu, kolmas odottaa aamuun. Niin surkealta alkuun näytti ja koko kesän v...i tuvan ikkunasta peltoa katsella ja lisäksi hävetti kun kylätien varressa ohikulkijat katselivat savikkaviljelystä. Rikkakasveja en siis torjunut, paitsi Stratoksella juolavehnää yritin kiusata. Neljä ruiskutusta, kolme kertaa öttiäiset, viimeisen mukana juolavehnämyrkky, sekä pahkahomeen torjunta. No ei sitä savikkaa juuri muualla ollut kuin 5-10 m pellon reunoista ja sähkötolppien ympärillä ohdaketta 10 metrin rinki. Puinti sujui hyvin, mitä nyt alaseula vähän tahtoi talmaantua, kerran puhaltelin auki. Satoa näyttää tulevan selvästi yli kahden tonnin/ha, huomenna tarkempi laskelma kun viimeiset on siilossa. Ei kuitenkaan jatkoon, ainakaan lähivuosina.
-
Tästä se lähtee ja SKN hartiat painuvat lyötynä lysyyn.
-SS-
-
Tämän kauden ehdoton kliimaksi on sitten kun SS viimein pui rapsin. :D
-
Tämän kauden ehdoton kliimaksi on sitten kun SS viimein pui rapsin. :D
Niin jos ehtii ennen lintu"laumoja" :D
Täällä kauhulla katsonut kun mustankullanmaat vähenee ympäriltä, lintuparvet jäljellä olevilla rapsimailla suurenee ;D
-
Rapsit puitu. Melko raa'alta ja epätasaisesti tuleentuneelta näytti, mutta puintikosteus ei kuitenkaan ollut kuin 16 prosentin paikkeilla ja tavara näyttää ihan hyvältä. Kaksi kaapillista kuivattu, kolmas odottaa aamuun. Niin surkealta alkuun näytti ja koko kesän v...i tuvan ikkunasta peltoa katsella ja lisäksi hävetti kun kylätien varressa ohikulkijat katselivat savikkaviljelystä. Rikkakasveja en siis torjunut, paitsi Stratoksella juolavehnää yritin kiusata. Neljä ruiskutusta, kolme kertaa öttiäiset, viimeisen mukana juolavehnämyrkky, sekä pahkahomeen torjunta. No ei sitä savikkaa juuri muualla ollut kuin 5-10 m pellon reunoista ja sähkötolppien ympärillä ohdaketta 10 metrin rinki. Puinti sujui hyvin, mitä nyt alaseula vähän tahtoi talmaantua, kerran puhaltelin auki. Satoa näyttää tulevan selvästi yli kahden tonnin/ha, huomenna tarkempi laskelma kun viimeiset on siilossa. Ei kuitenkaan jatkoon, ainakaan lähivuosina.
Proximoa puitu 10.4 ha ja siilossa on kuivattuna 340 hl +- 5hl. Muovitötterö näyttää painoksi noin 70 kg/hl, oisko noin painavaa? Tuon perusteella laskettuna 2288 kg/ha.
-
Proximoa puitu 10.4 ha ja siilossa on kuivattuna 340 hl +- 5hl. Muovitötterö näyttää painoksi noin 70 kg/hl, oisko noin painavaa? Tuon perusteella laskettuna 2288 kg/ha.
Tuossa on tavoitetta, onko EU-lohkon ala.
-SS-
-
Rapsit puitu. Melko raa'alta ja epätasaisesti tuleentuneelta näytti, mutta puintikosteus ei kuitenkaan ollut kuin 16 prosentin paikkeilla ja tavara näyttää ihan hyvältä. Kaksi kaapillista kuivattu, kolmas odottaa aamuun. Niin surkealta alkuun näytti ja koko kesän v...i tuvan ikkunasta peltoa katsella ja lisäksi hävetti kun kylätien varressa ohikulkijat katselivat savikkaviljelystä. Rikkakasveja en siis torjunut, paitsi Stratoksella juolavehnää yritin kiusata. Neljä ruiskutusta, kolme kertaa öttiäiset, viimeisen mukana juolavehnämyrkky, sekä pahkahomeen torjunta. No ei sitä savikkaa juuri muualla ollut kuin 5-10 m pellon reunoista ja sähkötolppien ympärillä ohdaketta 10 metrin rinki. Puinti sujui hyvin, mitä nyt alaseula vähän tahtoi talmaantua, kerran puhaltelin auki. Satoa näyttää tulevan selvästi yli kahden tonnin/ha, huomenna tarkempi laskelma kun viimeiset on siilossa. Ei kuitenkaan jatkoon, ainakaan lähivuosina.
Proximoa puitu 10.4 ha ja siilossa on kuivattuna 340 hl +- 5hl. Muovitötterö näyttää painoksi noin 70 kg/hl, oisko noin painavaa? Tuon perusteella laskettuna 2288 kg/ha.
CL 7130 puitu 4ha ja kuivaajassa kuivaamatta 155hl kosteus 16%, eli turhan kostiaa oli vielä, tosin aika pilvinen ja nihkiä päivä olikin.
Kasvusto jo aika harmaata ja pellon reunoissa oli jo lidut auenneet,ja tai linnut syöneet.
-
Proximoa puitu 10.4 ha ja siilossa on kuivattuna 340 hl +- 5hl. Muovitötterö näyttää painoksi noin 70 kg/hl, oisko noin painavaa? Tuon perusteella laskettuna 2288 kg/ha.
Tuossa on tavoitetta, onko EU-lohkon ala.
-SS-
Kyllä on EU:n hyväksymä pinta-ala.
-
Kyllä lintuja jo alkaa olla, semmoisia pikkulintuja parvina tiuskuttaa siinä pellossa.
Kuulostaapä dekalbin clearfield 7130 todella lupaavalta, ehkä itselle tuli liian tiheää,
sille lajikkeelle kuulemma tiheys on myrkkyä. Kerrottiin nyt sitten vasta tuolla viisaampien neuvonnassa.
Proximo kestää tiheääkin kylvöä, lakoontuu silloin helpommin. Mutta
riisikonsti on hyvä ja toimivaksi todettu harvaa kylvöä ajatellen,
ja Tumen eri rivien tiheyserot tasaantuvat selvästi.
-SS-
-
No mulla on kaarijakajat joilla onnistuu vaikka mitenpäin. Tavallisilla ei tuu mitään. Metri-kaksi ja tollo jakajan päällä.
Voisitko kuvan laittaa tommosesta kaarijakajasta, tai joku muukin vois laittaa.
-
No mulla on kaarijakajat joilla onnistuu vaikka mitenpäin. Tavallisilla ei tuu mitään. Metri-kaksi ja tollo jakajan päällä.
Voisitko kuvan laittaa tommosesta kaarijakajasta, tai joku muukin vois laittaa.
(https://pbs.twimg.com/media/BDl7tCCCQAAFhpd.jpg)
-
No mulla on kaarijakajat joilla onnistuu vaikka mitenpäin. Tavallisilla ei tuu mitään. Metri-kaksi ja tollo jakajan päällä.
Voisitko kuvan laittaa tommosesta kaarijakajasta, tai joku muukin vois laittaa.
Esim. Veetin navetan raunioista vois löytyä parrenjakajana käytetty kaaren muotoon taivutettu 2 tuuman
putki josta syntyy erinomainen jakaja puimuriin. Ollu meillä käytössä vuosia ja toimii.
-
Mä yllätyin miten hyvin sr500 vakio jakaaja toimi sankassa epäpuhtaassa rypsissä, ylöspäin, mutta kulki kuitenkin kasvuston sisällä. Pari kertaa pöytä tukossa/hehtaari.Tais tulla hyvä sato tänä vuonna, 3ha ja m85 täynnä.
-
No mulla on kaarijakajat joilla onnistuu vaikka mitenpäin. Tavallisilla ei tuu mitään. Metri-kaksi ja tollo jakajan päällä.
Voisitko kuvan laittaa tommosesta kaarijakajasta, tai joku muukin vois laittaa.
Esim. Veetin navetan raunioista vois löytyä parrenjakajana käytetty kaaren muotoon taivutettu 2 tuuman
putki josta syntyy erinomainen jakaja puimuriin. Ollu meillä käytössä vuosia ja toimii.
No mitä Veeti otti sulta tollasesta putkesta?
-
Kaarijakajaa ei saa tähän syksyyn enää aikaiseksi, mutta oikean sivun leikkuri tuli laitettua paikalleen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Claas_sivuterä.jpg)
Huomenna jos koittaisi tuon hietaisen pernamaan kulman, tirpat syö sen kun pääsevät puihin lentelemään. Niin löytyi se vuotokin, se on säiliön kulmassa. Täytyy könytä sinne vielä ehtoolla.
-SS-
-
Rapsit puitu. Melko raa'alta ja epätasaisesti tuleentuneelta näytti, mutta puintikosteus ei kuitenkaan ollut kuin 16 prosentin paikkeilla ja tavara näyttää ihan hyvältä. Kaksi kaapillista kuivattu, kolmas odottaa aamuun. Niin surkealta alkuun näytti ja koko kesän v...i tuvan ikkunasta peltoa katsella ja lisäksi hävetti kun kylätien varressa ohikulkijat katselivat savikkaviljelystä. Rikkakasveja en siis torjunut, paitsi Stratoksella juolavehnää yritin kiusata. Neljä ruiskutusta, kolme kertaa öttiäiset, viimeisen mukana juolavehnämyrkky, sekä pahkahomeen torjunta. No ei sitä savikkaa juuri muualla ollut kuin 5-10 m pellon reunoista ja sähkötolppien ympärillä ohdaketta 10 metrin rinki. Puinti sujui hyvin, mitä nyt alaseula vähän tahtoi talmaantua, kerran puhaltelin auki. Satoa näyttää tulevan selvästi yli kahden tonnin/ha, huomenna tarkempi laskelma kun viimeiset on siilossa. Ei kuitenkaan jatkoon, ainakaan lähivuosina.
Proximoa puitu 10.4 ha ja siilossa on kuivattuna 340 hl +- 5hl. Muovitötterö näyttää painoksi noin 70 kg/hl, oisko noin painavaa? Tuon perusteella laskettuna 2288 kg/ha.
CL 7130 puitu 4ha ja kuivaajassa kuivaamatta 155hl kosteus 16%, eli turhan kostiaa oli vielä, tosin aika pilvinen ja nihkiä päivä olikin.
Kasvusto jo aika harmaata ja pellon reunoissa oli jo lidut auenneet,ja tai linnut syöneet.
Nyt kuivattuna noin 140hl ja digitoitu pinta-ala 4,06ha
Eli noin 2413kg/ha ja pari notkokohtaa pellolla joissa ei kasvanu juuri mitään.
Saas nähdä ens viikolla kun loput lohkot puidaan joissa ei heikkoja kohtia.
Ohrasta ja kaurasta ei kehtaa edes keskustella tällä palstalla, kun 20% tuhoutu 100mm sateissa ennen juhannusta, ja loputkin aika heikkoja.
-
Onko rapsien lehtivihreäpitoisuuksia kuulunut ennakkonäytteistä ?
Ei viitsisi sateita päästää enää noin kuivaan kasvustoon.
-SS-
-
Tää on rypsivuosi😎😎
Juliet😚😚
-
Onko rapsien lehtivihreäpitoisuuksia kuulunut ennakkonäytteistä ?
Ei viitsisi sateita päästää enää noin kuivaan kasvustoon.
-SS-
Älä suotta kiirehdi, sateen jälkeen on aina tullut pouta.
-
Joo kyllä rypsit lienevät kehittyneet, ja ovat aikaisia, toukokuun lopulta juhannukseen kylvö kaikessa rauhassa, ja puinti siinä kevätvehnien peesissä. Rypsi ei ole koskaan täälläkään kuulunut varisevan.
Tuo rapsi on hiukan epämiellyttävä kasvatettava, näin sivutoimisena. Huhtikuun lopulle kiireellä kylvökoneen kasetteja kääntelemään, sitten puimaan odottelua lokakuulle, kun puimurin olisi saanut jo kolme viikoa aiksiemmin laittaa talvirasvaan. Kevätrapsi ei ehkä jatkoon.
-SS-
-
Onko rapsien lehtivihreäpitoisuuksia kuulunut ennakkonäytteistä ?
Ei viitsisi sateita päästää enää noin kuivaan kasvustoon.
-SS-
Älä suotta kiirehdi, sateen jälkeen on aina tullut pouta.
On tuo clearfield-laiho niin harmaata jo, että jos huomenna kouratestissä on alle 15%, eikös sen voi ihan hyvin jo ottaa talteen ? Jos maanantaina vielä on pouta, kerkiäähän se vielä neljä päivää kypsyä, ja lauantaille voi tulla hallakin.
Proximon voi jättää sitten lumen alle talven kypsytettäväksi, alun perinkin sitä laitoin ainoastaan siksi, kun lorahti Cl siemenet vähän turhan nopiaan. Muutenkin melko myöhäinen kukkija tänä kesänä, ehkä siksi nyt juroo ja juroo vaan.
-SS-
-
Onko rapsien lehtivihreäpitoisuuksia kuulunut ennakkonäytteistä ?
Ei viitsisi sateita päästää enää noin kuivaan kasvustoon.
-SS-
Viime vuonna sain hyvän opetuksen syysrapseista. Puin lohkosta kuormallisen pois ja puolet jäi sitten siihen viikon sadejaksoon likoamaan. Rapsin kosteus ennen sateita oli 15-16 välille, kun sateen jälkeen sitten puidut olivat reilusti yli 20%. Itselleni oli yllätys, että palon sisään öljyiseen siemeneen kerääntyi niin paljon uutta kosteutta sateesta. Tästä viisastuneena rapsiakaan ei kannata jättää sateeseen turpoamaan.
-
Proximot puitu, 7 kuivauserää, puintikosteudet 12-17 välillä, ekassa myyntierässä oli lehtivihreä 8 mg.
Keskisato nippanappa 2-alkuinen - loppupeleissä pitää olla tyytyväinen, oli niin karun näköistä matoaikaan.
-
Rypsistä tuli noin 1100 kg/ha. Pettymys tietysti, tosin suorakylvöllä, että sikäli ymmärrettävää. No, siirryn taas muokkaamaan maita ja nyt syksyllä kynnän kaikki ja ensi keväänä kylvöön reippaasti rehuohraa ja rehukauraa ja loput rehuvehnää, parasta vaan unohtaa viljelygurujen neuvot, niin hyvä tulee.
-
Tuossa Ripcortin rapsissa lienee jo useampi rekkakuorma. Se, joka väheksyy 30% Suomen keskisadot ylittävää satoansa, liioittelee vahvasti.
2 tonnin kevätrapsisadosta ei tarvitse olla häpeissään.
-SS-
-
Rypsistä tuli noin 1100 kg/ha. Pettymys tietysti, tosin suorakylvöllä, että sikäli ymmärrettävää. No, siirryn taas muokkaamaan maita ja nyt syksyllä kynnän kaikki ja ensi keväänä kylvöön reippaasti rehuohraa ja rehukauraa ja loput rehuvehnää, parasta vaan unohtaa viljelygurujen neuvot, niin hyvä tulee.
Eihän tuo jäänyt ihan 20%:aan Suomen keskisadosta. Tämän kesän öljykasvisato on niin tuurista kiinni, mihin osuivat ötökät. Millainen keli oli ruiskutuksissa, miten tehoaineet sattuivat toimimaan
-SS-
-
Onko rapsien lehtivihreäpitoisuuksia kuulunut ennakkonäytteistä ?
Ei viitsisi sateita päästää enää noin kuivaan kasvustoon.
-SS-
Älä suotta kiirehdi, sateen jälkeen on aina tullut pouta.
On tuo clearfield-laiho niin harmaata jo, että jos huomenna kouratestissä on alle 15%, eikös sen voi ihan hyvin jo ottaa talteen ? Jos maanantaina vielä on pouta, kerkiäähän se vielä neljä päivää kypsyä, ja lauantaille voi tulla hallakin.
Proximon voi jättää sitten lumen alle talven kypsytettäväksi, alun perinkin sitä laitoin ainoastaan siksi, kun lorahti Cl siemenet vähän turhan nopiaan. Muutenkin melko myöhäinen kukkija tänä kesänä, ehkä siksi nyt juroo ja juroo vaan.
-SS-
Olen parina iltana ollut puimassa naapurin clearfield-rapsia, joka kylvetty myöhemmin kuin meidän Trapper, joka kylvetty 6-8 toukokuuta. Varisee jo ja kosteus 10%. Puimattoman reunassa näkyy sellainen valkoinen rantu kun pöydänreuna ravistaa siitä palot auki. Trapperia sitten ehkä perjantaina.
-
Noniin, nyt alkaa varisemaan. Perjantaina voisi aloittaa.
-
Eilen illalla otin proximo kasvustosta näytteen ja mittaus näytti kosteudeksi 12 %.
Ei tarvinnut paljon varsia ravistella että sai siemenet varistettua näytepurkkiin.
Olisko tuo nyt jo puintikypsää vai vieläkö pitää odotella lehtivihreän haihtumista.
-
Minä ottaisin saksilla koko varret pussukkaan ja puisin kaikki lidut. Sitten jos edelleen on 12% en voi uskoa, että yli 10 ppm olisi lehtivihreä.
Niin, ja murskaa huhmareella niitä siemeniä, kuulemma keltainen on kypsä, ei muutu sisältä mustaksi.
-SS-
-
Minä ottaisin saksilla koko varret pussukkaan ja puisin kaikki lidut. Sitten jos edelleen on 12% en voi uskoa, että yli 10 ppm olisi lehtivihreä.
Niin, ja murskaa huhmareella niitä siemeniä, kuulemma keltainen on kypsä, ei muutu sisältä mustaksi.
-SS-
Otin näytteeseen kokonaisia varsia ja ravistelin niistä siemenet saaviin, pitäisi olla edustava näyte kasvustosta ainakin siitä kohtaa peltoa. Murskaustestiä ei tullut tehtyä.
-
Pitäsköhän ensi vuonna kauraakin ravistella saaviin ja irronneet jyvät murskata huhmareella kypsyyden ja kosteuden toteamiseksi?
Öljykasvit, ongelmia, työtä ja vaivaa toukokuulta lokakuulle. Kasvinsuojelukin nostaa ruiskun käyttöasteen ihan eri levelille....
-
Pitäsköhän ensi vuonna kauraakin ravistella saaviin ja irronneet jyvät murskata huhmareella kypsyyden ja kosteuden toteamiseksi?
Öljykasvit, ongelmia, työtä ja vaivaa toukokuulta lokakuulle. Kasvinsuojelukin nostaa ruiskun käyttöasteen ihan eri levelille....
Öljykasvinviljelijöillä on tämmöiset laitteet, ei kai SKN:äkään viljankosteusmittaritta tai hl-painomittaritta viljele ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Canola_Seed_Ruler.jpg)
(kuva: viivoitin, johon mahtuu vakiomäärä siemeniä näytteen ottoa varten)
(http://www.viistonninen.com/muut/Canola_Seed_Roller.jpg)
(kuva: Murskain, jolla näytteestä määritellään vihreät ja muuten kivulloiset siemenet)
Totta kai paperin päällä lasipullon kanssa rullailu antaa ihan samat tulokset, mutta
antaa se vanhalla kulmahampaan paukkinakin viljankosteuden 0,5%:n tarkkuudella.
-SS-
-
No juuu....
Kaikkee se öljykasvihulluus teettää.
Palkintona 400-700e hehtaarilta.
-
No juuu....
Kaikkee se öljykasvihulluus teettää.
Palkintona 400-700e hehtaarilta.
Mutta ah niin siunattu hulluus.
Ja ensi kesänä sitten tattaria sekä
kuminaa kokeiluun.
Hulluus senkun kehittyy.
-SS-
-
No juuu....
Kaikkee se öljykasvihulluus teettää.
Palkintona 400-700e hehtaarilta.
Mutta ah niin siunattu hulluus.
Ja ensi kesänä sitten tattaria sekä
kuminaa kokeiluun.
Hulluus senkun kehittyy.
-SS-
Huh...
-
Pitäsköhän ensi vuonna kauraakin ravistella saaviin ja irronneet jyvät murskata huhmareella kypsyyden ja kosteuden toteamiseksi?
Öljykasvit, ongelmia, työtä ja vaivaa toukokuulta lokakuulle. Kasvinsuojelukin nostaa ruiskun käyttöasteen ihan eri levelille....
Miksi nyt preeriakasvien viljelijät ajelee ruiskujen kanssa? Omia maita ei ole sen jälkeen ,kun rypsin otti
viljelykiertoon tarvinnut syksyisin ruiskutella ,niin mutta näitähän ei preeriakasvin viljelijän tarvitse ruiskutus kerraksi laskea.
-
Minä ottaisin saksilla koko varret pussukkaan ja puisin kaikki lidut. Sitten jos edelleen on 12% en voi uskoa, että yli 10 ppm olisi lehtivihreä.
Niin, ja murskaa huhmareella niitä siemeniä, kuulemma keltainen on kypsä, ei muutu sisältä mustaksi.
-SS-
Aivan turhaa lehtivihreästä on numeroa tehdä ,kun se ei ole ongelma jos rypsit/rapsit on vain aikanaan
kylvetty ,niin kuin muutkin pitkän kasvuajan vaativat kasvit.
Ja puimuri kyllä päästää vihreä palot läpi ja kuivaaja joko valmistaa taikka puhaltaa raakileet pois.
-
Minä ottaisin saksilla koko varret pussukkaan ja puisin kaikki lidut. Sitten jos edelleen on 12% en voi uskoa, että yli 10 ppm olisi lehtivihreä.
Niin, ja murskaa huhmareella niitä siemeniä, kuulemma keltainen on kypsä, ei muutu sisältä mustaksi.
-SS-
Aivan turhaa lehtivihreästä on numeroa tehdä ,kun se ei ole ongelma jos rypsit/rapsit on vain aikanaan
kylvetty ,niin kuin muutkin pitkän kasvuajan vaativat kasvit.
Ja puimuri kyllä päästää vihreä palot läpi ja kuivaaja joko valmistaa taikka puhaltaa raakileet pois.
Jos rypsillä on keskimääräiset lehtivihreät olleet 3-6 ppm, rapsilla ovat kauppatesteissä olleet 10 - 30 ppm. Eli rapsilla kyllä on tuota ongelmaa hiukan.
-SS-
-
Pitäsköhän ensi vuonna kauraakin ravistella saaviin ja irronneet jyvät murskata huhmareella kypsyyden ja kosteuden toteamiseksi?
Öljykasvit, ongelmia, työtä ja vaivaa toukokuulta lokakuulle. Kasvinsuojelukin nostaa ruiskun käyttöasteen ihan eri levelille....
Miksi nyt preeriakasvien viljelijät ajelee ruiskujen kanssa? Omia maita ei ole sen jälkeen ,kun rypsin otti
viljelykiertoon tarvinnut syksyisin ruiskutella ,niin mutta näitähän ei preeriakasvin viljelijän tarvitse ruiskutus kerraksi laskea.
Ei siellä muut käy 4-6 kertaan ku savikkasimot.
Kolme kertaa jos joutuu rounduppaamaan, teikäläiset taitaa suihkia useammin jo pelkästään kärväsmyrkkyjä.
-
Pitäsköhän ensi vuonna kauraakin ravistella saaviin ja irronneet jyvät murskata huhmareella kypsyyden ja kosteuden toteamiseksi?
Öljykasvit, ongelmia, työtä ja vaivaa toukokuulta lokakuulle. Kasvinsuojelukin nostaa ruiskun käyttöasteen ihan eri levelille....
Miksi nyt preeriakasvien viljelijät ajelee ruiskujen kanssa? Omia maita ei ole sen jälkeen ,kun rypsin otti
viljelykiertoon tarvinnut syksyisin ruiskutella ,niin mutta näitähän ei preeriakasvin viljelijän tarvitse ruiskutus kerraksi laskea.
Ei siellä muut käy 4-6 kertaan ku savikkasimot.
Kolme kertaa jos joutuu rounduppaamaan, teikäläiset taitaa suihkia useammin jo pelkästään kärväsmyrkkyjä.
Miten itse ruisku-uskovainen nyt alkaa dissaamaan öljykasviammattilaisten ruiskutteluja ?
Viljanviljelijä käy puolisen tusinaa kertaa ruiskulla tautiaineita ja lehtilannoitteita ja kirva
sekä tähkäsääskiaineita, saa palkakseen tonnin lisäsadon...kahdeksankymppiä netto.
Öljykasvinviljelijä käy puolen tusinaa kertaa ruiskuttelemassa, saa palkakseen jopa tonnin
lisäsadon, mutta se onkin 350 euroa, valmiiksi pellolla kuivaa tavaraa.
-SS-
-
No juuuu.
Ja kun savikkakuorma on saatu kaupan suppiloon niin mieltä lämmittää enää valkuaispalkkio, kaikkien vähennysten jälkeen. Ja se esikasviarvo, ou nou, siinäkin on palkintoa jo vaikka kuinka.
Aika harvassa on kuuden kerran viljaruiskuttajat, öljykasveilla on vissiin pakko.
-
No juuuu.
Ja kun savikkakuorma on saatu kaupan suppiloon niin mieltä lämmittää enää valkuaispalkkio, kaikkien vähennysten jälkeen. Ja se esikasviarvo, ou nou, siinäkin on palkintoa jo vaikka kuinka.
Aika harvassa on kuuden kerran viljaruiskuttajat, öljykasveilla on vissiin pakko.
Aivan kuin SAS henkinen maisema tuossa "savikan" manauksessa. Joka tapauksessa viljan tuet plus tuotantopalkkio. Ja voi kevätrypsiä, ja etenkin syysrypsiä, ihan hyvin viljellä kasvinsuojelun nollapanostuksella, aivan kuten viljaakin. Kyllä se ötökkä aina jotakin jättää syömättä, ja öljykasveilla muutenkin 50% kukista ovat vaan turhan panttina. Peittaus lienee tehokkain kirppoja vastaan.
Jos rikkaruohot vaivaavat, Clamoxin tehoa voisi verrata Broadwayhin tai Attribut Superiin. Eli kalliita ja tehokkaita ovat kummatkin. Viljoilla yhtä laaja teho muilla aineilla vaatii kaksi, jopa kolme ainetta, eikä kauralla/ohralla ole edes mahdollista hallita juolavehnää tai heiniä.
-SS-
-
No juuuu.
Ja kun savikkakuorma on saatu kaupan suppiloon niin mieltä lämmittää enää valkuaispalkkio, kaikkien vähennysten jälkeen. Ja se esikasviarvo, ou nou, siinäkin on palkintoa jo vaikka kuinka.
Aika harvassa on kuuden kerran viljaruiskuttajat, öljykasveilla on vissiin pakko.
Aivan kuin SAS henkinen maisema tuossa "savikan" manauksessa. Joka tapauksessa viljan tuet plus tuotantopalkkio. Ja voi kevätrypsiä, ja etenkin syysrypsiä, ihan hyvin viljellä kasvinsuojelun nollapanostuksella, aivan kuten viljaakin. Kyllä se ötökkä aina jotakin jättää syömättä, ja öljykasveilla muutenkin 50% kukista ovat vaan turhan panttina. Peittaus lienee tehokkain kirppoja vastaan.
Jos rikkaruohot vaivaavat, Clamoxin tehoa voisi verrata Broadwayhin tai Attribut Superiin. Eli kalliita ja tehokkaita ovat kummatkin. Viljoilla yhtä laaja teho muilla aineilla vaatii kaksi, jopa kolme ainetta, eikä kauralla/ohralla ole edes mahdollista hallita juolavehnää tai heiniä.
-SS-
Käy nyt ensin haukkaamassa mustaa kultaa niin palataan sitten asiaan.
-
Voisitko kuvan laittaa tommosesta kaarijakajasta, tai joku muukin vois laittaa.
Tässä videolla on puimurissa kaarijakajat. Muuten en kommentoi... ;D
https://www.youtube.com/watch?v=2Pq_2YD7i3U
-
Voisitko kuvan laittaa tommosesta kaarijakajasta, tai joku muukin vois laittaa.
Tässä videolla on ouimurissa kaarijakajat. Muuten en kommentoi... ;D
https://www.youtube.com/watch?v=2Pq_2YD7i3U
Joo niin on. :-X
-
Käy nyt ensin haukkaamassa mustaa kultaa niin palataan sitten asiaan.
Aika moni on jo runsaita satonäkymiään ilmoitellut. Ei vaivaa Samia toksiini eikä kaikkein Kallein DON :)
-
Pitäsköhän ensi vuonna kauraakin ravistella saaviin ja irronneet jyvät murskata huhmareella kypsyyden ja kosteuden toteamiseksi?
Öljykasvit, ongelmia, työtä ja vaivaa toukokuulta lokakuulle. Kasvinsuojelukin nostaa ruiskun käyttöasteen ihan eri levelille....
Öljykasvinviljelijöillä on tämmöiset laitteet, ei kai SKN:äkään viljankosteusmittaritta tai hl-painomittaritta viljele ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Canola_Seed_Ruler.jpg)
(kuva: viivoitin, johon mahtuu vakiomäärä siemeniä näytteen ottoa varten)
(http://www.viistonninen.com/muut/Canola_Seed_Roller.jpg)
(kuva: Murskain, jolla näytteestä määritellään vihreät ja muuten kivulloiset siemenet)
Totta kai paperin päällä lasipullon kanssa rullailu antaa ihan samat tulokset, mutta
antaa se vanhalla kulmahampaan paukkinakin viljankosteuden 0,5%:n tarkkuudella.
-SS-
Löyty kuva..
(http://i6.aijaa.com/t/00624/14258069.t.jpg) (http://aijaa.com/sSxB6b)
-
No juuuu.
Ja kun savikkakuorma on saatu kaupan suppiloon niin mieltä lämmittää enää valkuaispalkkio, kaikkien vähennysten jälkeen. Ja se esikasviarvo, ou nou, siinäkin on palkintoa jo vaikka kuinka.
Aika harvassa on kuuden kerran viljaruiskuttajat, öljykasveilla on vissiin pakko.
Aivan kuin SAS henkinen maisema tuossa "savikan" manauksessa. Joka tapauksessa viljan tuet plus tuotantopalkkio. Ja voi kevätrypsiä, ja etenkin syysrypsiä, ihan hyvin viljellä kasvinsuojelun nollapanostuksella, aivan kuten viljaakin. Kyllä se ötökkä aina jotakin jättää syömättä, ja öljykasveilla muutenkin 50% kukista ovat vaan turhan panttina. Peittaus lienee tehokkain kirppoja vastaan.
-SS-
Ilman ruiskutuksia pärjäsi meikäläisen rapsit tänä vuonna, lukuunottamatta muutaman juolavehnäpesäkkeen reppuruiskukäsittelyä.
Keväällä ei ollut ongelmaa kirpoista, eikä ollut rapsikuoriaisia kukinnan aikaan. Kasvusto oli aika tiheää ja jätti rikat varjoonsa.
Ainoa vitsaus oli kaalikoit, mutta kasvusto oli siinä vaiheessa kukinnassa. Kertakaikkiaan ei ollut minkäänlaista aihetta ruiskutuksiin.
Veikkaanpa että enemmän olisi vahinkoa saanut aikaan jos olisi rapseja mennyt ruiskun kanssa tallaammaan.
Ja takavuosien galera-dassault fiascon jälkeen on tullut vähän varovaiseksi noiden ruiskutusten kanssa.
-
Olisi kohtalon ivaa ja syytä itsetutkiskeluun jos tuommoinen vähällä kasvinsuojelulla päässyt rapsipelto tuottaisikin merkittävästi suuremman sadon kuin tämä meikäläisen kahdeksan kierroksen rapsi.
Voi ollakin, että sovellan öljykasviin omaa rukiinviljelyfilosofuaani, että ruis kasvattaa itse satonsa, jos ymmärtää olla sitä liian ahkerasti kuoliaaksi kasvattamatta.
-SS-
-
Nyt tyypitin Proximo-rapsin. Äsken illan kasteen tullessa kosteus oli 14,5%. Puintisäädöt hain varstasiltaa neljä reikää auki vilja-asetuksesta, seulat niin kiinni kuin sain ähkittyä, varsinkin jatkeen suljin ihan tasaiseksi. Ilmaa noin viljan asetuksella, ehkä kierroksen pyöräytin löysemälle. Silppuri toimi hyvin normiasetuksella.
Reikien paikkaamisessa ja muussa säädössä meni tämä iltapäivä, niitä valoa päästäviä rakoja oli pöydässä, säiliössä, seuloilla, pohjakouruissa. Uusin seulaston yhden tiivistelevynkin, kun oli semmoinen kiveräksi rullautunut. Teippasin jopa pöydän isot vedenpoistoreiät.
Mustia siemeniä ei mullasta enää löytynyt, ei kai niitä sitten mennyt, puhtaus voisi olla parempi, pientä korrenpätkää löytyy. Syy lienee liian kova puintikelan nopeus, keltaisia haljenneita jonkin verran ilmestyi säiliöön.
Otin ämpäriin vähän ja kuvasin, olen nähnyt roskaisempaakin rapsia noissa Youtube-videoissa.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_23092016A.jpg)
Muuten ajaminen oli melko helppoa, Claas kaatokelan piikit nyt takertuvat ihan niihin rapsin latvoihin, olen nähnyt niitä salaojaputkiviritelmiä juurikin sitä vastaan suunnitellun. Sampossa on huomattavasti parempi lautakaatokela. Sitä olen nyt vähän ihmetellyt, että miksi kaikki ajavat niin hiljaa öljykasvissa ? Kokeilin eri nopeuksia, enkä ainakaan tukkeutumista havainnut, muutama möyyäys jos tarkkaan kuunteli. Eikös rapsilla voisi päästellä kovaakin, kun vaan ne latvat katkotaan sinne puimuriin, eikö ?
Sadosta ei osaa sanoa vielä mitään, mutta kyllä se yli 800 kiloa on, ja tuon palan olivat tirpat jo varistaneet. Filmiä en tallentanut, koska kännykässä oli 15% akkua enää jäljellä, ei suostunut kuvaamaan.
-SS-
-
Erittäin puhdastahan tuo on silmämääräisesti. Eikä korrenpaloista tai palkojen kuorista paljoa roskaisuutta kerry vaikka rumalta näyttäisikin. Roskaisuus tulee rikkakasvin siemenistä ja rikkoutuneista rapsin siemenistä.
-
Tässä oli melkoisesti lakoa, ja saunakukkaa pellon päässä, kun jäi kylvöaukkoja päisteeseen. Ja saviruohoakin. Heti kun oli pystyä ja semmoista tuuheanruskehtavaa, niin alkoi mustaa valua putki puolitäynnä, ja puhtaampaa. Uskon, että Clearfield rapsissa ei paljon rikkaruohoa ole. Eniten huolettaa rikkoutuneet siement, mutta se on vaan niin hankala se hihnapyöräviritys, että ei kiinnostaisi ollenkaan alkaa purkamaan ja mätkimään niitä jumittuneita kiristinkampia.
Vaaleanharmaan värinen kasvusto muuten on aivan varissutta, siellä on jo sata siementä kämmenenalalla valmiiksi.
-SS-
-
Haljenneet siemenet alentavat hintaa (seulonta % kasvaa). Saattaisi saada hyvän palkan kelan nopeuden alentamisesta jos se nyt rikkoo siemeniä. Itse käytän kelanopeutena +/- 600r/min (60cm halkaisijallinen kela) ja puintivälinä 20-25mm. Vastaisi suunnilleen 800r/min Claasin 45cm kelalle.
-
Haljenneet siemenet alentavat hintaa (seulonta % kasvaa). Saattaisi saada hyvän palkan kelan nopeuden alentamisesta jos se nyt rikkoo siemeniä. Itse käytän kelanopeutena +/- 600r/min (60cm halkaisijallinen kela) ja puintivälinä 20-25mm. Vastaisi suunnilleen 800r/min Claasin 45cm kelalle.
Varstasiltaa vaan reilusti alemmas, kyllä valmis rapsi varisee vähemmälläkin ryskööllä. Ne jotka ei irtoo, ei oo valmista.
-
Haljenneet siemenet alentavat hintaa (seulonta % kasvaa). Saattaisi saada hyvän palkan kelan nopeuden alentamisesta jos se nyt rikkoo siemeniä. Itse käytän kelanopeutena +/- 600r/min (60cm halkaisijallinen kela) ja puintivälinä 20-25mm. Vastaisi suunnilleen 800r/min Claasin 45cm kelalle.
Paljonko niitä haljenneita saisi olla, ennen kuin hinta alenee. Lähtevätkö esipuhdistamalla. On siinä sen verran hankala työasento, että pitäisi pyörä ja rajaiselevaattori nostaa pois. Claasin suunnittelija ei kyllä mikään ihmisystävä ole. Isoissa Claaseissa tosiaan on hydraulinen muutin.
-SS-
-
Haljenneet siemenet alentavat hintaa (seulonta % kasvaa). Saattaisi saada hyvän palkan kelan nopeuden alentamisesta jos se nyt rikkoo siemeniä. Itse käytän kelanopeutena +/- 600r/min (60cm halkaisijallinen kela) ja puintivälinä 20-25mm. Vastaisi suunnilleen 800r/min Claasin 45cm kelalle.
Varstasiltaa vaan reilusti alemmas, kyllä valmis rapsi varisee vähemmälläkin ryskööllä. Ne jotka ei irtoo, ei oo valmista.
Joo kyllä sinne taakse putuihin ilmestyi muutama vihreä litu, vielä kiinni. Täytyy mittailla vielä, 25 mm jättöpuolen väli ? Vai pitäisikö varstasillan suhdettakin muuttaa ?
-SS-
-
Haljenneet siemenet alentavat hintaa (seulonta % kasvaa). Saattaisi saada hyvän palkan kelan nopeuden alentamisesta jos se nyt rikkoo siemeniä. Itse käytän kelanopeutena +/- 600r/min (60cm halkaisijallinen kela) ja puintivälinä 20-25mm. Vastaisi suunnilleen 800r/min Claasin 45cm kelalle.
Varstasiltaa vaan reilusti alemmas, kyllä valmis rapsi varisee vähemmälläkin ryskööllä. Ne jotka ei irtoo, ei oo valmista.
Joo kyllä sinne taakse putuihin ilmestyi muutama vihreä litu, vielä kiinni. Täytyy mittailla vielä, 25 mm jättöpuolen väli ? Vai pitäisikö varstasillan suhdettakin muuttaa ?
-SS-
Suhdetta ei mihinkään kannata muuttaa. Puintiväliä vaan suuremmaksi. Usko vaan Köntystä.
Kuivurissa saa ainakin osan rikkonaisista siemenmistä pois. Mutta tarkkuutta se vaatii ettei ehjiä siemeniä samalla vedä roskiin.
-
On se helppoo, se palkinto....
-
On se helppoo, se palkinto....
No jos saa puimurin toimimaan hyvin öljykasveilla, se on hyvässä kunnossa muitakin puitavia varten. Itse olen nyt tyytyväinen terän, silppurin , seulaston tiivisteiden ja yleisten säätöjen toimivuuteen, ei oikeastaan tarvinnut enää muuttaa mjitään, näkee sen säiliön torvesta, että tavaraa tulee mukavasti eikä rajaisia ole.
Jos selvästi kuivempi 7130 alkaa murskautua puimakelalla, ei kai siinä muutakaan ole, kun herkistelee sen vaihtosysteemin ja vippaa valupyörät toisin päin ja hihnankiristimen, toimii se vaihtosysteemi ja kiristin sitten taas 20 vuotta ilman puuttumista. Kyllä pieni haaste pitää mielenkin virkeänä. Kuivurikin on kääritty teippiin ja sitten vielä viimeistelty pakkausmuovilla, sillä venyvällä.
-SS-
-
Kyllä pieni haaste pitää mielenkin virkeänä. Kuivurikin on kääritty teippiin ja sitten vielä viimeistelty pakkausmuovilla, sillä venyvällä.
-SS-
:D :D ;D
-
Nyt tyypitin Proximo-rapsin. Äsken illan kasteen tullessa kosteus oli 14,5%. Puintisäädöt hain varstasiltaa neljä reikää auki vilja-asetuksesta, seulat niin kiinni kuin sain ähkittyä, varsinkin jatkeen suljin ihan tasaiseksi. Ilmaa noin viljan asetuksella, ehkä kierroksen pyöräytin löysemälle. Silppuri toimi hyvin normiasetuksella.
Reikien paikkaamisessa ja muussa säädössä meni tämä iltapäivä, niitä valoa päästäviä rakoja oli pöydässä, säiliössä, seuloilla, pohjakouruissa. Uusin seulaston yhden tiivistelevynkin, kun oli semmoinen kiveräksi rullautunut. Teippasin jopa pöydän isot vedenpoistoreiät.
Mustia siemeniä ei mullasta enää löytynyt, ei kai niitä sitten mennyt, puhtaus voisi olla parempi, pientä korrenpätkää löytyy. Syy lienee liian kova puintikelan nopeus, keltaisia haljenneita jonkin verran ilmestyi säiliöön.
Otin ämpäriin vähän ja kuvasin, olen nähnyt roskaisempaakin rapsia noissa Youtube-videoissa.
(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_23092016A.jpg)
Muuten ajaminen oli melko helppoa, Claas kaatokelan piikit nyt takertuvat ihan niihin rapsin latvoihin, olen nähnyt niitä salaojaputkiviritelmiä juurikin sitä vastaan suunnitellun. Sampossa on huomattavasti parempi lautakaatokela. Sitä olen nyt vähän ihmetellyt, että miksi kaikki ajavat niin hiljaa öljykasvissa ? Kokeilin eri nopeuksia, enkä ainakaan tukkeutumista havainnut, muutama möyyäys jos tarkkaan kuunteli. Eikös rapsilla voisi päästellä kovaakin, kun vaan ne latvat katkotaan sinne puimuriin, eikö ?
Sadosta ei osaa sanoa vielä mitään, mutta kyllä se yli 800 kiloa on, ja tuon palan olivat tirpat jo varistaneet. Filmiä en tallentanut, koska kännykässä oli 15% akkua enää jäljellä, ei suostunut kuvaamaan.
-SS-
Komeeta tavaraa, anna mennä vaan.
Puintiväli saa olla tosi iso, valmiit palot tulee puitua suurimmaksi osaksi jo pöydällä ja syöttökuljettimella. Kelalla käynti on vaan viimeinen silaus.
-
Haljenneet siemenet alentavat hintaa (seulonta % kasvaa). Saattaisi saada hyvän palkan kelan nopeuden alentamisesta jos se nyt rikkoo siemeniä. Itse käytän kelanopeutena +/- 600r/min (60cm halkaisijallinen kela) ja puintivälinä 20-25mm. Vastaisi suunnilleen 800r/min Claasin 45cm kelalle.
Joo unohdan tältä syksyltä tuon nopeuden alentamisen.
Tuossa sarjapyöräsysteemissä on melko yksinkertaista vaihtaa kahden nopeusalueen välillä. Irrotetaan hihnansuoja, on siinä muutama pultti, joissa joutuu ruostuneissa kierteissä kikkailemaan. Sitten haetaan joku putkenpätkä ja väännetään kiristin pois lovestaan. Se jatko tarvitaan, koska työasento on suoralla kädellä kurkotellen peltien takaa.
Sitten kun leveä hihna on löysänä, laihdutetaan 40 kg painoa pois, sitten uidaan lokasuojan ja pyörän välistä siirtämään hihna siihen vierekkäiselle pyöräparille. Kiristyspyörän vivusto pitää sitten asetella toiseen reikään, jotta muuttunut kokonaiskehä kompensoituu. Ja sitten kangella kiinni ja suojukset paikalleen. On siinä semmoinen aamupäivän homma. Mutta nuo pyörät ovat nyt asennossa 1200 & 1500 kierrosta.
Eli nyt sitten kun pitää vaihtaa niitä pyöriä akselilta toiselle ja ulkoa sisälle, siinä meneekin sitten jo aikaa. Suosittelen lokasuojan, alasuojapellin rungon ja pellin poistamista, pyörän poisto, sekä vaihteiden sekä kytkimen tangot. Niin sitten pääsee käsietäisyydelle. Ensin irrotetaan silppurin hihna. Sitten silppurin hihnapyörä, joka on isompi kuin perhepizza ja painaa varmaan jonkun 40 kiloa. Valupyörä on pop. Pulttipyssyä ,pääsee isoa keskipulttia aukaisemaan, varmaan jokin 3/4" iskevä pulttipyssy on ihan OK. Mutta sitä ei sanota missään, onko vasenkierre, siinäpähän katkot pultin, ennen kuin löydät senkin vastauksen, josko vaikka on. Sen jälkeen kolme mutteria auki olkikelan sekä kolme puintikelan kiinnistyslaipasta. Nostelet niitä valurautalimppuja pois, talvirenkaan vaihto nousee aivaan uusiin sfääreihin tässä, eivät ole alumiinia kas. Myös kiristinpyörä ja siihen liittyvä jatkopalaputkenpätkä ja kiinitys vivustoon on irrotettava. Kumpikin pyöränippu (2 kpl 3-urahihnapyörä) siis on hoideltava erikseen irti. Sitten katsotaan kaaviota ja ihmetellään, ja asetellaan limput (numeroitu 1..4) takaisin. Kiristintä ihmetellään ja asetellaan tarpeellisiin reikiin a..c, vastaavasti kaavion mukaan.
Kasataan koko homma ja mennään sen jälkeen lääkärille hankkimaan kortisonipiikkiä selkään.
Selvästikin alkoi kaikki korpeemaan, koska äskön tuossa rasvailin; ja Mato yhdenkäden prässi on aika krapeli uutta patruunaa laittaa sisään. Se lukitus aukeaa itsekseen ja työntää tuubillisen rasvaa taskuun, juuri kun on saamassa kierteen ottamaan siihen päätykappaleeseen. Sitten toisen tuubin hakemisen jälkeen kun pääsee Claassia rasvaamaan, niin alkaa oikeastaan kunnolla tympiä ne sivupellistön isot kioskiluukut. Sitten saksalainen vaginapää on laittanut isot suojapellit joka paikkaan, ja nipan pienen reiän taakse juurikin 6 cm päähän. Sitten kun kerrankin rasvaa pitävän suukappaleen on saanut kiinni ja paineet sisään niin yritäpä vetää pois suoraan. Ei lähde, ei niin millään. Pyörittelet ja pyörittelet, lopuksi ei auta kuin napautus taltalla ja vasaralla, onneksi pääsi lyömään. Säiliön takana ylhäällä, tyhjennystorven käyttöakselin nippa, en rasvaa jälleenkään. En ole mikään käärme-ihminen.
-SS-
-
Oliskahan sillä Galeran satoa alentavalla vaikutuksella jotain perää.Nimittäin ilman galeraa lähes 20prosua
paree sato.
-
Joo unohdan tältä syksyltä tuon nopeuden alentamisen.
Tuossa sarjapyöräsysteemissä on melko yksinkertaista vaihtaa kahden nopeusalueen välillä. Irrotetaan hihnansuoja, on siinä muutama pultti, joissa joutuu ruostuneissa kierteissä kikkailemaan. Sitten haetaan joku putkenpätkä ja väännetään kiristin pois lovestaan. Se jatko tarvitaan, koska työasento on suoralla kädellä kurkotellen peltien takaa.
Sitten kun leveä hihna on löysänä, laihdutetaan 40 kg painoa pois, sitten uidaan lokasuojan ja pyörän välistä siirtämään hihna siihen vierekkäiselle pyöräparille. Kiristyspyörän vivusto pitää sitten asetella toiseen reikään, jotta muuttunut kokonaiskehä kompensoituu. Ja sitten kangella kiinni ja suojukset paikalleen. On siinä semmoinen aamupäivän homma. Mutta nuo pyörät ovat nyt asennossa 1200 & 1500 kierrosta.
Eli nyt sitten kun pitää vaihtaa niitä pyöriä akselilta toiselle ja ulkoa sisälle, siinä meneekin sitten jo aikaa. Suosittelen lokasuojan, alasuojapellin rungon ja pellin poistamista, pyörän poisto, sekä vaihteiden sekä kytkimen tangot. Niin sitten pääsee käsietäisyydelle. Ensin irrotetaan silppurin hihna. Sitten silppurin hihnapyörä, joka on isompi kuin perhepizza ja painaa varmaan jonkun 40 kiloa. Valupyörä on pop. Pulttipyssyä ,pääsee isoa keskipulttia aukaisemaan, varmaan jokin 3/4" iskevä pulttipyssy on ihan OK. Mutta sitä ei sanota missään, onko vasenkierre, siinäpähän katkot pultin, ennen kuin löydät senkin vastauksen, josko vaikka on. Sen jälkeen kolme mutteria auki olkikelan sekä kolme puintikelan kiinnistyslaipasta. Nostelet niitä valurautalimppuja pois, talvirenkaan vaihto nousee aivaan uusiin sfääreihin tässä, eivät ole alumiinia kas. Myös kiristinpyörä ja siihen liittyvä jatkopalaputkenpätkä ja kiinitys vivustoon on irrotettava. Kumpikin pyöränippu (2 kpl 3-urahihnapyörä) siis on hoideltava erikseen irti. Sitten katsotaan kaaviota ja ihmetellään, ja asetellaan limput (numeroitu 1..4) takaisin. Kiristintä ihmetellään ja asetellaan tarpeellisiin reikiin a..c, vastaavasti kaavion mukaan.
Kasataan koko homma ja mennään sen jälkeen lääkärille hankkimaan kortisonipiikkiä selkään.
Selvästikin alkoi kaikki korpeemaan, koska äskön tuossa rasvailin; ja Mato yhdenkäden prässi on aika krapeli uutta patruunaa laittaa sisään. Se lukitus aukeaa itsekseen ja työntää tuubillisen rasvaa taskuun, juuri kun on saamassa kierteen ottamaan siihen päätykappaleeseen. Sitten toisen tuubin hakemisen jälkeen kun pääsee Claassia rasvaamaan, niin alkaa oikeastaan kunnolla tympiä ne sivupellistön isot kioskiluukut. Sitten saksalainen vaginapää on laittanut isot suojapellit joka paikkaan, ja nipan pienen reiän taakse juurikin 6 cm päähän. Sitten kun kerrankin rasvaa pitävän suukappaleen on saanut kiinni ja paineet sisään niin yritäpä vetää pois suoraan. Ei lähde, ei niin millään. Pyörittelet ja pyörittelet, lopuksi ei auta kuin napautus taltalla ja vasaralla, onneksi pääsi lyömään. Säiliön takana ylhäällä, tyhjennystorven käyttöakselin nippa, en rasvaa jälleenkään. En ole mikään käärme-ihminen.
-SS-
Joskus tulee sellainen kerettiläinen ajatus päähän, ettei Porilainen se kaikkein huonoin olekaan ihan joka kohdasta. Tosin levällään se on taaskin, kytkimen pääsylinteri alkoi tiputtaa. Ja selkä ollu viikon sökönä; rypsit olis terveellä miehellä laarissa ja salaojahommat alussa, mut tällä viikolla ei sitten tehtykään mitään. Jos maanantaiksi vähän tokenis, parille poutapäivälle olis vielä tilaus...
-
Oliskahan sillä Galeran satoa alentavalla vaikutuksella jotain perää.Nimittäin ilman galeraa lähes 20prosua
paree sato.
Josko kuormaan tuli 20-prossaa rikansiemeniä.
-
Sekin maharollista.
-
Joo unohdan tältä syksyltä tuon nopeuden alentamisen.
Tuossa sarjapyöräsysteemissä on melko yksinkertaista vaihtaa kahden nopeusalueen välillä. Irrotetaan hihnansuoja, on siinä muutama pultti, joissa joutuu ruostuneissa kierteissä kikkailemaan. Sitten haetaan joku putkenpätkä ja väännetään kiristin pois lovestaan. Se jatko tarvitaan, koska työasento on suoralla kädellä kurkotellen peltien takaa.
Sitten kun leveä hihna on löysänä, laihdutetaan 40 kg painoa pois, sitten uidaan lokasuojan ja pyörän välistä siirtämään hihna siihen vierekkäiselle pyöräparille. Kiristyspyörän vivusto pitää sitten asetella toiseen reikään, jotta muuttunut kokonaiskehä kompensoituu. Ja sitten kangella kiinni ja suojukset paikalleen. On siinä semmoinen aamupäivän homma. Mutta nuo pyörät ovat nyt asennossa 1200 & 1500 kierrosta.
Eli nyt sitten kun pitää vaihtaa niitä pyöriä akselilta toiselle ja ulkoa sisälle, siinä meneekin sitten jo aikaa. Suosittelen lokasuojan, alasuojapellin rungon ja pellin poistamista, pyörän poisto, sekä vaihteiden sekä kytkimen tangot. Niin sitten pääsee käsietäisyydelle. Ensin irrotetaan silppurin hihna. Sitten silppurin hihnapyörä, joka on isompi kuin perhepizza ja painaa varmaan jonkun 40 kiloa. Valupyörä on pop. Pulttipyssyä ,pääsee isoa keskipulttia aukaisemaan, varmaan jokin 3/4" iskevä pulttipyssy on ihan OK. Mutta sitä ei sanota missään, onko vasenkierre, siinäpähän katkot pultin, ennen kuin löydät senkin vastauksen, josko vaikka on. Sen jälkeen kolme mutteria auki olkikelan sekä kolme puintikelan kiinnistyslaipasta. Nostelet niitä valurautalimppuja pois, talvirenkaan vaihto nousee aivaan uusiin sfääreihin tässä, eivät ole alumiinia kas. Myös kiristinpyörä ja siihen liittyvä jatkopalaputkenpätkä ja kiinitys vivustoon on irrotettava. Kumpikin pyöränippu (2 kpl 3-urahihnapyörä) siis on hoideltava erikseen irti. Sitten katsotaan kaaviota ja ihmetellään, ja asetellaan limput (numeroitu 1..4) takaisin. Kiristintä ihmetellään ja asetellaan tarpeellisiin reikiin a..c, vastaavasti kaavion mukaan.
Kasataan koko homma ja mennään sen jälkeen lääkärille hankkimaan kortisonipiikkiä selkään.
Selvästikin alkoi kaikki korpeemaan, koska äskön tuossa rasvailin; ja Mato yhdenkäden prässi on aika krapeli uutta patruunaa laittaa sisään. Se lukitus aukeaa itsekseen ja työntää tuubillisen rasvaa taskuun, juuri kun on saamassa kierteen ottamaan siihen päätykappaleeseen. Sitten toisen tuubin hakemisen jälkeen kun pääsee Claassia rasvaamaan, niin alkaa oikeastaan kunnolla tympiä ne sivupellistön isot kioskiluukut. Sitten saksalainen vaginapää on laittanut isot suojapellit joka paikkaan, ja nipan pienen reiän taakse juurikin 6 cm päähän. Sitten kun kerrankin rasvaa pitävän suukappaleen on saanut kiinni ja paineet sisään niin yritäpä vetää pois suoraan. Ei lähde, ei niin millään. Pyörittelet ja pyörittelet, lopuksi ei auta kuin napautus taltalla ja vasaralla, onneksi pääsi lyömään. Säiliön takana ylhäällä, tyhjennystorven käyttöakselin nippa, en rasvaa jälleenkään. En ole mikään käärme-ihminen.
-SS-
Joskus tulee sellainen kerettiläinen ajatus päähän, ettei Porilainen se kaikkein huonoin olekaan ihan joka kohdasta. Tosin levällään se on taaskin, kytkimen pääsylinteri alkoi tiputtaa. Ja selkä ollu viikon sökönä; rypsit olis terveellä miehellä laarissa ja salaojahommat alussa, mut tällä viikolla ei sitten tehtykään mitään. Jos maanantaiksi vähän tokenis, parille poutapäivälle olis vielä tilaus...
Kolme tarviis, teränkäytön kartiolaakerit jonnikasta uupunu...jaa kaatokelan variaattorinkin laakerit rallattaa...eee...miks kolakuljettimen kola kulkee vinossa... kaatokelan variaattorin hihnan pujotin akselilleen laakerin reiästä, ei tarvinnu irrotella alempaa akselia ollenkaan.
-
Kuivuri täyttyy. 7130 puintikosteus karvan vaille 10%. Oli jo pahasti varissut kolmanneksella pellosta.
Kolme Sampoa ja meikän Claas rouskuteltiin tämä päivä öljykasvia. Voitin ainakin Sampo 600: n vauhdissa. Sivuterä toimi hyvin kerran ajoin tollon kolakuljettimeen. Oli se raita missä ei ollut klamoxia. Märkä rikka tahtasi kolan väliin.
-SS-
-
miks kolakuljettimen kola kulkee vinossa
Toinen ketju hypännyt vetorattaalla yhden hampaan yli.
-
On se helppoo, se palkinto....
juuri niinkuin minä ja Köntys ennustimmekin!
-
Toimiiko tää raina kellään, mä en saa tätä ainakaan tästä linkistä toimimaan :-\
(http://i9.aijaa.com/t/00180/14252541.t.jpg) (http://aijaa.com/7Tiu5E)
Tässä sulle, Köntys.
(https://dl.dropboxusercontent.com/u/49069272/Rapsin%20Puinti%202016.jpg) (https://dl.dropboxusercontent.com/u/49069272/2016%20rapsi/Rapsin%20puintia%202016%20480px.mp4)
-SS-
-
Ihan hyvin sujuu.... Mutta kaatokela saattaa varistaa kun noin syvällä käy. Noin tasaisessa kasvustossa riittäisi pelkkä latvojen hipelöinti.
-
Ihan hyvin sujuu.... Mutta kaatokela saattaa varistaa kun noin syvällä käy. Noin tasaisessa kasvustossa riittäisi pelkkä latvojen hipelöinti.
Jeps ylempänä pidinkin, varsinkin vastakaltevassa, mutta kun toisessa kädessä on kännykkä ja toisessa ohjauspyörä, ei paljon Claas pallovipua päässyt hipelöimään. Huomasit varmaan sen oikeassa pöydän kulmassa olevan pahnatollon. Siihen pitää laittaa joku pellinpala, koska se Claasin oma reiän tukkiva suojuspelti on poistettu pystyterän kammen takia. Laittaisin ehkä Sampon tyylisen pystypellin, jossa on pokkaus terän päälle päin, siis sisään päin. Tällöin pystyssä olevat korret eivät tartu siihen aukon reunaan ja jää siihen kaksin kerroin. Mutta pois tarvi ottaa vain säiliötä tyhjentäessä.
Varisemistappioita olivat tarkat silmät katselemassa ei montaa siementä löytynyt, muutakuin lintujen istumapuiden kohdalla, ja ennen puimakoneen menoa. Sanoisin, että isommat tappiot tuossa syntyivät puintikelalla, eli puolikkaat ja kuoret lensivät ilman mukana pois. Harva haljennut pääsi tankkiin asti. Mutta se puintikela nyt oli se mikä se oli. Ehkä ensi kesänä sitten vaihdan pyörästöt siihen sarjaan , että saa 1000/ 1200 kierrosta vain hihnan siirtelyllä, niin 1000 kierrosta olisi ehkä kelvollinen kompromissi.
Varstasilta oli lähinnä ala-asennossa.
-SS-
-
No juuu....
Kaikkee se öljykasvihulluus teettää.
Palkintona 400-700e hehtaarilta.
Mielipuolisen hihityksen kanssa otin sulle kuvan,
siksi lipsahti vähän vinoon.
(http://www.viistonninen.com/muut/Taynna_Rapsia.jpg)
1500 kg tyhjennykseen 58 aarin välein. Hi-hi-hi-hi...
-SS-
-
(http://www.viistonninen.com/muut/Taynna_Rapsia.jpg)
1500 kg tyhjennykseen 58 aarin välein. Hi-hi-hi-hi...
-SS-
Respect. ;D
800 €/ha...
-
Ihan hyvin sujuu.... Mutta kaatokela saattaa varistaa kun noin syvällä käy. Noin tasaisessa kasvustossa riittäisi pelkkä latvojen hipelöinti.
Jeps ylempänä pidinkin, varsinkin vastakaltevassa, mutta kun toisessa kädessä on kännykkä ja toisessa ohjauspyörä, ei paljon Claas pallovipua päässyt hipelöimään. Huomasit varmaan sen oikeassa pöydän kulmassa olevan pahnatollon. Siihen pitää laittaa joku pellinpala, koska se Claasin oma reiän tukkiva suojuspelti on poistettu pystyterän kammen takia. Laittaisin ehkä Sampon tyylisen pystypellin, jossa on pokkaus terän päälle päin, siis sisään päin. Tällöin pystyssä olevat korret eivät tartu siihen aukon reunaan ja jää siihen kaksin kerroin. Mutta pois tarvi ottaa vain säiliötä tyhjentäessä.
Varisemistappioita olivat tarkat silmät katselemassa ei montaa siementä löytynyt, muutakuin lintujen istumapuiden kohdalla, ja ennen puimakoneen menoa. Sanoisin, että isommat tappiot tuossa syntyivät puintikelalla, eli puolikkaat ja kuoret lensivät ilman mukana pois. Harva haljennut pääsi tankkiin asti. Mutta se puintikela nyt oli se mikä se oli. Ehkä ensi kesänä sitten vaihdan pyörästöt siihen sarjaan , että saa 1000/ 1200 kierrosta vain hihnan siirtelyllä, niin 1000 kierrosta olisi ehkä kelvollinen kompromissi.
Varstasilta oli lähinnä ala-asennossa.
-SS-
Mulla varstasilta aika alhaalla ja kelan nopeus tais olla sama ku herneellä, eli 650. Tuota alemmas ei mee, ellei ota alennuslaatikkoa käyttöön. Sellainen varustekin tuohon omaan ruksattu, turha laatikko omiin puinteihin mutta ompahan mukana ku nunnan ... Näyttää toimivan loistavasti noinkin, joten turhaan kai muklaat. Puhdasta tulee eikä puintitappioita, ajonopeutta ei tuosta kuvan mukaisesta kannattane enää kovin ahnehtia isommaksi ettei tuu käsitöitä puintikelaa aukoessa. Mieluummin näillä "erikoiskasveilla" rauhassa kuin äärirajoilla.
-
miks kolakuljettimen kola kulkee vinossa
Toinen ketju hypännyt vetorattaalla yhden hampaan yli.
Niin oli tehnyt, yläakselin oli mankeloinut rattaiden välin täyteen olkea ja heinän putua, pilkonta pikkurälläkän suoralla teräspunoslaikalla, hyvin pölisee...
-
No juuu....
Kaikkee se öljykasvihulluus teettää.
Palkintona 400-700e hehtaarilta.
Mielipuolisen hihityksen kanssa otin sulle kuvan,
siksi lipsahti vähän vinoon.
(http://www.viistonninen.com/muut/Taynna_Rapsia.jpg)
1500 kg tyhjennykseen 58 aarin välein. Hi-hi-hi-hi...
-SS-
Kyllä lähtee!
Kaiken se ottaa mut kaiken se antaakin.
-
Toimiiko tää raina kellään, mä en saa tätä ainakaan tästä linkistä toimimaan :-\
(http://i9.aijaa.com/t/00180/14252541.t.jpg) (http://aijaa.com/7Tiu5E)
Tässä sulle, Köntys.
(https://photos-6.dropbox.com/t/2/AABCxBdbZfPKZC1tMGGggOifuRy_04fVl_9xEG0afchP0w/12/49069272/jpeg/32x32/3/1474812000/0/2/Rapsin%20Puinti%202016.jpg/EJ-o2CUYwq8BIAIoAg/o9oSYHVP7USiMxzKV3jjEmmFuFZr4lCws68Q65HtGy4?size_mode=3&dl=0&size=1280x960) (https://www.dropbox.com/s/xekpu3x0m8qeeek/Rapsin%20puintia%202016%20480px.mp4?dl=0)
-SS-
(http://www.clipartkid.com/images/85/thumbs-up-smiley-emoticon-bL8pQV-clipart.png)
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Paljoks sulla oli? 40ha muistaakseni?
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Ens vuonna SKN ja Anakin laittaa puolet rypsille :)
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Paljoks sulla oli? 40ha muistaakseni?
ei ollu
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Ens vuonna SKN ja Anakin laittaa puolet rypsille :)
no ei ihan puolii ollu,mut kumminki
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Ens vuonna SKN ja Anakin laittaa puolet rypsille :)
no ei ihan puolii ollu,mut kumminki
Jaa sullako jo oli, miten jumalaton sato sulle siunaantui?
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Ens vuonna SKN ja Anakin laittaa puolet rypsille :)
no ei ihan puolii ollu,mut kumminki
Jaa sullako jo oli, miten jumalaton sato sulle siunaantui?
Juliettii oli
Karvan vajaa 2000 kiloo hehtaarilt
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Ens vuonna SKN ja Anakin laittaa puolet rypsille :)
no ei ihan puolii ollu,mut kumminki
Jaa sullako jo oli, miten jumalaton sato sulle siunaantui?
Juliettii oli
Karvan vajaa 2000 kiloo hehtaarilt
Säähän oo aika guru :D
-
Rypsivuosi oli vähintääkin loistava😎😎😎
Ens vuonna SKN ja Anakin laittaa puolet rypsille :)
no ei ihan puolii ollu,mut kumminki
Jaa sullako jo oli, miten jumalaton sato sulle siunaantui?
Juliettii oli
Karvan vajaa 2000 kiloo hehtaarilt
Säähän oo aika guru :D
näkee sit ku myy,paljoks sitä tarkalleen tuli
-
Rapsin puinti alkoi eilen. Yllättävää puinnissa oli että tuulta tarvittiin huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. 100r/min puhaltimelle lisää niin alkoi tulla siistiä tavaraa säilöön.
Puintikosteus 10-11%.
-
Hyvän näköistähän tuo on ja satoakin varmaan reilu kolme tonnia ,lakoakin sopivasti tärkeintä on kukinnan
ajan pysyä pystössä sen jälkeen pitääkin lakoontua ei sieltä muuten satoa tule.
Kyllä SS kylvää ensivuonnakin ,kun pitkä talvi on ensin muistin tyhjentänyt ruiskutuksista ja kaalikoista.
Tottakai kylvää ja raportoi tänne. 3 tonnia savikossa vaatii kaulaan saakka olevan kasvuston ja lähemmäs 200kg N. Muistelen että tuossa ei sitä määrää ole. Kuvasta voisi ajatella 2500-2600kg. Toisaalta helposti tulee julkaistua kuvat niistä parhaista kohdista ;)
Näyttäisi, että isäukko osui ennusteessa kohdalleen täydellisesti. Voisi luulla, että pedanttinen kasvinsuojelu ei ehkä annakaan loppuviimeksi kovin paljon tulosta, se masentaa vähän, kun ei tiedä, mikä oikeastaan olisi ollut se välttämättömin kasvinsuojelu, ja mikä on turhaa.
Jälkiviisastelut, täydennä tähän: _______________________________________________________
Clearfield DK 7130 CL rapsin hehtaarisato näyttäisi olevan 2660 kg/ha 9.5 % kosteana. Proximo kevätrapsin sato on pienempi, 2200 kg/ha 11 % kosteana.
Kun Peltotuki Prossa katsoo tuottoa, kääntyy tilanne Proximon osalta jopa paremmaksi. On kuitenkin muistettava, että CL - rapsissa käytin Targa Superia varmistamaan voimakkaan juolavehnäsaastunnan torjunnan onnistumisen, lisäksi runsas valvatti- ja ohdakepesäke tapettiin kalleista kalleimmalla Matrigonilla, Clamoxin lisäksi, siis. Proximo käytännössä pelkällä kännä- ja tautiaineella (pohjavesialue).
Mutta CL kasvusto oli pohjia myöten täysin puhdas, siitä olen erittäin tyytyväinen. Proximo oli reheväkasvuinen ja aikainen, aluksi. Sitten madot ja muut öhtiäiset vaivät kukinnalta terän. Se saattoi olla syy sadon vähäisempään määrään, pidemmästä korresta ja laosta huolimatta. Peitti kuitenkin rikat kohtuullisen hyvin. Vesiheinä ja matara kiusasivat muutamana laikkuna vähän.
Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, Peltotuen sato-odotuksen yli sekä lähes samalle tasolle kuin kovemmin lannoittaneet ovat saaneet. Rasvaprosentit ja roskat ym. vaikuttanevat hintaan, mutta sekoitin nämä kaksi lajiketta toisiinsa, eli laatu on nyt sitten yhteinen kummallakin.
Vehnänjyviä tuli puimurista kuormaan unohdin tyhjätä säiliönpohjan peltoon eivät kai ne hylkyä aiheuta ? Nyt sitten kuivuria säätämään. Hygrostaatin asetus, herättää kysymyksiä. Lienee pakko ruuvata johdot jotenkin irti ja käyttää käsin. Esipuhdistin toimii 1.5 mm:n raolla läppään. Hiukankin enemmän auki, niin kasa rupeaa mustenemaan. Alaimuri nostaa lidunpätkiä hyvin. Ei vaikeuta siemenien virtaamista. Syöttimet ovat tiiviit, toistaiseksi. Puhalluksen kuristus on tämän päivän homma, ja puhaltelen tuuletusta ennen kuin tulee oikein kylmä ja kuulakas yö, niin voisi koettaa öljypoltintakin päälle. Ainoa isompi vuoto oli kaatosuppilon luukun sivuilta. Sitä on vaikeampi tiivistääkin. Pitää liimata joku huulitiiviste siihen ensi kesäksi. Onneksi orja imuroi montun huolellisesti.
-SS-
-
Niin ne taas yhdelle tilalle öljyrahat alkoi virtaamaan. Kuivauksessa olen kyllä hygrostaattia käyttänyt ,vähän
voi kostiammalle kääntää mitä viljalla ,kun tahtoo lopussa kuivua joutuimmin. Öljypolttimeen vain pienempi
suutin ,että saa lämmöt pysymään noin 60-70 asteen välillä.
-
Kävi mielessä, miten ton yhden suurtilalisen, joka kylvi 500ha rypsiä? Jos hänkin ottaa keskimäärin yli 2tHa se voi olla tuottoisaa
-
Kävi mielessä, miten ton yhden suurtilalisen, joka kylvi 500ha rypsiä? Jos hänkin ottaa keskimäärin yli 2tHa se voi olla tuottoisaa
Jos 5 hehtaarilta ottaa rypsiä saman yli 2 tn ha, niin hehtaarikohtainen tuottohan on ihan sama kuin 500 hehtaarilla.
-
Kävi mielessä, miten ton yhden suurtilalisen, joka kylvi 500ha rypsiä? Jos hänkin ottaa keskimäärin yli 2tHa se voi olla tuottoisaa
Jos 5 hehtaarilta ottaa rypsiä saman yli 2 tn ha, niin hehtaarikohtainen tuottohan on ihan sama kuin 500 hehtaarilla.
No ei se kyllä ole ollenkaan sama.
-
Täälläkin kollegat ovat puineet rapseja. Kosteudet vaihdelleet 10-16 välillä, mutta satotaso on ollut pettymys, semmoista 1500 kiloa keskimäärin on tullut.
Kyllä tässä kasvoi omat paineet niin valtaviksi, että vein minäkin puimurin rapsilaihoon. Puoli tankkia puin ja otin välillä puintikosteuksia ylös. Vaihteli 18 ja 20 välillä. Tulin siihen tulokseen, että jos kolmen viikon poudan jälkeen ollaan vielä 20 kosteuksissa, niin siemenet ei vaan ole valmiita. Murskausanalyysi kertoo mielestäni samaa. Kaiken kaikkiaan tuli sellainen vastenmielinen fiilis koko hommaa kohtaan.
Niinpä ajoin puimurin talliin ja päätin, että puintikelejä tulee vielä joskus lokakuussa ja jos ei tule, niin saa sitten olla siellä. Kyllä noi viime vuotiset kokemukset oli sellaiset, että paskaa tavaraa ei tuolta kannata siiloon haalia. Täytyy olla kunnollista, muuten ei tule mitään.
-
Proximosta samat aatokset kuin kylmiksellä. Kun odotutti Proximoa, niin DeKalbin 7130 pääsi melkein ylikypsäksi. Proximo toisaalta valmistui nopeasti, perjantaina 14.5 % , lauantaina 11% . Eli pari lisäpäivää näin lämpimällä pudottaa jopa 5% - yksikköä kosteuksia.
Sanoisin et monella on ollut Smillaa, on aikainen ja kiitelty. Se voisi olla pohjavesialueelle seuraava ehdokas.
Ja kun sen kylvötiheyden kanssa pihdataan, olihan MTT : llä kylvötiheyskokeita, ja harvin kylvö oli korkeimmalla lehtivihreällä ja enimmillä rikkasiemenillä. Sain myös yhdeltä Proximon kanssa harrastaneelta vinkin, että 10 kiloakaan ei ole liikaa. Että sivuhaarojen rakentaminen tekisi epätasaista tuleentumista ?
-SS-
-
Ja kun sen kylvötiheyden kanssa pihdataan, olihan MTT : llä kylvötiheyskokeita, ja harvin kylvö oli korkeimmalla lehtivihreällä ja enimmillä rikkasiemenillä. Sain myös yhdeltä Proximon kanssa harrastaneelta vinkin, että 10 kiloakaan ei ole liikaa. Että sivuhaarojen rakentaminen tekisi epätasaista tuleentumista ?
-SS-
Vahvistan tämän. Mullahan meni kylvöt persiilleen, kun Simultalla kylvömäärän säätäminen on lottoarvontaan verrattavaa toimintaa. Alkuun meni noin 10 kg/ha, sitten ei juuri mitään ja lopuksi tavoittelemani 5-6 kg. Tuon ei juuri mitään-osuuden kylvin uudestaan. 10 kg:lla kylvetty oli tasisesti tuleentunutta ja puhdasta, mutta puolet pienemmällä määrällä kylvetty kirjavaa ja roskaista. Sadon määrässä ei mitään selvää eroa ollut havaittavissa, samaan tahtiin säiliö täyttyi. Kukkamullassa voi 4-5 kg riittää, mutta savimaalla ei kannata siemenissä säästellä.
-
minäkin vahvistan. tänään aloitettu proximot. mielestäni kasvusto oli jopa liian tiheä 4.5 kilon siemenmäärällä kun sai nappistartin. kaalikoit kimppuun ja päälle 5 viikon kukinta --> epätasaista on. osa valmiita varisemaan ja osassa lehtivihreät liian korkealla.
pois ajan tämän ensimmäisen kylvön nyt, mutta 25 ha jää dsottamaan kun kylvetty vasta 20.5. se kärsi myös pahoin kaalikoista, mutta kukki vain kolme viikkoa sillai napakasti, toisin kuin tämän päiväinen puinti joka kukki laimeasti, mutta 5 vk.
huomenna tulee ilpo päisteelle ni nähdään mitä kisaan tulee tulokseksi. tämän päivän kertymän mukaan odotan lievää pettymystä. toisaalta mitkä oli tunnelmat kesäkuussa niin tähänkin tulemaan pitäisi olla todella tyytyväinen.
-
Omat kylvöt reilulla 6 kilolla ja tuntuisi liian tiheältä, ei ole laossa vaan sillain sopivasti kenollaan. Epätasaisuus on täälläkin silmiin pistävää, juuri Joosepin kuvailemalla tavalla. Eikä voi kaikesta syyttää peurojakaan, ei noissa tuorreissa oksissa ole välttämättä syöntijälkiä havaittavissa. Mun mielestäni taimettuminenkin meni ihan ok, kun tuli ne sateet päälle. Kyllä tässä on matkan varrella tapahtunut jotain, mitä lie, kaalikoitko?
Tosta Smillasta oli kollegan kokemus juurikin 10 asteen puintikosteus, mutta satotaso vain 1,5 tonnia. Tarkempia tietoja ei ole toistaiseksi antaa kasvukauden havainnoista.
-
Ja kun sen kylvötiheyden kanssa pihdataan, olihan MTT : llä kylvötiheyskokeita, ja harvin kylvö oli korkeimmalla lehtivihreällä ja enimmillä rikkasiemenillä. Sain myös yhdeltä Proximon kanssa harrastaneelta vinkin, että 10 kiloakaan ei ole liikaa. Että sivuhaarojen rakentaminen tekisi epätasaista tuleentumista ?
-SS-
Vahvistan tämän. Mullahan meni kylvöt persiilleen, kun Simultalla kylvömäärän säätäminen on lottoarvontaan verrattavaa toimintaa. Alkuun meni noin 10 kg/ha, sitten ei juuri mitään ja lopuksi tavoittelemani 5-6 kg. Tuon ei juuri mitään-osuuden kylvin uudestaan. 10 kg:lla kylvetty oli tasisesti tuleentunutta ja puhdasta, mutta puolet pienemmällä määrällä kylvetty kirjavaa ja roskaista. Sadon määrässä ei mitään selvää eroa ollut havaittavissa, samaan tahtiin säiliö täyttyi. Kukkamullassa voi 4-5 kg riittää, mutta savimaalla ei kannata siemenissä säästellä.
Tuo meidän Trapper hybridirapsi kukki noin kuukauden ajan päättyen noin 26 heinäkuuta. Niistä viimeisistä kukista ei kuitenkaan enää kehittynyt lituja paikoissa, joissa kasvusto oli vahvaa. Heikommin kasvavissa tai kaalikoin syömissä paikoissa lituja tuli viimeisistäkin kukista ja nämä ei olleet valmiita, sadon määrässä ei tosiaan selvää eroa. Puitiin torstaista lauantaihin ja satoa 2,5 tonnin paikkeilla, puintikosteus jotain 15. Roskaa tuli lohkoja ympäri puidessa, kun piti ajaa matalalta tai oli tuoretta, joutui pysähtelemäänkin. Olisi pitänyt säätää kai tuulta lennosta. Keskustan sai puitua helposti, kun ajoi yhtä sivua edestakaisin. Kaikki vain vähän kallellaan itään päin, piti ajaa latvapuolelta. Normaali Sampon jakaja käytössä. Kylvö 6-8 toukokuuta ja typpeä noin 100 kg. Siementä keskimäärin 6 kg, satasarjan Tumen säätö 9-11/100. Puolet syyskynnettyä ja puolet keväällä sängestä kultivoitua. Kirppoja ei ollut, kuoriaisille ja kaalikoille 2 ruiskutusta. Lisäksi Galeraa.
-
Täällä ainakin ne rapsimaat, joissa kaalikoin torjunta epäonnistui, tai ei tehty ollenkaan, alkoi kukkimaan uudelleen. Joten kirjavaa satoa on ainakin niistä odotettavissa.
-
Täällä ainakin ne rapsimaat, joissa kaalikoin torjunta epäonnistui, tai ei tehty ollenkaan, alkoi kukkimaan uudelleen. Joten kirjavaa satoa on ainakin niistä odotettavissa.
Joo kahdeksan ruiskukierrosta ja pimeät käynnit päälle;
ei tuo musta kulta kuivaamossa sitä vammaa sielusta helposti pois ota.
-SS-
-
Tosta Smillasta oli kollegan kokemus juurikin 10 asteen puintikosteus, mutta satotaso vain 1,5 tonnia. Tarkempia tietoja ei ole toistaiseksi antaa kasvukauden havainnoista.
Kaikkea ei aina voi saada yhtaikaa, voisi tähän todeta. Kyllä roskat, vihertävä moska viljaelevaattorin alapään luukussa näkyy Proximossa, ei sekään hienoa ole, vaikka tulisi satoa enempi.
Tuollaista 9-10 välillä kuivaa ja kypsää se on kuin vettä sihisee säiliöön.
-SS-
-
Usein toi öljykasvi tuntuu todella roskaiselta ja miettii, että onko tämä edes kauppakelpoista. Rypsillä ei kuitenkaan ollut koskaan mitään ihmeellisiä rikkavähennyksiä. Ehkä muutama euro meni. Mutta kuivanpuoleista toi tavara saisi olla puidessa, ongelmat vähenisi huomattavasti.
Kyllä tosta rapsista pitäisi tulla aina päälle kaksi tonnia, ei siinä muuten ole mieltä. Kuitenkin pisempi kasvukausi jne. Ei se pelkkä aikaisuus ole riittävä kriteeri valinnalle.
Tosta jälkikukinnasta. Multavimmissa paikoissa Proximo on lykännyt joitakin uusia kukintoja liikkeelle. Kollegalla sama huomio. Mielestäni Proximoa mainostettiin, että sillä ei ole jälkikukintaominaisuutta. Olisiko ollut vielä niin, että se liittyy paremmin hybridilajikkeisiin. Kukintaa on perustelu myös sillä, että loppukesästä typpeä on ollut käytössä liikaa, viittaisi kuivaan alkukesään. Onneksi tota ei ole nyt runsaammin, se harmittaisi vielä enemmän.
-
Kylmis on linjoilla savikan kanssa. Kaamee määrä ruiskutuksia ja kalliita aineita, ainaista vahtimista kylvöstä kuivuriin ja lopputulos on ku lottoa pelais.
-
Kylvömuokkauksella on iso vaikutus valmistumisen tasaisuuteen ,jos kylvöpohja ei ole tasainen ja
riittävän matala ,niin ei kylvösyvyyskään ja itäminen on sitten mitä on. Roskaisuus ei mikään ongelma
clamoxia käytettäessä ,ollut alle 0,5% kun sakkoa menee vasta 3% jälkeen.
-
Kylmis on linjoilla savikan kanssa. Kaamee määrä ruiskutuksia ja kalliita aineita, ainaista vahtimista kylvöstä kuivuriin ja lopputulos on ku lottoa pelais.
Niin monestikko olet savikkaa kylvänyt ,kun noin selvillä tunnut olevan? Itsellä on yhtenä pointtina
viljelymotivaatio ,jota savikka pitää kivasti yllä.
-
miks kolakuljettimen kola kulkee vinossa
Toinen ketju hypännyt vetorattaalla yhden hampaan yli.
Niin oli tehnyt, yläakselin oli mankeloinut rattaiden välin täyteen olkea ja heinän putua, pilkonta pikkurälläkän suoralla teräspunoslaikalla, hyvin pölisee...
Miten se olki sinne yläkola-akselille oikein pääsee?
Alakautta ei varmaankaan. Yläkautta sen täytyy tulla. Viekö kola sen mukanaan, kun puintikelan eteen tulee kasa, vai heittääkö puintikela oljen peräti yläkautta.
Brassijontikoissahan kola kulkee aivan puintikelaa hipoen, mutta kietoivatko ne yläkola-akselin ympärille.
Sampoissahan on joku pelti mukamas estämässä kietoutumista, eikö sen oikeastaan pitäisi jatkua yläkola-akselilta alakola-akselille asti, jolloin oljet eivät pääsisi tippumaan alapuolella olevien kolien päälle, jotka vievät oljet akselin ympärille.
Clayson perheessä on yläkola-akselin ympärillä irtonainen putki, mutta ei sekään estä kietoutumista rattaan ympärille.
Alakola-akselin ympärillehän saa olkea kietotumaan helposti, kun vaan käyttää pakitusta.
-
Ehkä syynä on lyhyt olki ja syöttösormet heittää "kolien väliin" eli osa massasta pääsee/joutuu kolakuljettimen "sisäpuolelle." Tai sitten kolakuljettimen alapää on liikan ylhäällä, syöttöruuvin taakse kertynyt möntti pyörähtää kolan yli, pitäis olla tasainen massavirta, mutta tulvaniittyjen puimailu vaatii oheisliikkeitä.
-
Oliskahan sillä Galeran satoa alentavalla vaikutuksella jotain perää.Nimittäin ilman galeraa lähes 20prosua
paree sato.
Laitoitko kännämyrkyn yhdessä Galeran kanssa
-
Kylmis on linjoilla savikan kanssa. Kaamee määrä ruiskutuksia ja kalliita aineita, ainaista vahtimista kylvöstä kuivuriin ja lopputulos on ku lottoa pelais.
Rypsin kanssa pelaajilla jokainen arpa voittaa :)
-
Ehkä syynä on lyhyt olki ja syöttösormet heittää "kolien väliin" eli osa massasta pääsee/joutuu kolakuljettimen "sisäpuolelle." Tai sitten kolakuljettimen alapää on liikan ylhäällä, syöttöruuvin taakse kertynyt möntti pyörähtää kolan yli, pitäis olla tasainen massavirta, mutta tulvaniittyjen puimailu vaatii oheisliikkeitä.
Mikä puimuri? Onko kolia kuinka harvassa? Esim. vanhoissa 770-Faareissa on vain viisi kolaa, kun uudemmissa vastaavissa on 12.
-
Usein toi öljykasvi tuntuu todella roskaiselta ja miettii, että onko tämä edes kauppakelpoista. Rypsillä ei kuitenkaan ollut koskaan mitään ihmeellisiä rikkavähennyksiä. Ehkä muutama euro meni. Mutta kuivanpuoleista toi tavara saisi olla puidessa, ongelmat vähenisi huomattavasti.
Kyllä tosta rapsista pitäisi tulla aina päälle kaksi tonnia, ei siinä muuten ole mieltä. Kuitenkin pisempi kasvukausi jne. Ei se pelkkä aikaisuus ole riittävä kriteeri valinnalle.
Tosta jälkikukinnasta. Multavimmissa paikoissa Proximo on lykännyt joitakin uusia kukintoja liikkeelle. Kollegalla sama huomio. Mielestäni Proximoa mainostettiin, että sillä ei ole jälkikukintaominaisuutta. Olisiko ollut vielä niin, että se liittyy paremmin hybridilajikkeisiin. Kukintaa on perustelu myös sillä, että loppukesästä typpeä on ollut käytössä liikaa, viittaisi kuivaan alkukesään. Onneksi tota ei ole nyt runsaammin, se harmittaisi vielä enemmän.
Täällä proximolla esiintyi jälkikukintaa vain peurojen tallamalla metsälohkon perukoilla, missä tuho olikin sitten totaalinen, ei mitään puitavaa siinä kohdassa.
Peurat ovat ilmeisesti tallanneet ja kalunneet kasvustoa sitä myöten kun uutta on kasvanut tilalle.
Vastaavan varjoisessa kohdassa lähempänä tietä missä peurat eivät olleet uskaltaneet liikkua kasvusato oli aivan tuleentunutta.
Ne peurat ovat kyllä riesa joka vuosi, mutta rapsilla tuhot selvästi laajempia kuin viljoilla.
Metsästysseurakin on kuin pukki kaalimaan vartijana, suuri peurakanta lienee heillä tavoitteena.
-
Onko F 770 alkuperäinen kolien määrä 5.? Muuten meillä ollut muutama Fahr, niissä kyllä enemmän kolia, eikä mitään ongelmia, hyvin on syötettävä vilja kulkenut. Niin rypsit kuin muutkin.
-
Onko F 770 alkuperäinen kolien määrä 5.? Muuten meillä ollut muutama Fahr, niissä kyllä enemmän kolia, eikä mitään ongelmia, hyvin on syötettävä vilja kulkenut. Niin rypsit kuin muutkin.
Oli ainakin tos vanhimmasta päästä olevassa. Kun vaihdoin uudet kolaketjut, laitoin kuudennen että sai jaon tasan. Kahdelletoista oli korvat uudessa ketjussa.
-
Kyllä myrskymatala rapsin kypsyttää.
-SS-
-
Kyllä myrskymatala rapsin kypsyttää.
-SS-
Ja korjaa sadon.
-
Oliskahan sillä Galeran satoa alentavalla vaikutuksella jotain perää.Nimittäin ilman galeraa lähes 20prosua
paree sato.
Laitoitko kännämyrkyn yhdessä Galeran kanssa
En laittanu.
-
Kyllä myrskymatala rapsin kypsyttää.
-SS-
Ja korjaa sadon.
Tähän aikaan jos myrskymatala menee ohi, niin parin päivän päästä,
kun taivas kirkastuu, niin yöpakkaset kypsyttävät viivyttelevät viljat, eikö ?
Eikös tattari esimerkiksi vaadikin pikkupakkasen. Uskoisin, että
öljykasvikin tuleennuttaa sen maitoa tursuvan vartensa. Lantun haju
oli kyntömaassakin melkoinen, kun kyntöauralla riivin niitä rapseja siitä
auran kyytiin kasaksi.
Rapsin juuri ei ollut rutikuivassa multamassa riittävän tiukassa, ei
puhdistanut auroja vaan pitkä sänki tahtoi takertua.
-SS-
-
Pakkanen on kyllä huono juttu rapsille. Se valmistaa vihreät palot ja kaikki siemenet tulevat tankkiin. Nyt kun puin ennen pakkasia, vihreät palot tulivat kokonaisina puimurista ulos. Toivottavasti lehtivihreää olisi nyt vähemmän.
-
Jälleen tervetullut tähtitaivas, ulkolämpötila hilkun verran alle 10 astetta.
50% imuaukosta peitetty. Avattu lisäksi noin 200 mm luukku menokanavassa. Poistokotelon seinässä kuuluu rapinaa, siemenet palaavat kuitenkin takaisin pohjasuppiloon, varta vasten tehdyn muutoksen ansiosta. KOtelon pohjassa on vinot levyt ja kesekllä aukko, josta letku jalustaan. Varsinaisesta kuivausilman poistokanavasta ei pompi kuin puolikkaita ja kuoria. Esiputsarista ei tule kuin pölyä. Pohjaimurista tulee lidunkuoria. Kuivuria rahtikuivauksessa käyttänyt oli paikannut todella tarkasti, itse tiivistin säiliön jatkolaitojen alaosan kitillä. Teippasin poistokotelon palautusputken. Tiivistin elevaattorin yläpäätä. Elevaattorimonttuun ei ole tullut enää lisää mustaa, eli vuoto oli kaatosuppilon liitoksessa.
Lämmöt pakkaa nousemaan, vaikka pudotin painetta niin alas kuin suostui palamaan kunnolla. Kesälaadulla ei toiminut, mutta vaihdoin talvilaadun säiliöön, niin alkoi pysymään palamassa noin 10 bar paineella. Lämpötila noin 69 astetta.
Tästä kaaviosta päättelin, että eiköhän uskalla sen kierroksen verran lämmittää. Onhan kosteus nytkin jo 10 %
(http://www.farmit.net/sites/default/files/news_body_image/28082014_agronet_graafi.jpg)
(Kuva: Farmit.net)
-SS-
-
Mielenkiintoinen taulukko. Onko mitään vahvistusta tuohon pakkasen vaikutukseen? Että onko siemen ihan dööd pakkasen jälkeen ja parempi puida ennen pakkasia?
-
Mielenkiintoinen taulukko. Onko mitään vahvistusta tuohon pakkasen vaikutukseen? Että onko siemen ihan dööd pakkasen jälkeen ja parempi puida ennen pakkasia?
Rapsin kuivauskennon kerros nyt tuskin 40 asteinen. Puhallusilma 70. Päätin mittaamalla määrittää kuivausasteen, en luota hygrostaattiin, koska tämä edellinen rakennuksen omistanut rahtikuivaaja ei ollut kirjannut tätä kohtaa seinäparruun, kaikki muut asetukset kyllä olivat puukolla kirjattuina. Eli valvon nyt sitten niin kauan kunnes alkaa olla 7%-8% nurkilla.
En usko tuon pakkasen vaikutusta parantavaksi, koska väittävät lehtivihreän jäävän siihen pakkasta saaneeseen vihreään siemeneen. Mutta Canadassa tekevät karheelle ajon, ja kypsyttävät sillä tavalla, ovat lehtivihreät alle ppm luokkaa silloin. Semmoisella jyrällä lyttäystä myös harrastetaan, alkaa tuleentua, jos varsi saa aurinkoa.
Kumpi muuten on rotille ahnaampi mieluisa annos, vilja vai rapsi ? Ei ole kansia siiloissa, ja kuivuriin pääsee esim. poistokanavan kautta, koska se on kovalevyä. Että jos koettaisi saada nopiaan lähtemään pois kuivaamosta.
-SS-
-
Pisto tuloksena voin sanoa että samassa tilassa olleista ruis ja rypsi säkeistä ruis syötiin ensin, ja ruiskaan ei käsitykseni mukaan ole se maukkain viljoista jyrsijöille...
...ihan vierekkäin eivät kyllä olleet, jotain pientä epävarmuutta tuloksessa on.
-
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.
-SS-
-
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.
-SS-
Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?
-
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.
-SS-
Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?
Kylmäkuivuriin ei rotta päässyt. Tässä uudessa ei ole kauraa kuivattu 20 vuoteen, joten en tiedä.
-SS-
-
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.
-SS-
Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?
Kylmäkuivuriin ei rotta päässyt. Tässä uudessa ei ole kauraa kuivattu 20 vuoteen, joten en tiedä.
-SS-
Onks kaura SS:lle liian helppo viljeltävä, ei tarjoa tarpeeksi haastetta eikä tarinoinnin aihetta?
-
Joo olen myrkyttänyt ja loukuttanut ahkerasti, nyt ehtoolla oli pihalla kuolleita rottia muutama.
Mutta ei se helppoa ole, kun viljakasaan pääsee. Ohra maistuu parhaiten, sitten vehnä ja vasta viimeiseksi ruis, jos ollenkaan. Rottis saa vattanpuruja kas siitä rukiista.
-SS-
Entäs DON-kaura, kelpaako rotille, vai pitääkö olla elintarvikelaatua?
Kylmäkuivuriin ei rotta päässyt. Tässä uudessa ei ole kauraa kuivattu 20 vuoteen, joten en tiedä.
-SS-
Onks kaura SS:lle liian helppo viljeltävä, ei tarjoa tarpeeksi haastetta eikä tarinoinnin aihetta?
Ei ole liian helppo. Hukkakauran vuoksi ei ole tullut mieleen. Toisaalta, en ole kahteen vuoteen nähnyt röyhyä. Mutta olen tilannut vasta yhdelle saralle sen hukkakaurattomuustarkastuksen.
Kaura olisi siinä suhteessa helppo, koska voisi vaan puida ja puida ja puida, ja syksyn mittaan kuivattaa kylmäilmakuivurissa. Mutta tarvitaan tosiaan tuplasti varastotilavuutta öljykasveihin ja lähes tuplasti painavaan vehnään verrattuna.
-SS-
-
En tiedä olisko rapsi pikkuisen harmaantunut näissä sateissa. Lako ei ainakaan lisääntynyt. Eilen oli melko tuulinen ja kuivattava päivä, ei paljon kengät kastunu ruohikossa. Voi olla, että ensi viikon lopulla joutuu miettimään puimista.
-
Mielenkiintoinen taulukko. Onko mitään vahvistusta tuohon pakkasen vaikutukseen? Että onko siemen ihan dööd pakkasen jälkeen ja parempi puida ennen pakkasia?
Rapsin kuivauskennon kerros nyt tuskin 40 asteinen. Puhallusilma 70. Päätin mittaamalla määrittää kuivausasteen, en luota hygrostaattiin, koska tämä edellinen rakennuksen omistanut rahtikuivaaja ei ollut kirjannut tätä kohtaa seinäparruun, kaikki muut asetukset kyllä olivat puukolla kirjattuina. Eli valvon nyt sitten niin kauan kunnes alkaa olla 7%-8% nurkilla.
En usko tuon pakkasen vaikutusta parantavaksi, koska väittävät lehtivihreän jäävän siihen pakkasta saaneeseen vihreään siemeneen. Mutta Canadassa tekevät karheelle ajon, ja kypsyttävät sillä tavalla, ovat lehtivihreät alle ppm luokkaa silloin. Semmoisella jyrällä lyttäystä myös harrastetaan, alkaa tuleentua, jos varsi saa aurinkoa.
Kumpi muuten on rotille ahnaampi mieluisa annos, vilja vai rapsi ? Ei ole kansia siiloissa, ja kuivuriin pääsee esim. poistokanavan kautta, koska se on kovalevyä. Että jos koettaisi saada nopiaan lähtemään pois kuivaamosta.
-SS-
Kuivasin rahtia jaakkolla ,vaihdoin pääsuuttimen 3 gallonan suuttimen vanhaan kakkosen 2 gallonan ja
termarin 70 asteeseen ,muina säätöinä uunin lietso niin pienelle ,että poistokanavasta ei enään rypsiä tullut,
samoin esipuhdistajaa hieman pienemmälle ja jalustaimuria useampi pykälä pienemmälle. Vuotoja ei ollut
missään eli teippiä eikä kittiä ei tarvinnut ,kun muutama vuosi sitten vuodot oli hitsaamalla ja uudella pellillä
korjattu kuten elevaattorin katto, eli turhaan pelätään rypsin kuivausta vanhassa kuivurissa ,sieltä se vuotaa
mistä viljakin ei muualta. Hygrostaattiin en koskenut koska sehän mittaa poistoilman kosteutta ja eri kasveilla
tasapainokosteus vain vaihtelee ja sen takia eri prosentit, kosteus meni 6,7% rypsillä.
-
Arskan telasyötin ajaa elevaattorin tukkoon jos alaimuri on päällä. Palautuskanavaa pitää suurentaa; se tasaisi paine-eroa telalla paremmin. Tämä oli se yksi kohta joka tuolla ex omistajalla tapahtui. Elevaattori tukkoon-syöttölaite seis-poltin seis-valuminen jatkuu sihinällä ja lopulta rypsi nousee alaimurin putkesta pihalle.
Onneksi tulin paikalle juuri kun elevaattori pysähtyi.
6.7% kosteus, eiköhän riitä. Hl- paino 68 ja 69 kg välillä. Kuoret ja keltaiset lensivät mukavasti ilman mukana pois. Nyt sitten laatunäyte maanantaille viemään. 30 ppm vihreä on raja nykyään perushinnalle.
-SS-
-
Missä noita laatunäytteitä tehdään?
Sais selville lehtivihreän osuuden.
-
Missä noita laatunäytteitä tehdään?
Sais selville lehtivihreän osuuden.
Avenakaupassa. Hankkijassa. Luultavasti myös k-kaupan viljanäytteet mitataan jossakin.
Minä toimin omamyyjän kautta, aina sieltä on viljalle paikka löytynyt, sovittiin keväällä rapsi vietäväksi perniöönkö se nyt oli.
-SS-
-
Miten jääntivilja rypsin mukana vaikuttaa hinnoitteluun meneekö vain viljakilot vähennyksenä?
-
Miten jääntivilja rypsin mukana vaikuttaa hinnoitteluun meneekö vain viljakilot vähennyksenä?
Jääntivilja luetaan roskiin eli yli 3% jälkeen sakotetaan hinnassa. On se kumma mörkö tuo lehtivihreä ,kun
ei se omalla 17 vuoden rypsinviljely uralla ole kertaakaan aiheuttanut hinnanalennusta ,vaikka viljelen rypsiä pohjoisimmilla rajoilla.
-
Miten jääntivilja rypsin mukana vaikuttaa hinnoitteluun meneekö vain viljakilot vähennyksenä?
Jääntivilja luetaan roskiin eli yli 3% jälkeen sakotetaan hinnassa. On se kumma mörkö tuo lehtivihreä ,kun
ei se omalla 17 vuoden rypsinviljely uralla ole kertaakaan aiheuttanut hinnanalennusta ,vaikka viljelen rypsiä pohjoisimmilla rajoilla.
Kyllä lehtivihreä on tuottanut rapseilla ongelmia, rypsi on eri maata, selvästikin. Harvaan kylvöön pyrkiminen tuottaa normaalisti muutenkin pystyssä pysyvässä rapsissa pitkää kukintaa ja marraskuun kypsymistä, nähtävästi. Rypsi menee kuohkeaan lakoon, mikä tehostaa tuleentumista. Näin tuumailisin.
-SS-
-
Öljypellava, 2300kiloa hehtaarilta.
Miltäs kuulostaa?
-
Öljypellava, 2300kiloa hehtaarilta.
Miltäs kuulostaa?
Panostan ensin tattariin ja kuminaan.
Öljypellavalle varmaan olisi parasta
hankkia innokas nuori julli rahtipuimaan.
-SS-
-
Miten jääntivilja rypsin mukana vaikuttaa hinnoitteluun meneekö vain viljakilot vähennyksenä?
Jääntivilja luetaan roskiin eli yli 3% jälkeen sakotetaan hinnassa. On se kumma mörkö tuo lehtivihreä ,kun
ei se omalla 17 vuoden rypsinviljely uralla ole kertaakaan aiheuttanut hinnanalennusta ,vaikka viljelen rypsiä pohjoisimmilla rajoilla.
Voi sitä kyllä tulla aika paljonkin kuormaan, jos ei esim. agileja aja. Yksi itävä viljansiemen neliöllä tekee versoineen kaikkine tähkineen, melko paljon tavaraa neliöllä olevaan rypsisatoon verrattuna.
-
Miten jääntivilja rypsin mukana vaikuttaa hinnoitteluun meneekö vain viljakilot vähennyksenä?
Jääntivilja luetaan roskiin eli yli 3% jälkeen sakotetaan hinnassa. On se kumma mörkö tuo lehtivihreä ,kun
ei se omalla 17 vuoden rypsinviljely uralla ole kertaakaan aiheuttanut hinnanalennusta ,vaikka viljelen rypsiä pohjoisimmilla rajoilla.
Voi sitä kyllä tulla aika paljonkin kuormaan, jos ei esim. agileja aja. Yksi itävä viljansiemen neliöllä tekee versoineen kaikkine tähkineen, melko paljon tavaraa neliöllä olevaan rypsisatoon verrattuna.
Vilja näyttäisi olevan melko helppo seuloa rapsista pois, semmoisella viistolla seulalla laskee läpitte.
-SS-
-
Missä noita laatunäytteitä tehdään?
Sais selville lehtivihreän osuuden.
Avenakaupassa. Hankkijassa. Luultavasti myös k-kaupan viljanäytteet mitataan jossakin.
Minä toimin omamyyjän kautta, aina sieltä on viljalle paikka löytynyt, sovittiin keväällä rapsi vietäväksi perniöönkö se nyt oli.
-SS-
Eipä taida lehtivihreän määrityksiä tehdä muut kuin Mildola ja ehkä Eurofins. Hankkija ei einakaan tee.
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
Kehverätä....
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
Kehverätä....
sää et vaan osaa viljellä öljykasveja
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
Kehverätä....
Joselta lentänyt kolmiolääke suusta kuvatessa, niin koville on työ ottanut
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
Kehverätä....
sää et vaan osaa viljellä öljykasveja
Väinämöinen.....??
-
Viimeiset rapsia tuli puita eilen. Tänään puimurin pesu ja sitten vaan talvea odottamaan.
No eipä se talvi vielä tule niin ehtii vähän piiriojiakin kaivamaan.
Harvinaisen pitkä 8viikon puintikausi.
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
Hiljainen hetki on tosiaan paikallaan. Keskiviikko-torstai-akselilla puin rapsit pois. 10 päivän tauko puinneissa pudotti kosteutta 4-5 astetta. Mittasin kosteuden joka säiliöllisen jälkeen, mentiin pitkään siinä 15 alkuisissa lukemissa, mutta illan lopuksi pudottiinkin äkkiä 14 asti. Mietin syytä ja yksi saattaisi olla se, että tuo kohta jäi ilman pahkahomeruiskutusta. Saattaa olla, että ruiskutus vaan lykkäsi valmistumista reilusti eteenpäin se näkyi puintikosteuksissa. Olin kyllä hieman pettynyt, sillä odotin pari astetta kuivempia lukemia. Teknisesti puinti sujui hyvin, kasvusto oli kuitenkin suurimmaksi osaksi pystyssä. Muutaman kietoutumisen jouduin selvittämään pöydän puintikelalta, kun ajourien kohdalla tuli vastalakoa eteen, se ei mennytkään kovin sujuvasti sisälle. Kapea pöytä, kun on koneessa, niin hokasin sellaisenkin ongelman, että takapyörän vieressä oleva tanko suuntavilkkuineen hälppii pystyyn jäävää kasvustoa ja kenties varistaa palkoja auki. Se täytyi käydä siirtämässä sivummalle. Kasvusto vaikutti nyt tasaisemmalta kuin ekalla puintikerralla. Tavaran laatu oli silti pettymys, koska lehtivihreää tuntuu olevan ja hehtopainokin oli vain 64,5kg, kun rypsillä puhuttiin aina 70 kilon painoista. Tosta puidusta alasta oli arviolta 3,5 hehtaaria sellaista, että puin sen metsäliiton puolelle eli kolme täyttä tankillista. Peurojen kesälliset mälväykset tekivät kasvustosta niin kirjavaa, että sitä ei oikein ollut järkevää ottaa mukaan. Varisemista ei kasvustossa sanottavasti esiintynyt, sellainen fiilis tuli, ettei toi oikein ylikypsää ollut vieläkään.
Reilun 10 hehtaarin alalta tuli kuivaa tavaraa 11800kg ja tarkka satotaso oli 1137kg/ha. Hyvistä paikoista tuli luonnollisesti paljon enemmän, mutten nyt jaksa alkaa brassailla huipputuloksilla, koska noi edellä mainitut lukemat on kuitenkin ne realistisimmat ja kertovat kuinka tänä vuonna kävi.
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
Hiljainen hetki on tosiaan paikallaan. Keskiviikko-torstai-akselilla puin rapsit pois. 10 päivän tauko puinneissa pudotti kosteutta 4-5 astetta. Mittasin kosteuden joka säiliöllisen jälkeen, mentiin pitkään siinä 15 alkuisissa lukemissa, mutta illan lopuksi pudottiinkin äkkiä 14 asti. Mietin syytä ja yksi saattaisi olla se, että tuo kohta jäi ilman pahkahomeruiskutusta. Saattaa olla, että ruiskutus vaan lykkäsi valmistumista reilusti eteenpäin se näkyi puintikosteuksissa. Olin kyllä hieman pettynyt, sillä odotin pari astetta kuivempia lukemia. Teknisesti puinti sujui hyvin, kasvusto oli kuitenkin suurimmaksi osaksi pystyssä. Muutaman kietoutumisen jouduin selvittämään pöydän puintikelalta, kun ajourien kohdalla tuli vastalakoa eteen, se ei mennytkään kovin sujuvasti sisälle. Kapea pöytä, kun on koneessa, niin hokasin sellaisenkin ongelman, että takapyörän vieressä oleva tanko suuntavilkkuineen hälppii pystyyn jäävää kasvustoa ja kenties varistaa palkoja auki. Se täytyi käydä siirtämässä sivummalle. Kasvusto vaikutti nyt tasaisemmalta kuin ekalla puintikerralla. Tavaran laatu oli silti pettymys, koska lehtivihreää tuntuu olevan ja hehtopainokin oli vain 64,5kg, kun rypsillä puhuttiin aina 70 kilon painoista. Tosta puidusta alasta oli arviolta 3,5 hehtaaria sellaista, että puin sen metsäliiton puolelle eli kolme täyttä tankillista. Peurojen kesälliset mälväykset tekivät kasvustosta niin kirjavaa, että sitä ei oikein ollut järkevää ottaa mukaan. Varisemista ei kasvustossa sanottavasti esiintynyt, sellainen fiilis tuli, ettei toi oikein ylikypsää ollut vieläkään.
Reilun 10 hehtaarin alalta tuli kuivaa tavaraa 11800kg ja tarkka satotaso oli 1137kg/ha. Hyvistä paikoista tuli luonnollisesti paljon enemmän, mutten nyt jaksa alkaa brassailla huipputuloksilla, koska noi edellä mainitut lukemat on kuitenkin ne realistisimmat ja kertovat kuinka tänä vuonna kävi.
No kylläpä Kylmiksellä hakkasi vastaan, olisiko möhöjuurta tai jotain muuta pitkällisemmän öljykasvin haittaa ? Satotasot kuulemma ovat todennäköisesti silloin suurimmat, kun aloittaa alusta öljykasvin viljelyn, ja seuraavat vuodet alenevaan trendiin. Mutta muistaakseni peuravahingot veivät ruiskutusmahdollisuuksista/motivaatiosta osan pois ? Kaalikoi lienee suurin syyllinen tuohon tuleentumisen viivyttelyyn. Minähän laitoin sekä Juventuksen että viikon päästä Prolinen. Eikä kasvusto sen takia viivytellyt, vaan pääsin aivan samaan aikaan kuin muutkin pellolle. Proximo 11% DK 7130 9% puidessa.
Riittävä tiheys varmisti tuleentumista, vaikka moni täällä aprikoi, että tulee menemään meikäläisellä sen takia pieleen, ei ainakaan tänä vuonna. Clamox selvästikin torjui rikat ilman vioitusta. Galeraa en käyttänyt Proximolla, koska pohjavesialue. Matrigonia laitoin pesäkkeisiin. Mutta oman ruiskutusohjelmani jo tänne laitoin, sieltä voisi löytyä jotain osviittaa. Sanoisin, että ne turhaltakin vaikuttaneet ötökkäruiskutukset ehkä auttoivat.
Kolme täyttä säiliöllistä kirjavaa öljykasvia purettiin metsään ? Eikö polttoaineeksi tai rehuksi olisi mennyt ?
-SS-
-
2010 oli edellisen ja ekan kerran rypsiä. Silloin oli muuten myös 1000 kilon vuosi. Tämä on parhaita lohkoja mitä minulla on ja tästä tulee viljoilla yleensä ihan hyvin. Öljykasveilla on jotain epäonnista mukana. Boorin puutostakaan ei pitäisi olla. Laitoin vielä Bortrakkia alkukesällä jonkun möttiäisruiskutuksen yhteydessä. Kyllähän niitä kaalikoita, kuoriaisia yms. tuli ajettua aika aktiivisesti. Jos olisi oikein tosissaan kaalikoit jyllänneet, niin ei tuolla olisi käytännössä ollut mitään puitavaa. Kollegalla oli taannoin ollut paha kaalikoivuosi, eikä sen seurauksena kasvusto meni aivan selväksi. Mielestäni kaalikoin aiheuttamasta hässäkästä päästiin yllättävän vähillä vaurioilla ellei sitten tuo epätasaisuus mene niiden piikkiin. Täytyy muistaa, että peurakin on syönyt sieltä sun täältä kasvustoa, mikä aiheuttaa myös sitä epätasaisuutta. Niinkuin sanoin aiemmin, ei täällä ole toisetkaan saaneet hyviä satoja rapsista tänä vuonna, vaikkei ole ollut peuratuhoja tms. Ehkä toisilla on sitten se kaalikoi ollut pahempi vitsaus, vaikea sanoa, kun ei tiedä ruiskutusohjelmista mitään.
En jaksa alkaa pelleillä pienten erien kanssa. Katsoin viime vuoden tulokset, niin 85mg lehtivihreää teki -100e vähennyksen tonnihintaan. Tämä homma täytyi saada pakettiin jollain lailla. Nyt kuitenkin vajaa nuppikuorma kasassa, mikä on kaikkien vaikeuksien jälkeen kait jonkinlainen saavutus sekin.
-
Olen ihmetellyt ,kun toisilla ei tunnu valmistuvan rypsit millään ja ovat kirjavia ,niin olen tullut sellaiseen
johtopäätökseen, että kylväessä menee jokin pieleen ,eli ei saada tasaista ja yhtäaikaista itämistä aikaiseksi.
Kynnökseltä kun olen aloittanut s-piikki äkeellä ,niin ensimmäisellä kerralla ei kaikki piikit edes vielä maahan
ota ja seuraava ajokerta sitten ristiin edellisen kanssa ja kolmas ajokerta sitten kylvönsuuntainen, näin muokaten
hietamailla olen saanut mielestäni hyvän kylvöpojan laahavannas jukolle.
-
Mun tuli äsken kuntoon. En osaa viä tarkkaan sanoa mut noin sata tonnia tuli 41 hehtaarilta. Laatuja pelkään. Lehtivihreää siis lähinnä, rikkoja ja roskia ei ole. Suurin osa puitiin 17-20 kosteuksissa. Siis todellisia kosteuksia kyl munki pikamittarit näytti alempia.
Tänään meni jo suhisemalla sisään ja sängessäkin vaaleaa sävyä. Kosteudetkin ehkä alempia en koittanu. Pystyterä on kyllä ihana kapistus lakorapsissa.
Alku on tärkeä. Ekat kuus viikkoa ratkaisee. Kyntö on kuohkea pohja, mutta jotta tasainen kuivuminen varmistuu ja hyvä siten kylvöpohja. Olen jo rexiuksella tasannut ensi vuoden rapsimaiden kynnöksiä ja kun kuivaa on suosittelen samaa muillekin savimaiden rapsinviljelijöille.
-
terveiset savilaatan toiselle puolelle
(http://i11.aijaa.com/t/00078/14266543.t.jpg) (http://aijaa.com/B0En5q)
Hiljainen hetki on tosiaan paikallaan. Keskiviikko-torstai-akselilla puin rapsit pois. 10 päivän tauko puinneissa pudotti kosteutta 4-5 astetta. Mittasin kosteuden joka säiliöllisen jälkeen, mentiin pitkään siinä 15 alkuisissa lukemissa, mutta illan lopuksi pudottiinkin äkkiä 14 asti. Mietin syytä ja yksi saattaisi olla se, että tuo kohta jäi ilman pahkahomeruiskutusta. Saattaa olla, että ruiskutus vaan lykkäsi valmistumista reilusti eteenpäin se näkyi puintikosteuksissa. Olin kyllä hieman pettynyt, sillä odotin pari astetta kuivempia lukemia. Teknisesti puinti sujui hyvin, kasvusto oli kuitenkin suurimmaksi osaksi pystyssä. Muutaman kietoutumisen jouduin selvittämään pöydän puintikelalta, kun ajourien kohdalla tuli vastalakoa eteen, se ei mennytkään kovin sujuvasti sisälle. Kapea pöytä, kun on koneessa, niin hokasin sellaisenkin ongelman, että takapyörän vieressä oleva tanko suuntavilkkuineen hälppii pystyyn jäävää kasvustoa ja kenties varistaa palkoja auki. Se täytyi käydä siirtämässä sivummalle. Kasvusto vaikutti nyt tasaisemmalta kuin ekalla puintikerralla. Tavaran laatu oli silti pettymys, koska lehtivihreää tuntuu olevan ja hehtopainokin oli vain 64,5kg, kun rypsillä puhuttiin aina 70 kilon painoista. Tosta puidusta alasta oli arviolta 3,5 hehtaaria sellaista, että puin sen metsäliiton puolelle eli kolme täyttä tankillista. Peurojen kesälliset mälväykset tekivät kasvustosta niin kirjavaa, että sitä ei oikein ollut järkevää ottaa mukaan. Varisemista ei kasvustossa sanottavasti esiintynyt, sellainen fiilis tuli, ettei toi oikein ylikypsää ollut vieläkään.
Reilun 10 hehtaarin alalta tuli kuivaa tavaraa 11800kg ja tarkka satotaso oli 1137kg/ha. Hyvistä paikoista tuli luonnollisesti paljon enemmän, mutten nyt jaksa alkaa brassailla huipputuloksilla, koska noi edellä mainitut lukemat on kuitenkin ne realistisimmat ja kertovat kuinka tänä vuonna kävi.
Itsellä kanssa peurat tekivät totaalista tuhoa metsäisellä lohkolla, ja pahimmat paikat piti ajaa pohjaluukut avoimena.
Okohan rypsillä ja rapsilla eroa tässä suhteessa? Ensi vuonna oli ajatuksena jatkaa rapsilla, mutta osa lohkoista on sellaisia missä peurat viihtyy.
Aiempina vuosina en muista että rypsillä olisi peurat olleet erityinen ongelma.
-
Kiitti vaan näistä anti-kannustavista rapsinviljelyjutuista, pysyn rypsissä. Varmempi.
-
Kiitti vaan näistä anti-kannustavista rapsinviljelyjutuista, pysyn rypsissä. Varmempi.
Sanoisin, että fiksu veto, koska rypsillä tuntuu tulevan paikallisesti vakaampi sato vuodesta toiseen. Jos tuo syysrapsi toimii, niin sitä kyllä voisi edelleen. On helpompi , paitsi etanat.
-SS-
-
Muistakaa ,että öljykasvit vaatii viljelykierron ,eli kerran viidessä vuodessa sinne metsän keskellä
olevalle takapellolle missä ei mikään muukaan puitava vilja menesty. Silloin kun kierrätetään koko
tilan pelloilla öljykasveja ,niin saadaan paras hyöty ,eli tilan keskisadot nousee ,sekä viljalla että öljy-
kasveilla ja torjunta-aineitten käyttö vähenee.(juolas ,hukkakaura)
-
Kiitti vaan näistä anti-kannustavista rapsinviljelyjutuista, pysyn rypsissä. Varmempi.
Kaikki on tilakohtaista, mulla suurimmat ongelmat rapsin suhteen ovat.
1.Riistavahingot
2.Liian pitkä kasvuaika
3.Korkea lehtivihreäpitoisuus
Jos peuraa, kaurista tms. ei ole, niin tippuu iso murhe pois listoilta. Jos on tarpeeksi eteläisillä vyöhykkeillä, niin pitkä kasvuaika ei ole ongelma. Se myös vähentää, en tiedä poistaako lehtivihreä ongelmaa. Omalla kohdalla rypsi on sitten kuitenkin parempi vaihtoehto, koska kasvuaika on lyhyempi ja lehtivihreä pitoisuus aivan olematon. Kylvön epätasaisuuden todentaminen on aika vaikea juttu. Itse olen nyt tasausäkeellä hieronut pintaa ja siihen kylvö. Ihan pintaan ei voi jättää jos maa on kokkareista. Öljykasvi ottaa nokkiinsa myös kuivuudesta, jos alkukesä on kuivaa ja juuri ei kerkiä painumaan tarpeeksi syvälle. 3 vuotta sitten kävi juuri niin, että kylvin johonkin pariin senttiin, töyryt kuivi kuitenkin aikalailla ja kasvusto ole selkeästi lyhyempää kuin muualla. Mun mielestäni öljykasvit ovat poikkeuksellisen hyviä nousemaan pinnalle syvemmältäkin, koska osaavat väistää kokkareita, kuivakausikin osataan hyödyntää ja nousta raoista pinnalle. Rypsin kun jättää vaan peltoon ja seuraa värin vaihtumista tarpeeksi harmaaksi, niin voi olla aika varma, että lehtivihreää ei esiinny.
-
Muistakaa ,että öljykasvit vaatii viljelykierron ,eli kerran viidessä vuodessa sinne metsän keskellä
olevalle takapellolle missä ei mikään muukaan puitava vilja menesty. Silloin kun kierrätetään koko
tilan pelloilla öljykasveja ,niin saadaan paras hyöty ,eli tilan keskisadot nousee ,sekä viljalla että öljy-
kasveilla ja torjunta-aineitten käyttö vähenee.(juolas ,hukkakaura)
5 vuotta on ollut viljelykierto ja nyt on toinen kierto menossa. Ensi kesä voi jäädä välistä, kun syysviljat vei seuraavan vuoron ja muut lohkot ei ole ollut kuin 3 vuotta vapaalla. Hyötyjen todentaminen on hieman vaikeaa, ehkä ennemmin uskon asia. Esim. tänä vuonna siitä 800 kilon rapsilohkon jälkeiseltä ohralohkolta tuli noin 3300 kiloa Barkkea. Minimitekijä oli alkukesän kuivuus, jota edellisen syksyn kyntö todennäköisesti edisti. Ei siitä esikasviarvosta ja maan rakenteen parannuksesta ole tietoakaan jos olosuhteet ei muuten natsaa. Kaikesta huolimatta olen ehdottomasti hyvin laajan viljelykierron kannalla.
-
Kaikki on tilakohtaista, mulla suurimmat ongelmat rapsin suhteen ovat.
1.Riistavahingot
2.Liian pitkä kasvuaika
3.Korkea lehtivihreäpitoisuus
Jos peuraa, kaurista tms. ei ole, niin tippuu iso murhe pois listoilta. Jos on tarpeeksi eteläisillä vyöhykkeillä, niin pitkä kasvuaika ei ole ongelma. Se myös vähentää, en tiedä poistaako lehtivihreä ongelmaa. Omalla kohdalla rypsi on sitten kuitenkin parempi vaihtoehto, koska kasvuaika on lyhyempi ja lehtivihreä pitoisuus aivan olematon. Kylvön epätasaisuuden todentaminen on aika vaikea juttu. Itse olen nyt tasausäkeellä hieronut pintaa ja siihen kylvö. Ihan pintaan ei voi jättää jos maa on kokkareista. Öljykasvi ottaa nokkiinsa myös kuivuudesta, jos alkukesä on kuivaa ja juuri ei kerkiä painumaan tarpeeksi syvälle. 3 vuotta sitten kävi juuri niin, että kylvin johonkin pariin senttiin, töyryt kuivi kuitenkin aikalailla ja kasvusto ole selkeästi lyhyempää kuin muualla. Mun mielestäni öljykasvit ovat poikkeuksellisen hyviä nousemaan pinnalle syvemmältäkin, koska osaavat väistää kokkareita, kuivakausikin osataan hyödyntää ja nousta raoista pinnalle. Rypsin kun jättää vaan peltoon ja seuraa värin vaihtumista tarpeeksi harmaaksi, niin voi olla aika varma, että lehtivihreää ei esiinny.
Ootko seurannut siellä olevan metsästysseuran halukkuutta vähentää sitä "karjaansa"? Onko samanlaista touhua kuin täällä, että lisätään kantaa, rajoittamalla metsästystä, ja tehdään niille pirusti talviruokintapisteitä, että kanta sikiäisi mahdollisimman rajusti!
-
Kaikki on tilakohtaista, mulla suurimmat ongelmat rapsin suhteen ovat.
1.Riistavahingot
2.Liian pitkä kasvuaika
3.Korkea lehtivihreäpitoisuus
Jos peuraa, kaurista tms. ei ole, niin tippuu iso murhe pois listoilta. Jos on tarpeeksi eteläisillä vyöhykkeillä, niin pitkä kasvuaika ei ole ongelma. Se myös vähentää, en tiedä poistaako lehtivihreä ongelmaa. Omalla kohdalla rypsi on sitten kuitenkin parempi vaihtoehto, koska kasvuaika on lyhyempi ja lehtivihreä pitoisuus aivan olematon. Kylvön epätasaisuuden todentaminen on aika vaikea juttu. Itse olen nyt tasausäkeellä hieronut pintaa ja siihen kylvö. Ihan pintaan ei voi jättää jos maa on kokkareista. Öljykasvi ottaa nokkiinsa myös kuivuudesta, jos alkukesä on kuivaa ja juuri ei kerkiä painumaan tarpeeksi syvälle. 3 vuotta sitten kävi juuri niin, että kylvin johonkin pariin senttiin, töyryt kuivi kuitenkin aikalailla ja kasvusto ole selkeästi lyhyempää kuin muualla. Mun mielestäni öljykasvit ovat poikkeuksellisen hyviä nousemaan pinnalle syvemmältäkin, koska osaavat väistää kokkareita, kuivakausikin osataan hyödyntää ja nousta raoista pinnalle. Rypsin kun jättää vaan peltoon ja seuraa värin vaihtumista tarpeeksi harmaaksi, niin voi olla aika varma, että lehtivihreää ei esiinny.
Ootko seurannut siellä olevan metsästysseuran halukkuutta vähentää sitä "karjaansa"? Onko samanlaista touhua kuin täällä, että lisätään kantaa, rajoittamalla metsästystä, ja tehdään niille pirusti talviruokintapisteitä, että kanta sikiäisi mahdollisimman rajusti!
Varmaan nämä pienet metsäkauriit, niitä on istutettu lukemattomia kertoja viime vuosisadalla, heikolla menestyksellä, ja nyt kun kanta lopultakin on alkanut kasvaa, sitä vaalitaan ja suojellaan. Valkohäntäpeuroja kyllä ottavat mielellään. Ilvesten metsästys lisää kauriiden kantaa. Eli petoeläimet kyllä niitä vähentäisivät, mutta tokkopa niiden määrän annetaan lisääntyä, koska syövät ihmisten kotieläimet sitten myös. Lampaita ovat sudet vieneet Kiskossa ja Karjalohjalla, se uhka ajaa kauriita tänne avoimemmille ja asutummille maille, ehkä juurikin Loimaalle päin.
-SS-
-
Aikaisin kylvetty syysrapsi on kellastuttanut alimmat lehtensä, loput ovat punertavia-keltaisia, ja lehdet makaavat maata pitkin. Juventuksen vaikutus pitäisi olla juuri semmoinen lamoavaksi kasvutyypin tekevä, mutta lakastuvatko nuo lehdet syksyllä ?
9.8 kylvetty oli heleänvihreää ja pystyä. Laitoin nyt sitten Juventusta hieman ja boorivirkistettä. Saas nähdä, onko pahasta, kun yöpakkasta lupaa. Tällä hetkellä on 4 astetta lämmintä, tyyntä ja pilvistä.
En saanut hämärtyvässä illassa kunnon kuvaa, pitänee käydä kävelemässä päivännäöllä. Hybridiruis on kyllä todella huonoa, kuivuus nutistaa, ja yllätys-yllätys, pieni kulmaus glyfosaattivioitustakin löytyi.
-SS-
-
Mun tuli vähän analyysejä. Puintikosteus oli 20.1 mut lehtivihreä onneksi vain 15. Sekin riitti laskemaan öljyt alle 40. Nää viimiset puinnit oli valmiimpia joten eiköhän näistä täyden tilin saa.
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
Malta nyt hetki vielä ennen ku KM ilmestyy. Siinä näet todelliset punnitut hehtaarisadot, kyllä meinaan lähtee.
-
Kevätkyntö, multamaa 21.5 kylvö. Parit kertaa ötököitä vastaan, ensimäinen kerta juola ainetta, toisella zoomia sekaan. Kokeilin antaa antaa rikki lannoitetta, siinä panokset. Kukinnan alkaessa oli märkää ja liikaa muuta tekemistä, jäi homeaineet hylyyn. puinnit 17-18.9. N. 2000kg/ha ja lisiä sai korkeasta öljypitoisuudesta, en muista prosentit. Laijike monta vuotta ylivuotista Petitaa.
Naapurikylien rypsi/rapsimaissa oli tuoreita ruiskujälkiä usein, hyvin paikalisesti ne ötökät iski
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
Tyytyväinen oon tottamooses, katetuottoa tullee pirusti. Tavarat vielä siilossa kasvamassa korkoa :)
-
Ihan tyytyväinen. Ens vuonna vähintään saman verran. Myyntituloa kertyi n. 900 €/ha, joka on selvästi yli viljojen. Lisäksi vielä valkuaiskasvipalkkio, esikasviarvo ja kasvipeitteisyystuki. Helppoa oli puida. Kesällä piti ruiskuttaa muutaman kerran että jos sitä hommaa aristaa ni kannattaa välttää. Toivottavasti neonikotinoideilla saa viä kylvää.
-
Syysrapsin pakkasvaurioita saa jännätä. 20 mm lumipeite auttaa mutta tuuli voi lennättää ne vähät pois. Tähän mennessä syysrapsi tuntuisi säästeliäämmältä ruiskutusten suhteen. Etanat ja äärimmäisen harvan kylvön vaatimus on se hankalin. Mielestäni onnistuin hyvin lantraamalla siementä. Sluxx pitää laittaa heti kylvössä. Seuraavalla kerralla pitänee virittää suppilo ja irtoakku kylvökoneeseen ja levittää pintaan jyräpyörien päältä.
-SS-
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
Malta nyt hetki vielä ennen ku KM ilmestyy. Siinä näet todelliset punnitut hehtaarisadot, kyllä meinaan lähtee.
No?
Joko KM on otettu esille?
Kyllä lähtee kuten sanoin!
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
Malta nyt hetki vielä ennen ku KM ilmestyy. Siinä näet todelliset punnitut hehtaarisadot, kyllä meinaan lähtee.
No?
Joko KM on otettu esille?
Kyllä lähtee kuten sanoin!
Veetiä siellä ei näy...
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
Malta nyt hetki vielä ennen ku KM ilmestyy. Siinä näet todelliset punnitut hehtaarisadot, kyllä meinaan lähtee.
No?
Joko KM on otettu esille?
Kyllä lähtee kuten sanoin!
Suurin osa kilpailijoista oli käyttänyt emimmäkseen Belorin lannoitteita, joten tämä on viimeinen niitti yarauskovaisten luuloarkkuun, että yaralainen olis jotenkin parempaa, kun kerta maan kärkiviljelijätkin luottaa belorin voimaan.
-
Ilkka Kouvo on taas takaisin omalla paikallaan kukkulan kuninkaana. Minusta talousviljelyn osalta voi aina olla tyytyväinen, jos pääsee yli 50% satokilpailuennätyksistä. On muistettava, että noista sadoista ei kai niillä parhailla lohkoilla pääse haaveilemaan kuin joka 4. vuosi enintään (tai harvemmin) . Eli jotakin muuta pitää välillä sinnitellä, kunnes pääsee taas mustaa kultaa vuolemaan.
Sitten kun möhöjuuren kestävä rapsilajike tulee yleisemmäksi, silloin voi muuttuakin suomalainen kasvinviljelysektori kovasti. Täällä kun tuo öljykasvi saattaa olla viljojakin parempi viljeltäväksi. On muistettava, että Suomessa on satokilpailulle annettu myös viranomaisen apu, naapurimaassa esim. Ruotsissa kun ei neonikoitinoidipeittausta saa käyttää.
Voi olla, että syysviljoja pääsee rikkomaan, siihen tarkoitukseen lienee kevätöljykasvi omiaan.
-SS-
-
Kun tutkimme satokipailutuloksia, se, mitä kerrotaan lannoituksesta, ja se,
mikä on fysikaalinen todellisuus, voidaan arvioida Kotkaniemen koetilan koesarjoista:
(http://www.yara.fi/images/431-133012rapsi%20hyotyy%20korkeasta%20lannoituksesta.png)
Olen tyytyväinen, että pääsin edes tuon kaavion linjalle, noin 10% toleranssilla (Onhan peltolohkolla
ojat ja varjoisa metsänreuna ym. vähentämässä melkein sen 10% )
Ainakin nyt tietää, ettei rapsin lako ole niin iso peikko mitä luulisi, että mättöä vaan vähintään rajoihin asti.
50 kg:lla suunniteltua mutta levittämättä jäänyttä apulannoitusta olisi ollut mahdollisuuksien rajoissa
saada se 700 kg lisärapsia vielä.
-SS-
-
Voittajan rapsin esikasvina oli ylösäetetty syysvehnä, mutta kaikki rapsin lannoitus oli annettu keväällä ja kesällä. Ettei vaan olisi unohtunut ottaa huomioon syysvehnälle syksyllä annetut määrät.
-
Voittajan rapsin esikasvina oli ylösäetetty syysvehnä, mutta kaikki rapsin lannoitus oli annettu keväällä ja kesällä. Ettei vaan olisi unohtunut ottaa huomioon syysvehnälle syksyllä annetut määrät.
Aika usein normisyysvehnän viljelyssä merkitään ne lannat syksyllä annetuksi, vaikka ei olisikaan annettu, ja hyvin talvehtinut syysvehnä hyödyntää paremmin kesällä annettuna sen lisä-30 kg:n; valkuaista saa sillä tavalla lisää. Syysvehnähän on kasvipeitteisyystuen ansiosta tullut ninkö laajalle levinneeksi talvikerääjäkasviksi, vaihtoehtoina seuraavan kesän sattumasato tai sitten hyvä mahdollisuus saada supersato kevätkylvöille: enemmän lannoitetta, valmis kylvöpohja, jossa on kevytmuokkauksen ja kynnön hyvät puolet. Mitenkään muuten ei ole selitettävissä laajalle levinnyt lokakuun syysviljakylvästen harrastus. Kuin että kasvipeitteisyttä ja mato koukkuun.
Parhaat kevätvehnäsadotkin josku 1990-luvulla olen saanut, kun piti vuosi toisensa jälkeen ajaa syysviljoja ylös. Syysvehnärikot kärsivät vähiten kevätkuivuudesta.
Voihan se lähes 5000 kg rapsia tulla sillä 160 kg ( 110 vähämultainen + 50 kg satotasolisäys) keinolannoitetypetyksellä, ei siinä mitään. Mutta pellossa voi tietenkin olla sattumoisin jokin sopivia ravinneaineita tuotava luonnon atomimiilu. rm merkintä vie heti 10 kg voimaa pois, erm 20 kg, vaikka olisi melko hietasaven näköistä, eikä mitään kukkamultaa.
Se on tuo yksi erityistaito, joka ratkaisee, eli taito pitää viljelymaat vähämultaisena ja ottaa toistuvasti 8000 - 11000 kg satoja !
-SS-
-
Mites kylvät millekkään kasville typpeä >120 kg, jos multavuus on rm ja viljasadot edelliseltä viideltä vuodelta on max 4 tonnia/ha? Tai öljykasveilla max 1750 kg
Yhtenä kesänä pitää siis laittaa ilman merkintöjä lohkokorttiin, eli pimeästi perustason ylittävät määrät, jotta saa sen >4,5 tonnia, jotta voi jatkossa laillisesti kylvää reilummin apulantaa. Tämä myös tiedoksi yaran neuvojille.
-
Vanhan ympäristötuen aikana juurikin lannoituslupa riippui lähinnä edellisten vuosien säistä. Mutta nyt mikä tahansa kasvi käy satotiedon perusteeksi. Valitettavasti juuri niillä monivuotisilla kasveilla, joilla voisi saada satopotentiaalia,,ei ole lannoituskorjaus-arvoa. Apila, nurmet, kumina, esimerkiksi.
Eli apusäilörehunurmi on yksi ratkaisu asiaan.
-SS-
-
Älkää niin hemmetin vaikeeta tehkö kaikesta. Paperihommia.
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
Malta nyt hetki vielä ennen ku KM ilmestyy. Siinä näet todelliset punnitut hehtaarisadot, kyllä meinaan lähtee.
No?
Joko KM on otettu esille?
Kyllä lähtee kuten sanoin!
No paljonko sitä rypsiä tuli, kait enmpi kun pohojammaalla keskimäärin? Pitääkö laittaa lisää pohjammaanlisää?
-
No mikäs on rypsien ja rapsien viljelijöillä yhteenveto viljelykaudesta? Paljon oli alkukesällä porua kaalikoista ja rapsikuoriaisista ym. ongelmista, mutta mitä jäi lopulta käteen hommasta itsekullakin?, itsellä sekä hyviä että huonoja kasvustoja, riippuen lohkon esikäsittelystä, mutta kyllä rypsin vähän yli 1000 kg:n keskisato oli pettymys.
Malta nyt hetki vielä ennen ku KM ilmestyy. Siinä näet todelliset punnitut hehtaarisadot, kyllä meinaan lähtee.
No?
Joko KM on otettu esille?
Kyllä lähtee kuten sanoin!
No paljonko sitä rypsiä tuli, kait enmpi kun pohojammaalla keskimäärin? Pitääkö laittaa lisää pohjammaanlisää?
Ei auta moommalisät, moni ei saa edes kaurasta samoja kiloja, sadot olivat 3000-4700kiloa...
Kyllä lähtee.
-
En enää ihmettele, miksi helppohalpaöljykasvikerääjä poistettiin jo tälle vuodelle siemenvalikoimasta. Puoli miljoonaa hehtaaria rypsiärapsia joka ikinen vuosi viljan alla ja syksyllä pitkälle kasvamassa, jopa kevääseen asti. Tuo kutsuu möhöjuurta kertaluokkaa intensiivisemmin kuin silloin tällöin esiintyvät ristikukkaiset rikkakasvit tai satunnainen vuoden lyhenemä rypsikierrossa. Kyse saattaa olla juurikin taimitiheydestä ja juuriston pääsystä kontaktiin naapurikasvin kanssa.
Kanadassa törmättiin möhöjuureen vasta 2000 - luvun alussa ! Rypsinviljely on ollut paljon Suomea laajempaa, 7 miljoonaa hehtaaria joka toisen tai joka kolmannen vuoden viljelykierrolla, 2003 - 2013 välisenä aikana möhöjuuri on jo saastuttanut 700 000 hehtaaria peltoja, alkutilanteen oltua hyvä. Möhöjuuri leviää myös äestyspölyn, sadeveden, tulvien ja tietenkin muokkauskoneiden piikeissä ja ruiskutraktorien pyörissä.
Ns. möhöjuurenkestävät lajikkeet eivät katkaise möhöjuurisaastuntaa, vaan tuottavat aggressiivisempia tautikantoja.
Viiden vuoden viljelykierto ei vähennä maassa valmiina olevaa möhöjuurta, pitää saastunnan kuitenkin tasapainossa , eli tarvitaan vähintään noin 20 vuoden ristikukkaisvapaa ajanjakso. Siksi möhöjuurelle on annettu periksi ainakin Brittein Saarilla, ja käytetään kestäviä lajikkeita yhdessä sammutettua kalkkia käyttävän desinfioinnin kanssa. Tai sitten kalkkitypen kanssa, jossa on samalla lannoitus. Tarvittavalla kalkkikivijauhekalkituksella tulisi pH:n liikanousu vastaan.
Katsoin vähän hintatasoa, kun Axan on 82 senttiä typpikilo, on kalkkisalpietari lähes kaksi ja puoli euroa kilo, ja kalkkitypessä typpi maksaa 4 euroa kilo ! Ehkä ranskalaisten käyttämä kalilipeä olisi toinen mahdollisuus, nestemäisenä voisi annostella äkeen piikkeihin, tai semmoisina hiutaleina levittää.
Nämä rapsikellokkaat taitavat olla ensimmäisiä, jotka jotutvat torjuntatoimiin. Meillä hitaammilla tulee se välttämätön möhöjuurisaastunta piilossa, sitten ihmetellään, miksi vuodesta toiseen on heikkoa ja harmaata, ensin läiskinä, sitten koko pelto.
Vuokamieheltä toiselle kiertävät vuokrapellot ovat hyvä keinosiemennys emätilojen tautipopulaation monipuolistamiseen. Tänä syksynä myös näyttää kuivan jakson jälkeen rapsintaimia tulleen kovasti hyvin näkyviin. Milläs niitä tuolta pois ottaa ennen kevättä ?
http://www.hortweek.com/disease-control-clubroot-progress/edibles/article/1217449
https://www.fginsight.com/news/news/clubroot-threat-to-oilseed-rape-crops-8818
http://www.lantbruketsaffarer.se/Artiklar/Artiklar/tabid/1291/ItemId/1048/View/Details/AMID/3130/Default.aspx
-SS-
-
Mitäs SS tuumaa kisakiloista?
-
Mitäs SS tuumaa kisakiloista?
Kyllä nuo ovat ihan OK. Seitsemisen tonnia / ha oli pari vuotta sitten Britteinsaarilla ennätykset. Ja keskisato siinä hiukan alle puolet, Suomessakin jos keskisato on siinä 2 tonnin tuntumassa rapsilla, niin neljä tonnia on ihan huippu, Tuo Kouvon lähes viisi tonnia on tietenkin taso, josta on hyvä lähteä putoamaan möhöjuuritilaksi.
-SS-
-
Mitäs SS tuumaa kisakiloista?
Kyllä nuo ovat ihan OK. Seitsemisen tonnia / ha oli pari vuotta sitten Britteinsaarilla ennätykset. Ja keskisato siinä hiukan alle puolet, Suomessakin jos keskisato on siinä 2 tonnin tuntumassa rapsilla, niin neljä tonnia on ihan huippu, Tuo Kouvon lähes viisi tonnia on tietenkin taso, josta on hyvä lähteä putoamaan möhöjuuritilaksi.
-SS-
Siinä onkin sitten jo kerätty sellaiset massit että joutaa viljakasveja viljellä lopun viljelyuraa.
-
Satokisan tulokset antaa liian ruusuisen kuvan koko touhusta, KESKISADOT useimmilla kilpailijoilla oli kummiskin siinä 3 tonnin kahta puolin, no onhan sekin toki hyvä saavutus, jos rapsin kokonisala tilalla on kymmeniä hehtaareita.
-
Rapsin keskisato oli 1188kg/ha. Lopulliset analyysit (vajaasta) kuormasta ei ole vielä tulleet. Esinäytteen tiedot olivat kyllä hyviä. Mitään tuotantokustannuksia en todellakaan aio laskea :D Kaksi todella huonoa vuotta rapsilla. Taannoin lupasin rypsiin kyllästyttyäni, että rapsia vielä kokeillaan ja jos ei onnistu, niin öljykasvit on sitten siinä. Saa nyt nähdä, vaativa kasvi, pitäisi olla hyvät olosuhteet niin pellolla kuin riistankin puolesta. Potentiaalia on paljon, mutta epäonnistumisen riskikin on suuri.
-
Rapsin keskisato oli 1188kg/ha. Lopulliset analyysit (vajaasta) kuormasta ei ole vielä tulleet. Esinäytteen tiedot olivat kyllä hyviä. Mitään tuotantokustannuksia en todellakaan aio laskea :D Kaksi todella huonoa vuotta rapsilla. Taannoin lupasin rypsiin kyllästyttyäni, että rapsia vielä kokeillaan ja jos ei onnistu, niin öljykasvit on sitten siinä. Saa nyt nähdä, vaativa kasvi, pitäisi olla hyvät olosuhteet niin pellolla kuin riistankin puolesta. Potentiaalia on paljon, mutta epäonnistumisen riskikin on suuri.
Kylmis, seuraavaan yritykseen, minä ainakin yritän vielä semmoista kolmosella alkavaa satoa:
Eli on ajatus, että
- Kynnän syvään ja tasaan kynnöksen jo syksyllä. Voihan siihen ripsaista TOS syysvehnääkin, ilman apulantaa ja ruiskutuksia. (On jo testiala varattuna)
- Äestys jyrsimellä, kun semmoinen nyt on, syysrapsi orastui valtaisan hyvin
- Sitten lannoitteeksi booripitoista kalkkisalpietaria tai Perlkaa, sijoitusvantaiden läpi. Tämä vähentäisi möhöjuuren riskiä.
- Hybriidiä ja harvemmasti kylvö kuin aikaisemmin, nyt kun tuo riisimenetelmä toimii 100%.
- Reipas pintalannoitus Yara Sulfan tai vastaavalla rikki-typpilannoksella 2 x 250 kg
- nestemäinen ammoniumsulfaattiruiskutus ehkä pariinkin kertaa.
- Brassitelia joka väliin mitä kerkiää, ja kerkiäähän sitä kun vetää koko ajan Butisania ja Targaa ja kännämyrkkyjä.
- Juventus kukkimisen alussa, Amistar toiseen kertaan, 2 vk päästä. Näyttäisi toimineen hyvin , en löytänyt muuta eroa Proximon huonompaan suoritukseen, kuin että se 7130 sai toisen tautiruiskutuksen, ku täällä peloteltiin, että olin liika aikaisin sen Juventuksen kanssa liikkeellä.
Toisaalla voisi ainoaksi huippusato-toimenpiteeksi riittää 20 m3 kanankakkaa ja 250 kg salpeetaria (kok. typpi 240 kg, kirjatyppi 155, mutta sitä ei nyt ole. Yritetään kemikaaleilla.
-SS-
-
SS lukenut suurennuslasin kanssa kooämmää..?
-
SS lukenut suurennuslasin kanssa kooämmää..?
Itse asiassa vain netissä olevan artikkelilyhennelmän. Meille ei tule KM eikä KV.
Olen lukenut noita brittiläisiä ja ruotsalaisia nettiohjeita rapsinviljelystä !
Ja Canola-virasto Canadassa, siellä Canadassa muuten möhöjuuresta on tehty
yleisvaarallinen kasvitauti !
-SS-
-
Onko kukaan muu huomannut että rypsi orastuu nopeammin ja terveemmän näköisenä seuraavana vuonna jäännössiemenestä viljan oraan sekaan. Rypsin alkukehitys on huomattavasti nopeampaa ehkä kovan kilpailun takia valosta viljan orasta vastaan, elukatkaan ei tunnu niitä niin paljoa nakertelevan. Tekisi mieli kokeilla kylvää johonkin rypsimaahan sekaan jonkinverran ohraa, kun se nujertuu sieltä kuitenkin hukkis/juolaruiskutuksen mukana. Vai onko joku jo kokeillut tollasta? Olisko -SS- ideaa? :D ;D
-
Onko kukaan muu huomannut että rypsi orastuu nopeammin ja terveemmän näköisenä seuraavana vuonna jäännössiemenestä viljan oraan sekaan. Rypsin alkukehitys on huomattavasti nopeampaa ehkä kovan kilpailun takia valosta viljan orasta vastaan, elukatkaan ei tunnu niitä niin paljoa nakertelevan. Tekisi mieli kokeilla kylvää johonkin rypsimaahan sekaan jonkinverran ohraa, kun se nujertuu sieltä kuitenkin hukkis/juolaruiskutuksen mukana. Vai onko joku jo kokeillut tollasta? Olisko -SS- ideaa? :D ;D
'
Valkoapilan kanssa kokeilin syysrapsia. Etanat menivät niihin tupsuihin piiloon. Ei jatkoon.
-SS-
-
8 kilpailijaa yhdeksästä oli ruiskuttanut sitä uutta erityisesti rypsille ja rapsille tarkoitettua tautiainetta, Efiloria, oliko se vielä yleisessä myynnissä viime kesänä?
BASFIN edustaja sitä kovasti kehui eräässä seminaarissa, taisi nämä kisailijat päästä käyttämään etujoukoissa?
Efilorissa on tautitorjunnan lisäksi kasvua edistäviä ominaisuuksia, varsinainen rapsin doping-aine siis.
-
Brittein Saarilla, jälleen, on käytetty jo jonkin aikaa Signumin ja Juventuksen aineyhdistelmää. Tämä Efilor on näiden tehoaineiden yhdistelmä, jollakin erityistartunta-aineella lisättynä. Käytin itse Juventus + Amistar , ehkä pääsin hiukan jäljille, koska saattoi edistää tuon CL - rapsin satoa, Proximoon verrattuna, joka sai vain Juventuksen.
Signumia on Keski-Euroopassa käytetty soijapavuilla ja muilla palkokasveilla. Itse asiassa käyttölupaa on seuraaville kasveille, joku voi suomentaa, enpä noista tiedä muuta kuin rapeseed, raiskaus-siemenen eli rapsin. "poppy seeds, linseeds, rapeseeds, mustard seeds, Gold of pleasure seeds, flax, chicory roots, beet leaves, skirrets, Calla lilies, Eucomis bicolor (pineapple lily) and Allium spp (ornamental)."
Suomessa tuon Signumin käyttö mansikalla on alkanut 10 vuotta sitten, Tanskassa ovat todenneet boskalidin aiheuttavan sikiövaurioita, eli vastustustakin on.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074208082/Kiistelty+torjuntaaine+hyvaksytty+myos+Suomen+mansikkapelloille
-SS-
-
Brittein Saarilla, jälleen, on käytetty jo jonkin aikaa Signumin ja Juventuksen aineyhdistelmää. Tämä Efilor on näiden tehoaineiden yhdistelmä, jollakin erityistartunta-aineella lisättynä. Käytin itse Juventus + Amistar , ehkä pääsin hiukan jäljille, koska saattoi edistää tuon CL - rapsin satoa, Proximoon verrattuna, joka sai vain Juventuksen.
Signumia on Keski-Euroopassa käytetty soijapavuilla ja muilla palkokasveilla. Itse asiassa käyttölupaa on seuraaville kasveille, joku voi suomentaa, enpä noista tiedä muuta kuin rapeseed, raiskaus-siemenen eli rapsin. "poppy seeds, linseeds, rapeseeds, mustard seeds, Gold of pleasure seeds, flax, chicory roots, beet leaves, skirrets, Calla lilies, Eucomis bicolor (pineapple lily) and Allium spp (ornamental)."
Suomessa tuon Signumin käyttö mansikalla on alkanut 10 vuotta sitten, Tanskassa ovat todenneet boskalidin aiheuttavan sikiövaurioita, eli vastustustakin on.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074208082/Kiistelty+torjuntaaine+hyvaksytty+myos+Suomen+mansikkapelloille
-SS-
Oliskohan Silwet Gold hyvä erityistartunta-aine?
-
Brittein Saarilla, jälleen, on käytetty jo jonkin aikaa Signumin ja Juventuksen aineyhdistelmää. Tämä Efilor on näiden tehoaineiden yhdistelmä, jollakin erityistartunta-aineella lisättynä. Käytin itse Juventus + Amistar , ehkä pääsin hiukan jäljille, koska saattoi edistää tuon CL - rapsin satoa, Proximoon verrattuna, joka sai vain Juventuksen.
Signumia on Keski-Euroopassa käytetty soijapavuilla ja muilla palkokasveilla. Itse asiassa käyttölupaa on seuraaville kasveille, joku voi suomentaa, enpä noista tiedä muuta kuin rapeseed, raiskaus-siemenen eli rapsin. "poppy seeds, linseeds, rapeseeds, mustard seeds, Gold of pleasure seeds, flax, chicory roots, beet leaves, skirrets, Calla lilies, Eucomis bicolor (pineapple lily) and Allium spp (ornamental)."
Suomessa tuon Signumin käyttö mansikalla on alkanut 10 vuotta sitten, Tanskassa ovat todenneet boskalidin aiheuttavan sikiövaurioita, eli vastustustakin on.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074208082/Kiistelty+torjuntaaine+hyvaksytty+myos+Suomen+mansikkapelloille
-SS-
Oliskohan Silwet Gold hyvä erityistartunta-aine?
On varmaan, mutta nyt sitä Efiloria saa K-maataloudesta ainakin.
-SS-
-
Ensin kesänä ylitetään 2010 öljykasvien viljelyalaennätys, voi
jopa mennä 200000 ha rikki.Nyt ainoa mahdollisuus tuottoihin
on saada se nelitonnari, kun rapsin tonnihinta laskee lähelle
kahdensadan euron.
Tai jotain.
-SS-
-
Ensin kesänä ylitetään 2010 öljykasvien viljelyalaennätys, voi
jopa mennä 200000 ha rikki.Nyt ainoa mahdollisuus tuottoihin
on saada se nelitonnari, kun rapsin tonnihinta laskee lähelle
kahdensadan euron.
Tai jotain.
-SS-
Kaikkee tulee enskesänä paljon, hinta vois alkaa nyt jo laskemaan, toi ennuste pitää varmaan kohdealueella paikkansa!
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljaneuvosto-ennustaa-uutta-jättisatoa-ensi-vuodeksi-1.170245 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljaneuvosto-ennustaa-uutta-jättisatoa-ensi-vuodeksi-1.170245)
-
Öljykasvien lajikesuosiossa näkyy Clearfield-tekniikan suosio.
Lisäksi CL 7130 on aikainen ja lehtivihreäpitoisuudeltaan matala.
Satotaso on tyydyttävä, Trapperin luokkaa,
Ehkäpä harvalla kylvöllä olisi voinut tuottaa muutamansata
kiloa enemmänkin.
(http://www.viistonninen.com/muut/oljykasvit.jpg)
-SS-
-
Öljykasvien lajikesuosiossa näkyy Clearfield-tekniikan suosio.
Lisäksi CL 7130 on aikainen ja lehtivihreäpitoisuudeltaan matala.
Satotaso on tyydyttävä, Trapperin luokkaa,
Ehkäpä harvalla kylvöllä olisi voinut tuottaa muutamansata
kiloa enemmänkin.
(http://www.viistonninen.com/muut/oljykasvit.jpg)
-SS-
Eiks tuo clearfield-järjestelmä oo kauhean kallis, siemenet ja clamox maksavat vallan hirmuisesti?
-
Ei se Clamox niin kallis ole, kun tutkii peltoa CL rapsin jälkeen:
Matara, pillikkeet, savikat, heinät, juola, luoho, aika täysin puhdas on.
Hehtaarikustannus rapsin vähäisellä kylvömäärällä runsaat 100€ ALV 0%.
Sehän on vähän niinkö Expressiä ja toista komponenttia. Uskoisin, että
CL rapsi kestäisi pari tablettia Expressiäkin.
Eli käyttäisin kevyillä mailla ja ongelmarikkakasvien vaivaamalla maalla.
Ei Galera eikä Butisankaan / tai Targasuper ilmaisia ole, eikä aina helppoa
saada hyvää vaikutusta; CL 7130 todellakin tarvitaan alle puolet
Proximon siemenmäärästä, koska on pientä ja kylvetään alle 150 kpl / m2
En joka paikkaan laittaisi, enkä tietenkään pohjavesialueella. Sinänsä ihan
kelpo lajike, alhainen lehtivihreä, aikainen ja kohtuu hyvin kasvava, vaatimaton.
Aloittelijan tuurilla sain 7130 Cl lajikkeesta paremman sadon kuin Proximosta.
Ja vähintään tasan meni Pelottuen tuottoluvut, ja laitoinhan vielä Targan ja Matrigonin
osalle alaa, kaupan päälle erittäin kuiva puintikosteus, hyvä laatu ja rikoista puhdas
pelto.
En mainosta, enkä meinaa kokonaan turvautua CL tekniikkaan, Ensi keväänä joku
aikainen Smilla tai Cleopatra kokeiluun. Jos viittis. Ehkä viittii. Jos syysrapsin joutuu
ajamaan ylös, niin sitten pitänee hakea Aureaa.
-SS-
-
Rapsin keskisato oli 1188kg/ha. Lopulliset analyysit (vajaasta) kuormasta ei ole vielä tulleet. Esinäytteen tiedot olivat kyllä hyviä. Mitään tuotantokustannuksia en todellakaan aio laskea :D Kaksi todella huonoa vuotta rapsilla. Taannoin lupasin rypsiin kyllästyttyäni, että rapsia vielä kokeillaan ja jos ei onnistu, niin öljykasvit on sitten siinä. Saa nyt nähdä, vaativa kasvi, pitäisi olla hyvät olosuhteet niin pellolla kuin riistankin puolesta. Potentiaalia on paljon, mutta epäonnistumisen riskikin on suuri.
Kylmis, seuraavaan yritykseen, minä ainakin yritän vielä semmoista kolmosella alkavaa satoa:
Eli on ajatus, että
- Kynnän syvään ja tasaan kynnöksen jo syksyllä. Voihan siihen ripsaista TOS syysvehnääkin, ilman apulantaa ja ruiskutuksia. (On jo testiala varattuna)
- Äestys jyrsimellä, kun semmoinen nyt on, syysrapsi orastui valtaisan hyvin
- Sitten lannoitteeksi booripitoista kalkkisalpietaria tai Perlkaa, sijoitusvantaiden läpi. Tämä vähentäisi möhöjuuren riskiä.
- Hybriidiä ja harvemmasti kylvö kuin aikaisemmin, nyt kun tuo riisimenetelmä toimii 100%.
- Reipas pintalannoitus Yara Sulfan tai vastaavalla rikki-typpilannoksella 2 x 250 kg
- nestemäinen ammoniumsulfaattiruiskutus ehkä pariinkin kertaa.
- Brassitelia joka väliin mitä kerkiää, ja kerkiäähän sitä kun vetää koko ajan Butisania ja Targaa ja kännämyrkkyjä.
- Juventus kukkimisen alussa, Amistar toiseen kertaan, 2 vk päästä. Näyttäisi toimineen hyvin , en löytänyt muuta eroa Proximon huonompaan suoritukseen, kuin että se 7130 sai toisen tautiruiskutuksen, ku täällä peloteltiin, että olin liika aikaisin sen Juventuksen kanssa liikkeellä.
Toisaalla voisi ainoaksi huippusato-toimenpiteeksi riittää 20 m3 kanankakkaa ja 250 kg salpeetaria (kok. typpi 240 kg, kirjatyppi 155, mutta sitä ei nyt ole. Yritetään kemikaaleilla.
-SS-
Huh-huh-huh-huh-hu....huh-hu...
No, jos intoa riittää, niin siitä vaan. Olipa harmillista, että eliittiviljelijöille oli annettu joku uusi mömmö. Olisi kyllä kelvannut tännekin, tappioiden määrä on jo sitä luokkaa, että ei siinä pieni lisä tunnu missään.
Meikäläinen vetää seuraavan öljykasvin peltoon minimipanostus periaatteella. Kirpat pari kertaa ja kuoriaiset kertaalleen ja siinä se. Tuntuu siltä, että mitä enemmän on tehnyt hommia, niin sitä enemmän on menty v/ituiks. Liika yritys on pahasta.
Toi köntyksen idea ohrakasvustosta ei ole välttämättä ollenkaan hullumpi. Korvaisin kyllä ohran kauralla, sillä jos vetäisi kauraa 180kg ja rypsiä 7kg ja katsoo sitten mikä on rypsin tilanne. Kirpat eivät vältämättä keksi sirkkalehtiä kauran seasta. Sitten vetääkin sen valikoivan aineen niskaan tai jos kaura näyttää paremmalta, niin pari tablettia expressiä. Kaura tulee pintaan ohraa paremmin ja saattaisi auttaa siinä sivussa rypsin paremmin pinnalle. Kauralla alhainen siemenmäärä toimii myös hyvin. Kollega veti menneenä kesänä suojaviljan 150 kilolla ja siitä tuli ihan hyvä kaura.
-
Huh-huh-huh-huh-hu....huh-hu...
No, jos intoa riittää, niin siitä vaan.
Mitä tuossa meikäläisen ohjelmassa nyt oli niin ihmeen intensiivistä, rikkiä todellakin 50 - 100 kg, eikä se ole kallista. Sulfan on yksi halvimmista typpilannoitteista. Ainoa vähän erikoisempi panostus on kalkkisalpietariin tai Perlkaan, sitä Perlkaa nyt tarvitaan vain 60 kg/ha minimissään. Oletan, että sen voi kylvää heinänsiemenen kylvölaitteella pintaan samalla kylvökerralla.
-SS-
-
Toi köntyksen idea ohrakasvustosta ei ole välttämättä ollenkaan hullumpi. Korvaisin kyllä ohran kauralla, sillä jos vetäisi kauraa 180kg ja rypsiä 7kg ja katsoo sitten mikä on rypsin tilanne. Kirpat eivät vältämättä keksi sirkkalehtiä kauran seasta. Sitten vetääkin sen valikoivan aineen niskaan tai jos kaura näyttää paremmalta, niin pari tablettia expressiä. Kaura tulee pintaan ohraa paremmin ja saattaisi auttaa siinä sivussa rypsin paremmin pinnalle. Kauralla alhainen siemenmäärä toimii myös hyvin. Kollega veti menneenä kesänä suojaviljan 150 kilolla ja siitä tuli ihan hyvä kaura.
Mutta kumpi sun tapaukses maistuu paremmin niille kauriille, kaura vai ohra? Kaura taitaa vetää ainakin kirvat paremmin puoleensa.
Toi viljakasvusto suojaa mielestäni rypsikasvustoa kevään kuivattavanviileilta ahavatuulilta ja aurinko pääsee rypsintaimia paremmin lämmittämään. Kaikkihan tietää miten rypsi tykkää lämmöstä :)
-
Ruotsin rapsikisassa 6580 kg/ha sato. Gunnar Hennigsson. Noin 80-vuotias, voittanut myös Keski-Euroopassa.
Syksyn lannoitus 93 kg, kevään ja kesän 215 kg/ha. Kasvunsääteitä syksyllä kaksi ja kesällä yksi. Hyönteisruiskutuksia ja tautiruiskutuksia ei taulukosta näy, koska tekivät omia käsittelyjä. Tautiruiskutuksia oli vähintään kukkimisen aikaan joillakin erikoisaineilla sekä hyönteisille, koska rapsikärsäkäs ja siitä seurannut litusääskituho oli uhkaava sadonalentaja kisassa.
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01887.pdf
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01888.pdf
ym.
-SS-
-
Ruotsin rapsikisassa 6580 kg/ha sato. Gunnar Hennigsson. Noin 80-vuotias, voittanut myös Keski-Euroopassa.
Syksyn lannoitus 93 kg, kevään ja kesän 215 kg/ha. Kasvunsääteitä syksyllä kaksi ja kesällä yksi. Hyönteisruiskutuksia ja tautiruiskutuksia ei taulukosta näy, koska tekivät omia käsittelyjä. Tautiruiskutuksia oli vähintään kukkimisen aikaan joillakin erikoisaineilla sekä hyönteisille, koska rapsikärsäkäs ja siitä seurannut litusääskituho oli uhkaava sadonalentaja kisassa.
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01887.pdf
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01888.pdf
ym.
-SS-
No nyt alkaa olla tavoitetta, jo iänkin osalta :-\
-
Ruotsin rapsikisassa 6580 kg/ha sato. Gunnar Hennigsson. Noin 80-vuotias, voittanut myös Keski-Euroopassa.
Syksyn lannoitus 93 kg, kevään ja kesän 215 kg/ha. Kasvunsääteitä syksyllä kaksi ja kesällä yksi. Hyönteisruiskutuksia ja tautiruiskutuksia ei taulukosta näy, koska tekivät omia käsittelyjä. Tautiruiskutuksia oli vähintään kukkimisen aikaan joillakin erikoisaineilla sekä hyönteisille, koska rapsikärsäkäs ja siitä seurannut litusääskituho oli uhkaava sadonalentaja kisassa.
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01887.pdf
http://www.svenskraps.se/kunskap/pdf/01888.pdf
ym.
-SS-
Mites Ruotsissa saa noin paljon käyttää typpeä? Miten yleensäkin menee muualla euroopassa nuo sallitut typenkäyttörajat?
Toivottavasti seuraavalla kaudella ympäristökorvaus alenee, se tekis helpommaksi jättäytyä sen ulkopuolelle.
-
Tuon kilpailun sadot puitiin koeruudun kokoisilta kappaleilta ei käytännön viljelyksiltä. Käytössä oli EU säännöt kaikkee sai ajaa ei tarvinnu Ruotsin rajoja noudattaa.
Mikä SS on siis CL siemenkustannus + Clamox, tuo satanenko yhteensä vero nolla? Kyllähän normisiemen, Galera ja Targa juolismäärällä ottaa melkein saman.
Tilasin jo 300 kg Proximoa mutta haluan jakaa sadonkorjuuta kylvämällä osan aikaisemmalla. Yksi lohko on hukkista ja tänä vuonna siellä oli juolaa pahasti. Sen tietää vasta keväällä miten glyfo+kyntö tehosi. Sinne voisi ajatella Clearfieldiä. Lähinnä harmittaa sitten ruiskunpesut. Meinaan laittaa rapsia yli 50 ha ja hernettäkin joten pesua riittää vaikkei tarvisi rapsipyttyjen välissä pestäkään. Tosin se on vaan se yksi Clamox -pytyllinen. Riittääkö sille 140 L/ha vettä ni pääsis ton 21 ha lohkon pytyllä?
Toinen vaihtoehto on ottaa Cleopatraa osa ja ajaa tolle lohkolle Targa. Tai mikä se Hankkijan aine on? Sillä on sama käyttömäärä vaikka olis juola tai hukkis. Muistaakseni halvempi käyttää jos vaatii juola-annoksen Targaa (tai Agilia).
Hinnat senkin nousee. Täysin ylivoimainen ensi vuonna ei viljat nouse millään niin paljoa. Älkääkä narisko että kaikki kun kylvää ni hinnat laskee. 384 € saa syksyllä kun nyt kiinnittää. Kasvinsuojelu saattaa tuntua kalliilta (Galera, Tatga, Avaunt, Efilor ja pyret) mutta kun huomioi halvan siemenkustannuksen ja öljykasvipalkkion niin johan tasoittuu. Samoin kuivaus per ha on viljoja edullisempi. Kotona tarvis kesäkuu viihtyä sit ottaakin kesälomaa syyskuun loppuun.
-
Viljaa ei todellakaan näytä kannattavan kylvää ensi vuonna. Hinnat täysin pohjamudissa eikä parempaa näy.
Öljykasvien hintaan ei Suomen viljelyssä ole mitään vaikutusta. Eniten Öljykasvien hintaan vaikuttaa soijasta ja soijavalkuaisen hinta. Öljykasvien valkuainen kun joutuu kilpailemaan samoista markkinoista. Pieni vaikutus on Keski-Euroopan rapsi sadolla. Suomen viljely ei vaikuta lainkaan, ihan sama 0 tai 200000ha.
-
Tän vuotiset vielä myymättä ja hinta mukavasti nousussa.
Kuinkahan kauan vielä pitää odotella?
Milloin meinaatte lukita hinnan joskus keväällä vai?
-
Viljaa ei todellakaan näytä kannattavan kylvää ensi vuonna. Hinnat täysin pohjamudissa eikä parempaa näy.
Öljykasvien hintaan ei Suomen viljelyssä ole mitään vaikutusta. Eniten Öljykasvien hintaan vaikuttaa soijasta ja soijavalkuaisen hinta. Öljykasvien valkuainen kun joutuu kilpailemaan samoista markkinoista. Pieni vaikutus on Keski-Euroopan rapsi sadolla. Suomen viljely ei vaikuta lainkaan, ihan sama 0 tai 200000ha.
Mutta viljojen hintaan laajalla rypsin viljelyllä voisi olla ,kuten nykyinen itämeri vähennys voisi ollakkin
itämeri lisä.
-
Viljaa ei todellakaan näytä kannattavan kylvää ensi vuonna. Hinnat täysin pohjamudissa eikä parempaa näy.
Öljykasvien hintaan ei Suomen viljelyssä ole mitään vaikutusta. Eniten Öljykasvien hintaan vaikuttaa soijasta ja soijavalkuaisen hinta. Öljykasvien valkuainen kun joutuu kilpailemaan samoista markkinoista. Pieni vaikutus on Keski-Euroopan rapsi sadolla. Suomen viljely ei vaikuta lainkaan, ihan sama 0 tai 200000ha.
Mutta viljojen hintaan laajalla rypsin viljelyllä voisi olla ,kuten nykyinen itämeri vähennys voisi ollakkin
itämeri lisä.
...tai pitäisi olla!
-
Mikä SS on siis CL siemenkustannus + Clamox, tuo satanenko yhteensä vero nolla? Kyllähän normisiemen, Galera ja Targa juolismäärällä ottaa melkein saman.
Käytin vain 1,5 l/ha Clamoxia, koska tuhosin vahvan ohdake-ja valvattipesäkkeen Matrigonilla. Lisäksi juolaiseen kohtaan laitoin säiliönlopusta Targaa hiukan. Mutta muuten näyttää tuo pienempikin annos tehoavan todella hyvin mataraan ja savikkaan ja muihinkin esim. pillikkeeseen.
Hehtaarikustannus veroton oli
Clamox 47,6 €/ha
Dash 21,0 €/ha
Siemen 7.5 kg/ha 11 €/ha
Yhteensä 79,60 €/ha
Kännämyrkyt maksoivat enemmän. Siementä piti laittaa vain viitisen kiloa, mutta eipä saanut menemään niin vähän, tiedoksi nyt syysrapsin kylvöiltä: pienijyväinen puuroriisi tukusta ei maksa montaa euroa, ja sillä saa erittäin tarkan laimennoksen niihin kylvökoneisiin, joissa pienet syöttömäärät eivät ole tarkat, esim. eri vantaiden välillä.
Yksi osa rapsia, kolme osaa riisiä, niin Tumella pääsee varmasti ja ihan tiukkaan kiristämäti 1,5 - 2 kg/ha tasoon asti.
-SS-
-
Mikä SS on siis CL siemenkustannus + Clamox, tuo satanenko yhteensä vero nolla? Kyllähän normisiemen, Galera ja Targa juolismäärällä ottaa melkein saman.
Käytin vain 1,5 l/ha Clamoxia, koska tuhosin vahvan ohdake-ja valvattipesäkkeen Matrigonilla. Lisäksi juolaiseen kohtaan laitoin säiliönlopusta Targaa hiukan. Mutta muuten näyttää tuo pienempikin annos tehoavan todella hyvin mataraan ja savikkaan ja muihinkin esim. pillikkeeseen.
Hehtaarikustannus veroton oli
Clamox 47,6 €/ha
Dash 21,0 €/ha
Siemen 7.5 kg/ha 11 €/ha
Yhteensä 79,60 €/ha
Kännämyrkyt maksoivat enemmän. Siementä piti laittaa vain viitisen kiloa, mutta eipä saanut menemään niin vähän, tiedoksi nyt syysrapsin kylvöiltä: pienijyväinen puuroriisi tukusta ei maksa montaa euroa, ja sillä saa erittäin tarkan laimennoksen niihin kylvökoneisiin, joissa pienet syöttömäärät eivät ole tarkat, esim. eri vantaiden välillä.
Yksi osa rapsia, kolme osaa riisiä, niin Tumella pääsee varmasti ja ihan tiukkaan kiristämäti 1,5 - 2 kg/ha tasoon asti.
-SS-
Tarkennusta tuohon siemenkustannukseen, ei kai cl-siemen noin halpaa ole, paljonko se maksaa per kilo?
-
Täytyy kaivaa kuittimappi. Voi olla, että oli 7 euroa kilo. Mutta maksimissaan noin 4 kiloa saa kylvää, eli oli liika tiheää itsellä. Eli kylvömäärä puoleen, 50 kg lisää typpeä, sillä voisi mennä. ASiasta kolmanteen, CL rapsin ja tavallisen sekoittaminen ei ole kivaa, jos ei ole mitään ruiskun automaattipesusysteemeitä.
-SS-
-
Tuon kilpailun sadot puitiin koeruudun kokoisilta kappaleilta ei käytännön viljelyksiltä. Käytössä oli EU säännöt kaikkee sai ajaa ei tarvinnu Ruotsin rajoja noudattaa.
Mikä SS on siis CL siemenkustannus + Clamox, tuo satanenko yhteensä vero nolla? Kyllähän normisiemen, Galera ja Targa juolismäärällä ottaa melkein saman.
Tilasin jo 300 kg Proximoa mutta haluan jakaa sadonkorjuuta kylvämällä osan aikaisemmalla. Yksi lohko on hukkista ja tänä vuonna siellä oli juolaa pahasti. Sen tietää vasta keväällä miten glyfo+kyntö tehosi. Sinne voisi ajatella Clearfieldiä. Lähinnä harmittaa sitten ruiskunpesut. Meinaan laittaa rapsia yli 50 ha ja hernettäkin joten pesua riittää vaikkei tarvisi rapsipyttyjen välissä pestäkään. Tosin se on vaan se yksi Clamox -pytyllinen. Riittääkö sille 140 L/ha vettä ni pääsis ton 21 ha lohkon pytyllä?
Toinen vaihtoehto on ottaa Cleopatraa osa ja ajaa tolle lohkolle Targa. Tai mikä se Hankkijan aine on? Sillä on sama käyttömäärä vaikka olis juola tai hukkis. Muistaakseni halvempi käyttää jos vaatii juola-annoksen Targaa (tai Agilia).
Hinnat senkin nousee. Täysin ylivoimainen ensi vuonna ei viljat nouse millään niin paljoa. Älkääkä narisko että kaikki kun kylvää ni hinnat laskee. 384 € saa syksyllä kun nyt kiinnittää. Kasvinsuojelu saattaa tuntua kalliilta (Galera, Tatga, Avaunt, Efilor ja pyret) mutta kun huomioi halvan siemenkustannuksen ja öljykasvipalkkion niin johan tasoittuu. Samoin kuivaus per ha on viljoja edullisempi. Kotona tarvis kesäkuu viihtyä sit ottaakin kesälomaa syyskuun loppuun.
Kuulin juttua, et Majongia 4 kiloo hehtaarille, broilerin lantaa isolla säädöllä ja pikkasen ruiskuttaa ni tulee vajaa neljä tonnia hehtaarilta. Tarkotus koittaa alustavasti 20 hehtaarilla, aveenalle sopimus ja loimaalle kippaus sitä mukaa kun pui, jos kuitenkin on siiloista pulaa syksyllä. Tarttisko kiinnittää edes osaa sopimuksesta??
-
Eniten mua arvelluttaa tuossa kanan- tai broikunlantaan perustuvassa lannoituksessa että saako taimi fosforia jos tulee kuiva ja kylmä kevät. Kakki pyörii siinä 2 cm muokkauskerroksessa. Vaatii starttifosforia jos olis tarkka poika.
Esim. pillikkeen tuo Galera jättää henkiin. Tosin siitä ei ollut puinnissa juuri haittaa kun kuivahtavat ennen. Tehoaako Clamox myös vesiheinään? Entä ohdake? Siihen Galera tehoaa kyllä.
-
Joozeppi Clamox tehoaa 100% vediheinään tuossa pellosss on aina ollut paljon. Ohdake ja valvatti en tiedä koska vedin tupsut matrigonilla matrigon 100 % teho näihin
Kyseinen pelto oli vanhastaan todellinen ongelmarikkakasvien rytö. Maa aivan paljas puinnin jälkeen. Siinä raidassa jossa ei ollut clamoxia junttasi märkää rikkaruohoa kolakuljettimen tukkoon nii että sauhunhaju vaa nousi claasin kytkimestä.
Että eniten risoi se kahden eri ruiskuhomman ylläpito ja se, että ei pohjavesialueelle kelpaa noi rypsiaineet.
-SS-
-
kyl se siltä vaikuttaa että nappaan tota clearfieldiä reilun 20 ja loput sit proximoo. tarvii ostaa kunnon varasto siemeniä nyt.
-
kyl se siltä vaikuttaa että nappaan tota clearfieldiä reilun 20 ja loput sit proximoo. tarvii ostaa kunnon varasto siemeniä nyt.
Jos haluaa helppoa rypsin viljelyä, niin clearfieldiä ilman muuta. Ruiskun pesukaan ei niin tarkkaa ole
kuin perinteisillä, itse olen vain virutellut säiliötä ja sekoitus piiriä tuoreeltaan niin monella vedellä ,että
vaahtoaminen loppuu ja lopuksi laskenut puhtaan veden suuttimien läpi ,näin toimien en ole vioituksia
huomannut kasvustoissa.
Se on hyvä muistaa aloittelevien rypsi/rapsi viljeliöitten ,että on kyse viljelykierto kasvista eli maksimissa
viidesosa pelloista kerralla ,mutta kuitenkin noin kymmenen hehtaaria vähintäänkin ,ei kannata pelata
upporikasta ,vaan jakaa riskitkin. Viljelykierrossa saa rypsin parhaat ominaisuudet esille ja hyödyn viljeliälle.
-
Tarkennusta tuohon siemenkustannukseen, ei kai cl-siemen noin halpaa ole, paljonko se maksaa per kilo?
Pihkura, löysin vain erittelemättömän verokuitin jossa oli
Clamoxit 10 ha:lle ja noin 15 kg siementä, jonka haaskasin noin 3 ha:lle.
Lasku oli noin 1100 € verolla. Eli Clamoxit riittivät 5 ha:lle syysrapsia vielä.
Ostin tuon kasan ennakkolaskulla ja sen noutolähetteen olinkin uhkannut johonkin kasaan.
Tämän mukaisesti veroton hehtaarikustannus kuitenkin jäisi johonkin sataseen / ha
-SS-
-
http://www.boreal.fi/plussaa-rypsinviljelyyn-synthia-aloittaa-rypsien-uuden-aikakauden/
Alkaako tästä uusi, parempi aikakausi rypsinviljelylle? Jos tuo lajike on niin hyvä kuin jalostaja kehuu, niin kohta joka ukko viljelee sitä, eikä rapsia enää kannata vaivautua viljelemään. Toisaalta, ehkä tuonkin lajikkeen viljelyssä on olemassa joku erityishankaluus, joka tulee ilmi vasta laajemmassa käytännön viljelyssä.
-
http://www.boreal.fi/plussaa-rypsinviljelyyn-synthia-aloittaa-rypsien-uuden-aikakauden/
Alkaako tästä uusi, parempi aikakausi rypsinviljelylle? Jos tuo lajike on niin hyvä kuin jalostaja kehuu, niin kohta joka ukko viljelee sitä, eikä rapsia enää kannata vaivautua viljelemään. Toisaalta, ehkä tuonkin lajikkeen viljelyssä on olemassa joku erityishankaluus, joka tulee ilmi vasta laajemmassa käytännön viljelyssä.
Katoiksää niitä vertailuja esim. Cordeliaan? Onhan tämä parempi, muttei tässä nyt mitään tähtitieteellistä tapahtunut. Erityishankaluuksia tuppaa olemaan vähän lajikkeessa jos toisessakin, usein ne selviävät vasta siinä vaiheessa, kun ovat omalla pellolla.
-
http://www.boreal.fi/plussaa-rypsinviljelyyn-synthia-aloittaa-rypsien-uuden-aikakauden/
Alkaako tästä uusi, parempi aikakausi rypsinviljelylle? Jos tuo lajike on niin hyvä kuin jalostaja kehuu, niin kohta joka ukko viljelee sitä, eikä rapsia enää kannata vaivautua viljelemään. Toisaalta, ehkä tuonkin lajikkeen viljelyssä on olemassa joku erityishankaluus, joka tulee ilmi vasta laajemmassa käytännön viljelyssä.
Katoiksää niitä vertailuja esim. Cordeliaan? Onhan tämä parempi, muttei tässä nyt mitään tähtitieteellistä tapahtunut. Erityishankaluuksia tuppaa olemaan vähän lajikkeessa jos toisessakin, usein ne selviävät vasta siinä vaiheessa, kun ovat omalla pellolla.
Öljykasvien viljelmillä peltojen viljavuuksien ja viljelijöidenkin
toiminnan väliset erot ovat niin suuria, että jokin 200 kg satoero ei
välttämättä kerro mitään. Esimerkiksi se 4700 kg otettiin lajikkeella,
joka ei ole Luken satovertailuissa paras.
-SS-
-
http://www.boreal.fi/plussaa-rypsinviljelyyn-synthia-aloittaa-rypsien-uuden-aikakauden/
Alkaako tästä uusi, parempi aikakausi rypsinviljelylle? Jos tuo lajike on niin hyvä kuin jalostaja kehuu, niin kohta joka ukko viljelee sitä, eikä rapsia enää kannata vaivautua viljelemään. Toisaalta, ehkä tuonkin lajikkeen viljelyssä on olemassa joku erityishankaluus, joka tulee ilmi vasta laajemmassa käytännön viljelyssä.
Katoiksää niitä vertailuja esim. Cordeliaan? Onhan tämä parempi, muttei tässä nyt mitään tähtitieteellistä tapahtunut. Erityishankaluuksia tuppaa olemaan vähän lajikkeessa jos toisessakin, usein ne selviävät vasta siinä vaiheessa, kun ovat omalla pellolla.
Öljykasvien viljelmillä peltojen viljavuuksien ja viljelijöidenkin
toiminnan väliset erot ovat niin suuria, että jokin 200 kg satoero ei
välttämättä kerro mitään. Esimerkiksi se 4700 kg otettiin lajikkeella,
joka ei ole Luken satovertailuissa paras.
-SS-
Mikähän olisi ollut sato jos oiskin ollut tuo paras lajike? Yli 4700kg?
-
:)varmasti kasitonnari
-
http://www.boreal.fi/plussaa-rypsinviljelyyn-synthia-aloittaa-rypsien-uuden-aikakauden/
Alkaako tästä uusi, parempi aikakausi rypsinviljelylle? Jos tuo lajike on niin hyvä kuin jalostaja kehuu, niin kohta joka ukko viljelee sitä, eikä rapsia enää kannata vaivautua viljelemään. Toisaalta, ehkä tuonkin lajikkeen viljelyssä on olemassa joku erityishankaluus, joka tulee ilmi vasta laajemmassa käytännön viljelyssä.
Katoiksää niitä vertailuja esim. Cordeliaan? Onhan tämä parempi, muttei tässä nyt mitään tähtitieteellistä tapahtunut. Erityishankaluuksia tuppaa olemaan vähän lajikkeessa jos toisessakin, usein ne selviävät vasta siinä vaiheessa, kun ovat omalla pellolla.
Öljykasvien viljelmillä peltojen viljavuuksien ja viljelijöidenkin
toiminnan väliset erot ovat niin suuria, että jokin 200 kg satoero ei
välttämättä kerro mitään. Esimerkiksi se 4700 kg otettiin lajikkeella,
joka ei ole Luken satovertailuissa paras.
-SS-
Toi Campino on täälläkin toiminut jostain syystä parhaiten. Kollegalla meni kaikki Proximot kanssa koko lailla poskelleen, siemenkin loppui kesken, haki sitten toisaalta Campinoa ja sanoi, että se pieni pala sitä oli parasta kasvustoa koko alalla.
-
Minä taidan sijpittaa DK7130 CL. Koska on clamoxin pohjia vielä.
7130 on proximoa selvästi aikaisempi ja on satoisampi. Jos taas saisi yli 2t niin lunastaa kyllä paikkansa kenttäkelpoisena ja pienelläkin lannoituksella selviävänä lajikkeena.
Voisi kokeilla smillaa jossakin rikotulla syysvehnällä.
-SS-
-
Miten pohjoisessa,3 viljely vyöhyke on kevät rapsia viljelty?Kun vertailee rypsin ja rapsin kasvuaikaa ,ei ole kovin paljon eroa!
Mielipiteitä ja kokemuksia...
-
Mielipide. Keskipohjanmaalla asti toiminee. On lujakortinen eikä kasva pelkkää naattia ylilannoitettuna. Aikaiset rapsilajikkeet todellakin melkein samoihin aikoihin rypsin kanssa.
-SS-
-
Mielipide. Keskipohjanmaalla asti toiminee. On lujakortinen eikä kasva pelkkää naattia ylilannoitettuna. Aikaiset rapsilajikkeet todellakin melkein samoihin aikoihin rypsin kanssa.
-SS-
Kylvö mielellään toukokuun ensimmäisellä viikolla.
Päivä keväällä on viikko syksyllä.
-
Mielipide. Keskipohjanmaalla asti toiminee. On lujakortinen eikä kasva pelkkää naattia ylilannoitettuna. Aikaiset rapsilajikkeet todellakin melkein samoihin aikoihin rypsin kanssa.
-SS-
Ens syksynä ollaan ehkä viisaampia, näillä viljan hinnoilla tullee rypsiä keväällä viljelyyn, jo pellossa olevan syysrapsin lisäksi.
Tuo syysrapsi on nyt melkoisessa kurimuksessa, jäätä pellolla paljon lumen alla. Oli kurjia kelejä ja nyt ollut pakkasia, kaikki pihat, tiet ym. kuin luistinkenttää. Appiukko tuumas tänään, että iso on ero "sisämaahan", mistä tulivat. Ei heillä oo samoin jäätä ja matkaa rannikolta noin 30-40km, ne plussakelit ja vesisateet mitä oli rannikolla, oli siellä kuivempia nollakelejä. Että taitaa tulla tälle pellolle keväällä kevätrypsiä, ja jonnekin muuallekin. Kotiaukealle sitten kevätrapsia, tosin peltoa vaihdossa naapurin pyynnöstä ja menee mahdollisuudet viljelyyn kuten suunnittelin, kun pitää kylvää suojaviljoja nurmelle. Mutta saa nurmea kiertoon.
Saa nähdä mitä tulee, Ruukin koeasemalle tasan 100km tietä pitkin, ja melkein sama etäisyys linnuntietäkin. Siellä oli viime kesänä rypsejä kokeissa, ja sadot luokkaa 1200kg/ha. Näillä nurkin rypsi menestyy hyvin, toki kesästä riippuen, ja tuolla ruukissa ei näytä menestyneen rypsi eikä oikeen kevätvehnätkään ainakaan aiemmin. Lämpösummaa kertyy enemmän mutta mikä se juttu? Ettei kävis kevätrapsilla samoin täällä, menee liian äärirajoille ja sato romahtaa. Kai se on kokeiltava, DK7130CL todennäköisesti. Kun kokeiden mukaan ei kovinkaan suurta eroa kasvuajassa, ja rapsin voisi kylvää aikaisin?? Kevätkynnettävälle jokatapauksessa, eli kylvämään pääsee ajoissa.
-
Että taitaa tulla tälle pellolle keväällä kevätrypsiä, ja jonnekin muuallekin. Kotiaukealle sitten kevätrapsia, tosin ....DK7130CL todennäköisesti. Kun kokeiden mukaan ei kovinkaan suurta eroa kasvuajassa, ja rapsin voisi kylvää aikaisin?? Kevätkynnettävälle jokatapauksessa, eli kylvämään pääsee ajoissa.
Muista sitten juu kun ja jos olet Clamoxia syksyllä laittanut, niin laita Aurea CL tai sitten DK7130 kevätrapsi, voi muuten jäädä alkukasvu hinteläksi. Minäkin taidan mutaman säkin Clearfieldiä laittaa hankintaan koska oli taas tämä toissaöinen 15 astetta, viime yönä 12 astetta pakkasta, viima käy päivälläkin vajassa kymmenessä, hiukan vaaleata pakkashärmää pinnassa. Epäilen. että jäätyy pilalle ennen kuin vedestä kiusaa.
Näin isoja ne harvakseltaan kylvetyt kaalit ovat; 29.07.2016 astepäiviä ehkä 550.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Imistar_07122016A.jpg)
Kuva Imistar Cleafield)
DK Sensei on kylvetty elokuun 10:s , ihan ei 450 astetta tullut täyteen. Tämä on pohjavesialueella, ilman syksyn Targaa, siis näkyy tuo juolaheinäntupsu. Keväällä varmaan voi laittaa Matrigon + Targasuper. Ei ainakaan saunakukka valtaisi.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_07122016A.jpg)
DK Sensei hybridisyysrapsi, alle 400 kasvulämmöt.
-SS-
-
Että taitaa tulla tälle pellolle keväällä kevätrypsiä, ja jonnekin muuallekin. Kotiaukealle sitten kevätrapsia, tosin ....DK7130CL todennäköisesti. Kun kokeiden mukaan ei kovinkaan suurta eroa kasvuajassa, ja rapsin voisi kylvää aikaisin?? Kevätkynnettävälle jokatapauksessa, eli kylvämään pääsee ajoissa.
Muista sitten juu kun ja jos olet Clamoxia syksyllä laittanut, niin laita Aurea CL tai sitten DK7130 kevätrapsi, voi muuten jäädä alkukasvu hinteläksi.
-SS-
Juu, aureaa tulee tottakai, ihan syystä että edellisellä kerralla rypsillä Galeralla yritin rikkoja kurittaa. Ja sehän vain villitsee vesiheinää...
Lunta täällä suojana, mutta siellä alla vettä, joka jäässä. Ei nyt vielä oo siunattu, parempi tää ku viime vuoden -30´c eikä lunta. Silloin kuoli kaikki syyskasvit, nurmissakin pahoja pakkastuhoja.
-
Aika huolellisesti nyt kyllä testataan syysrypsi, meidän kohtaa ei sitä luntakaan enää ja pakkanen käyny yli -15. Toisaalta, jos ei tän syksyn lämpösumma piisaa niin ei sitte mikää
-
Onneksi Lohjalla nyt tuli puolitoista senttiä pehmeää lunta, eikä mennyt suojan puolelle. Salossa ehkä puoli senttiä. maa sentään valkoisena.
Kyllä tuon syysrapsin pitäisi hiukan pakkasta kestää, Keski-Euroopassakin on pakkasia , kunhan itätuuli viriää.
-SS-
-
Odottakaas kun kevät koittaa. Jos ne teitin syysrapsit vielä kevätahavienkin jälkeen vihertää, kauriit siirtyy apajille.
-
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.
Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.
Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.
Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.
-
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.
Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.
Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.
Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.
No hyvä ettei ihan pommiin mennyt. Joko esim. unohdit kuinka helevatasti niitä kaalikoitakin oli satoa napsimassa, ja jatkuvat sateet saattoivat ruokkia pahkahomeita ym. juurimöhköjä. Usein se rypsilaiho saattaa olla tosiaan pirun roskaisen näköinen, mutta esim. valvatin, ohdakkeen ja pilliäisen siemenet puimuri lajittelee aika hyvin. Savikan- ja mataransiemenet on hankalimpia.
-
Ja olihan se enempi kuin 850 kiloa.
Nyt sitten ensi vuodelle onkin kovempi stressi kun pitäisi päästä kolmeen tonniin ?
Ajattelin reipasta nitrabor ja sulfan annosta. En vielä ole päättänyt, kumman
laittaa sijoituslannoksena.
Proximossa oli selvästi ongelmaa, suoriutui heikommin kuin alun häviäjäksi
tuomittu Clearfield-lajike. Naattia tuli kevätkesällä ja rehevä kasvusto, mutta - mutta...
Olisiko sittenkin aikataulultaan kaalikoille maistuvampi herkku ollut.
-SS-
-
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.
Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.
Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.
Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.
Semmonen 4000kg kaurakasvuston edestä savikkaa.
70kg salttua ja 1.5l MCPA. Kiitos nam.
-
Sanotaan, että mistään muusta kasvista ei saa niin tyystin
hyvästi vesiheinää, valvattia, ohdaketta ja heinämäisiä rikkaksveja
pois kuin öljykasvista. Varsinkin Matrigon on hinnastaan huolimatta
pesäkekäsittelyssä aivan uskomaton, valvatin juurikin pehkaantuu pois.
Samoin Targasuper/PilotUltra ovat erittäin täystoimivia. Clearfield
puraisee vesiheinät. Ja on se yleisaineena hyvä muutenkin.
Öljykasvien riskienhallintaa kuvaa juurikin tämä tapaus. Ei
kaurallakaan aina DON- hylkyineen tai kirvojen joukkotuhoineen ole
varmaa tuottoa tiedossa. Hukkakauraa jos haluaa lisätä ilman näkyvää
omalletunnolle aiheutuvaa kiusaa, silloin on kauranviljely järkevää.
Ja kunnon hirvipeuratarhassa kaurakin on täynnä makuuksia ja riivittyjä röyhyjä.
-SS-
-
Sanotaan, että mistään muusta kasvista ei saa niin tyystin
hyvästi vesiheinää, valvattia, ohdaketta ja heinämäisiä rikkaksveja
pois kuin öljykasvista. Varsinkin Matrigon on hinnastaan huolimatta
pesäkekäsittelyssä aivan uskomaton, valvatin juurikin pehkaantuu pois.
Samoin Targasuper/PilotUltra ovat erittäin täystoimivia. Clearfield
puraisee vesiheinät. Ja on se yleisaineena hyvä muutenkin.
Öljykasvien riskienhallintaa kuvaa juurikin tämä tapaus. Ei
kaurallakaan aina DON- hylkyineen tai kirvojen joukkotuhoineen ole
varmaa tuottoa tiedossa. Hukkakauraa jos haluaa lisätä ilman näkyvää
omalletunnolle aiheutuvaa kiusaa, silloin on kauranviljely järkevää.
Ja kunnon hirvipeuratarhassa kaurakin on täynnä makuuksia ja riivittyjä röyhyjä.
-SS-
Kunnollinen rikantorjunta öljykasvien seasta on kyllä erittäin kallista. Siihen se valkuaiskasvipalkkio uppoaa, eikä jollain clamoxilla edes riitä.
-
Jotenkin tuntuu ,että savikkaa pidetään vaihtoehtona muille viljoille ,eihän se niin mene ,kun se on
viljelykierto kasvi ,jolloin sitä viljellään samalla lohkolla kerran viidessä vuodessa.
Tällöin sen hyödyt realisoituu pitkällä ajalla viljelijälle eli hukkakaurasta on mahdollisuus päästä eroon, kuten
juolaastakin ,sekä muut lukemattomat hyödyt joita en nyt taasen viitsi ruveta luettelemaan.
-
Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...
-
Ja kunnon hirvipeuratarhassa kaurakin on täynnä makuuksia ja riivittyjä röyhyjä.
Näyttää myöskin aika vinkeältä, kun kaurahalmeessa istuu kolme karhua tasapers**llä ja vetää kaksin käpälin apetta naamariin...
-
Jotenkin tuntuu ,että savikkaa pidetään vaihtoehtona muille viljoille ,eihän se niin mene ,kun se on
viljelykierto kasvi ,jolloin sitä viljellään samalla lohkolla kerran viidessä vuodessa.
Tällöin sen hyödyt realisoituu pitkällä ajalla viljelijälle eli hukkakaurasta on mahdollisuus päästä eroon, kuten
juolaastakin ,sekä muut lukemattomat hyödyt joita en nyt taasen viitsi ruveta luettelemaan.
Mistä ihmeestä ootte keksineet ton, että hukkakaurasta pääsee eroon rypsin tai rapsinviljelyllä? Täyttä jaskanpauhantaa tuo. Ei pääse yhtään sen helpommin kuin viljaa viljelemällä, kun viljoja ruiskuttaa Pumalla tai Axialilla, niin silti todennäköisesti seuraavinakin vuosina sitä hukkista löytyy, sama juttu rypsillä/rapsilla, valikoivalla hukkakaurantorjunta-aineella jos ruiskuttaa, esim. Targa, niin silti voi löytyä hukkista seuraavina vuosina, ne siemenet kun ei välttämättä idä kaikki samana vuonna eikä yht aikaa, ja kun ne voi olla eri syvyyksissä maassa, niin sekin aiheuttaa vaihtelevaa itämistä, joten turha puhua, että öljykasvivuonna pääsee eroon hukkakaursta kokonaan. Eikä tietysti Clamoxilla ruiskutus ole sen tehokkaampaa, se tappaa vaan ne hukkikset, jotka ruiskutushetkellä on kasvussa.
-
Jotenkin tuntuu ,että savikkaa pidetään vaihtoehtona muille viljoille ,eihän se niin mene ,kun se on
viljelykierto kasvi ,jolloin sitä viljellään samalla lohkolla kerran viidessä vuodessa.
Tällöin sen hyödyt realisoituu pitkällä ajalla viljelijälle eli hukkakaurasta on mahdollisuus päästä eroon, kuten
juolaastakin ,sekä muut lukemattomat hyödyt joita en nyt taasen viitsi ruveta luettelemaan.
Mistä ihmeestä ootte keksineet ton, että hukkakaurasta pääsee eroon rypsin tai rapsinviljelyllä? Täyttä jaskanpauhantaa tuo. Ei pääse yhtään sen helpommin kuin viljaa viljelemällä, kun viljoja ruiskuttaa Pumalla tai Axialilla, niin silti todennäköisesti seuraavinakin vuosina sitä hukkista löytyy, sama juttu rypsillä/rapsilla, valikoivalla hukkakaurantorjunta-aineella jos ruiskuttaa, esim. Targa, niin silti voi löytyä hukkista seuraavina vuosina, ne siemenet kun ei välttämättä idä kaikki samana vuonna eikä yht aikaa, ja kun ne voi olla eri syvyyksissä maassa, niin sekin aiheuttaa vaihtelevaa itämistä, joten turha puhua, että öljykasvivuonna pääsee eroon hukkakaursta kokonaan. Eikä tietysti Clamoxilla ruiskutus ole sen tehokkaampaa, se tappaa vaan ne hukkikset, jotka ruiskutushetkellä on kasvussa.
Tietenkin vaatii useamman vuoden perättäisen ruiskutuksen ,kun kokonaan meinataan päästä hukkakaurasta eroon, sen
olen vain huomannut ,että rypsi ja varsinkin kumina on sellaiset kasvit joilla se on helpompaa, kun halutaan täysin eroon
hukkakaurasta ja siinä sivussa juolaasta.
Tämä ilmiön olen ajatellut johtuvan kyseisten kasvien pienestä varjostuksesta alkukesästä ,jolloin enempi hukkakauran
siemeniä innostuu itämään ja ruiskutuskin on vielä siinä vaiheessa ,että sillä on tutkimustenkin mukaan 100% teho itäneisiin
yksilöihin.
Kuminassa se oikein korostuu ,kun käytännössä perustamisvuoden kesä on paljaana syksyyn asti ,tuli todettua vuokramaalla
jossa ensimmäisen vuonna oli ohraa ,niin neljä hukkakaura yksilöä löysin ohran seasta tarkastus käynnillä ennen ohran puintia.
Laitoin seuraavana vuonna suorakylvönä kuminaa juhannuksen aikoihin ja lohko oli kesäkuun puolessa välissä ajettu roundupilla,
syyskuun alussa menin niittämään kasvuston ,kun oli saunakukkaa ilmestynyt ,niin siinä niiton yhteydessä huomasin kauhukseni
hukkakauraa siellä täällä ,jotka sitten keräsin siinä niiton yhteydessä ja niitä kertyi pieni säkillinen ,eli satoja yksilöitä.
Kolmen vuoden valikoivan Agilin ,Targan käytön jälkeen lohko on ollut nyt ohralla neljä vuotta ,enkä ole tarkastuksissa löytänyt
ainuttakaan hukkakaurayksilöä ja ensi vuonna on lohkolle tulossa Aurea rypsi ja Clamoxs torjunta ,niin lohkon koko oli neljä hehtaaria.
-
Ensin pari vuotta typensitojaa joko paaliin tai murskaten ja lopuksi glyfo ja kyntö. Kolme vuotta axialia, ohra-vehnä-ohra ja syysmuokkaus kevyenä. Sitten kauraa...
Viidessä vuodessa hukkis häviää.
-
Mistä ihmeestä ootte keksineet ton, että hukkakaurasta pääsee eroon rypsin tai rapsinviljelyllä? Täyttä jaskanpauhantaa tuo. Ei pääse yhtään sen helpommin kuin viljaa viljelemällä, kun viljoja ruiskuttaa Pumalla tai Axialilla, niin silti todennäköisesti seuraavinakin vuosina sitä hukkista löytyy, sama juttu rypsillä/rapsilla, valikoivalla hukkakaurantorjunta-aineella jos ruiskuttaa, esim. Targa, niin silti voi löytyä hukkista seuraavina vuosina, ne siemenet kun ei välttämättä idä kaikki samana vuonna eikä yht aikaa, ja kun ne voi olla eri syvyyksissä maassa, niin sekin aiheuttaa vaihtelevaa itämistä, joten turha puhua, että öljykasvivuonna pääsee eroon hukkakaursta kokonaan. Eikä tietysti Clamoxilla ruiskutus ole sen tehokkaampaa, se tappaa vaan ne hukkikset, jotka ruiskutushetkellä on kasvussa.
Mitä nyt oikein keuhkoat ? Ei kukaan ole väittänyt, että yksistään sillä pääsee eroon.
Mutta ei kauranviljely ainakaan ole sen helpompi ratkaisu hukkakauraongelmaan. Ja
rehuohrako olisi siis juu rahakasvi. Not. Nii olisihan siihen yksipuoliseen Broadway
vehnään ihan hyvä jokin välikasvi laittaa.
-SS-
-
Tohon juolavehnästä eroon pääsemiseen voisin oman kokemuksen sanoa. Jos juolaa on oikein reilusti jossain kohdissa, se ei ainakaan Agililla onnistunut hävittää. Sellainen harvakseltaan oleva juola kyllä tukahtuu. Eli kannattaa sellaisella lohkolla mihin rypsiä laittaa seuraavana vuotena, jo edes pesäkeruiskuttaa glyfolla pahimmat paikat. Tuo juola-aineiden tehohan rypsillä perustuu siihen rypsin tukahduttavaan vaikutukseen sen torjunta-aineen alkutyrmäyksen lisäksi. Paksussa juolapaikassa rypsi ei jaksa kilpailla niin paljoa missään vaiheessa, että pystyisi sen paksun juolapaikan kasvustollaan täyttämään, vaan juola toipuu tyrmäyksen jälkeen ja lähtee uudelleen kasvamaan.
-
Tohon juolavehnästä eroon pääsemiseen voisin oman kokemuksen sanoa. Jos juolaa on oikein reilusti jossain kohdissa, se ei ainakaan Agililla onnistunut hävittää. Sellainen harvakseltaan oleva juola kyllä tukahtuu. Eli kannattaa sellaisella lohkolla mihin rypsiä laittaa seuraavana vuotena, jo edes pesäkeruiskuttaa glyfolla pahimmat paikat. Tuo juola-aineiden tehohan rypsillä perustuu siihen rypsin tukahduttavaan vaikutukseen sen torjunta-aineen alkutyrmäyksen lisäksi. Paksussa juolapaikassa rypsi ei jaksa kilpailla niin paljoa missään vaiheessa, että pystyisi sen paksun juolapaikan kasvustollaan täyttämään, vaan juola toipuu tyrmäyksen jälkeen ja lähtee uudelleen kasvamaan.
Hyvä tuuri varmaan kävi itsellä, viherlannoitusnurmessa riehaantunut juola hävisi paremmin kuin yhdellä glyfosaattikäsittelyllä, silloin kun Clearfield rapsin kanssa käytin Targa Superia pesäkekäsittelynä. Aivan selvä ruiskutusraja oli havaittavissa; pelkkä Clamox heikensi juolaa niin kuin Broadwaykin tekee, kääpiöittää vaan, ja pelkkä Targa Super tappoi, mutta jätti joitakin tupsuja. Kummatkin aineet saanut paikka oli täysin juolaheinätön.
Toinen ihmeaine oli tuo kovinkin kallis Matrigon. Ei se taida juuri muuhun tehota kuin valvattiin ja ohdakkeeseen. Mutta niihin se tehosi paremmin kuin esim. MCPA. Mutta maksaa 35 senttiä grammalta.
-SS-
-
Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...
Yllätyin kuitenkin, että melko kohtuullisella lannoituksella (107 kg N) niinkin hyvin. Eli olisi ollut varoja vielä, mutta juuri silloin lisälannoituksen levitysaikaan oli muutama isompi sade, ihan täys että ruiskulla pääsi. Ja noin kahden tonnin öljykasvisadolla jo saa täydet lannoitusvarat seuraaville vuosille.
Maan tiiviys saattaa olla se pahin öljykasvin vihollinen, oli pari päistepaikkaa, jossa selvästi näkyi, että ei kasva juuri ei alaspäin ollenkaan. Eikös sulla ollut kuviakin niistä käppyräisiksi menneistä juurista. Toinen on rikinpuute, että tarvitsisi jopa 50 kg rikkiä se öljykasvi ! Eli sulfaania kaikki tyynni. Kolmas on boorin tarve , booripitoisella ennekin lanttua kasvatettiin. Ei taida bortrakilla toeta, jos on boorin puutetta.
Näihin ajattelin seuraavalla pikkupalstalla koittaa sijoittaa. Harmi vaan ei kerkiä oppiakaan koko rypsihommaa, ennen kuin loppuu pellot kesken, niin kuin iso isäntä tuota naapuria kiusoitteli, k-maatalouden kaffenurkassa. Oli se erinomaisen viekasta kettuilua, minusta.
-SS-
-
Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...
Yllätyin kuitenkin, että melko kohtuullisella lannoituksella (107 kg N) niinkin hyvin. Eli olisi ollut varoja vielä, mutta juuri silloin lisälannoituksen levitysaikaan oli muutama isompi sade, ihan täys että ruiskulla pääsi. Ja noin kahden tonnin öljykasvisadolla jo saa täydet lannoitusvarat seuraaville vuosille.
Maan tiiviys saattaa olla se pahin öljykasvin vihollinen, oli pari päistepaikkaa, jossa selvästi näkyi, että ei kasva juuri ei alaspäin ollenkaan. Eikös sulla ollut kuviakin niistä käppyräisiksi menneistä juurista. Toinen on rikinpuute, että tarvitsisi jopa 50 kg rikkiä se öljykasvi ! Eli sulfaania kaikki tyynni. Kolmas on boorin tarve , booripitoisella ennekin lanttua kasvatettiin. Ei taida bortrakilla toeta, jos on boorin puutetta.
Näihin ajattelin seuraavalla pikkupalstalla koittaa sijoittaa. Harmi vaan ei kerkiä oppiakaan koko rypsihommaa, ennen kuin loppuu pellot kesken, niin kuin iso isäntä tuota naapuria kiusoitteli, k-maatalouden kaffenurkassa. Oli se erinomaisen viekasta kettuilua, minusta.
-SS-
No ei toi 107-N-kiloa kovin kohtuulliselta kuullosta.
-
Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...
Yllätyin kuitenkin, että melko kohtuullisella lannoituksella (107 kg N) niinkin hyvin. Eli olisi ollut varoja vielä, mutta juuri silloin lisälannoituksen levitysaikaan oli muutama isompi sade, ihan täys että ruiskulla pääsi. Ja noin kahden tonnin öljykasvisadolla jo saa täydet lannoitusvarat seuraaville vuosille.
Maan tiiviys saattaa olla se pahin öljykasvin vihollinen, oli pari päistepaikkaa, jossa selvästi näkyi, että ei kasva juuri ei alaspäin ollenkaan. Eikös sulla ollut kuviakin niistä käppyräisiksi menneistä juurista. Toinen on rikinpuute, että tarvitsisi jopa 50 kg rikkiä se öljykasvi ! Eli sulfaania kaikki tyynni. Kolmas on boorin tarve , booripitoisella ennekin lanttua kasvatettiin. Ei taida bortrakilla toeta, jos on boorin puutetta.
Näihin ajattelin seuraavalla pikkupalstalla koittaa sijoittaa. Harmi vaan ei kerkiä oppiakaan koko rypsihommaa, ennen kuin loppuu pellot kesken, niin kuin iso isäntä tuota naapuria kiusoitteli, k-maatalouden kaffenurkassa. Oli se erinomaisen viekasta kettuilua, minusta.
-SS-
No ei toi 107-N-kiloa kovin kohtuulliselta kuullosta.
No jääpi kyllä ohrastakin tuolla tasolla 5 tonnia ottamatta, tai vehnästä. Kun ei valmisteta sitä typpeä täällä päin ruokaturvetta polttamalla.
-SS-
-
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.
Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.
Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.
Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.
Semmonen 4000kg kaurakasvuston edestä savikkaa.
70kg salttua ja 1.5l MCPA. Kiitos nam.
Talouskisan tulokset on seuraavassa lehdessä. Tämän kesän kisakasvit kaura ja rapsi siinä. Luet sen ja tulet sitten uudestaan namistelemaan :D
-
Suomen rapsinviljelijöiden ykkönen Ilkka Kouvo sanoo KM:ssä ettei käytä Galeraa rikantorjunnassa, koska se pienentää satoa useita satoja kiloja, vaan hän käyttää sen sijaan Butisania.
-
On se hyvä, ettei ole tullut sekaannuttua moiseen, ei jäisi peurojen ja myrkytyksen jälkeen sitäkään vähää tankin pohjalle.
-
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.
Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.
Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.
Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.
Semmonen 4000kg kaurakasvuston edestä savikkaa.
70kg salttua ja 1.5l MCPA. Kiitos nam.
Talouskisan tulokset on seuraavassa lehdessä. Tämän kesän kisakasvit kaura ja rapsi siinä. Luet sen ja tulet sitten uudestaan namistelemaan :D
Liki 2000eskoo...
-
Mites tuo peittaus menee? Onko vielä sallittu ensi keväänä?
-
Mites tuo peittaus menee? Onko vielä sallittu ensi keväänä?
On on, joutuu miettiin muun syyn ,miksi sitä rypsiä/rapsia ei voi kylvää.
-
Ok. Rypsii varmaankin laitan..
-
Kylymikselle miten käy peltotukien,jos saa muita korvauksia?
Hyvä kysymys, en tiedä.
Nyt voimme palata tähän kysymykseen. Pyytämättä ja yllättäen tuli maataloussihteeriltä kirje koskien haettua riistavahinkokorvausta. Kyseinen korvaus kuuluu ns. de minimis-tukien piiriin, mikä tarkoittaa, että niitä voidaan maksaa vain tietty määrä, tietyllä ajanjaksolla. Sen takia korvauksen hakijan tulee tehdä selvitys viimeisen kahden vuoden aikana saamistaan de minimis-tuista. Käytännössä pitää täyttää yksi lomake. Siinä oli listattuna maatalouden de-minimis-tukien piiriin kuuluvat tuet, jotka toimisto katsoo omatoimisesti läpi. Ensin ajattelin, että ei ole mitään lisättävää, mutta varmistaakseni asian, suoritin jonkun verran googlailua. Mitään selvää listaa ei ollut löydettävissä, mutta erinäisistä sivulauseista alkoi löytyä tietoa metsätalouden tuista. Kävi ilmi, että kemeratuet, kuten nuoren metsänhoito jne. ovat ns. de-minimis-tukia. Yllättäen myös metsävähennys luetaan de-minimis-tueksi, vaikka on käsittääkseni verohallinnon myöntämä verovähennys. Sitten kun parin vuoden ajalta aloin käymään mappeja läpi, niin kyllähän sieltä metsäpuolelta löytyi kemerajuttuja, jotka sitten kuuliaisesti lisäsin listaan. Soittelin vielä toimistolle asiasta ja ei sielläkään ollut oikein selvillä mitä tähän kuuluu. Perehtyvät itsekin asiaan nämä tiedot kuultuaan. Olennainen pointti on kuitenkin se, että de-minimis-tukia saa olla parin vuoden aikana 150000 euron edestä. Käytännössä tuota summaa lienee hankala ylittää, koska kemeratuista ei yleensä isoja rahoja kerry.
Jos jollain on asiantuntemusta de-minimis-tuista, voisi kanssa kommentoida. Itse en keksinyt toistaiseksi muuta kuin nuo metsäpuolen jutut. Käsitteenä tämä on ilmeisesti hyvin laaja-alainen ja tähän kuuluu kaikenlaisia EU:n elinkeinoelämää varten myöntämiä juttuja, mm. liikenteen osalta.
-
Kylymikselle miten käy peltotukien,jos saa muita korvauksia?
Hyvä kysymys, en tiedä.
Nyt voimme palata tähän kysymykseen. Pyytämättä ja yllättäen tuli maataloussihteeriltä kirje koskien haettua riistavahinkokorvausta. Kyseinen korvaus kuuluu ns. de minimis-tukien piiriin, mikä tarkoittaa, että niitä voidaan maksaa vain tietty määrä, tietyllä ajanjaksolla. Sen takia korvauksen hakijan tulee tehdä selvitys viimeisen kahden vuoden aikana saamistaan de minimis-tuista. Käytännössä pitää täyttää yksi lomake. Siinä oli listattuna maatalouden de-minimis-tukien piiriin kuuluvat tuet, jotka toimisto katsoo omatoimisesti läpi. Ensin ajattelin, että ei ole mitään lisättävää, mutta varmistaakseni asian, suoritin jonkun verran googlailua. Mitään selvää listaa ei ollut löydettävissä, mutta erinäisistä sivulauseista alkoi löytyä tietoa metsätalouden tuista. Kävi ilmi, että kemeratuet, kuten nuoren metsänhoito jne. ovat ns. de-minimis-tukia. Yllättäen myös metsävähennys luetaan de-minimis-tueksi, vaikka on käsittääkseni verohallinnon myöntämä verovähennys. Sitten kun parin vuoden ajalta aloin käymään mappeja läpi, niin kyllähän sieltä metsäpuolelta löytyi kemerajuttuja, jotka sitten kuuliaisesti lisäsin listaan. Soittelin vielä toimistolle asiasta ja ei sielläkään ollut oikein selvillä mitä tähän kuuluu. Perehtyvät itsekin asiaan nämä tiedot kuultuaan. Olennainen pointti on kuitenkin se, että de-minimis-tukia saa olla parin vuoden aikana 150000 euron edestä. Käytännössä tuota summaa lienee hankala ylittää, koska kemeratuista ei yleensä isoja rahoja kerry.
Jos jollain on asiantuntemusta de-minimis-tuista, voisi kanssa kommentoida. Itse en keksinyt toistaiseksi muuta kuin nuo metsäpuolen jutut. Käsitteenä tämä on ilmeisesti hyvin laaja-alainen ja tähän kuuluu kaikenlaisia EU:n elinkeinoelämää varten myöntämiä juttuja, mm. liikenteen osalta.
Ei metsävähennystä kyllä millään järjellä voi lukea tueksi. Ei de-minimis, eikä mikään muukaan. Mistä sä ton keksit?
Maatalouden de-minimis tuessa on yläraja 15ke, ja aikaraja 3v.
-
Kylmis, EU 1408/2013 toteaa, ettei alkutuotantoa harjoittavalla ole voimassa ne yleiset deminimis rajat mitä muussa elinkeinotoiminnassa vaan 15000 euroa 3 v aikana.
Niillä joilla on joku muu bisnes siinä ohessa niin siihen muuhun bisnekseen tulleet tudt eivät saa sekoittaa maataloustukiympyröitä. Mutta muuten seurataan vaan siihen alkutuotantoon tulleita käteisavustuksia 3v aikana silloin kun rajoja tarkkaillaan.
-SS-
-
Wtf, kyllä metsätalouden kemerat ja vähennysmuotoiset tuet on muutettu de minimis tuiksi jo v 2009.
Mutta niitä koskevat suuremmat ylärajat ja ne eivät vaikuttane maataloustukina maksatettuihin de minimistukiin.
-SS-
-
Wtf, kyllä metsätalouden kemerat ja vähennysmuotoiset tuet on muutettu de minimis tuiksi jo v 2009.
Mutta niitä koskevat suuremmat ylärajat ja ne eivät vaikuttane maataloustukina maksatettuihin de minimistukiin.
-SS-
Niinkö, ihan uutta asiaa minulle. Kemeran ymmärrän hyvin, mutta luetaanko metsävähennys tosiaan tueksi?
Onko tähän jotain painettua sanaa ja pykälää?
Eli jos nyt myyn 500ke:lla kalikoita kahdella perättäisellä vuodella, niin toisena vuotena ei voi käyttää vähennystä?
Kuulostaa uskomattomalta. Pitänee soittaa mhy:lle, että lykätään maksut ensi vuoteen..:D
edit:
http://www.eskokiviranta.net/de-minimis-tuista-yhteismetsien-kompastuskivi.htm
-
Tässä liitteen sivulla 45 on de minimis juttua.
https://www.mtk.fi/liitot/pirkanmaa/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/Tapahtumat2012/fi_FI/veropaiva/_files/86925095769082768/default/Mets%C3%A4taloudenlomakePilhjerta.pdf
Tämä on melko vanhasta vero-oppaasta kaivettu esille ja tämä saattaa liittyä siihen 2010-luvun alussa olevaan hässäkkään, kun puun myynnille annettiin tilapäinen verovähennys. Saattaa olla, että tämä on poistunut, mutta löytyykö siitä mustaa valkoisella. Selvittäkää se minulle:)
-
Laki 1085/2008. Siellä on mainittu verovähennysmuotoisena annettavien metsätalouden tukien de minimis tulkinnat.
-SS-
-
Kysyin tätä asiaa MTK:n korkeimmasta verojohdosta.
Metsävähennys ei kuulu enää de minimis tukien piiriin. Se oli siinä mukana taannoisen, tilapäisen puun myyntiverohuojennuksen takia. Huojennuksen päätyttyä, tilanne korjaantui.
-
Kysyin tätä asiaa MTK:n korkeimmasta verojohdosta.
Metsävähennys ei kuulu enää de minimis tukien piiriin. Se oli siinä mukana taannoisen, tilapäisen puun myyntiverohuojennuksen takia. Huojennuksen päätyttyä, tilanne korjaantui.
Eli hyvä näin, mutta silti viljelyn deminimis tuet ovat eri kokonaismäärällä ja eri momentilla, eikä niitä tarvinnut silloinkaan sekoittaa toisiinsa, kun metsävähennys vielä oli yleistä elinkeinodeminimis tukea.
-SS-
-
Kysyin tätä asiaa MTK:n korkeimmasta verojohdosta.
Metsävähennys ei kuulu enää de minimis tukien piiriin. Se oli siinä mukana taannoisen, tilapäisen puun myyntiverohuojennuksen takia. Huojennuksen päätyttyä, tilanne korjaantui.
Eli hyvä näin, mutta silti viljelyn deminimis tuet ovat eri kokonaismäärällä ja eri momentilla, eikä niitä tarvinnut silloinkaan sekoittaa toisiinsa, kun metsävähennys vielä oli yleistä elinkeinodeminimis tukea.
-SS-
Ehkä tämä pikku hiljaa alkaa mennä jakeluuni. Täysin turha tuollainen kysely, jos vain maatalouden momentti ratkaisee. Toimistolla pitäisi olla itsellään tiedossa, mitä tänne on maksettu.
-
Alkuperäiseen aiheeseen, kumpaakos arvon raatilaiset ovat kokemustensa perusteella keväällä aikeissa kylvää, rypsiä vai rapsia?
-
Alkuperäiseen aiheeseen, kumpaakos arvon raatilaiset ovat kokemustensa perusteella keväällä aikeissa kylvää, rypsiä vai rapsia?
[/q
14 ha maahan,8 ha rypsi ja loput rapsi!
-
Jos kelit vain suosii niin rapsia. Jäi vaivaamaan että oliko hyvä sato sattumaa vai ominaisuus.
-
Alkuperäiseen aiheeseen, kumpaakos arvon raatilaiset ovat kokemustensa perusteella keväällä aikeissa kylvää, rypsiä vai rapsia?
Rypsiä. Syysrypsiä. Keväällä.
-
Rapsia reilu 50 ha. Proximoa ja Keskon Clearfieldiä.
-
Tiedoksi, ei kannattane panostaa Clamoxin jälkeen syysviljaan, ennen kuin voidaan varmistua asiasta:
itäminen ja orastuminen näytti häiriintyneen melkoisesti. Tämä on vain arvelua,
mutta saman päivän Proximon päälle kylvetty vihertää kauniisti, Clearfield lajikkeen
jälkeen täysin musta mullos.
Saas nähdä, onko CL syysrapsin jälkeen samanlaista vaikutusta, ainakin uusintakylvö talvituhojen jälkeen
pitänee tehdä CL - lajikkeella, eikä viljaa välttämättä edes suositella.
-SS-
-
Se taisi rypsin huippuhinta olla ja mennä tältä talvelta. Onneksi ehdin lyödä kaupat lukkoon pari päivää sitten :)
http://www.rapspreis.info/
-
Eipä tuota myymäänkään pienerähinnoittelu on niin ankara et teki niin tai näin hinta on huono. Yhdistän sitten syysrapsiin eiköhän se kevät ala keikkuen tulemaan tänne rannikolle.
-SS-
-
Eipä tuota myymäänkään pienerähinnoittelu on niin ankara et teki niin tai näin hinta on huono. Yhdistän sitten syysrapsiin eiköhän se kevät ala keikkuen tulemaan tänne rannikolle.
-SS-
Onko ne syysrapsit pysyneet sillä alueella maassa, vai onko rouste ne nostelleet jurtit ylös? Täällä on ainakin ollut paljas maa, joka on pinnasta sulanut ja jäätynyt tänä talvena jo ainakin kymmenen kertaa, ja samaa on luvassa.
-
Leutoa on ollut, ja vähien pakkasten aikaan lunta maassa. Jos kovia pakkasia tulossa toivottavasti muutama lumikuuro tulee , maa on paikoin sula koska sadevedet painuvat pois. Lumet ja jäät ovat hävinneet jo aikoja sitten.
-SS-
-
Se taisi rypsin huippuhinta olla ja mennä tältä talvelta. Onneksi ehdin lyödä kaupat lukkoon pari päivää sitten :)
http://www.rapspreis.info/
Yhä vaan "rapeseed" ropisee alas, niin että rapisee :o
-
Leutoa on ollut, ja vähien pakkasten aikaan lunta maassa. Jos kovia pakkasia tulossa toivottavasti muutama lumikuuro tulee , maa on paikoin sula koska sadevedet painuvat pois. Lumet ja jäät ovat hävinneet jo aikoja sitten.
-SS-
Eilettäin just tuolla maakunnassa katselin että oli komeita jääkenttiä monilla syysviljamailla.
-
Leutoa on ollut, ja vähien pakkasten aikaan lunta maassa. Jos kovia pakkasia tulossa toivottavasti muutama lumikuuro tulee , maa on paikoin sula koska sadevedet painuvat pois. Lumet ja jäät ovat hävinneet jo aikoja sitten.
-SS-
Eilettäin just tuolla maakunnassa katselin että oli komeita jääkenttiä monilla syysviljamailla.
Joo, kyllä taas oli tuuri kun kaikki jää lähti, kauempana rannikosta voikin olla maanpinnassa jäätynyttä kohvaa. Riski täällä tietenkin on, että tulee kovat pakkaset paljaalle mullokselle.
Usein kuitenkin pakkasten mukana tulee mereltä lumikuuro, sitä toivoessa.
-SS-
-
Joo, kyllä taas oli tuuri kun kaikki jää lähti, kauempana rannikosta voikin olla maanpinnassa jäätynyttä kohvaa. Riski täällä tietenkin on, että tulee kovat pakkaset paljaalle mullokselle.
-SS-
Jäätynyttä kohvaa... Ennen vanhaan olisi luisteltu kovin pelloilla, nykyään on jääkiekkokaukalot sitä varten. Kovaa, peilikirkasta jäätä ojia myöten sama kuinka kaltevaa pellon laitaa. Sulattaa, jäätää, sataa, sulattaa, jäätää... Kaava toistunut koko talven, lunta sopivan kokoisissa metsissä, osa niistäkin lumettomia kuten pellot. Nyt sataa lunta, saattaa tulla sen pari senttiä suojaksi, mikä ei ole vielä jään alla. Pihanurmikkoon vielä vihreänä, ettei tämä määrä vielä ihmeitä tee :)
Lupaa kyllä perään vesisateen ja ensi viikon pakkaset, että tuskin kuitenkaan suojaksi.
Pohdinnassa, mitähän tuohon syysrapsipeltoon kylväisi. Ehkä cl-rypsiä.
-
CL rapsia on jo tilattu valmiiksi, koska tavanomainen ei välttämättä idä CL syysrapsin rikotussa mulloksessa.
Eikä välttämättä mikään viljakaan. Sitten vielä jos riskeeraisi ja laittaisi kevätrapsia lisääkin, jos ei
kaikkea syyrapsia tarvii rikkoa.
-SS-
-
Nyt heräsi kysymys, pitääkö syysrapsilla - jos se siis kestää talven pakkaset - keväällä jatkaa toiseen kertaan ruiskutuksia Clamoxilla tai vastaavalla, vai jätetäänkö se rikkaruohojen osalta ns. "hylyn haltuun" ?
Ajattelin, että jos juolaa näkyy, laitan Targan tms. mutta leveälehtisiä ei varmaankaan kovin paljon tule ? Matrigonilla kyllä saisi saunakukat ja ohdakkeet ja valvatit pois. Galera tuntuu turhalta ostokselta tuohon, kun sitä ei voi hyödyntää pohjavesirajoitusten takia muualla kumminkaan.
Paria senttiä lupaa pehmeää lunta tulevaksi, toivottavasti pakastuu ja jää hyväksi suojaksi maahan.
-SS-
-
Nyt heräsi kysymys, pitääkö syysrapsilla - jos se siis kestää talven pakkaset - keväällä jatkaa toiseen kertaan ruiskutuksia Clamoxilla tai vastaavalla, vai jätetäänkö se rikkaruohojen osalta ns. "hylyn haltuun" ?
Ajattelin, että jos juolaa näkyy, laitan Targan tms. mutta leveälehtisiä ei varmaankaan kovin paljon tule ? Matrigonilla kyllä saisi saunakukat ja ohdakkeet ja valvatit pois. Galera tuntuu turhalta ostokselta tuohon, kun sitä ei voi hyödyntää pohjavesirajoitusten takia muualla kumminkaan.
Paria senttiä lupaa pehmeää lunta tulevaksi, toivottavasti pakastuu ja jää hyväksi suojaksi maahan.
-SS-
Tiedä syysrapsista, mutta syysrypsillä ei ainakaan galeran ja juola-aineiden ruiskutusaikataulut sopineet likikään kohilleen. Galera kun on lehtivaikutteinen ja roskien ilmestyttyä, rypsi oli jo pitkällä korrenkasvu-asteella, taisi jo muutama kukkakin olla esillä, niin turha galeroida. Juola kun oli jonkinlaista, mitä nyt oli sinne kasvuston sekaan jaksanut yrittää, oli syysrypsi jo reippaasti kukassa. Saunakukkaa oli paikoin jonkin verran, muuta roskaa ei ollut haitalle ja säiliöön ei roskapaskaa juuri tullut. Pelkän typpilannoituksen laitoin koko kesänä ja puintien jälkeen glyfotin, ennen ruismaaksi muokkaamista.
-
Nyt heräsi kysymys, pitääkö syysrapsilla - jos se siis kestää talven pakkaset - keväällä jatkaa toiseen kertaan ruiskutuksia Clamoxilla tai vastaavalla, vai jätetäänkö se rikkaruohojen osalta ns. "hylyn haltuun" ?
Ajattelin, että jos juolaa näkyy, laitan Targan tms. mutta leveälehtisiä ei varmaankaan kovin paljon tule ? Matrigonilla kyllä saisi saunakukat ja ohdakkeet ja valvatit pois. Galera tuntuu turhalta ostokselta tuohon, kun sitä ei voi hyödyntää pohjavesirajoitusten takia muualla kumminkaan.
Paria senttiä lupaa pehmeää lunta tulevaksi, toivottavasti pakastuu ja jää hyväksi suojaksi maahan.
-SS-
Tiedä syysrapsista, mutta syysrypsillä ei ainakaan galeran ja juola-aineiden ruiskutusaikataulut sopineet likikään kohilleen. Galera kun on lehtivaikutteinen ja roskien ilmestyttyä, rypsi oli jo pitkällä korrenkasvu-asteella, taisi jo muutama kukkakin olla esillä, niin turha galeroida. Juola kun oli jonkinlaista, mitä nyt oli sinne kasvuston sekaan jaksanut yrittää, oli syysrypsi jo reippaasti kukassa. Saunakukkaa oli paikoin jonkin verran, muuta roskaa ei ollut haitalle ja säiliöön ei roskapaskaa juuri tullut. Pelkän typpilannoituksen laitoin koko kesänä ja puintien jälkeen glyfotin, ennen ruismaaksi muokkaamista.
OK tietenkin kasvuasteen mukana, joskus aikaisin keväällä joutuu jo miettimään. Et siis käynyt edes ötököitä. Ajattelin tuon lannoituksen ainakin jakaa useampaan osaan, salpietari, kalkkisalpietari nopeaan kasvattamiseen, NS ja lehtilannokset , boorit ja muut. Sitten varmaan lakoa vastaan runsas annos tebukonatsolia ja myöhemmin proline ja amistar kukkimisen aikana. 160 kiloa nyt ainakin pitäisi typpeä, ja kaikkea hiventä täydet määrät.
Epäilen, että rapsikuoriaiset pitää ainakin kerran, mutta nämä kaalikoit sun muut eivät liene ongelma.
Mitenkähän lako, ainakin syysrypsi taitaa lakoontua, mutta miten syysrapsi käyttäytyy, näytti naapurilla olevan kuin risuvesakkoa.?
-SS-
-
Nyt heräsi kysymys, pitääkö syysrapsilla - jos se siis kestää talven pakkaset - keväällä jatkaa toiseen kertaan ruiskutuksia Clamoxilla tai vastaavalla, vai jätetäänkö se rikkaruohojen osalta ns. "hylyn haltuun" ?
Ajattelin, että jos juolaa näkyy, laitan Targan tms. mutta leveälehtisiä ei varmaankaan kovin paljon tule ? Matrigonilla kyllä saisi saunakukat ja ohdakkeet ja valvatit pois. Galera tuntuu turhalta ostokselta tuohon, kun sitä ei voi hyödyntää pohjavesirajoitusten takia muualla kumminkaan.
Paria senttiä lupaa pehmeää lunta tulevaksi, toivottavasti pakastuu ja jää hyväksi suojaksi maahan.
-SS-
Tiedä syysrapsista, mutta syysrypsillä ei ainakaan galeran ja juola-aineiden ruiskutusaikataulut sopineet likikään kohilleen. Galera kun on lehtivaikutteinen ja roskien ilmestyttyä, rypsi oli jo pitkällä korrenkasvu-asteella, taisi jo muutama kukkakin olla esillä, niin turha galeroida. Juola kun oli jonkinlaista, mitä nyt oli sinne kasvuston sekaan jaksanut yrittää, oli syysrypsi jo reippaasti kukassa. Saunakukkaa oli paikoin jonkin verran, muuta roskaa ei ollut haitalle ja säiliöön ei roskapaskaa juuri tullut. Pelkän typpilannoituksen laitoin koko kesänä ja puintien jälkeen glyfotin, ennen ruismaaksi muokkaamista.
OK tietenkin kasvuasteen mukana, joskus aikaisin keväällä joutuu jo miettimään. Et siis käynyt edes ötököitä. Ajattelin tuon lannoituksen ainakin jakaa useampaan osaan, salpietari, kalkkisalpietari nopeaan kasvattamiseen, NS ja lehtilannokset , boorit ja muut. Sitten varmaan lakoa vastaan runsas annos tebukonatsolia ja myöhemmin proline ja amistar kukkimisen aikana. 160 kiloa nyt ainakin pitäisi typpeä, ja kaikkea hiventä täydet määrät.
Epäilen, että rapsikuoriaiset pitää ainakin kerran, mutta nämä kaalikoit sun muut eivät liene ongelma.
Mitenkähän lako, ainakin syysrypsi taitaa lakoontua, mutta miten syysrapsi käyttäytyy, näytti naapurilla olevan kuin risuvesakkoa.?
-SS-
Ötökät oli myös jälkijunassa.
-
Loppui tän pojan kantti kesken. Kahviteltiin toki viljelijäilloissa ja uhottiin laittavamme kylä keltaiseksi rapsia viljelemällä. Mutta tuska lisääntyi tiedon kertyessä. Mitä olen -SS- juttuja netistä lukenut ja vanhoja viljelijöitä kuunnellut niin parempi kokeilla vaikka rypsiä ensin. Pistin Synthia siemenet tilaukseen toissa viikolla.
Ei tuu tästä pojasta nelitonnaria syksyllä rapsia viljelemällä, pitää tyytyä rypsin 2,500 tonniin.
-
Loppui tän pojan kantti kesken. Kahviteltiin toki viljelijäilloissa ja uhottiin laittavamme kylä keltaiseksi rapsia viljelemällä. Mutta tuska lisääntyi tiedon kertyessä. Mitä olen -SS- juttuja netistä lukenut ja vanhoja viljelijöitä kuunnellut niin parempi kokeilla vaikka rypsiä ensin. Pistin Synthia siemenet tilaukseen toissa viikolla.
Ei tuu tästä pojasta nelitonnaria syksyllä rapsia viljelemällä, pitää tyytyä rypsin 2,500 tonniin.
Viisas päätös, rypsi näyttäisi kenttäkelpoisemmalta ja aikaisemmalta, ja vähemmän herkältä yhtään millekään kasvintuhoojalle. Syysrapsi on sitten tätä jännäämistä, pakkasöinä, onko siinä riittävästi lumihärmää päällä. Kevätrapsi ei kyllä itseäkään innosta, on niin työläs, jos vielä pitää tehdä enemmän ansiotöitä ensi kesänä, ei välttämättä kerkiä yövystämään ruiskun alla nukkumalla. Aikainen Aurea kevätrypsi voisi olla varajuttu, nyt kuitenkin tuli hiukan CL7130 kevätrapsilajiketta paikkokylvöä varten. Mutta tarvittaessa kokeilen myös rypsiä. Ei tarviisi lumiriekaleiden päälle koittaa kylvää, eikä lumiketjuja Claassiin myöhäsyksyksi hankkia.
Jos onnistuisi itseltäkin semmoinen kerta kesässä ruiskulla - rypsi. Jotain 1.8 tonnia nyt ainakin tulee ilman eri komentoa. Tuosta omasta rapsista kun tuli noin 100 kiloa lisää tavaraa per ruiskutus. Seitsemällä ylimääräisellä kierroksella. Semmoiseen juhannuksena kylvettyyn "hylyn hallussa" (ehkä kerran ruiskulla kierrettyyn) olleeseen rypsiin verrattuna. Oliko järkevää. Mielestäni kyllä, koska sai kokemusta ja voi sanoa, että olin siellä minäkin.
-SS-
-
Olen tässä jonkin verran päässyt kuuntelemaan myyntimiesten puheita ja tullut ihan sellainen ajatus mieleen että kauppiaat haluavat enemmän öljykasveja pelloille paremman torjunta-aine myynnin johdosta.
Myyntimiehen painajainen taitaa olla TOS viljaa viljelevä gramma aineiden kerta ruiskuttaja ja toiveiden täyttymys syysrapsin kylväjä joka näyttää rapsille 7 kertaa kasvinsuojeluruiskua.
-
Olen tässä jonkin verran päässyt kuuntelemaan myyntimiesten puheita ja tullut ihan sellainen ajatus mieleen että kauppiaat haluavat enemmän öljykasveja pelloille paremman torjunta-aine myynnin johdosta.
Myyntimiehen painajainen taitaa olla TOS viljaa viljelevä gramma aineiden kerta ruiskuttaja ja toiveiden täyttymys syysrapsin kylväjä joka näyttää rapsille 7 kertaa kasvinsuojeluruiskua.
Tai kahdeksan...
-SS-
-
Loppui tän pojan kantti kesken. Kahviteltiin toki viljelijäilloissa ja uhottiin laittavamme kylä keltaiseksi rapsia viljelemällä. Mutta tuska lisääntyi tiedon kertyessä. Mitä olen -SS- juttuja netistä lukenut ja vanhoja viljelijöitä kuunnellut niin parempi kokeilla vaikka rypsiä ensin. Pistin Synthia siemenet tilaukseen toissa viikolla.
Ei tuu tästä pojasta nelitonnaria syksyllä rapsia viljelemällä, pitää tyytyä rypsin 2,500 tonniin.
Synthia lienee oiva valinta. Pistin sen itsellekin ylös Voisi sopia kuvioon, että tulevan kesän rukiin jälkeen laittaisi rypsi. Voisi huoletta kevytmuokata tuon lohkon ja seuraavana kesänä jollain valikoivalla aineella saisi jääntiviljan helposti pois. Tulisi toi rukiin puhdistus tulevista kasveista hoidettua nätisti. Rypsin jälkeen olisi taas syysvehnä paikallaan.
-
ja vähemmän herkältä yhtään millekään kasvintuhoojalle. Syysrapsi on sitten tätä jännäämistä
Kollega oli laittanut jotain merkkiä syysrapsia. Kuulemma kymmenen peuraa ammuttu tolta lohkolta, mutta mylläys vaan jatkuu. Uskon sen helposti, sillä peura ei ampumalla lopu, kun se löytää jonkun mielenkiintoisen kasvin. Aina jostain tulee uuttaa populaatiota.
-
Loppui tän pojan kantti kesken. Kahviteltiin toki viljelijäilloissa ja uhottiin laittavamme kylä keltaiseksi rapsia viljelemällä. Mutta tuska lisääntyi tiedon kertyessä. Mitä olen -SS- juttuja netistä lukenut ja vanhoja viljelijöitä kuunnellut niin parempi kokeilla vaikka rypsiä ensin. Pistin Synthia siemenet tilaukseen toissa viikolla.
Ei tuu tästä pojasta nelitonnaria syksyllä rapsia viljelemällä, pitää tyytyä rypsin 2,500 tonniin.
Synthia lienee oiva valinta. Pistin sen itsellekin ylös Voisi sopia kuvioon, että tulevan kesän rukiin jälkeen laittaisi rypsi. Voisi huoletta kevytmuokata tuon lohkon ja seuraavana kesänä jollain valikoivalla aineella saisi jääntiviljan helposti pois. Tulisi toi rukiin puhdistus tulevista kasveista hoidettua nätisti. Rypsin jälkeen olisi taas syysvehnä paikallaan.
Hyvin oivallettu, viljelykierto kasvishan se rypsi on ja silloin parhaan hyödyn saa viljelijä ja maa
-
Pertti Perusviljelijä kun laittaa kevätrapsille samat panostukset kuin esim. KM:n satokisassa kilpailijat laittoi, niin tuloksena on kuitenkin vähintään 50 % pienempi sato, että ei kannata noiden öljykasvien hyvää kannattavuutta mitenkään liioitella.
Ja kyllä Galeran hinta ainakin torjunta-aine firmojen verkkokaupoissa on selkeästi noussut, niin että kyllä öljykasvien ennakoidusta suosiosta otetaan kaikki irti jo tässä vaiheessa, vaikka ei vielä yhtään siementä ole kylvetty. Siementen hinnoista en tiedä, kun en ole niitä vielä kysellyt.
-
Joo, Synthialla ensikesä. 2016 laatu oli kyllä rapsissa hyvä, mutta sato jäi 1500kg ha. Ehkä tuli kylvettyä liian märkään. Hyvä kylvökeli on vaan siellä toukokuun puolessa välissä. Ei voi mitään. Rapsille liian myöhäistä.
-
Se taisi rypsin huippuhinta olla ja mennä tältä talvelta. Onneksi ehdin lyödä kaupat lukkoon pari päivää sitten :)
http://www.rapspreis.info/
Yhä vaan "rapeseed" ropisee alas, niin että rapisee :o
Kumma juttu kun matif on noussut uudelleen liki samaan, kuin pari viikkoa sitten. Avenan hinta laahaa kuitenkin toistakymppiä alempana kuin silloin. Kannustavaa niitä ajatellen, jotka juuri nyt kevään kynnyksellä miettivät, ottaisiko öljykasveja viljelyyn.
-
Pertti Perusviljelijä kun laittaa kevätrapsille samat panostukset kuin esim. KM:n satokisassa kilpailijat laittoi, niin tuloksena on kuitenkin vähintään 50 % pienempi sato, että ei kannata noiden öljykasvien hyvää kannattavuutta mitenkään liioitella.
Uskallan olla eri mieltä. Kotkaniemessä on näytetty, että 4-5 tonnia / ha on saavutettavissa lähes yksinomaan suoraviivaisella (ympäristökorvauksen rajat ylittävällä) ravinnetäydennyksellä, eikä millään mielenvahvuuden tai kivesten ja peeniksen kokomitan perusteella. Koska noissa kilpailuissa ei ole dopingsäännöksiä eikä sinetöityjä ja valvonnan alaisia koealoja, ainoat dokumentoidut ravinnetäydennykset ovat kisaajan itsensä tekemiä.
Minusta parhaimmin väitettäni tukee tämä paikallinen ruis-kymppitonnarimies, jonka rukiin keskisato kilpailuvuonna noin kymmenen perus-agronet-tilan yhteisen koko pinta-alan suuruisella alueella kuitenkin jäi noin 40%:iin omasta ennätystuloksestaan. Jos kisadokumentaatiossa mainitulla normipanostuksella olisi noin vaan saanut 350000-500000 € enemmän myyntirahaa koko ruis-alalta, miksei sitä kasvua tuottavaa mielen taito-tahdonvoima-meditaatiota menty harjoittamaan joka lohkolle ?
Raikuvat aplodit päällikkösadoille, mutta jonkinlainen ravinnetase-ajattelu sekä termodynamiikan pääsääntöjen ja massansäilymislain tiedostaminen on aina paikallaan, kun kisatuloksia lukee.
-SS-
-
Olen tässä jonkin verran päässyt kuuntelemaan myyntimiesten puheita ja tullut ihan sellainen ajatus mieleen että kauppiaat haluavat enemmän öljykasveja pelloille paremman torjunta-aine myynnin johdosta.
Myyntimiehen painajainen taitaa olla TOS viljaa viljelevä gramma aineiden kerta ruiskuttaja ja toiveiden täyttymys syysrapsin kylväjä joka näyttää rapsille 7 kertaa kasvinsuojeluruiskua.
Maajussit on aivopesty käyttämään jos jotakin myrkkyjä öljykasveille. Ötökkäaineita ruutataan jos vähänkin jotain näkyy ja sitten vielä varmuuden vuoksi rikka/tautiaineiden kanssa vaikka ei mitään näkyiskään. Nyt noilla pirulaisilla on sitten sellaiset resistenssit kehittyneet ettei niihin tehoa juuri mikään.
-
Olen tässä jonkin verran päässyt kuuntelemaan myyntimiesten puheita ja tullut ihan sellainen ajatus mieleen että kauppiaat haluavat enemmän öljykasveja pelloille paremman torjunta-aine myynnin johdosta.
Myyntimiehen painajainen taitaa olla TOS viljaa viljelevä gramma aineiden kerta ruiskuttaja ja toiveiden täyttymys syysrapsin kylväjä joka näyttää rapsille 7 kertaa kasvinsuojeluruiskua.
Maajussit on aivopesty käyttämään jos jotakin myrkkyjä öljykasveille. Ötökkäaineita ruutataan jos vähänkin jotain näkyy ja sitten vielä varmuuden vuoksi rikka/tautiaineiden kanssa vaikka ei mitään näkyiskään. Nyt noilla pirulaisilla on sitten sellaiset resistenssit kehittyneet ettei niihin tehoa juuri mikään.
Nuota elukkoja on aina sellaisia, jotka saa vain pieniä annoksia torjunta-aineita, ruiskutti kuinka väkevää ja uutta hyvää linimenttiä hyvänsä. Niitä ötökkiä kun tulee naapuripelloilta tuulten mukana omiakin siipiään hyväksi käyttäen, vasta parin-/kolmen päivän päästä ruiskutuksesta. Torjunta-aineet on jo melkolailla laimentuneet, joten resistenssiä pukkaa aina :-\
-
Resistenssi tulee lähinnä ulkomailta. Täällä voidaan melko
rauhassa käyttää aineita, jotka tehoavat riittävästi. Geneettinen
vaihtelu ei lopu myrkytykseen. Ne ötökät eivät ole sen kummoisempia
kuin ennenkään.
Tehokkaat orgaaniset fosforiyhdisteet toimisivat edelleen, mutta niitä
on rajoitettu, käyttäjälleenkin akuutin myrkyllisyyden takia.
Pyretriinit, joita myös luomussa joskus on käytetty luonnonuutettuina,
ovat valmiiksi lievempiä esim. rapsikuoriaiselle. Näissä resistenssi on
olemassa, mutta se häviää samalla tahdilla kuin on tullutkin, jos aineita
ei käytetä.
Karate tms. on halpaa, siksi sitä ruiskutellaan tuolla kentällä pieni annos
varmuuden vuoksi. Ja se ajattelu on tuhoon tuomittu, ajatellaan annoskokoa,
että jos vaikka 50% annos, on 50% halvempi, ja tehoaa kuitenkin kin 50%:sti,
tai jopa paremmin, jos tuuri käy.
Eikä sitten kumminkaan tehoa ollenkaan.
Panostan syysrapsilla hivenaineisiin ja typpeen, jos siinä on keväällä
jotakin ruiskutettavaa edes. Ötökkäaineet saattavat olla vähemmän tarkeitä.
kevätrapsilla mietin uudelleen ruiskutusohjelmaa, katsotaan nyt, jätänkö
kirpparuiskutuksen kokonaan pois, koska on peitattua siementä.
Vuonna 2017 ei ole mitään kiinnostusta kevätviljojen viljelyyn.
Ruis kasvakoon itsestään. Samoin syysvehnä, jos siitä nyt mitään tulee pintaan.
Ja sitten kuminaa laitan vähän, harrastuksen vuoksi.
-SS-
-
Aika hanakasti sää kyllä lähditkin örkkiruiskutuksille viime suvena :D
-
Aika hanakasti sää kyllä lähditkin örkkiruiskutuksille viime suvena :D
Ja hiveniä ja rikkakasveja. Puhdas pelto oli myös tavoitteena, ja se toteutui todella hyvin.
Ravinteet olivat rajoittava tekijä, lakoa pelkäsin liikaa. Ainakin laatu on erinomainen.
Reilusti enemmän typpeä tänä kesänä, 150+ kg nyt ainakin. Saas nähdä, millainen
maaliskuu on tulossa; aivan keväistä tällä hetkellä, kanki meni jo pitkälle multaan
kun kokeilin.
Routa on haurasta ja sitä on vähän.
Nyt olisi riskinottajalla mahdollisuus puristaa syyskasvit hurjaan kasvuun, jos menisi hiihtolomien
lopulla levittämään apulannat.
-SS-
-
Rypsin hinta se vaan jatkaa vahvaa nousuaan maailmalla, täällä ei. MTK ei oo moksiskaan moisesta!
-
Mikä oli se idea kylvää aikasemin kylvökoneen levyinen kaista reilusti ennen loput pellosta? Muistaakseni lukenu sen jossain
-
Mikä oli se idea kylvää aikasemin kylvökoneen levyinen kaista reilusti ennen loput pellosta? Muistaakseni lukenu sen jossain
Olisi houkutuskasvina öhtiäisille, varmaankin lähinnä kirpoille. Syyskylvöiset öljykasvit ajavat saman asian. Olen eri lähteistä saanut käsityksen, että eri kasvuasteissa olevat öljykasvit saattavat ruokkia useita sukupolvia kasvintuhoojia, että ei välttämättä hyvä idea. Samassa kasvustossa olevat eri lajit, 1-2% kevätrypsiä kevätrapsin joukossa kuitenkin näyttävät vähentävän rapsikuoriaisten tuhoa, ruotsalaisten kokemusten mukaan.
Pitänee hakea tuolta Ruotsin rapsikasvattajien sivuilta materiaalia.
-SS-
-
Hukkakauran ja juolavehnän torjunta rapsista, kumpi tehokkaampi, Targa vai Agil?
-
Hukkakauran ja juolavehnän torjunta rapsista, kumpi tehokkaampi, Targa vai Agil?
Kumpaakin kokeilin viime kesänä. Toimivat mielestäni oikein hyvin. Erityisen hyvin toimivat, kun kiusaa Clamoxilla ensin, siis jos käyttää Clearfield lajiketta.
-SS-
-
Se taisi rypsin huippuhinta olla ja mennä tältä talvelta. Onneksi ehdin lyödä kaupat lukkoon pari päivää sitten :)
http://www.rapspreis.info/
Yhä vaan "rapeseed" ropisee alas, niin että rapisee :o
Kumma juttu kun matif on noussut uudelleen liki samaan, kuin pari viikkoa sitten. Avenan hinta laahaa kuitenkin toistakymppiä alempana kuin silloin. Kannustavaa niitä ajatellen, jotka juuri nyt kevään kynnyksellä miettivät, ottaisiko öljykasveja viljelyyn.
Avena nosti nyt muutaman euron rypsien hintaa, olisi pitänyt nousta pitkästi toistakymppiä. Minkäs takia rypsitilistä pidätettiinkään sitä MTK:n valiokuntamaksua, muistaako kukaan? :-\
-
Se taisi rypsin huippuhinta olla ja mennä tältä talvelta. Onneksi ehdin lyödä kaupat lukkoon pari päivää sitten :)
http://www.rapspreis.info/
Yhä vaan "rapeseed" ropisee alas, niin että rapisee :o
Kumma juttu kun matif on noussut uudelleen liki samaan, kuin pari viikkoa sitten. Avenan hinta laahaa kuitenkin toistakymppiä alempana kuin silloin. Kannustavaa niitä ajatellen, jotka juuri nyt kevään kynnyksellä miettivät, ottaisiko öljykasveja viljelyyn.
Avena nosti nyt muutaman euron rypsien hintaa, olisi pitänyt nousta pitkästi toistakymppiä. Minkäs takia rypsitilistä pidätettiinkään sitä MTK:n valiokuntamaksua, muistaako kukaan? :-\
Valiokuntamaksua peritään öljykasvien viljelyn edistämisen tarkoituksiin. Rypsikellokkaat ja muut ikäloput patut saavat juoda kahvia ruotsinlaivan kabinetissa ja suunnitella rapsi.fi ja rapsi2000 - päivitystä vuoden 2003 rapsikuoriaisvaroitukseen. Että vuonna 2004 olisi vaikea kuoriaisvuosi tulossa. Vai mikä vuosi nyt on.
-SS-
-
Mikä oli se idea kylvää aikasemin kylvökoneen levyinen kaista reilusti ennen loput pellosta? Muistaakseni lukenu sen jossain
Olisi houkutuskasvina öhtiäisille, varmaankin lähinnä kirpoille. Syyskylvöiset öljykasvit ajavat saman asian. Olen eri lähteistä saanut käsityksen, että eri kasvuasteissa olevat öljykasvit saattavat ruokkia useita sukupolvia kasvintuhoojia, että ei välttämättä hyvä idea. Samassa kasvustossa olevat eri lajit, 1-2% kevätrypsiä kevätrapsin joukossa kuitenkin näyttävät vähentävän rapsikuoriaisten tuhoa, ruotsalaisten kokemusten mukaan.
Pitänee hakea tuolta Ruotsin rapsikasvattajien sivuilta materiaalia.
-SS-
Siis että ne ehtii saada luontaisia vihollisia jotka tuhoo kasvintuhoojat?
Vai tarkkailuruutu, jos sinne ensimäiseen tulee tuhoojia, helppo ruiskuttaa siitä, varsinainen pelto säästyy?
-
VALIOkuntamaksua.....hih....hih..VALIOkunta....niimpä niin, maksakaa vaan jäsenmaksua....
-
Mikä oli se idea kylvää aikasemin kylvökoneen levyinen kaista reilusti ennen loput pellosta? Muistaakseni lukenu sen jossain
Olisi houkutuskasvina öhtiäisille, varmaankin lähinnä kirpoille. Syyskylvöiset öljykasvit ajavat saman asian. Olen eri lähteistä saanut käsityksen, että eri kasvuasteissa olevat öljykasvit saattavat ruokkia useita sukupolvia kasvintuhoojia, että ei välttämättä hyvä idea. Samassa kasvustossa olevat eri lajit, 1-2% kevätrypsiä kevätrapsin joukossa kuitenkin näyttävät vähentävän rapsikuoriaisten tuhoa, ruotsalaisten kokemusten mukaan.
Pitänee hakea tuolta Ruotsin rapsikasvattajien sivuilta materiaalia.
-SS-
Siis että ne ehtii saada luontaisia vihollisia jotka tuhoo kasvintuhoojat?
Vai tarkkailuruutu, jos sinne ensimäiseen tulee tuhoojia, helppo ruiskuttaa siitä, varsinainen pelto säästyy?
Luulisin, että kyseessä jonkinlainen luomusatu -käsitys öhtiäisistä lemmikkeinä, ne voidaan lempeästi käsin ohjaamalla saada laiduntamaan siinä houkutuskasvissa, ja säästävät ahkeran rikkaäestäjän kokonaan vitsauksilta.
-SS-
-
Ehtii hankkimaan lisää siemeniä, jos kaikki meni siihen ekaan kaistaan?
-
Eikö se oo sama jos sekoittaa peitatun siemenen joukkoon vähän peittaamatonta, syökööt niitä.
-
Mikä oli se idea kylvää aikasemin kylvökoneen levyinen kaista reilusti ennen loput pellosta? Muistaakseni lukenu sen jossain
Olisi houkutuskasvina öhtiäisille, varmaankin lähinnä kirpoille. Syyskylvöiset öljykasvit ajavat saman asian. Olen eri lähteistä saanut käsityksen, että eri kasvuasteissa olevat öljykasvit saattavat ruokkia useita sukupolvia kasvintuhoojia, että ei välttämättä hyvä idea. Samassa kasvustossa olevat eri lajit, 1-2% kevätrypsiä kevätrapsin joukossa kuitenkin näyttävät vähentävän rapsikuoriaisten tuhoa, ruotsalaisten kokemusten mukaan.
Pitänee hakea tuolta Ruotsin rapsikasvattajien sivuilta materiaalia.
-SS-
Siis että ne ehtii saada luontaisia vihollisia jotka tuhoo kasvintuhoojat?
Vai tarkkailuruutu, jos sinne ensimäiseen tulee tuhoojia, helppo ruiskuttaa siitä, varsinainen pelto säästyy?
Luulisin, että kyseessä jonkinlainen luomusatu -käsitys öhtiäisistä lemmikkeinä, ne voidaan lempeästi käsin ohjaamalla saada laiduntamaan siinä houkutuskasvissa, ja säästävät ahkeran rikkaäestäjän kokonaan vitsauksilta.
-SS-
Luin vähäsen, oli joku loinen tai jotain joka tappaa rapsikuoriaisia joka tarvii kukkia aikasemmin keväällä/kesällä
-
Tuo rapsin hintakehitys on aika jännä.
http://www.rapspreis.info/
Joka kuukauden lopussa hinta tippuu jyrkästi, sitten nousee tasaisesti, ja joka kerta korkeammaksi kuin edellisenä kuukautena.
Liekö tuo vain sattumaa, vai onko tuossa pörssihinnassa jotain tuollaista syklisyyttä oikeasti?
-
Tuo rapsin hintakehitys on aika jännä.
http://www.rapspreis.info/
Joka kuukauden lopussa hinta tippuu jyrkästi, sitten nousee tasaisesti, ja joka kerta korkeammaksi kuin edellisenä kuukautena.
Liekö tuo vain sattumaa, vai onko tuossa pörssihinnassa jotain tuollaista syklisyyttä oikeasti?
Joo, mutta suomessa hinta ei enää noussut helmikuussa tammikuun huipun yli, joka oli 410€ :-\
-
Spekulantit vetää samaa narua eri päistä, yrittäen ennustaa, milloin se toinen pää kiristyy. Hii-op.
-SS-
-
Viljat kohta maassa. Rypsi lohko vedin tasausäkeellä viime viikolla. Ajatus oli idättää rikat. Nyt mm. juolaa ja sen juuret, timotei, nataa, saunakukkaa joka on jo syksyllä itänyt. Ruiskulla glyfoo vai kyntö? Maa on hikevää mustaa savee. Jyrsin on olemassa ja tän päivän lämpimän jälkeen taas 12-15 astetta.
-
k
Viljat kohta maassa. Rypsi lohko vedin tasausäkeellä viime viikolla. Ajatus oli idättää rikat. Nyt mm. juolaa ja sen juuret, timotei, nataa, saunakukkaa joka on jo syksyllä itänyt. Ruiskulla glyfoo vai kyntö? Maa on hikevää mustaa savee. Jyrsin on olemassa ja tän päivän lämpimän jälkeen taas 12-15 astetta.
Kaikki ongelmat hoituu kun kylvät Aurea Rypslajikkeella ja sille suunitellulla torjunta-aineella joka toimii juolaan,hukkakaura ,ym. rikkojen
hävittämiseen ,helppoa kuin ohran viljely.
-
kViljat kohta maassa. Rypsi lohko vedin tasausäkeellä viime viikolla. Ajatus oli idättää rikat. Nyt mm. juolaa ja sen juuret, timotei, nataa, saunakukkaa joka on jo syksyllä itänyt. Ruiskulla glyfoo vai kyntö? Maa on hikevää mustaa savee. Jyrsin on olemassa ja tän päivän lämpimän jälkeen taas 12-15 astetta.
Kaikki ongelmat hoituu kun kylvät Aurea Rypslajikkeella ja sille suunitellulla torjunta-aineella joka toimii juolaan,hukkakaura ,ym. rikkojen
hävittämiseen ,helppoa kuin ohran viljely.
Clamox tai Cleravo eivät sovi pohjavesialueelle. Siellä käytössä ovat lähinnä Matrigon leveälehtisiä ja Targasuper heiniä vastaan.
Valvatit, ohdakkeet ja saunakukat sekä juolat kyllä saa kyytiä tuollakin yhdistelmällä.
Sen kyllä opin, että jos käyttää Clearfieldiä, kannattaa laittaa koko alalle, vaikka ei käyttäisikään Clamoxia. Ei tarvitse ruiskua pestä välissä, ja saattaa "heikosti pesun" jälkeen olla ehkä vähän vielä jäämätehoakin jäljellä....
-SS-
-
kViljat kohta maassa. Rypsi lohko vedin tasausäkeellä viime viikolla. Ajatus oli idättää rikat. Nyt mm. juolaa ja sen juuret, timotei, nataa, saunakukkaa joka on jo syksyllä itänyt. Ruiskulla glyfoo vai kyntö? Maa on hikevää mustaa savee. Jyrsin on olemassa ja tän päivän lämpimän jälkeen taas 12-15 astetta.
Kaikki ongelmat hoituu kun kylvät Aurea Rypslajikkeella ja sille suunitellulla torjunta-aineella joka toimii juolaan,hukkakaura ,ym. rikkojen
hävittämiseen ,helppoa kuin ohran viljely.
Clamox tai Cleravo eivät sovi pohjavesialueelle. Siellä käytössä ovat lähinnä Matrigon leveälehtisiä ja Targasuper heiniä vastaan.
Valvatit, ohdakkeet ja saunakukat sekä juolat kyllä saa kyytiä tuollakin yhdistelmällä.
Sen kyllä opin, että jos käyttää Clearfieldiä, kannattaa laittaa koko alalle, vaikka ei käyttäisikään Clamoxia. Ei tarvitse ruiskua pestä välissä, ja saattaa "heikosti pesun" jälkeen olla ehkä vähän vielä jäämätehoakin jäljellä....
-SS-
Joo mutta niitä pohjavesialueita on niin vähän Suomen maassa, ettei sen takia kannata ällämoota nostaa varsinkaa
kun rypsistä kyse .
-
No kun petita pussit on jo. Ja glfo nyt on murto osa matrigon tai vastaavaa. Kyntö hautais ne kaikki ja maa tulisi kuohkea.
-
Aurea kevätrypsit kylvetty kuumaan pölyyn. 25 asteen lämmin tuuli pyyhki pölypyörteitä. Otaksun, että rypsin kylvön lykkääminen ei tule toimimaan. Rapsilla on jo rivit näkyvissä, ja lykkää juurta pohjamaahan. Tuuli kuivattaa maata sentin päivässä.
Syysrapsi on alkanut tekemään ruusuketta. Ylös ajoin paljaat kohdat, kokonaisuudessaan 10 % syysrapsialasta. 15% imistaarista 0% DK Senseistä.
-SS-
-
Ensimmäiset kirpat ja niiden tekemät kellertävät kalvamisjäljet ovat ilmestyneet tänään rapsin sirkkalehtiin.
Pidättelen vielä, mutta varaan ruiskun täyteen vettä valmiiksi, Decis Megaa saataville.
-SS-
-
Yhden kirpan ja muutaman syöntijäljen olen löytänyt 12 ha:n alalta. joten ei vielä hätää, nyt rapsikin kasvaa nopeasti.
-
Savikkasivilisaation luvatut lapset aloittavat ruiskusulkeiset jo nyt.
VMP, koska te opitte ettei savikka sovi muuta ku kasvitieteellisen museon lasivitriinin muistoksi ajasta joilloin ihmiset kiusasivat itseään moisella vitsauksella.
-
Savikkasivilisaation luvatut lapset aloittavat ruiskusulkeiset jo nyt.
VMP, koska te opitte ettei savikka sovi muuta ku kasvitieteellisen museon lasivitriinin muistoksi ajasta joilloin ihmiset kiusasivat itseään moisella vitsauksella.
Vehnän, ohran, kauran ja hömppäheinien viljely on niin tylsää ja helppoa puuhaa, että sitä kaipaa jotain mielenkiintoista ja haastavaa viljeltävää, siksi jotkut meistä viljelee rypsiä
ja rapsia
-
Savikkasivilisaation luvatut lapset aloittavat ruiskusulkeiset jo nyt.
VMP, koska te opitte ettei savikka sovi muuta ku kasvitieteellisen museon lasivitriinin muistoksi ajasta joilloin ihmiset kiusasivat itseään moisella vitsauksella.
Vehnän, ohran, kauran ja hömppäheinien viljely on niin tylsää ja helppoa puuhaa, että sitä kaipaa jotain mielenkiintoista ja haastavaa viljeltävää, siksi jotkut meistä viljelee rypsiä
ja rapsia
Eiks olis helpompaa istua kusiaispesässä tai penetroitua ampiaispesään? Molemmista aiheutuva kipukin on vaan hetkellistä toisin ku savikkasyndroomasta.
Ei se mitään, antakaa pojat mennä vaan, kyllä maailmaan rikkaruohoja mahtuu.
-
Jokainen viljelee mitä itse haluaa. En vain ymmärrä miksi jotkut (SKN) jaksaa jauhaa tätä savikka puhetta vuodesta toiseen.
-
Savikkasivilisaation luvatut lapset aloittavat ruiskusulkeiset jo nyt.
VMP, koska te opitte ettei savikka sovi muuta ku kasvitieteellisen museon lasivitriinin muistoksi ajasta joilloin ihmiset kiusasivat itseään moisella vitsauksella.
Niin mutta ollaan aikaisemmassa kuin SKN: Matrigonit menivät viime
hetkellä tuonne saunakukkatupsuille, syysrapsikaali peittää jo maan ja
niissä kaaleissa on semmoinen aikas rahaterttu jo joissakin tulossa. Ja
kohtapa pääsee katselemaan kirkkaan keltaista kukkamerta. Ja heinäkuun
lopulla puimaan.
Eikun pystyterä naksuttamaan.
-SS-
-
Jokainen viljelee mitä itse haluaa. En vain ymmärrä miksi jotkut (SKN) jaksaa jauhaa tätä savikka puhetta vuodesta toiseen.
Tästä se kait johtuu...
https://www.youtube.com/watch?v=uktVWkZSJCA
...tai sitten Faari vuotaa, peräkärryt vuotaa, kuivaaja vuotaa, siilot vuotaa.
Rypsi on kuin elohopeaa, ei pysy missään sohlossa :D
-
(http://i1.kym-cdn.com/photos/images/newsfeed/000/930/865/5bf.jpg)
(https://33.media.tumblr.com/f3b2bf0fc7679bac8b7e8ef9e65f24a7/tumblr_n693nwIGFn1txooldo3_400.gif)
-
Pikkumies luulee olevansa eturivinviljelijä muutamalla hehtaarilla.Kun kysessä on pikkasen tietoa ja taitoa vaativa kasvi,niin menee sormi suuhun ja itku.
Mutta viljele vaan sitä bulkkiviljaa,kun se sopii sinun älyllesi paremmin.
-
Pikkumies luulee olevansa eturivinviljelijä muutamalla hehtaarilla.Kun kysessä on pikkasen tietoa ja taitoa vaativa kasvi,niin menee sormi suuhun ja itku.
Mutta viljele vaan sitä bulkkiviljaa,kun se sopii sinun älyllesi paremmin.
Olen hiukan eri mieltä. Rapsi ja rypsi ehkäpä ovat onnistumisnahdollisuudeltaan enemmän ulkoisten sattumanvaraisten olosuhteiden heittelemiä, eli riskialttiimpia kasveja kuin viljat. Viljalla osaava ja huolellinen saa hyvinkin vakiotulosta vuodesta toiseen. Möhöjuuri, pahkahome, variseminen, kirpat, resistentit rapsikuoriaiset ja kaalikoit, ovat melko sattumanvaraisia iskiessään alueelle. Niissä ei välttämättä auta, vaikka kuinka toteuttaisi kasvuohjelmaa ja seurantaa. Lisäksi ristikukkaiset eivät voi olla pääasiallinen kasvi, pakollisen viljelykierron takia. Kanadassa kuitenkin tekevät jo kaksi vuotta kolmesta - kiertoa, sadon alenema on noin 20%, mutta tietenkin lisää esim. 5 vuoden öljykasvisatoa merkittävästi.
Esimerkiksi Pirkanmaalla viime vuonna satotasot olivat kaalikoin ym. tuholaisten paikoin alhaisempia kuin lounaisimmassa Suomessa. Syy jäänee tuntemattomaksi. Useimmiten asia on täysin toisin päin. Lounais-Suomeen lentelevät etelän tuhohyönteiset ja taudit, ja pohjoisempi sisämaa jää tuottamaan kunnollista satoa.
Jopa kukkimisen aikaiset heikot sääolot voivat pilata öljykasvisadon. Siihen on vaikea vaikuttaa ruiskutuksin tai hivenainein. Vilja sentään tekee tähkän aika heikkonakin vuotena.
-SS-
-
Pikkumies luulee olevansa eturivinviljelijä muutamalla hehtaarilla.Kun kysessä on pikkasen tietoa ja taitoa vaativa kasvi,niin menee sormi suuhun ja itku.
Mutta viljele vaan sitä bulkkiviljaa,kun se sopii sinun älyllesi paremmin.
Olen hiukan eri mieltä. Rapsi ja rypsi ehkäpä ovat onnistumisnahdollisuudeltaan enemmän ulkoisten sattumanvaraisten olosuhteiden heittelemiä, eli riskialttiimpia kasveja kuin viljat. Viljalla osaava ja huolellinen saa hyvinkin vakiotulosta vuodesta toiseen. Möhöjuuri, pahkahome, variseminen, kirpat, resistentit rapsikuoriaiset ja kaalikoit, ovat melko sattumanvaraisia iskiessään alueelle. Niissä ei välttämättä auta, vaikka kuinka toteuttaisi kasvuohjelmaa ja seurantaa. Lisäksi ristikukkaiset eivät voi olla pääasiallinen kasvi, pakollisen viljelykierron takia. Kanadassa kuitenkin tekevät jo kaksi vuotta kolmesta - kiertoa, sadon alenema on noin 20%, mutta tietenkin lisää esim. 5 vuoden öljykasvisatoa merkittävästi.
Esimerkiksi Pirkanmaalla viime vuonna satotasot olivat kaalikoin ym. tuholaisten paikoin alhaisempia kuin lounaisimmassa Suomessa. Syy jäänee tuntemattomaksi. Useimmiten asia on täysin toisin päin. Lounais-Suomeen lentelevät etelän tuhohyönteiset ja taudit, ja pohjoisempi sisämaa jää tuottamaan kunnollista satoa.
Jopa kukkimisen aikaiset heikot sääolot voivat pilata öljykasvisadon. Siihen on vaikea vaikuttaa ruiskutuksin tai hivenainein. Vilja sentään tekee tähkän aika heikkonakin vuotena.
-SS-
Jos pellolle varisseista siemenistä itäneet taimet tuhottaisiin huolellisesti, niin kyllä rypsiä/rapsia vois huoletta viljellä joka kolmas tai joka neljäs vuosi, jotenkin tuntuu liioittelulta tuo suositeltu neljän vai oliko se peräti viiden vuoden väli öljykasvien viljelyssä.
Kerran olosuhteiden pakosta, eli sateiden takia kylvöjen lykkääntyessä kesäkuulle, kylvin vehnän sijasta rypsiä parille lohkolle, joilla sitä oli ollut edellisenä vuonna, ja ainakaan silloin ei ollut mitään sadonalenemaa.
-
Jos pellolle varisseista siemenistä itäneet taimet tuhottaisiin huolellisesti, niin kyllä rypsiä/rapsia vois huoletta viljellä joka kolmas tai joka neljäs vuosi, jotenkin tuntuu liioittelulta tuo suositeltu neljän vai oliko se peräti viiden vuoden väli öljykasvien viljelyssä.
Kerran olosuhteiden pakosta, eli sateiden takia kylvöjen lykkääntyessä kesäkuulle, kylvin vehnän sijasta rypsiä parille lohkolle, joilla sitä oli ollut edellisenä vuonna, ja ainakaan silloin ei ollut mitään sadonalenemaa.
Jos möhöjuuren saat maillesi, loppuu öljykasvien viljely piiitkäksi aikaa.
-
Olepa SKN kiitollinen että meitä Öljykasvinviljelijöitä on. Jos kaikki tuo ala bulkkiviljalla, vois olla sunkin tilityslapussa karut luvut.
-
kannattaa käydä vilkaisemassa kirppatilanne, ainaskin jääntirapsit häviää kovaa vauhtia kirppojen toimesta
-
Auts. Tehoaakohan sinisillä viuhkoilla, näissä paremmissa ruiskuissa on varmaan Primus XL:ää
-SS-
-
Ei ollut tänään vielä paljon kirppoja. Varsinaiset kasvulehdet alkavat jo tulla tuohon 7130 rapsiin. Se oli viime vuonnakin erittäin hidas alkukehitykseltään. Nyt kylvömäärä 7,5 kg:n sijasta noin 4,5 kg/ha. Selvästikin siemenet vierivät vantaisiin kasoina, aivan kuin syysrapsillakin pienillä kylvömäärillä. Tuo syysvehnän oras toivon mukaan kuolee puolikkaalla annoksella Targaa tai Agilia.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_23052017A.jpg)
DK7130 Clearfield, k.p. 02.05.2017, kuvattu 23.05.2017
-SS-
-
Millaisella koneella rapsin kylvit?
-
Millaisella koneella rapsin kylvit?
Tume HKL 2500. Pienin järkevä syöttömäärä on noin 6-7 kg/ha, säätöpyörän asennossa 0.7 . Silloin muutamasta menee hiukan enemmän ja muutamasta ei enää mene ollenkaan. Sitten lantrasinkin puuroriisillä 1:1 tai jopa 1:3 (niin kuin syysrapsilla) niin rapsilla saatiin keskimääräinen syöttömäärä 2.8 kg/ha (45 kpl/m2) ja nyt sitten kevätrapsilla ja rypsillä meni 4,5 - 5 kg/ha (runsaat 100 kpl m2 )
Syöttökoteloita pitää nähtävästi koputella vaakasuunnassa ja pohjaläppien jousia kiristellä/löysäillä jotta menee samaa tahtia. Ei jaksa pitkään sitä. Vieläpä jouduin keplottelemaan muutaman pohjaläpän vaihtoon, koska hiiri oli nakertanut u:n muotoisen kolon läpän reunaan.
Jukolla kylvösäätö olisi ollut helpoin mahdollinen, mutta kylvövantaiden kulutuspalat pitäisi uusia ainakin traktorinjäljen kohdalta. Lantut aikanaan kylvettuiin aina Jukolla, ja siinä kylvötiheys oli oltava hyvin tarkka, ettei tullut mahdottomaksi harventaa. Kasetin/lisäketjuvälityksen kanssa Jukolla saa menemään vaikka alle kilon/ha . Nastasyöttö on vieläpä tarkka, kun nastat varistelevat koko kourun leveydeltä reunan yli.
-SS-
-
Semmosta pientä ötökkää oli ilmassa kun katteli tyynessä illassa kohti laskevaa aurinkoa.
Rouskis rouskis, tai jotain....
-
Niin tuo Tumen "kasoihin" kylväminen johtunee siitä, että se syöttö on rihlapyörällä. Silloin kun rihlapyörää on leveästi näkyvillä, kierteellä oleva rihla varistaa ainakin jostakin kohdasta pohjaläpän reunaa sitä jyvää alas. Kun syöttö on pienellä, on rullasta vain parin millin siivu näkyvissä, ja rihla tuuppaa vain ohi mennessään se rihlan pykälän takana kulkevan siemenkasan sinne suppiloon. Piensiemenkasetti hidastaa pyörimistä, niin että rihla osuu reunalle ehkä metrien välein. Onneksi ne rihlapyörät eivät ole ihan samassa synkronissa, että "kasat" tulevat hiukan limittäin eri riveillä. Ehkä syöttökammioiden toleranssit hiukan heittävät.
-SS-
-
Niin tuo Tumen "kasoihin" kylväminen johtunee siitä, että se syöttö on rihlapyörällä. Silloin kun rihlapyörää on leveästi näkyvillä, kierteellä oleva rihla varistaa ainakin jostakin kohdasta pohjaläpän reunaa sitä jyvää alas. Kun syöttö on pienellä, on rullasta vain parin millin siivu näkyvissä, ja rihla tuuppaa vain ohi mennessään se rihlan pykälän takana kulkevan siemenkasan sinne suppiloon. Piensiemenkasetti hidastaa pyörimistä, niin että rihla osuu reunalle ehkä metrien välein. Onneksi ne rihlapyörät eivät ole ihan samassa synkronissa, että "kasat" tulevat hiukan limittäin eri riveillä. Ehkä syöttökammioiden toleranssit hiukan heittävät.
-SS-
HKL 3000 sivupyörä-Tumella kylvin rapsia ja kiertokokeet tuli tehtyä kolmeen kertaan ja neljän aarin alaa vastaavalla kierrosmäärällä. Piti olla nappiosuma mutta meni silti kaksi kertaa enemmän siementä alkuun, siitä kun pienensi ihan kokeilemalla niin piensiemenpuoli päällä kasetista oli säätöarvo 5kg/ha kylvömäärälle 0,4 säätöpyörällä, kiertokoe näytti että 0,6 olisi ollut oikea arvo. Hitaasti pyörii syöttö piensiemenpuolella mutta silti rihlaa saisi olla enemmän näkyvillä että olisi säädettävyys herkempi. Katsotaan että minkälainen kasvusto tulee ellei sitä joku syö sitä mukaa kun pintaan tulee.
-
Niin tuo Tumen "kasoihin" kylväminen johtunee siitä, että se syöttö on rihlapyörällä. Silloin kun rihlapyörää on leveästi näkyvillä, kierteellä oleva rihla varistaa ainakin jostakin kohdasta pohjaläpän reunaa sitä jyvää alas. Kun syöttö on pienellä, on rullasta vain parin millin siivu näkyvissä, ja rihla tuuppaa vain ohi mennessään se rihlan pykälän takana kulkevan siemenkasan sinne suppiloon. Piensiemenkasetti hidastaa pyörimistä, niin että rihla osuu reunalle ehkä metrien välein. Onneksi ne rihlapyörät eivät ole ihan samassa synkronissa, että "kasat" tulevat hiukan limittäin eri riveillä. Ehkä syöttökammioiden toleranssit hiukan heittävät.
-SS-
HKL 3000 sivupyörä-Tumella kylvin rapsia ja kiertokokeet tuli tehtyä kolmeen kertaan ja neljän aarin alaa vastaavalla kierrosmäärällä. Piti olla nappiosuma mutta meni silti kaksi kertaa enemmän siementä alkuun, siitä kun pienensi ihan kokeilemalla niin piensiemenpuoli päällä kasetista oli säätöarvo 5kg/ha kylvömäärälle 0,4 säätöpyörällä, kiertokoe näytti että 0,6 olisi ollut oikea arvo. Hitaasti pyörii syöttö piensiemenpuolella mutta silti rihlaa saisi olla enemmän näkyvillä että olisi säädettävyys herkempi. Katsotaan että minkälainen kasvusto tulee ellei sitä joku syö sitä mukaa kun pintaan tulee.
0,4-säädöllä olen myös kylvänyt. Kait teit säätötoimenpiteen aina isommasta pienempään päin?
-
Niin tuo Tumen "kasoihin" kylväminen johtunee siitä, että se syöttö on rihlapyörällä. Silloin kun rihlapyörää on leveästi näkyvillä, kierteellä oleva rihla varistaa ainakin jostakin kohdasta pohjaläpän reunaa sitä jyvää alas. Kun syöttö on pienellä, on rullasta vain parin millin siivu näkyvissä, ja rihla tuuppaa vain ohi mennessään se rihlan pykälän takana kulkevan siemenkasan sinne suppiloon. Piensiemenkasetti hidastaa pyörimistä, niin että rihla osuu reunalle ehkä metrien välein. Onneksi ne rihlapyörät eivät ole ihan samassa synkronissa, että "kasat" tulevat hiukan limittäin eri riveillä. Ehkä syöttökammioiden toleranssit hiukan heittävät.
-SS-
HKL 3000 sivupyörä-Tumella kylvin rapsia ja kiertokokeet tuli tehtyä kolmeen kertaan ja neljän aarin alaa vastaavalla kierrosmäärällä. Piti olla nappiosuma mutta meni silti kaksi kertaa enemmän siementä alkuun, siitä kun pienensi ihan kokeilemalla niin piensiemenpuoli päällä kasetista oli säätöarvo 5kg/ha kylvömäärälle 0,4 säätöpyörällä, kiertokoe näytti että 0,6 olisi ollut oikea arvo. Hitaasti pyörii syöttö piensiemenpuolella mutta silti rihlaa saisi olla enemmän näkyvillä että olisi säädettävyys herkempi. Katsotaan että minkälainen kasvusto tulee ellei sitä joku syö sitä mukaa kun pintaan tulee.
0,4-säädöllä olen myös kylvänyt. Kait teit säätötoimenpiteen aina isommasta pienempään päin?
Epäilisi, että se kiertosuunta on konemiehelle melko tuttua. Oma Tume alkaa nahistaa ja menee ERITTÄIN tiukkaan
jo 0.3:ssa. Eli en ole väkisin päkistänyt. Suurempi ongelma on pienillä säädöillä eri syöttökammioiden
erilainen syöttömäärä, 0,5 mm rullan aukossa tekee jo paljon piensiemenillä.
Siksi tuo "lantraaminen" tuntuu olevan käytännöllinen ratkaisu. En ole muista Tume KL tai vanhan
HKL kylväjillä kuullut helposti menneen esimerkiksi 2,5 kg/ha millään säädöllä. Mutta
7,5 kg/ha menee jo luotettavasti: 2 osaa pienijyväistä kuorittua riisiä ja 1 osa rypsiä.
Syysrapsin kylväjälle suosittelen riisitemppua, ainakin metrotukussa on pyöreäjyväistä
puuroriisiä 10 kg säkeissä, eikä ole hinnan kiroissa. Saa käyttää, mut ei ol pakko.
Tume HKL:lle Vakolassa mitattiin rypsin kylvömääräalue 7,7...94,6 kg/ha. 10 kg/ha asetuksella
vaihtelukerroin oli suuri. Tämän havaitsee juurikin rypsillä, kolot tyhjenevät eri tahtiin, jos
oikein pienellä säädöllä yrittää. Vastavasti Jukolla apilaa kun kylvin niin "kuopat" säiliön pohjan
apilakerroksesa ovat täsmälleen samansyvyiset, ja tavara loppuu tasan.
-SS-
-
Niin se riisi on 1,29 €/kg, 10 kg säkeissä. Ei vaikuta varsinkaan Clearfield rapsin kokonaishintaan.
-SS-
-
Lauantaina 13.5 kylvetty Trapper oli tänään tuollaista, 25 cm riviväli ja 5 kg siementä:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/Trapper24052017mini.jpg)
Kirppoja ei ole näkynyt.
-
Tosiiaan kirppoja ei onneksi vielä näytä olevan liikkeellä.
-
HKL 3000 sivupyörä-Tumella kylvin rapsia ja kiertokokeet tuli tehtyä kolmeen kertaan ja neljän aarin alaa vastaavalla kierrosmäärällä. Piti olla nappiosuma mutta meni silti kaksi kertaa enemmän siementä alkuun, siitä kun pienensi ihan kokeilemalla niin piensiemenpuoli päällä kasetista oli säätöarvo 5kg/ha kylvömäärälle 0,4 säätöpyörällä, kiertokoe näytti että 0,6 olisi ollut oikea arvo. Hitaasti pyörii syöttö piensiemenpuolella mutta silti rihlaa saisi olla enemmän näkyvillä että olisi säädettävyys herkempi. Katsotaan että minkälainen kasvusto tulee ellei sitä joku syö sitä mukaa kun pintaan tulee.
Kiertokoe ei huomio koneen tärinää kylvettäessä. Jostain välistä aina karkaa ylimääräistä, sen verran väljiä nuo kuitenkin on. Ajokoe on nopein tapa selvittää todellinen kylvömäärä: tuolla koneella 33 metrin pätkä vastaa aarin alaa.
-
Pirusti kirppoja liikkeellä ja nyt äkkiä ruiskun pesuun ja myrkyttämään, ennen kuin syövät kaiken. Lämmin ilma saanut kirppa-armeijan liikkeelle runsain joukoin.
-
HKL 3000 sivupyörä-Tumella kylvin rapsia ja kiertokokeet tuli tehtyä kolmeen kertaan ja neljän aarin alaa vastaavalla kierrosmäärällä. Piti olla nappiosuma mutta meni silti kaksi kertaa enemmän siementä alkuun, siitä kun pienensi ihan kokeilemalla niin piensiemenpuoli päällä kasetista oli säätöarvo 5kg/ha kylvömäärälle 0,4 säätöpyörällä, kiertokoe näytti että 0,6 olisi ollut oikea arvo. Hitaasti pyörii syöttö piensiemenpuolella mutta silti rihlaa saisi olla enemmän näkyvillä että olisi säädettävyys herkempi. Katsotaan että minkälainen kasvusto tulee ellei sitä joku syö sitä mukaa kun pintaan tulee.
Kiertokoe ei huomio koneen tärinää kylvettäessä. Jostain välistä aina karkaa ylimääräistä, sen verran väljiä nuo kuitenkin on. Ajokoe on nopein tapa selvittää todellinen kylvömäärä: tuolla koneella 33 metrin pätkä vastaa aarin alaa.
Eikä tarvitse matkaakaan mitata, kun nuossa on kymmenesosa-aarin tarkka pinta-alamittari :)
-
Pirusti kirppoja liikkeellä ja nyt äkkiä ruiskun pesuun ja myrkyttämään, ennen kuin syövät kaiken. Lämmin ilma saanut kirppa-armeijan liikkeelle runsain joukoin.
Ei ole vielä paljon, meillä on lämmintä ja kuivaa ollut jo viikkokausia. Muutamia kirppoja on, ja ne ovat saaneet pienen kellertävän jäljen aikaiseksi vain joihinkin yksilöihin; Elado peittausaine on halvaannuttanut niiden syönnin. Ovat paikallaan eivätkä lähde pomppimaan. Kuvan otin juuri äsken.
(http://www.viistonninen.com/muut/Kirppa_25052017A.jpg)
Kuva: kirpan syöntijälki; ehkäpä Elado on tehonnut, kun ovat häipyneet.
-SS-
-
Vähissä on kirpat juu. Milloin viimeksi on ollut vuosi jolloin kirpparuiskutuksia ei ole tehty ollenkaan?
-
Tänään sitten löytyi kirppoja. Ovat jotenkin pöpperöisiä, olisiko peittausaineen teho
vielä vähän unettavaa ?
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_26052017A.jpg)
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_26052017B.jpg)
-SS-
-
Pirusti taas kirppoja rapsissa, taas pittää lähteä ruiskuttamaan, meni sit lauantai-ilta piloille noiden pikkumulkkujen takia....
-
Pirusti taas kirppoja rapsissa, taas pittää lähteä ruiskuttamaan, meni sit lauantai-ilta piloille noiden pikkumulkkujen takia....
Oliko omaa siementä?
Ei ne peitattua muuta kuin maistelee. Toki jos kasvu pitkistyy, niin peittausaineen vaikutus heikkenee.
-
Epäilisi, että se kiertosuunta on konemiehelle melko tuttua. Oma Tume alkaa nahistaa ja menee ERITTÄIN tiukkaan
jo 0.3:ssa. Eli en ole väkisin päkistänyt. Suurempi ongelma on pienillä säädöillä eri syöttökammioiden
erilainen syöttömäärä, 0,5 mm rullan aukossa tekee jo paljon piensiemenillä.
Siksi tuo "lantraaminen" tuntuu olevan käytännöllinen ratkaisu. En ole muista Tume KL tai vanhan
HKL kylväjillä kuullut helposti menneen esimerkiksi 2,5 kg/ha millään säädöllä. Mutta
7,5 kg/ha menee jo luotettavasti: 2 osaa pienijyväistä kuorittua riisiä ja 1 osa rypsiä.
Syysrapsin kylväjälle suosittelen riisitemppua, ainakin metrotukussa on pyöreäjyväistä
puuroriisiä 10 kg säkeissä, eikä ole hinnan kiroissa. Saa käyttää, mut ei ol pakko.
Tume HKL:lle Vakolassa mitattiin rypsin kylvömääräalue 7,7...94,6 kg/ha. 10 kg/ha asetuksella
vaihtelukerroin oli suuri. Tämän havaitsee juurikin rypsillä, kolot tyhjenevät eri tahtiin, jos
oikein pienellä säädöllä yrittää. Vastavasti Jukolla apilaa kun kylvin niin "kuopat" säiliön pohjan
apilakerroksesa ovat täsmälleen samansyvyiset, ja tavara loppuu tasan.
-SS-
Kun kylvää riisiä sekaan saa satoa kosteammissakin oloissa.
-
Epäilisi, että se kiertosuunta on konemiehelle melko tuttua. Oma Tume alkaa nahistaa ja menee ERITTÄIN tiukkaan
jo 0.3:ssa. Eli en ole väkisin päkistänyt. Suurempi ongelma on pienillä säädöillä eri syöttökammioiden
erilainen syöttömäärä, 0,5 mm rullan aukossa tekee jo paljon piensiemenillä.
Siksi tuo "lantraaminen" tuntuu olevan käytännöllinen ratkaisu. En ole muista Tume KL tai vanhan
HKL kylväjillä kuullut helposti menneen esimerkiksi 2,5 kg/ha millään säädöllä. Mutta
7,5 kg/ha menee jo luotettavasti: 2 osaa pienijyväistä kuorittua riisiä ja 1 osa rypsiä.
Syysrapsin kylväjälle suosittelen riisitemppua, ainakin metrotukussa on pyöreäjyväistä
puuroriisiä 10 kg säkeissä, eikä ole hinnan kiroissa. Saa käyttää, mut ei ol pakko.
Tume HKL:lle Vakolassa mitattiin rypsin kylvömääräalue 7,7...94,6 kg/ha. 10 kg/ha asetuksella
vaihtelukerroin oli suuri. Tämän havaitsee juurikin rypsillä, kolot tyhjenevät eri tahtiin, jos
oikein pienellä säädöllä yrittää. Vastavasti Jukolla apilaa kun kylvin niin "kuopat" säiliön pohjan
apilakerroksesa ovat täsmälleen samansyvyiset, ja tavara loppuu tasan.
-SS-
Kun kylvää riisiä sekaan saa satoa kosteammissakin oloissa.
Ei riisi suomessa kasva.
-
Epäilisi, että se kiertosuunta on konemiehelle melko tuttua. Oma Tume alkaa nahistaa ja menee ERITTÄIN tiukkaan
jo 0.3:ssa. Eli en ole väkisin päkistänyt. Suurempi ongelma on pienillä säädöillä eri syöttökammioiden
erilainen syöttömäärä, 0,5 mm rullan aukossa tekee jo paljon piensiemenillä.
Siksi tuo "lantraaminen" tuntuu olevan käytännöllinen ratkaisu. En ole muista Tume KL tai vanhan
HKL kylväjillä kuullut helposti menneen esimerkiksi 2,5 kg/ha millään säädöllä. Mutta
7,5 kg/ha menee jo luotettavasti: 2 osaa pienijyväistä kuorittua riisiä ja 1 osa rypsiä.
Syysrapsin kylväjälle suosittelen riisitemppua, ainakin metrotukussa on pyöreäjyväistä
puuroriisiä 10 kg säkeissä, eikä ole hinnan kiroissa. Saa käyttää, mut ei ol pakko.
Tume HKL:lle Vakolassa mitattiin rypsin kylvömääräalue 7,7...94,6 kg/ha. 10 kg/ha asetuksella
vaihtelukerroin oli suuri. Tämän havaitsee juurikin rypsillä, kolot tyhjenevät eri tahtiin, jos
oikein pienellä säädöllä yrittää. Vastavasti Jukolla apilaa kun kylvin niin "kuopat" säiliön pohjan
apilakerroksesa ovat täsmälleen samansyvyiset, ja tavara loppuu tasan.
-SS-
Kun kylvää riisiä sekaan saa satoa kosteammissakin oloissa.
Ei riisi suomessa kasva.
Emme ole riisinviljelijöitä. Kun googlettaa oman nimensä ja tulee kauppalehden linkki. Siellä lukeepi näin...
"Viljakasvien (pl. riisin), palkokasvien ja öljysiemenkasvien viljely"
-
Perjantaina 26.5, kylvetty petita rypsi on jo itäny, millin piikki tullut ulos.
-
Perjantaina 26.5, kylvetty petita rypsi on jo itäny, millin piikki tullut ulos.
Millissä on "millin" alku :)
-
Perjantaina 26.5, kylvetty petita rypsi on jo itäny, millin piikki tullut ulos.
Millissä on "millin" alku :)
Jep!
-
Luulin että Ally on polttanu eilen reikiä syysvehnämaassa oleviin rikkoihin, mut ei, siellähän on ollu piotynaamiset rikkatuholaiset liikenteessä.
(http://i9.aijaa.com/t/00428/14391691.t.jpg) (http://aijaa.com/GR8Lut)
Rouskis rouskis, savikka on hyvää...
-
Kirppoja ei ole tarvinnut ruiskuttaa. Viimevuotisessa rapsimaassa ollut jonkin verran kirppoja, mutta ei siitäkään niitä rapseja ole juuri hävinnyt.
-
Ei tartte jännittää, ku rypsit säkeissä konehallissa. Vähän kerkes toissayönä ja eilen aamulla kylvämään ennen näitäKIN sateita. Pellolla elä mitkään öttiäiset, ne on talvihorroksessa kun nippanappa ettei räntänä sada :-X
-
Meni hermot. Ruiskutin kuivurista ämpäröidyllä siemenellä kylvetyn palstan eilen illalla. Samalla ruiskutin Aurea kevätrypsin, vaikka syöntijälkiä ei ollut, kirppoja oli. Aika tihiää tulee viidellä kilolla ? Kyllä vaakatasojyrsin on ihmeellinen, tekee aika hienojakoista mullosta. Tumen kylvövantaiden ketjut löysällä, paitsi pyöränjäljessä..
(http://www.viistonninen.com/muut/Aurea_29052017A.jpg)
-SS-
-
Miks kirppoja pitää ruiskuttaa jos ei edes syöntijälkiä ja varsinkin jos peitattu siemen??
Mulla vielä rypsit odottaa pusseissa kelien lämpenemistä.
-
Miks kirppoja pitää ruiskuttaa jos ei edes syöntijälkiä ja varsinkin jos peitattu siemen??
Mulla vielä rypsit odottaa pusseissa kelien lämpenemistä.
Tämä uusi "harvempi kylvötiheys" ei siedä yhdenkään taimen syömistä. Ja kyllä, kirppoja oli todella paljon, 3-4 kpl/kasvi, sirkkalehdet ja puolet kasvulehdestä syöty. Taimet kuivuneet. Noin puolitoista hehtaaria menee uudelleenkylvöön. Tämä syöty lohko tuli myöhemmin pinnalle, ei kerinnyt ehkä karata kirpoilta pitemmälle kasvuasteessaan. No, Aureaa on koneessa vielä, kunhan tämä pieni tihkusade kuivahtaa, niin paikkuu sillä sitten. Raja syödyn ja syömättömän välillä on selvä.
Opin nyt senkin, että vaikka vain pari kilometriä väliä, tilanne voi olla aivan eri kuin kotopellolla. Ympärillä oli isoja rapsipeltoja viime vuonna, ehkäpä öhtiäiset olivat siellä jo valmiiksi odottamassa.
Yksi isäntä kävi myös isolla aukealla konttailemassa, että missä taimet. Kuivuus on varmaankin yksi tekijä, että ei orastu.
-SS-
-
Onko se kuinka tarkkaa tuon Galeran ruiskutuksen ajoitus? Nyt olis sen aika käyttöohjeiden mukaan, mutta ei oo kelejä, pellot märkiä ja hirmuinen tuuli, viikonloppuna pitäis ennusteiden perusteella löytyä joku rako, jolloin EHKÄ vois päästä ruiskuttamaan, toisaalta, kun on kylmää, niin kasvuvauhti on hidas, niin että ehkä hätäilen ihan turhaan.
-
Miks kirppoja pitää ruiskuttaa jos ei edes syöntijälkiä ja varsinkin jos peitattu siemen??
Mulla vielä rypsit odottaa pusseissa kelien lämpenemistä.
Opin nyt senkin, että vaikka vain pari kilometriä väliä, tilanne voi olla aivan eri kuin kotopellolla. Ympärillä oli isoja rapsipeltoja viime vuonna, ehkäpä öhtiäiset olivat siellä jo valmiiksi odottamassa.
-SS-
Viime vuonna oli ihan sama juttu. Sattumalta mun rypsilohko selvisi, n. kilometrin päässä, eri peltoaukko oli rajut kirppa invaasiot. N.5 päivässä petita tuli pintaan. Nyt sopivia sateita tullut. Välillä rakeita
-
Perskules nääs kun on kiire kun joutuu käymään päivätöissä. Kerran olen käynyt vasta rypsipelloilal konttailemassa. 6,5 kg/ha näytti melko tiheältä.
Olin varannut rypsille Agil® 100 EC torjunta-aineen pelkästään. Aloin tässä miettimään ettei se välttämättä riitä näillä multamailla joista löytyy mataraa, ohdakkeita ja valvattia.
Onko niin että kannattaa vetää Galerat viikonloppuna jos haluaa puida puhtaalta pellolta?
-
Pahasti pitää rikkoja olla että tuota Galeraa kannataa vetää.
-
Matrigon on hyvä valvatille ja ohdakkeelle. Kallis.
Saunakukkaan tulee "kihara" latvus, mutta ei kuole.
Agil tai Targa Super ottavat hyvin jäännösviljat pois,
syysvehnärikkoon kun laittaa.
Galeraa en ole koskaan käyttänyt, Clamox tai Cleravo
tulevat clearfield rapsin mukana.
-SS-
-
Ikävä tunne vatsanpohjassa kun ei millään ehdi pellolle asti. Rypsinviljely ja säännölliset päivätyöt eivät tähän aikaan ole paras yhtälö. Sitten taas jos lopettaisin päivätyöt niin voisin pyöriä päivät pitkät pellolla mutta persaukisena. Kun on muutamana vuonna puinut rikkaruohoista vihreää moskaa niin että silppurikin pärskii vettä niin pitää pienempänä pahana panostaa liikaa torjunta-aineisiin.
-
Ikävä tunne vatsanpohjassa kun ei millään ehdi pellolle asti. Rypsinviljely ja säännölliset päivätyöt eivät tähän aikaan ole paras yhtälö. Sitten taas jos lopettaisin päivätyöt niin voisin pyöriä päivät pitkät pellolla mutta persaukisena. Kun on muutamana vuonna puinut rikkaruohoista vihreää moskaa niin että silppurikin pärskii vettä niin pitää pienempänä pahana panostaa liikaa torjunta-aineisiin.
Eix se oo luomussa jokavuotista se vihreän moskan puiminen.
-
....Onko niin että kannattaa vetää Galerat viikonloppuna...
Riippuu minä viikonloppuna!
-
Huomenna menee Aurea kevätrypsi syödylle palstalle. Nyt on sitten oikein viivästetty kylvö, luomumalliin. Oli siinä tuhoutumisessa itsessäkin vikaa, ehdottomasti liian matala kylvö helteistä ja tuulista viikkoa vasten, orastuminen harvaa ja ne muutamat olivat kärsineitä ja menivät kirppojen suihin. Kai siitä pitää oma kasvulohkonsa tehdä. Syysrapsin paikkoja en laittanut, koska en paljon yli 15% alasta paikannut.
Toinen on, että kyllä kevätrapsilla taidan tulevaisuudessa pitäytyä 250 kpl / m2 kylvötiheydessä, maa on niin pitkään paljaana tuon harvemman 100 kpl kylvön takia.
Mutta tokkopa tuota enää on peltoakaan minne kylvää. No, hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti. Kumina peruuntui tältä vuodelta, kun hävitin puolet siemenpusseista jonnekin. Tilalle italoheinää ja apilaa.
-SS-
-
....Onko niin että kannattaa vetää Galerat viikonloppuna...
Riippuu minä viikonloppuna!
Kannattaa vetää perseet olalle viikonloppuna.
Paitsi Sami, joka vetää Olaa perseeseen viikonloppuna.
-
>vetää Olaa perseeseen
persaukisuus tuossa ylempänä jo mainittiinkin
-
Rypsikasvustoista noin 90 prosenttia näyttää olevan niin puhtaita ettei ole mitään perusteita tehdä niille rikkaruohoruiskutuiksia.
Mutta vajaassa 10 prosentissa näyttää olevan runsaasti roskia, varsinkin peltohatikkaa.
Butisan S taitaa olla ainoa järkevä aine mitä niihin voisi käyttää. Itsellä ei tuosta Butisanista ole aiempaa kokemusta.
Onko sillä Butisanilla vioitusriskiä rypsikasvustoon, ja onko joku raja rypsin kasvuasteessa minkä jälkeen sitä ei kannata käyttää?
Seuraavana vuonna samoille lohkoille tulossa viljaa, Butisan ei liene ongelma tässä suhteessa?
-
Onko se kuinka tarkkaa tuon Galeran ruiskutuksen ajoitus? Nyt olis sen aika käyttöohjeiden mukaan, mutta ei oo kelejä, pellot märkiä ja hirmuinen tuuli, viikonloppuna pitäis ennusteiden perusteella löytyä joku rako, jolloin EHKÄ vois päästä ruiskuttamaan, toisaalta, kun on kylmää, niin kasvuvauhti on hidas, niin että ehkä hätäilen ihan turhaan.
Sunnuntaikänni on siitä hyvä että tajuaa jo illan kuluessa että nyt pitää mustua. Nolompaa se olis aamulla kun lukee vuodatuksensa....
-
Butisan top tehoero clamoxii n on 3 - 8 clamoxin hyväksi. Petyin tulla ei-CL syysrapsilla tehoon; tai en vaan osannut käyttää.
-SS-
-
Kaalikoit saapuvat huomenna. Ruiskut täyteen.
-
Ei ole näkynyt. Rapsikuoriaisia on paljon mutta minkäs niille voi kun syysrapsi on kukassa ollut kohta viikon.
Juovakirppaa näkyy kevätrapsilla, jotkut kasvit ovat lähes kokonaan niiden peitossa. Kaipa niille pitää jotakin vitamiiniä ruiskuttaa, kevätrypsin oraille, että eivät häviäisi kokonaan.
-SS-
-
Kevätrypsistä löytyi taas uusi vaikeusaste. Siemen oli niin pientä ja liukasta,
että Tumen minimiasetus ja melkoinen riisilantrauskaan ei saanut kylvötiheyttä hallintaan.
Toisaalta näyttää siltä, että rypsi jää kokkareen alle jumiin helpommin kuin rapsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Aurea_CL_07062017A.jpg)
Kuva: Aurea kevätrypsi, kylvetty noin 20.05. Muutama syysrapsin yksilö näkyy.
-SS-
-
Osta nyt hyvä mies Juko Optiseed. Noitahan saa pikkurahalla.
Rypsi kokkareen alla? Mun mielestä ainakaan tuossa kuvassa ei kokkareen kokkaretta näy.
-
Osta nyt hyvä mies Juko Optiseed. Noitahan saa pikkurahalla.
Rypsi kokkareen alla? Mun mielestä ainakaan tuossa kuvassa ei kokkareen kokkaretta näy.
Joo tuo on jyrsimellä silitetty. Aureaa on hehtaarin pala kevätkynnetyllä savimaalla (oli vähän mielijohde, piti jäädä sänkikesannoksi) . Siellä on semmoisia kulmikkaita kokkareita, ja jäikin harvemmaksi. Mutta se nähtävästi on vain eduksi, kunhan niitä on siellä täällä joka paikassa peltoa.
Jukoja on kolme, sinikantinen, keltakantinen ja harmaakantinen. EN osta neljättä. Vantaat pitäisi huoltaa kulutuspalojen osalta, kylvää keskeltä syvään, pyöränjäljistä matalaan. Kerää roskaa kuin harava. Toisaalta kylvön syöttötarkkuus on erittäin hyvä, se on totta. Nastasyöttö vaihteistolla on piensiemenellä erinomaisen sopiva.
-SS-
-
Vie ne muut romunkeräykseen ja osta yks hyvä. Noissa voi säätää painotuksen vannaskohtaisesti ja varret tasapitkät. Mitä roskaa sulla on pellossa? Juolanjuuria kyllä kerää, mutta ei niin pahaksi saa juolaa päästää että kylvö takkuaa. Oon kylväny tänäkin keväänä kyntämättömään sänkeen ongelmitta. Mulla siis laahavantaat.
-
Joo ei kai tiheä rypsikasvusto pienellä lannoituksella pääse kovin pahaksi.
Mutta tuon syysrapsin kanssa en oikein osaa rytmittää ruiskutuksia. Nyt näin jo muutaman pudonneen terälehden oksanhangassa. Nyt kai se Proline pitäisi sinne laittaa: Ne oksat ovat paksuja, kurottautuneet traktorinjälkien päälle, ja jos niistä ajaa, niin traktorin pohja riipii varmaan ne oksat parin metrin leveydeltä. Katsoin jostakin Kouvon kirjoituksesta, että se traktorin tallaustuho voi olla melkoinen. Jostakin muualta luin, että satolisän pitäisi olla 700 kg jotta se pahkahomeruiskutus pääsee nollatulokseen ?
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_09062017A.jpg)
Kuva: DK Sensei kukkii edelleen. 10.6.2017
Nyt voi tulla semmoinen nihkeä kesä vuorollaan. Toisaalta, tuo rapsi on melkein sillä syksyn lannoituksella tuossa, että ei rehevöityne enää lisää. Olisipa tullut panostettua oikein valtavasti, mutta tekemättä jättämisiäänkään ei voi pitkään katua, ensi vuodelle vaan uusi strategia. Mutta näytti niin tuhoutuneelta. No nyt sen tietää, kun kerran on itse nähnyt, että ainakin tuo DK Sensei pelto muuttuu varkain keltaiseksi, vaikka toukokuulle asti on ihan paljasta !
Nyt jo varmaan pitäisi hiven NK:ta ja Hevi 3:sta tilata, ja syysrapsin siementä. Vai voisikohan tuohon vosfaattikentälle tehdä syyslannoituksen pelkällä Nitraborilla ?
-SS-
-
Eikö pahkahomeruiskutuksen voisi tehdä aikaisemmin, niin ettei kasvustotappioita tulisi?
-
Eikö pahkahomeruiskutuksen voisi tehdä aikaisemmin, niin ettei kasvustotappioita tulisi?
Ei. Pahkahomeeseen ei ole kasvinsuojelukokeissa saatu kunnollista vaikutusta kukinnan
alkamisen tai aikasemman ajankohdan ruiskutuksella. Kasvunsääteenä Juventusta meni
osalle alaa tuohon Senseihin nuppuvaiheessa.
Ohjehan on täyskukinnan aikana, kun terälehdet alkavat pudota.
-SS-
-
Eikö pahkahomeruiskutuksen voisi tehdä aikaisemmin, niin ettei kasvustotappioita tulisi?
Ei. Pahkahomeeseen ei ole kasvinsuojelukokeissa saatu kunnollista vaikutusta kukinnan
alkamisen tai aikasemman ajankohdan ruiskutuksella. Kasvunsääteenä Juventusta meni
osalle alaa tuohon Senseihin nuppuvaiheessa.
Ohjehan on täyskukinnan aikana, kun terälehdet alkavat pudota.
-SS-
Toissa vuonna tein rahtipelloilla ruiskutuksen kun syysrpsi (puolikääpiö Pioneer Maximus) oli juuri tullut kukalle, kasvusto kasvoi tuosta vielä huomattavasti. Mahtui taittumaan traktorin ja ruiskun alle, ei tullut kovinkaan pahat jäljet. Pinta-alaa oli aika paljon ja sato oli keskimäärinkin uskomaton, parhaalta lohkolta vielä enemmän. Samana iltana ajoin myös syysrypsin toiselle isännälle ihan viereisellä pellolla, se lopetteli kukintaansa ja jäljet pellossa karmeat. Hinattavan ruiskun puomi piti olla niin korkealla kuin saa, silti tuntui välillä että enemmänkään ei olisi haitannut. Tuosta tuli satoa 2700-2800kg/ha, eli senkin sato oli erinomainen, varsinkin kun se puitiin varastokuivana.
Puin ja molemmat sadot meni mun kuivurin kautta, eikä pahkoja ollut lainkaan. Täydellinen vuosi taisi olla 2015 syysöljykasveille, sen jälkeen on ollutkin kaksi täysin nollavuotta. Ettei auta viiden tonnin satokaan, jos sen saa joka kolmas tai neljäs vuosi...
Kevätrypsiinkin tulee hirmuiset jäljet, kun sen kukinnan lopulla ajaa. Traktorin kohdalla peli melkolailla menetetty, vaikka maavara onkin reilu isoilla renkailla. Ajettava hiukan ennakoiden, tai jätettävä välistä kokonaan, muuten tallaustappio/satohyöty liian lähellä toisiaan. Koskee tosin näitä seutuja, joissa rypsi venähtää pitkäksi, ei etelän lyhyitä kitukasvuisia, mutta kuitenkin paljon kiloja tuottavia :)
-
Venähtää se rypsi etelässäkin pitkäksi multa-/ liejusavimaalla.
-
Mihin tulokseen sitten päädymme? Siihenkö, että pahkahomeruiskutus ei ole kannattava toimenpide, ainakaan silloin jos sen tekee ohjesäännön mukaisesti, sen sijaan lievästi fuskaamalla, eli ohjesääntöä aiemmin ruiskuttamalla voidaan lievää taloudellista etua saada, eli odotusarvo olisi hiukan positiivinen?
-
Pahkahometta voi ennustaa: Jos juuri ennen kukintaa on satanut yli 30 mm, ja jos ympäristössä on runsaasti porkkanaa, perunaa, rapsia/rypsiä. Tai jos käytetään 3 v tai tiheämpää kiertoa. Syysrapsi usein kukkii kuivissa olosuhteissa, vieläkään ei ole koko kesäkuussa tullut 30 mm, ja kasvusto ainakin täällä on todella harvaa. Enpä taida lähteä. Kevätrapsin ruiskutan.
Kanadan BASF® käyttää seuraavanlaista kuvaa:
(http://www.communitywire.ca/sites/default/files/lance-sclerotinia-application-lg.jpg)
-SS-
-
Mihin tulokseen sitten päädymme? Siihenkö, että pahkahomeruiskutus ei ole kannattava toimenpide, ainakaan silloin jos sen tekee ohjesäännön mukaisesti, sen sijaan lievästi fuskaamalla, eli ohjesääntöä aiemmin ruiskuttamalla voidaan lievää taloudellista etua saada, eli odotusarvo olisi hiukan positiivinen?
Niin, se, että "fuskaamalla" ruiskutukset ennen kukintaa tuntuu riittävä teho tulevan, johtuu siitä, että säät vaikuttavat pahkahomeriskiin huomattavasti. Eli saadaanhan sitä luomussakin rypsisatoja. Ihmisellä on tapa yhdistää kaksi samanaikaisesti tapahtunutta onnistunutta asiaa toisistaan riippuvaksi, tällöin aikainen ruiskutus ja terve kasvusto vahvistaa tuntemusta siitä, että oli tehty oikea päätös. Sitten kun pahkahome valtaa kasvuston, ei siitä tehdä päätelmiä, vaan ajatellaan, että olosuhteet olivat siltikin liian vaikeat, ruiskutuksen tehota.
Tämä ajattelumalli pitää kasvitautiainevalmistajat tyytyväisinä, koska torjunnan vakuutusajattelu on niin vahvasti kiinni isännissä. Eli ajankohdalla ei väliä, "systeeminen" aine menee vaikka orasasteelta ja suojaa syksyyn asti.
-SS-
-
Mihin tulokseen sitten päädymme? Siihenkö, että pahkahomeruiskutus ei ole kannattava toimenpide, ainakaan silloin jos sen tekee ohjesäännön mukaisesti, sen sijaan lievästi fuskaamalla, eli ohjesääntöä aiemmin ruiskuttamalla voidaan lievää taloudellista etua saada, eli odotusarvo olisi hiukan positiivinen?
Niin, se, että "fuskaamalla" ruiskutukset ennen kukintaa tuntuu riittävä teho tulevan, johtuu siitä, että säät vaikuttavat pahkahomeriskiin huomattavasti. Eli saadaanhan sitä luomussakin rypsisatoja. Ihmisellä on tapa yhdistää kaksi samanaikaisesti tapahtunutta onnistunutta asiaa toisistaan riippuvaksi, tällöin aikainen ruiskutus ja terve kasvusto vahvistaa tuntemusta siitä, että oli tehty oikea päätös. Sitten kun pahkahome valtaa kasvuston, ei siitä tehdä päätelmiä, vaan ajatellaan, että olosuhteet olivat siltikin liian vaikeat, ruiskutuksen tehota.
Tämä ajattelumalli pitää kasvitautiainevalmistajat tyytyväisinä, koska torjunnan vakuutusajattelu on niin vahvasti kiinni isännissä. Eli ajankohdalla ei väliä, "systeeminen" aine menee vaikka orasasteelta ja suojaa syksyyn asti.
-SS-
Kun käytännössä useinkin sataa tuon rajan ylittävän verran, ja silti ne pahkat vähissä? Eikös se ollut että viikkoa ennen kukintaa ja kukinnan aikana sataa tms.
Miksi sitten ruiskuttaa? Omia rypsejä en oo vielä koskaan ruiskuttanut, sadot olleet hyvästä huonoon. Tälle kesälle on aineet varattuna, saa nähdä ajanko. Kaverille ajanut usein, ja yhtenä kesänä ruiskuttamisesta on ollut selvästi hyötyä, satoeron huomasi puimurin satomittarista ja näki kasvustostakin.
Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.
Ohralla/vehnällä tautiaineen ruiskuttamatta jättäminen sama ku jättäisi osan lannoituksestakin pois...
-
Mihin tulokseen sitten päädymme? Siihenkö, että pahkahomeruiskutus ei ole kannattava toimenpide, ainakaan silloin jos sen tekee ohjesäännön mukaisesti, sen sijaan lievästi fuskaamalla, eli ohjesääntöä aiemmin ruiskuttamalla voidaan lievää taloudellista etua saada, eli odotusarvo olisi hiukan positiivinen?
Niin, se, että "fuskaamalla" ruiskutukset ennen kukintaa tuntuu riittävä teho tulevan, johtuu siitä, että säät vaikuttavat pahkahomeriskiin huomattavasti. Eli saadaanhan sitä luomussakin rypsisatoja. Ihmisellä on tapa yhdistää kaksi samanaikaisesti tapahtunutta onnistunutta asiaa toisistaan riippuvaksi, tällöin aikainen ruiskutus ja terve kasvusto vahvistaa tuntemusta siitä, että oli tehty oikea päätös. Sitten kun pahkahome valtaa kasvuston, ei siitä tehdä päätelmiä, vaan ajatellaan, että olosuhteet olivat siltikin liian vaikeat, ruiskutuksen tehota.
Tämä ajattelumalli pitää kasvitautiainevalmistajat tyytyväisinä, koska torjunnan vakuutusajattelu on niin vahvasti kiinni isännissä. Eli ajankohdalla ei väliä, "systeeminen" aine menee vaikka orasasteelta ja suojaa syksyyn asti.
-SS-
Kun käytännössä useinkin sataa tuon rajan ylittävän verran, ja silti ne pahkat vähissä? Eikös se ollut että viikkoa ennen kukintaa ja kukinnan aikana sataa tms.
Miksi sitten ruiskuttaa? Omia rypsejä en oo vielä koskaan ruiskuttanut, sadot olleet hyvästä huonoon. Tälle kesälle on aineet varattuna, saa nähdä ajanko. Kaverille ajanut usein, ja yhtenä kesänä ruiskuttamisesta on ollut selvästi hyötyä, satoeron huomasi puimurin satomittarista ja näki kasvustostakin.
Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.
Ohralla/vehnällä tautiaineen ruiskuttamatta jättäminen sama ku jättäisi osan lannoituksestakin pois...
Ympäristökorvaus ja RTK jättää muutenkin kolmasosan tarvittavasta lannoituksesta pois, jos ei ole typentuottoa maatuvasta turpeesta tai ei ole käytettävissä kananpötköä nollatyppianalyysilla. Mallasohralla voi saada valkuaista alemmaksi, mutta leipävehnässä saa kivasti 8,5 valkuaiset sitten aikaiseksi. Jollei sitten Manua viljele.
Jos on satokilpailusatotasot kokotilan alalla, niin kelpaa sitten laittaa 170 kg plus pimeät, niin kyllä tautiaineella silloin alkaa käyttöä olla.
-SS-
-
Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.
Se että öljykasvien korsi on puidessa vihreä ei ole mitenkään poikkeuksellista tai erikoista.
-
Vettä tihuuttaa nytkin mutta kukintaan pitkä aika kun rypsi vasta sirkkalehdellä, ekaa kasvulehtiparia alkaa tekemään näinä päivinä. Toisessa päässä sekin, että haluaako rypsin valmistuvan syykuun viimeisellä viikolla vai lokakuun puolivälissä, pienikin ero kasvustossa ja puinti venähtää kun lämpösummaa ei enää kerry. Korsi on jokatapauksessa puidessa osittain vihreä.
Se että öljykasvien korsi on puidessa vihreä ei ole mitenkään poikkeuksellista tai erikoista.
No ei, "koskaan" ole kypsä korreltaan. Puimurin pöytä ja sisukset sellaisessa tahmassa rypsin puinnin jälkeen.
-
13.5 kylvetty Trapper-rapsi oli toukokuun viimeinen päivä tuollaista, 25 cm riviväli:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper3105a.jpg)
Sitten 7. kesäkuuta juuri ennen kunnon sateita:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper0706a.jpg)
12.6. Tuossa 25 cm rivivälin umpeutumisen ero 12,5 väliin on yksi ehkä jopa kaksi päivää. Kauempana on jäykempää maata, jossa kasvusto perässä. Kaikki ei itänyt heti, kun oli kuivan murun seassa. Siellä syksyllä kultivoitua, etuala oli sängellä ja kultivoitiin keväällä ennen äestystä:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper1206a.jpg)
Roskaa on sängellä olleissa, kun viileässä kuitenkin sauna- ja voikukat ja heinät kasvoi. Galeraa ruiskutettu.
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper1206b.jpg)
Joissain runsaan oljen kohdissa on heikkoa, tekeekö sitten happamaksi vai mitä?
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper1206c.jpg)
-
13.5 kylvetty Trapper-rapsi oli toukokuun viimeinen päivä tuollaista, 25 cm riviväli:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper3105a.jpg)
Sitten 7. kesäkuuta juuri ennen kunnon sateita:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper0706a.jpg)
12.6. Tuossa 25 cm rivivälin umpeutumisen ero 12,5 väliin on yksi ehkä jopa kaksi päivää. Kauempana on jäykempää maata, jossa kasvusto perässä. Kaikki ei itänyt heti, kun oli kuivan murun seassa. Siellä syksyllä kultivoitua, etuala oli sängellä ja kultivoitiin keväällä ennen äestystä:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper1206a.jpg)
Roskaa on sängellä olleissa, kun viileässä kuitenkin sauna- ja voikukat ja heinät kasvoi. Galeraa ruiskutettu.
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper1206b.jpg)
Joissain runsaan oljen kohdissa on heikkoa, tekeekö sitten happamaksi vai mitä?
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper1206c.jpg)
Nuohan on upeita kasvustoja, itellä proximoa, joka kylvetty aikaisemmin ja huonommin lähtenyt, taitaa olla myös lajikeominaisuus, jos lähtee hitaasti, ilmeisesti hybridi starttaa nopeammin.
-
Kyllä on kuvissa hieno ja tasainen oras. Minulle kyllä viime vuonna vastaavanlaisesta sanottiin,
että on ylitiheä. Nyt sitten on harvempaa, mutta rivit eiväåt ole noin tasaiset.
Mutta kovin monta kertaa olen kuullut ja lukenut, että "..sato tulee pääasiassa sivuversoista.",
viimeksi KM satokilpailuartikkelista.
No nyt voi hiukan testata, kun pudotin tiheyden puoleen. Ja se näkyy. Otan kuvia jahka Agil tehoaa.
Nyt ei kaaleja näy sieltä syysvehnän alta.
-SS-
-
Komeita on tosiaan - kuvissa pistää silmään läheisyys metsiin, meilläpäin ei rapsipeltoja kannata noin lähelle metsää viedä. ei siellä ole mitään jäljellä peurojen ja kauriiden polkemina....aukeella ei niin herkästi tule tuhoja, tai ainakin tuhot rajoittuu paremmin siihen metsää lähinnä olevaan kulmaan, vaikka matkaa olis sinne metsään useampi sata metriä.
-
Missä vaiheessa on optimaalisinta antaa lisätyppi+rikki kevätrapsille? Itse ajattelin että heti kun pellot kuivuu, vois mennä, kun alkaa varmaan sitten ekat kukkanuputkin tulemaan, vai onko se jo liian myöhäistä, juuri nyt pellot kuitenkin liian märkiä ja sadekin tuntuu jatkuvan.
-
Moon pitäny pahkahome ruiskutuksen rajana,jos traktori lahmaa jes,muuten no.
-
Sulfanit voi laittaa jo kun tulee oraalle, kehitys on niin nopeaa, että
runsaassa viikossa voi olla ruusukeasteella. Jos ei tule sadetta, voi
käydä niin, että voimaa ei saa käyttöön.
-SS-
-
Mutta kovin monta kertaa olen kuullut ja lukenut, että "..sato tulee pääasiassa sivuversoista.",
viimeksi KM satokilpailuartikkelista.
Onhan tuo turhan taaja, kirpat ei avittaneet harventamaan. Ajattelin myös osan siemenistä menevän jonnekin huppeluksiin, kun oli pöyhitty kultivaattorilla. Viime vuonna oli kaalikoi-invaasio, jonka luulin vievän kaiken ja ei ajettu lisää lannoitetta vaikka oli tarkoitus. Satoa tuli kuitenkin lannoitukseen nähden ihan hyvin ja lisälannoituksella sivuversoja varmaan enemmän.
Metsät on tässä aika pieniä länttejä ja peurat juoksee sikin sokin polkuja, mutta varsinaisia tuhoja tullut aika vähän. Öljykasveja on nyt kierrätetty lähes kaikilla lohkoilla. Lohkot on kolmessa kokonaisuudessa, joilla kilometrin verran välimatkaa ja vähän metsää välissä. Öljykasvit laitettu nyt aina yhteen läjään siten, että vieressä ei ole edellisenä kesänä ollut niitä. Viimeksi kun oli niin kirpat lähti sieltä edellisvuotisen rypsilohkon puolelta syömään riviä pitkin ja meni aika pommiin, kun muutenkin juroi. Söivät kokkareen alla suojassa osittain ennen kuin tuli pintaan.
-
(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
(http://i3.aijaa.com/t/00634/14400269.t.jpg) (http://aijaa.com/51NQ7Y)(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
-
(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
(http://i3.aijaa.com/t/00634/14400269.t.jpg) (http://aijaa.com/51NQ7Y)(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
Kolmas kesäkuuta kylvettykin on jo kirpoista ohi. Että ei huoleen. Löysinkin jo nuppuruusukkeen noista kuukatta aikaisemmin kylvetyistä rapseista. Nyt sitten rapsikuoriaista vahtimaan. Voi olla pahkahomeinen vuosi tulossa. Mutta siis SKN on nyt aivan myöhässä öljykasviötököistä. On eri asia viljellä öljykasvia kuin laitella jotakin satunnaista siementä riistapeltoihin ?
-SS-
-
(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
(http://i3.aijaa.com/t/00634/14400269.t.jpg) (http://aijaa.com/51NQ7Y)(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
(http://keskustelu.sammysatv.com/download/file.php?avatar=3739_1280913190.gif)
Kolmas kesäkuuta kylvettykin on jo kirpoista ohi. Että ei huoleen. Löysinkin jo nuppuruusukkeen noista kuukatta aikaisemmin kylvetyistä rapseista. Nyt sitten rapsikuoriaista vahtimaan. Voi olla pahkahomeinen vuosi tulossa. Mutta siis SKN on nyt aivan myöhässä öljykasviötököistä. On eri asia viljellä öljykasvia kuin laitella jotakin satunnaista siementä riistapeltoihin ?
-SS-
Oma petita kylvetty 26,5 ja sen kehitys on hidas. Vielä pääosin kaksilehtivaiheessa. Onko lajike eroa vai kylvinkö liian syvään? Viime vuonna oli kuumaa ja petita oli hidas silloinkin. Sopivasti sateita tullut, ei muodostanu korppua pinnalle kun ne tuli läpi
-
Mutta tuon syysrapsin kanssa en oikein osaa rytmittää ruiskutuksia. Nyt näin jo muutaman pudonneen terälehden oksanhangassa. Nyt kai se Proline pitäisi sinne laittaa: Ne oksat ovat paksuja, kurottautuneet traktorinjälkien päälle, ja jos niistä ajaa, niin traktorin pohja riipii varmaan ne oksat parin metrin leveydeltä. ........Nyt voi tulla semmoinen nihkeä kesä vuorollaan. .....
-SS-
Jäi kaihertamaan, kun kukkii aina vaan ja aukkopaikatkin kellastuivat kukkavarsista.
Laitoin siis Amistar + Proline, Lechler Twin suuttimilla, hissi nähtävästi on välttämätön, onhan tuo vaijerikammella nostettava mekaaninenkin tämmöiseen pieneen käyttöön sopiva.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_16062017A.jpg)
Kuva: Clearfield Imistar, 16.06.2017
Kyllä nyt ainakin terälehtiä tursuaa traktorin syyläriin, ainakin DK Sensei pudotteli niitä latvatupsujansa jo. Traktorin alta kuului sen semmoinen kaatuvan kaalin prätinä ja kaaliraasteen tuoksu kävi hyttiinkin. Pahaa teki tallailla.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_16062017A.jpg)
Kuva: DK Sensei terälehtiä 16.06.2017
-SS-
-
SS ja vanhan viistonnisen kuluneet etupyöränlaakerit...vai miten se meni...
Sellanen olis kyl kehverä peli omistaa, ehkä joskus, ehkä joskus....
-
SS ja vanhan viistonnisen kuluneet etupyöränlaakerit...vai miten se meni...
Sellanen olis kyl kehverä peli omistaa, ehkä joskus, ehkä joskus....
Outoa tuo viehtämyksesi vanhoihin romuihin.
Ei jää vuokramaksujen jälkeen sen vertaa viivan alle, että vanhan viistonnisen sais irrotettua?
Pitäiskö sun mennä jonnekin...oikeisiin töihin?
-
SS, kun sulla on puomit noin ylhäällä ja twin suuttimet, peseekö keskiosaa ruiskun takaaosaa? Itellä twinit vanhassa hardissa, piti siirtää keskimäinen suutintanko taaksepäin kun rupes suihkuttaa ruiskua ja siitä tippui sitten maahan
-
SS, kun sulla on puomit noin ylhäällä ja twin suuttimet, peseekö keskiosaa ruiskun takaaosaa? Itellä twinit vanhassa hardissa, piti siirtää keskimäinen suutintanko taaksepäin kun rupes suihkuttaa ruiskua ja siitä tippui sitten maahan
Junkkarin hissi + vakaajayhdistelmä tulee niin taakse, että ruiskua ei pysty jättämään tasamaalle, kellahtaa selälleen. Lisäksi se neljän suuttimen takaosa on pitkien vaakaputkien päässä, siinä on se kannukori. Että ei ole osunut, puomien letkut tein vähä liian pitkät, niitä alhaalla roikkuvia lenkkejä pitää vetää kumisiteellä pois suihkun edestä silloin kun hissi on alhaalla.
-SS-
-
Trapperissa kolmea neljää rapsikuoriaista per nuppu ja kukkavarsi lähdössä nousemaan. Kasvustossa viimevuotista timoteitä reippaasti joukossa. Ajoin sitten Biscaya 150 ml + Targa 1 L + SitoPlus 0,1 L. Nyt kolme päivää myöhemmin ruiskutettu ala vaalennut ja kukkavarren päät hiukan nuokuksissa. Ruiskutusraidoissa ei samaa viotusta. Mikä mahtoi mättää? Päivä oli aika lämmin, mutta ruiskutus vasta klo 22 alkaen viileämmässä.
-
Trapperissa kolmea neljää rapsikuoriaista per nuppu ja kukkavarsi lähdössä nousemaan. Kasvustossa viimevuotista timoteitä reippaasti joukossa. Ajoin sitten Biscaya 150 ml + Targa 1 L + SitoPlus 0,1 L. Nyt kolme päivää myöhemmin ruiskutettu ala vaalennut ja kukkavarren päät hiukan nuokuksissa. Ruiskutusraidoissa ei samaa viotusta. Mikä mahtoi mättää? Päivä oli aika lämmin, mutta ruiskutus vasta klo 22 alkaen viileämmässä.
Sitoplus ? Sain varmaankin Agililla samaa vikaa aikaiseksi .... vaalenemista varsinkin päällekkäin ruiskutetussa, ja laitoin mestarinkiinnikettä. Miksiköhän oikeastaan laitoin ? No aina oppii uutta. Toivottavasti ei kuole kokonaan.
-SS-
-
Käyttömäärät ei ainakaan olleet yli ohjearvojen ja tankkiseos jostain ohjetaulukosta löytyi (ilman sitoa). Biscaya ei kiinnitettä pyydä, mutta ei tunnu uskottavalta että se viotusta aiheuttaisi. Targan ohjeessa rajoitus 'ennen kukkavarren pituuskasvun alkamista', minkä osalta olin kyllä hieman myöhässä kun nuppuja oli jo alkanut lehtien suojasta puskea.
-
Kasvisuojeluaineet vaikuttavat ehkä normaalia vahvemmin, kun on tullut sateita, silti on päivällä ollut lähes helteistä.
-SS-
-
Nyt kun luin, huomasin että munkin rypsi vaaleni. Lauantai illalla ruskutettu stratos ultra 1,5L+ dash 0,5L+ desis 1dL. Sen verran kosteaa öykasteesta oli että näki 150L/ha vesimäärällämissä oli ajanut ruiskulla.
-
Rapsikuoriaisille ruiskutin lauantai-iltana Decisiä, mutta maanantaina niitä kuitenkin oli jonkin verran nupuissa, luulin että decis ei tehonnut lainkaan, kovan tuulen ja seuraavan päivän sateen takia jäi kuitenkin tekemättä uusintaruiskutus. Nyt kun kävin katsomassa, niin yleissilmäyksellä ei kuoriaisia näkynyt lainkaan, tarkemmalla syynäämisellä löytyi muutamia yksilöitä joistakin harvoista nupuista, joissa oli jo muutamia kukkia auennut, kysymys kuuluukin, että tehosko decis sittenkin vai onko kylmyys ja sade karkoittanut kuoriaiset pois?
-
Olen käsittänyt, että resistessiä esiintyy vain eteläisessä Suomessa. Kestacit ja Decis Megat eivät täällä tehonneet rapsikuoriaisiin ollenkaan. Vasta Avaunt teki niistä päämäärättömiä zombeja.
-SS-
-
Kyllä decis tehosi. Maksimit kehiin, ei mitään siedätyshoitoa. On ollut helppo ötökkävuosi. Ei liikaa kirppoja ja vain 1 kuoriaisruiskutus. Toivottavasti kaalikoit pysyy poissa.
-
Kyllä decis tehosi. Maksimit kehiin, ei mitään siedätyshoitoa. On ollut helppo ötökkävuosi. Ei liikaa kirppoja ja vain 1 kuoriaisruiskutus. Toivottavasti kaalikoit pysyy poissa.
No en kyllä siedättänyt vaan ylitinkin reippaasti käyttömäärän. Ainoastaan Avaunt tehosi.
Osasyy tietenkin on lähellä oleva syysrapsipelto, jonka jälkikukinnassa rapsikuoriaisia
on aivan hirvittävästi.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_CL_22062017A.jpg)
Kuva: DK_7130 Clearfield kevätrapsi, nyt aikaisempaa harvemmassa kylvöasennossa. 22.06.17
Myrkytys Matrigon plus Agil. Ei päässyt Cleravoa käyttämään.
Kuukautta myöhemmin kylvetty Aurea kevätrypsi lopultakin pääsi karkaamaan kirpoilta. Sirkkalehdet on pääosin syöty, mutta kasvulehdissä ei ole kovin paljon reikiä. Tässä on lannoitustaso vain vähän Nitraboria. Että ei tulisi lakorypsiä.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Aurea_22062017A.jpg)
Kuva: Aurea Clearfield, kylv. 03.06.2017
-SS-
-
Kertokaas mistä johtuu että savikka kytee reilua kolmatta viikkoo peukalon puolikkaan mittasena?
Kattellu tossa kyläaukeella asiaa ja ihmetelly, kun osalla on reilusti vaaksan mittasta ja näkyy jotain nuppumyttyä lykkäävän varteensa.
-
Kertokaas mistä johtuu että savikka kytee reilua kolmatta viikkoo peukalon puolikkaan mittasena?
Kattellu tossa kyläaukeella asiaa ja ihmetelly, kun osalla on reilusti vaaksan mittasta ja näkyy jotain nuppumyttyä lykkäävän varteensa.
Hybridirapsit ovat lyhyitä, terttu tulee melkeen maanpinnasta. Tuo kehityskulku oli meikäläisellekin uutta ja ihmeellistä. Nyt en ainakaan lähde heti ruiskulle, vaikka matalaa olisi.
Toistaiseksi ruiskulla käyty neljä kertaa, Decis, Agil, Cleravo, Avaunt. (Agil oli siis pahimpoien juolapesäkkeiden ja ojanreunojen täydennystä varten) Voi kierrokset jäädä viiteen, josko tautiaineet laittaisi. Juventus plus Amistar tai jos Efiloria olisi jossakin kaupassa.
-SS-
-
Tässä on esimerkki tiheydestä 2 tainta neliömetrillä. Se toinen on kuvassa, on aika harava.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_24062017A.jpg)
Kuva: DK_Sensei yksilö. 24.06.2017
Sitten Aurea kevätrypsi, lämpimät kelit olivat todella kirpoille edulliset.
En nähtävästi hallitse kirpparuiskutuksia, silloin kun niitä tulee. Nuo yksilöt ovat
itäneet vähän myöhässä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Aurea_CL_24062017A.jpg)
Kuva: Syöty Aurea kevätrypsin taimi.
-SS-
-
Kolme päivää ja kukat alkavat lisääntyä kevätrapsissa. On aikas harvaa tuo 100 kpl neliölle. Jos nyt tuo homma epäonnistuu, niin kyllä sitten uskon, että minua tahallaan ällyytettiin tuossa KM artikkelissa. Että muka "..sato tulee sivuversoista". Voikohan se oikeasti noin olla...
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_CL_25062017A.jpg)
Kuva: DK_7130 Clearfield kevätrapsi, kylv. 03.05.2017 , kuva otettu 25.06.2017 LS 347 astetta.
-SS-
-
Yhtäkään kirppaa en oo nähnyt tänä vuonna rypsipellossa, eikä yhtäkään reikääkään lehdissä. Myöskään kaalikoita ei oo näkyny.
-
Tarvisko rapsit vetää niittokoneella poikki, että tulee niitä sivuversoja? No puidessa näkee, jos harvoista paikoista tulee enemmän. Ne puidessa vielä vihreät versot on hankalia kanssa, joita tuli harvoihin paikkoihin.
-
Tätä topiikkia lukiessa vahvistuu käsitys savikan viljelyn turhuudesta.
Neljön tonnin rehukauran saa aivastamalla ja tulopuoli samaa luokkaa kun öljykasveilla jotka vaativat jumppaa ja muuta ponnistelua vaikka kuinka paljon.
Huh....
-
Tarvisko rapsit vetää niittokoneella poikki, että tulee niitä sivuversoja? No puidessa näkee, jos harvoista paikoista tulee enemmän. Ne puidessa vielä vihreät versot on hankalia kanssa, joita tuli harvoihin paikkoihin.
Joo nämä MTT kylvötiheystestit kertoivat jo 1980-luvulla, että
lehtivihreäpitoisuudet sekä rikkasiemenpitoisuudet ovat korkeimmat
harvaan kylvetyssä.
Viljakauppias ihmettelikin tuota viime vuoden täysin mustaa näytettä,
että onko meillä jokin lajittelija. Että melkoisen rikkasiemenpitoista
joskus tarjotaan.
Olisi mukava tietää todellinen taimitiheys näissä satokilpailupelloissa.
Siemen hinta ei ole ratkaiseva, laitat sitten 4 , 6½ tai 9 kg/ha
Ymmärrän kyllä syysrapsin vaaditun harvuuden ja kasvupisteen
matalalla pitämisen idean. Siinä harva oras on avainasemassa.
-SS-
-
Tarvisko rapsit vetää niittokoneella poikki, että tulee niitä sivuversoja? No puidessa näkee, jos harvoista paikoista tulee enemmän. Ne puidessa vielä vihreät versot on hankalia kanssa, joita tuli harvoihin paikkoihin.
Suunittelin Muko kultivaattoriin piikkeihin jalaksia ja ihan pinnasta vetäisi poikkiriveihin. Aika helposti vähenisi puolet taimista.Olisi melkoinen harvennuskone.
-SS-
-
Rapsikuoriaisia ei ole käytännössä yhtään. Kukinta alkaa viikon päästä. Pitäisköhän varmuuden vuoksi vetästä avauntit ennen kukinnan alkua?
-
Käsittämätön kuoriaisvuosi menossa, ei juur yhtään. Sillon torstaina 11 pv aikaa ajoin avaunt+zoom ekoille kylvöille/proximoille. Sillon niitä vähä olikin. Ne kasvustot alkaa nyt kukkia. Mutta toi 22 ha clearfield on vieläkin ajamatta ja kyllä sekin jo vartta lykkää. Ei vaan ylity kynnys likimainkaan eikä juur nyt ole keliäkään.
Lähinnä huolettaa kun jää boorit ajamatta. Ne piti yhdistää pyretroidiruis*****seen jonka olen yleensä vielä ajanut juuri ennen kukintaa kun avauntin teho loppuu. Tietysti tolta clearfieldiltä puuttuu vielä zoomikin. Kuinka tärkeä tuo boorilisä oikein mahtaa olla? Menenkö pelkän hivenien takia kerran? Pahkahomeruiskutus on jo selviö, kosteeta koko ajan. Satopotentiaali on valtava ja potkua on, no paljon.
-
Joo komiaa on. Vehnät kasvaa. Ohrat hiukan kärsii märkyydestä tai jostain mut ei oo keltaseksi vielä vetäny. Rapsille ajettu viikko sitten brassitrel brota ja samalla karatea kuoriaisille. Tällä viikolla tarkotus ajaa huiskalla lisää typpeä ja rikkiä.
-
Rapsikuoriaisia ei ole käytännössä yhtään. Kukinta alkaa viikon päästä. Pitäisköhän varmuuden vuoksi vetästä avauntit ennen kukinnan alkua?
Ei kannata jos ei ole kuoriaisia. Lisäksi kuoriaset tekee isoimmat vioitukset aikasessa nuppuvaiheessa eikä juuri ennen kukintaa.
-
Tänään löyty ekat kuoriaiset rypsistä täällä Pohjanmaalla. Kukkavartta kivasti jo pukkaa. Kuoriaisia 1 tai 2 ehkä kolmas tai neljäsosassa nupuista. Just saivat kunnolla sadetta niskaan. Huomenna jos pääsis ajamaan avauntit. Onkin ensimmäinen ötökkäruiskutus tänä kesänä.
-
Tarvisko rapsit vetää niittokoneella poikki, että tulee niitä sivuversoja? No puidessa näkee, jos harvoista paikoista tulee enemmän. Ne puidessa vielä vihreät versot on hankalia kanssa, joita tuli harvoihin paikkoihin.
Suunittelin Muko kultivaattoriin piikkeihin jalaksia ja ihan pinnasta vetäisi poikkiriveihin. Aika helposti vähenisi puolet taimista.Olisi melkoinen harvennuskone.
-SS-
Mielestäni tuossa 25 sentin rivivälillä kylvetyssä ei nyt tihuimmassakaan paikassa ole enää kovin montaa kymmentä kasvia neliöllä, vaikka alunperi iti ainakin se sata 5 kg kylvöllä melko pienellä Trapperin siemenellä. Osa on jäänyt jalkoihin siinä tiheässä rivissä ja toisilla on enemmän tilaa kun siemenet ei kuitenkaan ihan tasavälein ole.
Aika pintaan pitäisi kai rapsikin kylvää. Tuossa kuvassa näkyy selvä raja, jolle en oikein muuta selitystä osaa antaa kuin kylvösyvyys, joka on vasemmalla pienempi:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/Trapper25062017rajamini.jpg)
Kummassakin kaikki painotus on satasarjan Tumen laahavantaasta pois. Noilla main rupesin ajamaan MF590 seiskavaihteella, joka on toiseksi suurin. Tumessa on takahara, joka vähän peittää siementä. Alunperin Simultasta peräisin.
-
Käsittämätön kuoriaisvuosi menossa, ei juur yhtään. Sillon torstaina 11 pv aikaa ajoin avaunt+zoom ekoille kylvöille/proximoille. Sillon niitä vähä olikin. Ne kasvustot alkaa nyt kukkia. Mutta toi 22 ha clearfield on vieläkin ajamatta ja kyllä sekin jo vartta lykkää. Ei vaan ylity kynnys likimainkaan eikä juur nyt ole keliäkään.
Lähinnä huolettaa kun jää boorit ajamatta. Ne piti yhdistää pyretroidiruis*****seen jonka olen yleensä vielä ajanut juuri ennen kukintaa kun avauntin teho loppuu. Tietysti tolta clearfieldiltä puuttuu vielä zoomikin. Kuinka tärkeä tuo boorilisä oikein mahtaa olla? Menenkö pelkän hivenien takia kerran? Pahkahomeruiskutus on jo selviö, kosteeta koko ajan. Satopotentiaali on valtava ja potkua on, no paljon.
Mulla jäi zoomit ajamatta ku rypsi niin kytyistä kun Cleravot ajoin, paikoin hyvää ja paikoin lähellä nollaa kuivuuden vuoksi, kuihtuivat pois. Nyt alkaa olla jo massaa, muutama päivä mennyt. Eikö zoomia ja bortraccia voi sekoittaa keskenään sekä ötökkäiaineisiin? Kännä myrkyt kannattanee ajaa jokatapauksessa kukkavarren kasvuvaiheessa mikäli noita hiveniä tyrkkää, jostakin ne pelmahtaa kuitenkin ja jos karkotevaikutusta, niin toimii niinkin paremmin kuin ei mitään.
Nihkeää keliä pitelee, sateen uhka päällä kokoajan ja vähän ripsinytkin. Aamusta sataa, kasvustot kosteita ja kaste melkoinen. Ei viitsinyt mennä ajamaan vaikka muuten keli melkolailla täydellinen, aamun sade pesee ainee pois märästä kasvustosta.
-
3 l/ha sai rapsit Bortrackia reilu viikko sitten, ilmeisesti tykkäsivät, kun ovat niin reheviä, varmaan osasyy myös 160 kilolla NS 21-24:ää, joka muuten oli aikamoista möykkyä cemagron tavara, piti sorkkaraudalla hienontaa, että meni viskasta läpi. Ja valtavasti pöllysi myös.
-
Kevätrapsit ovat alkaneet kukkia vähän laimeasti. Ehkäpä rapsikuoriaiset pääsivät pureskelemaan pääverson kukkanuppuja.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_28062017A.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield, kylvöp. 3.5.2017
Syysrapsi lopetteli vihdoin, muutamia hajanaisia kukkia on. En näe mitään eroa kevätrapsiin, onhan tuo jonkin verran kalliimpi sluxxeineen ja syyskiire-stresseineen tuo syysrapsi. Olin minä yhdellä rapsiluennollakin, ja tuomitsi ihan hullunhommaksi tuollaista syysrapsia koittaa. Ehkä kuitenkin elokuulle jos pääsisi puimaan, olisi edukkaampi kuin kevätrapsi.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_28062017A.jpg)
Kuva: DK Sensei syysrapsi, kylv. 10.8.2017
Tautiruiskutus tuolle kevätrapsille tekisi mieli mennä tekemään jo tänä iltana, mutta useimmat ohjeet sanovat, että pahkahomeen torjunnassa teho on nolla. Että pitää olla keskellä täyskukintaa. On vaan mahdollisesti tulossa ukkosuuroja, sitten onkin vetelää tuhkaksi kuivunut maa.
-SS-
-
Pahkahomeruiskutuksen ajankohta rapsille alkais olla lähellä, mut taidan jättää tekemättä. Aika vähän on satanut viime aikoina, se 30 mm ehto ei täyty, eikä oikein muutkaan ehdot, kasvusto tosin on rehevää, mutta ei kai se pahkahome ihan aina automaattisesti kasvustoon iske, ja tulisi myös varisemistappioita, jos tuonne lähtis ruiskulla kukkia karistamaan, kun ei oo hienoa hissiä ruiskussa.
-
Pahkahomeruiskutuksen ajankohta rapsille alkais olla lähellä, mut taidan jättää tekemättä. Aika vähän on satanut viime aikoina, se 30 mm ehto ei täyty, eikä oikein muutkaan ehdot, kasvusto tosin on rehevää, mutta ei kai se pahkahome ihan aina automaattisesti kasvustoon iske, ja tulisi myös varisemistappioita, jos tuonne lähtis ruiskulla kukkia karistamaan, kun ei oo hienoa hissiä ruiskussa.
lihavalla kaikki
kaikki muu teksti taitaa ollakin itsetunnon kohotusta
-
Ei kevätrapsi vielä mitään hissiä tarvitse. Toivottavasti pahkahometorjunnan poisjättäminen ei tuo pettymystä puintiaikaan.
Jos käsittelisi osan ja muut sitten nollaruutuna pitäisi ?
Aika vanhassakin Eho ruiskussa on takarungossa pitkästi reikiä, että jos vähän viitsii nii voi siirtää puomit vähintään 50 cm ylöspäin vain neljää pulttia aukomalla.
-SS-
-
Syysrapsi lopetti muutamassa vuorokaudessa kukintansa melko yhtaikaisesti. Miten kauan tällaisesta kasvuasteesta puintiin kuluu ? 5 viikkoa ? 6 viikkoa ?
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_01072017A.jpg)
Kuva: DK Sensei syysrapsi 01.07.2017
Kevätrapsin kukkimiseen alkaminen on vaikeaa, aivan kuin viime vuonna. Mikä sitä syö ?
Boorit rikit ravinteet, hivenet, Avauntit on saanut. Ei vaan edisty. Viikon se on tuollaisena odotellut.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_01072017A.jpg)
Kuva: DK 7130 Clearfied 01.07.2017
-SS-
-
Lämpösumman puute?
-
Lämpösumman puute?
Arvelin tuota mutta täällä on ollut yli 20 ja kuivaa. Ehkä liiankin kuivaa. Sitten näin semmoisen avauntilla ajamattoman kiilan ja siinä ei ollut kunnollista kukkaa ja nuput pelkkää purua.
Sitten aloin peukalolla pyyhkimään nuppukasoja. Ja kyllä, lähes jokaisesta nupusta kömpi koppiainen ulos. Mospilan peliin ja nyt näyttäisi kirkastuvan....
Suosittelen tarkastamaan rapsit, kaakkoistuuli saattoi tuoda uuden annoksen koppiaisia.
-SS-
-
Lämpösumman puute?
Ei nähtävästi ole lämpösumman puute. Kävin reippaalla annoksella Mospilania täydentämässä ehkä
liian aikaisen Avauntin jättämää suojaa, ja parissa päivässä alkoi kukkia melko kirkkasti. Kun lopetin
yhden siivun 50 m ennen ojaa, ei kukkia vieläkään !
Yksi vajaan kolmen hehtaarin rapsipalsta, kylvetty aikaisin, vapun seudulla, on nuppuryhmät aivan syödyt,
laitoin toissayönä Biscayaa ja pyretriiniä, jos vaikka alkaisi. Tänä aamuna alkoikin hiukan kellastua, kun
enemmän ruiskutettu palsta on jo oikeastaan kirkkaan keltainen. No, aina ei voi onnistua, tuli
kylmikset tänä kesänä tehdyksi.
Eli eipä se vähennetty kasvinsuojelukaan varmaan ollut mikään ratkaisu. Lisäksi ympärillä ei ole
muita savikkapeltoja, viime vuonna oli. Sekin voi olla syy, että rapsikuoriaiset ovat odotelleet aukealla.
-SS-
-
Lämpösumman puute?
Ei nähtävästi ole lämpösumman puute. Kävin reippaalla annoksella Mospilania täydentämässä ehkä
liian aikaisen Avauntin jättämää suojaa, ja parissa päivässä alkoi kukkia melko kirkkasti. Kun lopetin
yhden siivun 50 m ennen ojaa, ei kukkia vieläkään !
Yksi vajaan kolmen hehtaarin rapsipalsta, kylvetty aikaisin, vapun seudulla, on nuppuryhmät aivan syödyt,
laitoin toissayönä Biscayaa ja pyretriiniä, jos vaikka alkaisi. Tänä aamuna alkoikin hiukan kellastua, kun
enemmän ruiskutettu palsta on jo oikeastaan kirkkaan keltainen. No, aina ei voi onnistua, tuli
kylmikset tänä kesänä tehdyksi.
Eli eipä se vähennetty kasvinsuojelukaan varmaan ollut mikään ratkaisu. Lisäksi ympärillä ei ole
muita savikkapeltoja, viime vuonna oli. Sekin voi olla syy, että rapsikuoriaiset ovat odotelleet aukealla.
-SS-
Tossa kun taannoin kaivelin netistä tietoja rapsikuoriaisista, niin jossain vanhemmassa farmit-jutussa oli tietoa, että ruotsalaiset suosittelee kuoriaisten torjumista päivällä, koska kuoriainen on päiväaktiivinen eläin, silloin torjuntateho on parempi, yöksi nekin vetäytyvät yöpuulle.
Tossa se onkin:
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2008/03/07/oljykasviseminaarin-kuulumisia (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2008/03/07/oljykasviseminaarin-kuulumisia)
Mutta kyllä omatkin havainnot saavat tukea ruotsalaisten näkemyksestä, iltapäivän lämpimimmillä hetkillä käy kovin kuhina kasvustossa, oli sitten kyse kirpoista tai kuoriaisista, joten se on kyllä paras ajankohta näiden ötököiden torjunnalle.
-
Lämpösumman puute?
Ei nähtävästi ole lämpösumman puute. Kävin reippaalla annoksella Mospilania täydentämässä ehkä
liian aikaisen Avauntin jättämää suojaa, ja parissa päivässä alkoi kukkia melko kirkkasti. Kun lopetin
yhden siivun 50 m ennen ojaa, ei kukkia vieläkään !
Yksi vajaan kolmen hehtaarin rapsipalsta, kylvetty aikaisin, vapun seudulla, on nuppuryhmät aivan syödyt,
laitoin toissayönä Biscayaa ja pyretriiniä, jos vaikka alkaisi. Tänä aamuna alkoikin hiukan kellastua, kun
enemmän ruiskutettu palsta on jo oikeastaan kirkkaan keltainen. No, aina ei voi onnistua, tuli
kylmikset tänä kesänä tehdyksi.
Eli eipä se vähennetty kasvinsuojelukaan varmaan ollut mikään ratkaisu. Lisäksi ympärillä ei ole
muita savikkapeltoja, viime vuonna oli. Sekin voi olla syy, että rapsikuoriaiset ovat odotelleet aukealla.
-SS-
Tossa kun taannoin kaivelin netistä tietoja rapsikuoriaisista, niin jossain vanhemmassa farmit-jutussa oli tietoa, että ruotsalaiset suosittelee kuoriaisten torjumista päivällä, koska kuoriainen on päiväaktiivinen eläin, silloin torjuntateho on parempi, yöksi nekin vetäytyvät yöpuulle.
Tossa se onkin:
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2008/03/07/oljykasviseminaarin-kuulumisia (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2008/03/07/oljykasviseminaarin-kuulumisia)
Mutta kyllä omatkin havainnot saavat tukea ruotsalaisten näkemyksestä, iltapäivän lämpimimmillä hetkillä käy kovin kuhina kasvustossa, oli sitten kyse kirpoista tai kuoriaisista, joten se on kyllä paras ajankohta näiden ötököiden torjunnalle.
Alkavaan kukintaan ei saa mennä, monilla aineilla lisäksi on mehiläisvaroitus muutenkin, vasta klo 22 jälkeen saa lähteä ruiskulle. Kyllä joskus ennen vanhaan kirkkaankeltaiseen laihoon laittoivat keskellä päivää Roxioonia. Kopina kävi pesissä kun pökräiset mehiläiset törmäilivät pesän etuseinään ja siitä maahan.
-SS-
-
Tätäpä ei enää paljon ruiskutella.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_04072017A.jpg)
Kuva: Clearfield Imistar syysrapsi 04.07.2017
Olen pettynyt tuon Clearfield syysrapsin litujen kokoon, ajattelin, että ne olisivat
ninkö ISOJA, mutta ovat ihan saman näköisiä kuin kevätrapsillakin. Onhan niitä
ihan runsaasti, harvoissakin paikoissa. Ehkä se "savikan leviämiskyky" toimii
syyskylvöisillä, eikä niinkään kevätkylvöisillä rapseilla.
-SS-
-
Nyt lopultakin on kevätrapsi alkanut kukkia, kun sai niskaansa Biscayaa, Mospilania, Avauntia, Mavrikia ja kaikkea muuta mahdollista.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_06072017A.jpg)
Kuva: DK7130 kevätrapsi, epäonnistunut kasvinsuojeluttomuuskoe
Aurea kevätrypsi on kylvetty kolme viikkoa myöhemmin (22.05) , ruiskutusten jälkeen alkanut pulleitakin nuppuja olemaan. Rapsikuoriaisen tuho näkyy sellaisina ruskeina kuivaneina nuppuryhminä, joissa reunalla voi olla yksi tai kaksi ehjää kukkaa tulossa. Keskellä terttua asuu iso kasa rapsikuoriaisia.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Aurea_06072017A.jpg)
Kuva: Aurea kevätrypsi
Tuossa toisessa osiossa näytin, kuinka puhdas rikoista harvaksikin jäänyt syysrapsi voi olla. Tämä DK Sensei sai Butisan topin sekä Targan syksyllä, ja nyt keväällä Matrigonia, mutta pohjalla on polveen asti nahkeaa vesieinää ja kaikkea mahdollista rikkaruohoa, joista en ole koskaan kuullutkaan. Onneksi ei mataraa. Eli täystiheys ei auta syysöljykasveilla, jos rikkaruohontorjunta epäonnistuu.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_06072017A.jpg)
Kuva: DK Sensei, kuvan alareunassa rikkakasvustoa
Syysrapsin paikot olivat ehkä turhia.. Aurea kevätrypsi ei ole saanut kuin avauntin ruusukevaiheessa. Tämä näyttää erilaiselta kujin tuo toisen kuvan Aurea, koska pääverson päässä oleva kukkaterttu on tyhjä, siitä johtuvat semmoiset pitkät tyhjät oksat tuossa kuvasa. Sivuversoista hiukan kukkia alkaa tulla.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Aurea_06072017B.jpg)
Kuva: Aurea kevätrypsi minimikasvinsuojelulla
-SS-
-
Tuossa toisessa osiossa näytin, kuinka puhdas rikoista harvaksikin jäänyt syysrapsi voi olla. Tämä DK Sensei sai Butisan topin sekä Targan syksyllä, ja nyt keväällä Matrigonia, mutta pohjalla on polveen asti nahkeaa vesieinää ja kaikkea mahdollista rikkaruohoa, joista en ole koskaan kuullutkaan. Onneksi ei mataraa. Eli täystiheys ei auta syysöljykasveilla, jos rikkaruohontorjunta epäonnistuu.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_06072017A.jpg)
-SS-
onko tuo valko kukkainen lutukkaa
siitä saa öljyn viljelijä mukavan taudin aiheuttajan
Ei, se on samaa paskaruohoa kun tuo vihreäkin, siinä on vaan valkoinen kukka.
-
Ei, se on samaa paskaruohoa kun tuo vihreäkin, siinä on vaan valkoinen kukka.
Laita nyt vaa itte rapsia kun minä olen jo rapsieliitin pihdatut
salaisuudet opetellut ite, ja kirjoittanut tänne kuvien kanssa
sulle oppikuvakirjaksi.
Jos muutenkin tykkäät ruiskuttelusta, niin rapsi on hyvä valinta,
onnistuneen ruiskutuksen tuloksen näkee paljon selvemmin kuin
viljoilla; 0 kg tai 3000 kg.
-SS-
-
Ei, se on samaa paskaruohoa kun tuo vihreäkin, siinä on vaan valkoinen kukka.
Laita nyt vaa itte rapsia kun minä olen jo rapsieliitin pihdatut
salaisuudet opetellut ite, ja kirjoittanut tänne kuvien kanssa
sulle oppikuvakirjaksi.
nuo oppi kuvat ei toimi skn mailla eikä paljon muuallakaan
muualla kun ei ole pohja vesi aluetta eikä kuivuutta
-
Onhan se nii mut voisi ajatella, jos tämmäsestä kuivasta töyräästä saa sen 2, 5 tonnia vain kolmasosalla käytettävistä torjunta-aineista, niin mitä loimaan vesijätöltä voisikaan saada ?
-SS-
-
Eteläisellä Länsi-Uudellamaalla osataan rapsin viljely.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsi_kukkii_2017.jpg)
-SS-
-
Eteläisellä Länsi-Uudellamaalla osataan rapsin viljely.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsi_kukkii_2017.jpg)
-SS-
Otti silmiin toi väri tuossa kotio tullessa, paljon on keltasta seinää seutukunnalla.
-
Eteläisellä Länsi-Uudellamaalla osataan rapsin viljely.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsi_kukkii_2017.jpg)
-SS-
Otti silmiin toi väri tuossa kotio tullessa, paljon on keltasta seinää seutukunnalla.
Silloin on savikka onnistunut ,kun täyden kukinnan aikaan aurinkoisella ilmalla ottaa silmään katsoessa suoraan kukkivaan
savikka peltoon.
-
Eteläisellä Länsi-Uudellamaalla osataan rapsin viljely.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsi_kukkii_2017.jpg)
-SS-
Otti silmiin toi väri tuossa kotio tullessa, paljon on keltasta seinää seutukunnalla.
tuo on öljyn tuottaja maa
ala sinäkin skn öljy heikiksi
-
Eteläisellä Länsi-Uudellamaalla osataan rapsin viljely.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsi_kukkii_2017.jpg)
-SS-
Otti silmiin toi väri tuossa kotio tullessa, paljon on keltasta seinää seutukunnalla.
tuo on öljyn tuottaja maa
ala sinäkin skn öljy heikiksi
Ei pysty, ennen sorsalla kasvaa evoluution toimesta perämoottori kun mää laitan öljykasvia.
-
Eteläisellä Länsi-Uudellamaalla osataan rapsin viljely.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsi_kukkii_2017.jpg)
-SS-
Otti silmiin toi väri tuossa kotio tullessa, paljon on keltasta seinää seutukunnalla.
tuo on öljyn tuottaja maa
ala sinäkin skn öljy heikiksi
Ei pysty, ennen sorsalla kasvaa evoluution toimesta perämoottori kun mää laitan öljykasvia.
Tuuliviirikin kääntyy ,parinvuoden takaiset SS kommentit savikasta hyvin samanlaiset kuin SKN ,entä tänään?
-
Nisu ei puhu ihan tarkasti meikäläisen puheista, koska isäni on viljellyt syysrypsiä viime vuosisadan alkupuolella, oli kuulemma erittäin varisevaa ja linnut muuttivat puintikypsän rypsipellon valkoiseksi.. Sitten viljely vaikeutui ehkä talvien ankaroituessa tms. eikä kevätöljykasveista vielä ollut laadultaan sopivia lajikkeita. Sitten 70- luvulta lähtien ainakin täällä öljykasvit olivat tiukasti sopimusviljelyä, ja sopimukset tuntuivat kulkevan sukuklaaneissa, kiertoa ei ollut. Nyt tilanne on eri kun maatalouskauppaan voi lompsia sisään, ostaa paukauttaa siementä ja lähteä harjoittelemaan
Ja sen muistan, että AINA rypsille kylvetyt kuivat savimäet olivat paljaat, teki mitä tahansa. Nyt Aurealla tajusin sen eron rapsin ja rypsin välillä. Rypsi on paljon vaativampi itämisessään kuin rapsi. Pieni siemen ja arka kylmälle. Savisessa kohdassa missä rapsi tekee paalujuuren ja peukalonpaksuisen varren, rakentaa rypsi 20 cm korkean minikukkavarren, kun ei jaksa painaa kovaan ja kuivaan maahan sisälle.
Vilja muutenkin oli hyvänhintaista kunnes EU tuli kuvioihin. Moni yritti 90-luvun lopulla alkaa rypsiä ja rapsia, mutta kirpat ja rapsikuoriaiset eivät ruiskutuksin hävinneetkään. Eli voimme kiittää peittausta, neonikoitinoideja ja tehokkaita tautiaineita, että viljely onnistuu edes jotenkin. Ja voimme myös korostaa ennen harvinaista vapunalusviikon nykyään normaalia kylvöaikaa, roudattomia peltoja ja lämpimiä lokakuun viikkoja. 70- luvulla rapsit puitiin helposti marraskuulle, on se muistissa, lumikuuron peittämä puimakone rapsipellolla.1972 oli vieläkin enemmän kaalikoita kuin 2016. Sen moni vanha konkari muistaa päätä puistellen ei ollut plenumia ei avauntia. Roxion tai malationi ei silloinkaan tehonnut. Fosgeenia tai jotain vastaavaa käytettiin mutta isäntiä alkoi joutua sairaalaan kun saivat höyryjä itsekin.
Siin lantun ja kaalikasvien viljely on ollut tuttua; kirpanreiät joo, matojen jättämät lehtiruodit, lindaani oli kyyl hyvä aine kirpoille.
-SS-
-
Nisu ei puhu ihan tarkasti meikäläisen puheista, koska isäni on viljellyt syysrypsiä viime vuosisadan alkupuolella, oli kuulemma erittäin varisevaa ja linnut muuttivat puintikypsän rypsipellon valkoiseksi.. Sitten viljely vaikeutui ehkä talvien ankaroituessa tms. eikä kevätöljykasveista vielä ollut laadultaan sopivia lajikkeita. Sitten 70- luvulta lähtien ainakin täällä öljykasvit olivat tiukasti sopimusviljelyä, ja sopimukset tuntuivat kulkevan sukuklaaneissa, kiertoa ei ollut. Nyt tilanne on eri kun maatalouskauppaan voi lompsia sisään, ostaa paukauttaa siementä ja lähteä harjoittelemaan
Ja sen muistan, että AINA rypsille kylvetyt kuivat savimäet olivat paljaat, teki mitä tahansa. Nyt Aurealla tajusin sen eron rapsin ja rypsin välillä. Rypsi on paljon vaativampi itämisessään kuin rapsi. Pieni siemen ja arka kylmälle. Savisessa kohdassa missä rapsi tekee paalujuuren ja peukalonpaksuisen varren, rakentaa rypsi 20 cm korkean minikukkavarren, kun ei jaksa painaa kovaan ja kuivaan maahan sisälle.
Vilja muutenkin oli hyvänhintaista kunnes EU tuli kuvioihin. Moni yritti 90-luvun lopulla alkaa rypsiä ja rapsia, mutta kirpat ja rapsikuoriaiset eivät ruiskutuksin hävinneetkään. Eli voimme kiittää peittausta, neonikoitinoideja ja tehokkaita tautiaineita, että viljely onnistuu edes jotenkin. Ja voimme myös korostaa ennen harvinaista vapunalusviikon nykyään normaalia kylvöaikaa, roudattomia peltoja ja lämpimiä lokakuun viikkoja. 70- luvulla rapsit puitiin helposti marraskuulle, on se muistissa, lumikuuron peittämä puimakone rapsipellolla.1972 oli vieläkin enemmän kaalikoita kuin 2016. Sen moni vanha konkari muistaa päätä puistellen ei ollut plenumia ei avauntia. Roxion tai malationi ei silloinkaan tehonnut. Fosgeenia tai jotain vastaavaa käytettiin mutta isäntiä alkoi joutua sairaalaan kun saivat höyryjä itsekin.
Siin lantun ja kaalikasvien viljely on ollut tuttua; kirpanreiät joo, matojen jättämät lehtiruodit, lindaani oli kyyl hyvä aine kirpoille.
-SS-
Voipi olla lopulliset hyvästit nykypeittausaineille
https://yle.fi/uutiset/3-9705431
Tuskin tulee enää poikkeuslupaa tukesilta. Bayerilla on joku uusi peittausaine, mut saako hyväksyntää ja miten toimii, niin aika näyttää.
-
Kimalaiset on vähentyneet muutamassa vuodessa, syytä en osaa arvailla. Tarha mehiläisiä on, mutta jotku lopettaa niiden pidon.
-
Tarhaaja toi muutam pesä rypsipellon viereen, saa nähä, tuleeko sen takia lisä kiloja.
Kohta on täyskukinta eikä sadetta ole luvattu, kannattaako silti ruiskuttaa pahkahometta vastaan?
-
Kimalaiset on vähentyneet muutamassa vuodessa, syytä en osaa arvailla. Tarha mehiläisiä on, mutta jotku lopettaa niiden pidon.
se on just tää kun mikään ei kannata
-
Solar CL-rapsi aloittaa kohta kukinnan, ja äsken ruiskutin kuoriaisten torjuntaa kun niitä pe*keleitä on niin että traktorin etuakselikin on mustanaan känniläisiä kasvustossa kurvailun jäljiltä. Aika pitkää on kun alueittain on korkeampaa kuin ruiskutraktorin eturenkaat, jotka tosin vain kokoa 11.2-24.
-
Tänä vuonna ei tarvinnu laittaa mitään tuholaisaineita rypsiin. Näin vähää kuoriaisia en muista olleen. Juventuksen meinaan ajaa lähinnä kasvunsääteeksi. Mulla on vierekkäin Julietia ja Synthiaa. Synthia n. 40 cm korkeaa ja ensimmäiset kukat avautuu, Juliet puolta lyhempää ja muutenkin heikomman näköistä. Ollu ihan alusta lähtien, ihan kuin olis viiikkoa myöhemmin kylvetty. Ero on häkellyttävä.
Koska olis hyvä aika ajaa tuo Juventus, odotanko vielä hetken?
-
Nyt kun ekaa kertaa koskaan rapsit sai rikkilannoitetta ja booriliuosta, näyttää ne tosi hyviltä, reheviltä ja kukkia on todella paljon. Kyllä rapsia pitää ravita, monen öljykasvinviljelijän huomio kiinnittyy pelkästään ötököiden torjuntaan, no toki se on tärkeää, mutta se ei vielä riitä, pitää muistaa ravita, pelkkä npk- lannoite ei vielä riitä, rikki ja boori on ne tärkeät mystiset ravinteet joilla otetaan helposti 500-1000 kg lisää hehtaarilta satoa rapsilla tai rypsillä.
-
Tänä vuonna ei tarvinnu laittaa mitään tuholaisaineita rypsiin. Näin vähää kuoriaisia en muista olleen. Juventuksen meinaan ajaa lähinnä kasvunsääteeksi. Mulla on vierekkäin Julietia ja Synthiaa. Synthia n. 40 cm korkeaa ja ensimmäiset kukat avautuu, Juliet puolta lyhempää ja muutenkin heikomman näköistä. Ollu ihan alusta lähtien, ihan kuin olis viiikkoa myöhemmin kylvetty. Ero on häkellyttävä.
Koska olis hyvä aika ajaa tuo Juventus, odotanko vielä hetken?
Synthia on kyllä tosi hyvää. 3 viikkoa kohta kukkinut. Viikko sitten ajoin juventuksen. Jos sato on yhtä hyvää kuin kasvusto, ei tarvitse rapsia miettiä.
-
http://i3.aijaa.com/b/00707/14414051.jpg (http://i3.aijaa.com/b/00707/14414051.jpg)
Synthiaa myös täällä. Kova sato tulossa mutta hinnat ovat ikävästi laskusuunnassa. Pro-agrian kaveri teki viljelysuunnitelman ja pistettiin pelimerkit rypsin kohdalle. Tonnin sato tuo enään 340€/ha
-
Erilaisia kevätrapsin kylvötiheyksiä tuli kokeilluksi. Harva kylvö on kyllä sellaista sekulia, että ei paremmasta väliä. Käsitin, että kukkien määrä heijastuu myös litujen määrään. Harvasti kylvetty ainakin heikosti kukkii, kirpat ja kuivuus kiusasivat jo alkukeväästä lähtien.
(http://www.viistonninen.com/muut/Rapsin_kylvotiheys.jpg)
Kuva: DK 7130 erilaisia kylvötiheyksiä. Alin ei jatkoon.
Sitten tuo erinomainen myöhästetty kylvö. Jos siis olisin luomurypsisti, olisin myös kylvänyt kesäkuun alussa, kuten kuvan esimerkissä. Kyllähän siihen kukkia tulee ja nuppujakin, mutta voiko tuosta oikeasti tulla yli 500 kg/ha ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Aurea_CL_10072017A.jpg)
Kuva: Samsung jättiläispuhelin ?
-SS-
-
Kimalaiset on vähentyneet muutamassa vuodessa, syytä en osaa arvailla. Tarha mehiläisiä on, mutta jotku lopettaa niiden pidon.
Eivätpä ehkä ole paljon vähentyneet. Viime vuonna oli todella paljon, tällä hetkellä ovat emot enempi liikkeellä, ne isoimmat. Sitten kun alkaa pesään tulla työmehiläisiä, alkaa pienempiä pörrätä ainakin virnassa, apiloissa ja horsmissa. Kukkakedot ovat tänä kesänä olleet hiukan myöhemmässä.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_08072017C.jpg)
Kuva: Astuin pellolle, ja näppäsin kuvan, ei tarvinnut etsiä. Kimalainen.
-SS-
-
Kevätrypsillä ja kevätrapsilla on iso ero siemenkoossa.
Esim. 2,6 ja 4,2 g/1000 siem.
Kylvömäärät, jos itävyys on 100%
150 kpl/m2 200 kpl / m2
Aurea kevätrypsi 3,9 kg/ha 5,2 kg/ha
DK7130 kevätrapsi 6,3 kg/ha 8,4 kg/ha
Yleensä itävyys on siinä 90% nurkilla
150 kpl/m2 200 kpl / m2
Aurea kevätrypsi 4,3 kg/ha 5,7 kg/ha
DK7130 kevätrapsi 6,9 kg/ha 9,2 kg/ha
Laskeskelin ja laskeskelin viime vuonna ja en oikein mieltänyt,
missä mennään, kun oli yksiköitä ja joka lajikesäkki eri
painoinen, ja siemenkoko ja itävyys eri. Eli piti ensin pussin nettopaino
katsoa, esimerkiksi 8,65 kiloa. Sitten montako yksikköä
Esim. kaksi yksikköä pussissa. Yksikkö painaa silloin 4,32 kg
1,5 yksikköä/ha olisi 150 kpl/m2. Eli 6,5 kg/ha. Sitten vasta
pääsee kiertokoetta tekemään.
Kylvötiheys sitten näyttäisi olevan eri kuin orastiheys. Kuivalla
ei nouse samanaikaisesti, ja jälkeenjääneet syö kirppa.
Ja kyllä, osaan säätää kylvömäärän Tumella nyt jopa 40 kpl/m2 niin
kuin syysrapsilla viime syksynä. On ehdottomasti liian harva, 75 kpl tuli
huomattavasti kauniimmin keväällä kasvuun.
Neljästäkymmenestä oraasta oli keväällä 2 jäljellä, 75 oraasta 20.
-SS-
-
Eikö ne ole itäviä siemenyksiköitä, mitä pussin päällä on mainittu? Eli itävyyttä ei tarvitse ottaa huomioon, kun laskee painoa.
Harvaan kylväessä tarvitsisi olla todella hyvä ja tasalaatuinen lohko. Yleensä niissä osissa lohkoa, joissa itää heikommin, varmaan yleensä kasvaakin hitaammin. Ovat sitten todella huonoja.
-
Kimalaisia on tiettävästi lähes kymmentä lajia?
-
Juu, kimalaisia oli viime vuonna todella paljon, nyt kuullut että etelässä hieman vähemmän, näin itsellä paikallisesti niitä on edelleen melko paljon...
Toivottavasti ensi vuonnakin kun pitäisi apilalle löytää pölyttäjiä...
Luulen että isompi ongelma ainakin täällä rypsin/rapsin pölytykselle voi olla että mehiläiset ovat nyt kyllä vadelman kimpussa samaan aikaan kun rypsi kukkii, koska vatut ovat kovasti myöhässä, yleensä sanoisin että (kevät)rypsin kukinta on hieman vadelman jälkeen..
(Erittäin alueellista, koskee osaa pirkanmaasta)
-
Kimalaisia on tiettävästi lähes kymmentä lajia?
Joo ainakin neljä erilaista tunnistin.
Viime vuonna ihan erilaisia pienistä mustista aina isoihin keltamustiin. Kyllä kanta on vaihdellut vuosittain ennenkin. Ja päiväroxioonit tappoivat varmasti 70- luvulla enemmän pölyttäjiä kuin koskaan.
-SS-
-
Hiljaista on kukkivassa kevätrypsipellossa, ei paljon pölyttäjiä näy. Torjunta-aineitakaan ei voi syyttää kun se yksi ainoa ötökkäruiskutus (ei neonikotinoidilla) on tehty jo pyöreät pari viikkoa sitten kun kukkanuput alkoivat syntyä.
Paikallinen mehiläishoitaja sanoi että mehiläiset kyllä lähtevät pesästä lentoon ja tulevat lastin kanssa takaisin niinkuin kuuluukin, mutta joku muu kuin rypsi kiinnostaa niitä nyt enemmän. Kukkivasta rypsipellosta ei myöskään lähde näin viileällä samanlaista tuoksua kuin normaalisti, joten se ei varmaan houkuttele niin hyvin.
-
Maitohorsma houkuttaa mehiläisiä. Tulee hyvää mietoa hunajaa, rypsihunaja on voimakasta, joidenkin makuun liiankin vahvaa.
Valkoapilaa on myös paljon.
-SS-
-
Syysrapsi ei ole kehittynyt paljon ollenkaan, siemenet ovat makeita ja vetisiä liduissa. Onneksi vähäsateista luvataan, joten pohjakasvustokaan ei saa kovasti happea kasvuunsa. Eniten huolettaa rukiin joutuminen, ehtiikö syysrapsin kylvöille puitavaksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_15072017A.jpg)
Kuva: Clearfield Imistar 15.7.2017
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_15072017A.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield kevätrapsi alkaa jo lituja pukata
-SS-
-
Eipä vielä näy kovin syysrypsit kuivahtavan.. menee vissiin elokuulle puinti ellei linnut rrkele pui largon satoa.
-
Mitä se rapsin tai rypsin kukintta-aika kertoo? Yhdellä lohkolla kukki tosi lyhyen aikaa, ehkä vain 1,5-2 viikkoa, vieläpä aika epätasaisesti, mut parilla muulla tulee kukkimaan ainakin 2,5-3 viikkoa.
-
Mitä se rapsin tai rypsin kukintta-aika kertoo? Yhdellä lohkolla kukki tosi lyhyen aikaa, ehkä vain 1,5-2 viikkoa, vieläpä aika epätasaisesti, mut parilla muulla tulee kukkimaan ainakin 2,5-3 viikkoa.
Näyttää siltä, että rypsin ja rapsin satero tulee juuri tuosta kukinta-ajan erosta.
Syysrapsi kukki 4 viikkoa, kevätrapsi 2.5 viikkoa, Kevätrypsi kirkkaasti kyllä, mutta
noin viikon.
-SS-
-
Galera on taas osoittautinut huonoksi rikka-aineeksi, pitänee ens vuonna kokeilla vihdoin cl-rapsia. Eikös niissä ole jo valinnanvaraa.
-
Voi sanoa, että pelkällä Matrigonilla ja Targalla on öljykasvin rikkatorjunta melko epätoivoista. Pikkasen riipii, miksi se nyt niin vaarallsita pohjavesille muka olisi, kerran viidessä vuodessa, joku imatsamoksi. Vaikka edes puoli annosta, tehoaa sekin näköjään.
-SS-
-
Mehiläiset voivat hyvin, eivät vaan ole ehtineet rypsipeltoon asti.
http://www.sss.fi/2017/07/mehilaishoitajat-odottavat-hyvaa-hunajasatoa-salossa/
-SS-
-
Mehiläiset voivat hyvin, eivät vaan ole ehtineet rypsipeltoon asti.
http://www.sss.fi/2017/07/mehilaishoitajat-odottavat-hyvaa-hunajasatoa-salossa/
-SS-
Ei ainuttakaan mehiläistä ole näkyny meiän rypsipellossa.
Mitähän se vaikuttaa satoon?
-
Mehiläiset voivat hyvin, eivät vaan ole ehtineet rypsipeltoon asti.
http://www.sss.fi/2017/07/mehilaishoitajat-odottavat-hyvaa-hunajasatoa-salossa/
-SS-
Ei ainuttakaan mehiläistä ole näkyny meiän rypsipellossa.
Mitähän se vaikuttaa satoon?
Toissa päivänä kävin kattomassa rypsipellolla, komeasti näkyi kimalaisia vaikka keli oli kaikkea muuta kuin suotuista, vajaa 15 astetta lämmintä, tuulinen ja pilvessä. Sateiden välissä siis. Nyt noin 12 astetta, eilen oli asteen verran enemmän. Jokohan huomenna jää kymppi saavuttamatta. On tää perhana kesää!
Villapusero ja takki päällä kun kylillä kävin hetki sitten, "toritorstai" ja myyjiä sekä väkeä todella vähän liikkeellä. Ei ihme ettei näy pörriäisiäkään pellolla, jos ihmisetkin pysyy sisätiloissa :) Sinänsä siis oli ihme, että pellon laitaa kävellessä kimalaisia näkyi kasvustossa kokoajan, ei tarttenut hakemalla hakea. Ko. rypsilohko reilu 22ha, itsepölytyskin toimii rypsillä hienosti riittävän isoilla lohkoilla mutta jokainen pörriäinen on tervetullut lisä.
-
Kymmenen päivää melko täys kukintaa, loppusuoralla, mutta keltainen vielä. Viileetä mutta meteli on kun käy lähempänä lohkoa. Kyllä ne tekee töitä siellä, siis pölyttäjät.
-
Pitkiä on rapsin lidut, keskipituus noin 10 cm, nyt joku tietysti tulee kehumaan että on 15 senttisiä, mutta rypsillä ne on kuitenkin tavanneet olla paljon alle 10 cm litujen pituus. Et kyllä liduista jo näkee että rapsi satoisampi on.
-
Syysrapsi ei ole kehittynyt paljon ollenkaan, siemenet ovat makeita ja vetisiä liduissa. Onneksi vähäsateista luvataan, joten pohjakasvustokaan ei saa kovasti happea kasvuunsa. Eniten huolettaa rukiin joutuminen, ehtiikö syysrapsin kylvöille puitavaksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_15072017A.jpg)
Kuva: Clearfield Imistar 15.7.2017
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_15072017A.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield kevätrapsi alkaa jo lituja pukata
-SS-
Reetta rukiin puinti menee luultavasti johonkin 12-15.8 riippuen lämmöstä ja auringosta.
-
Syysrapsi ei ole kehittynyt paljon ollenkaan, siemenet ovat makeita ja vetisiä liduissa. Onneksi vähäsateista luvataan, joten pohjakasvustokaan ei saa kovasti happea kasvuunsa. Eniten huolettaa rukiin joutuminen, ehtiikö syysrapsin kylvöille puitavaksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_15072017A.jpg)
Kuva: Clearfield Imistar 15.7.2017
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_15072017A.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield kevätrapsi alkaa jo lituja pukata
-SS-
Reetta rukiin puinti menee luultavasti johonkin 12-15.8 riippuen lämmöstä ja auringosta.
WebWisussa on kasvuasteisiin ja lämpösummmaan perustuva puintiennuste, kätevä lisäpalikka joka antaa suuntaa starttiin.
-
Syysrapsi ei ole kehittynyt paljon ollenkaan, siemenet ovat makeita ja vetisiä liduissa. Onneksi vähäsateista luvataan, joten pohjakasvustokaan ei saa kovasti happea kasvuunsa. Eniten huolettaa rukiin joutuminen, ehtiikö syysrapsin kylvöille puitavaksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_15072017A.jpg)
Kuva: Clearfield Imistar 15.7.2017
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_15072017A.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield kevätrapsi alkaa jo lituja pukata
-SS-
Reetta rukiin puinti menee luultavasti johonkin 12-15.8 riippuen lämmöstä ja auringosta.
WebWisussa on kasvuasteisiin ja lämpösummmaan perustuva puintiennuste, kätevä lisäpalikka joka antaa suuntaa starttiin.
näyttääkö sen ennuste lohduttomalta
-
Syysrapsi ei ole kehittynyt paljon ollenkaan, siemenet ovat makeita ja vetisiä liduissa. Onneksi vähäsateista luvataan, joten pohjakasvustokaan ei saa kovasti happea kasvuunsa. Eniten huolettaa rukiin joutuminen, ehtiikö syysrapsin kylvöille puitavaksi.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_15072017A.jpg)
Kuva: Clearfield Imistar 15.7.2017
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_15072017A.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield kevätrapsi alkaa jo lituja pukata
-SS-
Reetta rukiin puinti menee luultavasti johonkin 12-15.8 riippuen lämmöstä ja auringosta.
WebWisussa on kasvuasteisiin ja lämpösummmaan perustuva puintiennuste, kätevä lisäpalikka joka antaa suuntaa starttiin.
näyttääkö sen ennuste lohduttomalta
Ei mielestäni, syysvehnä 2.9 puintikunnossa,
(http://i11.aijaa.com/t/00734/14420404.t.jpg) (http://aijaa.com/gGYibH)
Ja myöhäisin puintivalmis olis viimisenä kylvetty douppi-kaura, 18.9.
(http://i4.aijaa.com/t/00081/14420405.t.jpg) (http://aijaa.com/piqbhj)
Ja nuo ovat ennusteita.
-
näyttääkö sen ennuste lohduttomalta
Ei mielestäni, syysvehnä 2.9 puintikunnossa,
(http://i11.aijaa.com/t/00734/14420404.t.jpg) (http://aijaa.com/gGYibH)
Ja myöhäisin puintivalmis olis viimisenä kylvetty douppi-kaura, 18.9.
(http://i4.aijaa.com/t/00081/14420405.t.jpg) (http://aijaa.com/piqbhj)
Ja nuo ovat ennusteita.
tuohon ennusteeseen me kaikki uskomme
ei ole lohdutonta ei
-
Eipäs ole aiemmin sattunut silmiin tuo wisun ennuste. Aika hyvin sattuu kohdalleen nykyinen kasvuaste, puinnit näyttää 2-11.9.
Edit.
Kikkailin hieman, ja laitoin yhdelle lohkolle vehnää ja kylvöpäiväksi naapurin vehnänkylvöpäivän. Puinti lokakuun 10. päivä. :'( :'(
-
Aika hyvin osuu kevätrapsin ja kevätrypsin kasvut yhteen, kun kylvöajan ero on kuukausi. DK7130 on lopettelmassa kukintaa, Aurea on tekemässä täyskukintaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/Aurea_20072017A.jpg)
Kuva: Aurealla tehty paikko, kirppojen tuhoamalle alueelle. Kuva otettu 20.07.2017
-SS-
-
SolarCL kevätrapsi pukkaa uutta kukkaa, sivuversoa ja nuppua kovasti vielä, liekö tämän vuoden jouluksi valmistuu?
-
Aika hyvin osuu kevätrapsin ja kevätrypsin kasvut yhteen, kun kylvöajan ero on kuukausi. DK7130 on lopettelmassa kukintaa, Aurea on tekemässä täyskukintaa.
-SS-
22-23.5 eli päivän erolla kylvetyillä rapsilla (Proximo) ja rypsillä (Synthia) on n. viikon ero kukinnassa.
-
Aurea taitaa olla aikaisimpia kevätrypsejä. Tuli kukkaan lähes parin kasvulehden jälkeen.
-SS-
-
Aurea taitaa olla aikaisimpia kevätrypsejä. Tuli kukkaan lähes parin kasvulehden jälkeen.
-SS-
Aureasta ei kyllä voi kukinnan alkua määrittää kun alkoi kukkia ilmestymään 5cm taimesta alkaen.
Nyt 3 viikkoa myöhemmin täys kukinta, mutta 40% vielä nuppuja jäljellä.
-
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/07/21/ole-tarkkana-clearfield-oljykasvilajikkeiden-kanssa
Jutusta saa siis käsityksen, että clearfield-rypsi kestää gramma-aineita, no eikös siitä sitten vois torjua rikkoja ihan tavallisella viljojen gramma-aineella, eikä helvetin kalliilla clamoxilla tai cleravolla, expressiä vaan 15 g /ha. Pittäiskö ens keväänä kokeilla?
-
Kyllä tuo express kiinnostaisi kovasti. Nyt oli tavanomaista syysrapsia pohjavesimäessä ja paikkona etanansyömässä imistarissa. Saunakukka ja vesiheinä kasvaa jo päällä. Matrigon ei tehoa mihinkään muuhun kuin saunakukkaan lievästi. Ja tietty valvattiin ja ohdakkeeseen hyvin, mutta ei ole täällä päin paljon.
Nyt olen ajatellut laittaa Devrinolia, jos pitäisi rikat hiukan pidempään pois. Näkyi olevat pohjavesialueelle sallittu. Treflanin kokemusten perusteella voi onnistua tai epäonnistua täysin.
Ne jotka saavat laittaa Clamoksia, kannattaa laittaa. Se on rikkojen täystuho koko kesäksi. Ja seuraavaksikin kesäksi.
-SS-
-
Kyllä tuo express kiinnostaisi kovasti. Nyt oli tavanomaista syysrapsia pohjavesimäessä ja paikkona etanansyömässä imistarissa. Saunakukka ja vesiheinä kasvaa jo päällä. Matrigon ei tehoa mihinkään muuhun kuin saunakukkaan lievästi. Ja tietty valvattiin ja ohdakkeeseen hyvin, mutta ei ole täällä päin paljon.
Nyt olen ajatellut laittaa Devrinolia, jos pitäisi rikat hiukan pidempään pois. Näkyi olevat pohjavesialueelle sallittu. Treflanin kokemusten perusteella voi onnistua tai epäonnistua täysin.
Ne jotka saavat laittaa Clamoksia, kannattaa laittaa. Se on rikkojen täystuho koko kesäksi. Ja seuraavaksikin kesäksi.
-SS-
No cl-rapsia vois ens keväänä laittaa, jos vaan pääsee riittävän aikaisin pellolle. Onkos se dk 7130 millaista?
-
Kyllä tuo express kiinnostaisi kovasti. Nyt oli tavanomaista syysrapsia pohjavesimäessä ja paikkona etanansyömässä imistarissa. Saunakukka ja vesiheinä kasvaa jo päällä. Matrigon ei tehoa mihinkään muuhun kuin saunakukkaan lievästi. Ja tietty valvattiin ja ohdakkeeseen hyvin, mutta ei ole täällä päin paljon.
Nyt olen ajatellut laittaa Devrinolia, jos pitäisi rikat hiukan pidempään pois. Näkyi olevat pohjavesialueelle sallittu. Treflanin kokemusten perusteella voi onnistua tai epäonnistua täysin.
Ne jotka saavat laittaa Clamoksia, kannattaa laittaa. Se on rikkojen täystuho koko kesäksi. Ja seuraavaksikin kesäksi.
-SS-
No cl-rapsia vois ens keväänä laittaa, jos vaan pääsee riittävän aikaisin pellolle. Onkos se dk 7130 millaista?
7130 on proximoa aikaisempi, lehtivihreä on alhainen ja rasvapitoisuus hyvä. 2.5 tonnin sato mahdollinen, ainakin itsellä menestyi viime vuonna proximoa paremmin. Lyhyehkö kasvutapa, ohuehko varsi, lakoherkkä ?
Laitoin tänä vuonna tavanomaisesti viljellyksi samaa lajiketta myös, koska ruiskun pesua ei tarvitse tehdä niin tarkkaan palstalta toiselle siirtyessä. Kaksi ruiskua riittää silloin hyvin. Toinen viljalle, toinen cl rapsille ja rypsille. Näin meidän kesken, DK7130 itää myös kuivurista kylvettynä......en tiedä onko laitonta semmoinen...
-SS-
-
Sadonkorjuu on alkanut. Keltasirkkuparvet nakertavat syysrapsin makoisia siemeniä suihinsa.
Tästäpä tuo isäukko tapasi sanoa, että lintuja syysrypsillä ruokitaan, eipä mitään puimalle jää.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_23072017A.jpg)
Kuva: DK_Sensei 23.07.2017
-SS-
-
Pitkää on kevätrypsi (Petita). Keskimäärin n.110cm
(http://i9.aijaa.com/t/00735/14422234.t.jpg) (http://aijaa.com/9JHaFa)
Ai pitkää? Mulla kasvanu yleensä rypsi puolitoistametriseksi, joskus ylikin. Sitten se lakoontuu ja ai että on kivaa puida. Tänä vuonna näyttäis lyhemmältä. Kai tuo juventuksen ajokin vaikuttaa. Kuivuis ny sen verran kasvusto että viittis kahlata katsomaan onko eroa niissä kohdin jotka jätin ruiskuttamatta.
-
Voi voi . Mitäpä olen tehnyt väärin. DK7130 kevätrapsi ylettyy nyt polveen asti, tasaista litumattoa, jota vetämällä liikkuu kivenheiton päästäkin se takku. Aurea kevätrypsi vähän yli puolensäären.
Tämmästä, melko tiheää mutta pientä litua. Maahan ei saa enää lapiotakaan, täysin vedetön. Viimeiset kukat kuolivat.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_26072017A.jpg)
Kuva: DK 7130, etelärinne, kylv. 03.05
No, puoleen sääreen voi halkeamaankin pudota kenkä. Kuivaa on. Samassa rinteessä ojan toisella puolella syysvehnä on palanut valkoiseksi.
Sitten DK Sensei on rikkaa täynnä, ei ole pystynyt käyttämään muuta kuin vähän Matrigonia. Agil ei myöskään kovin hyvin purrut. Vai olisiko pitänyt pistää toinen annos keväällä.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_26072017A.jpg)
Kuva: DK Sensei syysrapsi, kylv. 10.08.2016
Imistar Clearfield syysrapsi on alkanut jälkiversoa, eikä ole hyvä asia. Kuitenkin rikkakasvit ovat hiukan ehkä vähäisemmässä , ainakin täystiheässä paikassa.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_26072017A.jpg)
Kuva Clearfield Imistar syysrapsi, kylv. 27.07.2016
-SS-
-
Tuli käytyä rypsipellos. Synthia oli keskimitaltaan 110 cm niissä kohdin jotka sai juventusta, muualta ehkä 15 cm pitempää. Juliet oli n. 130 ja ruiskutusikkunassa n. 140, pisimmät 150. Ei tuota Juventuksen vaikutusta juuri silmällä huomannu, vaikka pitäis muka kovin lyhentää kortta. Vasta kun käveli kasvustoon tuon eron huomas. Laitoin suunnilleen täyden annoksen korrenkasvun alkuvaiheessa kun ensimmäiset kukat avautui.
SS: Eipä siitä korren pituudesta voi päätellä mitään öljykasvien sadosta. Savella yleensä jääkin lyhyemmäksi. Jostain syystä mulla nyt savisessa päässä peltoa rypsi pidempää kuin hietaisessa. Merkillistä.
-
Joskus ollut viljelyohjeena, että saisi rypsi mennä sopivasti kaarelle. Omasta mielestä sellanen kaarella oleva rypsi kaikista helpoin puitava, koska sehän ei mene iha maata vasten.
-
Joskus ollut viljelyohjeena, että saisi rypsi mennä sopivasti kaarelle. Omasta mielestä sellanen kaarella oleva rypsi kaikista helpoin puitava, koska sehän ei mene iha maata vasten.
Mä oon toista mieltä. Puolilakoinen rypsi veemäistä puitavaa jos pitää puida vasta- ja varsinkin sivuvastaiseen. Kunnolla maata vasten oleva taas helppoa. Pystyä rypsiä en oo koskaan vielä nähnyt.
-
Liian paljon tiheesti kylvetty jos lakontuu. Täys kasvusto multamaalla 5kg/ha. Savi vaatii enemän jo sen takia kun kylvää matalaan ja osa jää väkisin kuivaan ja kevät sateet jäävät pois, tää vuosi poikkeus.
Jos se lakontuu, taipuuko kasvin varsi vai heikko juuri?
-
Kyllä harvalla kylvöllä näyttää lähinnä varmistavansa sen, että kukkii vielä pitkälle elokuulle.
-SS-
-
Tämmästä, melko tiheää mutta pientä litua. Maahan ei saa enää lapiotakaan, täysin vedetön. Viimeiset kukat kuolivat.
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_7130_26072017A.jpg)
Kuva: DK 7130, etelärinne, kylv. 03.05
Et ole mitään tuholaisia löytänyt?
Osasta kevätrypsejäni näyttävät viimeiset kukat kuolevan myös ja osassa kasveista löysin pieniä vaaleita toukkia viimeisten kukkien alapuolelta syömässä vartta ja litujen alaosaa ulkopuolelta jonka epäilen aiheuttaneen ainakin osan viimeisten kukintojen lakastumisesta. Muutamien litujen päällä oli myös kuollut aikuinen (litu?)sääski tms.
-
Liian paljon tiheesti kylvetty jos lakontuu. Täys kasvusto multamaalla 5kg/ha. Savi vaatii enemän jo sen takia kun kylvää matalaan ja osa jää väkisin kuivaan ja kevät sateet jäävät pois, tää vuosi poikkeus.
Jos se lakontuu, taipuuko kasvin varsi vai heikko juuri?
No mä oon laittanu SAVELLE sen 5-6 kg. Kaatuu juuresta kuin puu. Kevymmillä maalajeilla pysyy paremmin pystyssä. Mä vähän epäilen, että harva kylvö saattaa jopa pahentaa lakoontumista kun kasvi on iso ja haaroittunut, se kaatuu kun juuri ei jaksa tunkeutua kovaan maaperään.
Jos ottais riskin ja kevätkyntäis savisen rypsilohkon. Vois tulla tukeva kasvusto kun olis kuohkea alusta. Mutta kuivana keväänä/alkukesänä epäonnistuminen lähes varmaa. Tuossa on yks isäntä joka pyörittelee aina savet hankmolla... On sillä siitä huolimatta komea rypsi.
-
Voi kauheeta.
On teillä ongelmat ja onnea niiden kanssa.
-
Oli ruvennu muutama läntti rapsipellossa ruskettumaan, lähempi tutkiminen osoitti, että möhöjuuri vaivasi näitä varsia, olivat alkaneet mätänemään, nyt joutuu lähiajat jännäämään, että leviääkö koko lohkoon tuo vaiva, edellisen kerran tällä lohkolla ollut öljykasvia vuonna 2012. Kyllä on riesakasta tämä öljykasvien viljely, nyt oikein toivoo jo, ettei tulisi lupaa ensi vuodelle siemenen peittaukseen, niin ei olisi enää sitäkään vähäistä kiusausta laittaa rypsiä tai rapsia.
-
Tuo möhöjuuri rajoittuu sammutetulla kalkilla. Lantulla ei ollut mitään ongelmaa vaikka vuosikymmenet viljeltiin samoilla paikoilla. Rehukaalia oli myös aina samalla kotipellolla.
Junkkari reikälevitin oli toimiva sen hienojakoisen kalkin levityksessä. Pöly meni säkkitavarasta henkeen. Köh.
-SS-
-
Liian paljon tiheesti kylvetty jos lakontuu. Täys kasvusto multamaalla 5kg/ha. Savi vaatii enemän jo sen takia kun kylvää matalaan ja osa jää väkisin kuivaan ja kevät sateet jäävät pois, tää vuosi poikkeus.
Jos se lakontuu, taipuuko kasvin varsi vai heikko juuri?
No mä oon laittanu SAVELLE sen 5-6 kg. Kaatuu juuresta kuin puu. Kevymmillä maalajeilla pysyy paremmin pystyssä. Mä vähän epäilen, että harva kylvö saattaa jopa pahentaa lakoontumista kun kasvi on iso ja haaroittunut, se kaatuu kun juuri ei jaksa tunkeutua kovaan maaperään.
Jos ottais riskin ja kevätkyntäis savisen rypsilohkon. Vois tulla tukeva kasvusto kun olis kuohkea alusta. Mutta kuivana keväänä/alkukesänä epäonnistuminen lähes varmaa. Tuossa on yks isäntä joka pyörittelee aina savet hankmolla... On sillä siitä huolimatta komea rypsi.
Toisaalta, iso kasvi jossa painava paljot kallistuu ja lopulta katkee, sama kun viljassa. Yritin repiä ylös yksi, mutta lujassti kiinni maassa. Pitää ottaa lapio.
Möhöjuuri, ekö valvatti, ohdake ja muut ristikukkaiset ylläpitävät möhöjuurta
-
Löysin möhöjuurta vanhasta kaalimaasta. Rypsi muutenkin kuivunut pystyyn. Vetelin rapsin juuria ylös, yhdessä löytyi sivuhaaran päässä semmoinen valkoinen pallo.
Viittaisi siihen, et nitrabor siellä lannoiterivissä ei ylläpidä möhöjuurta normaalia enempää.
-SS-
-
Yllättävän paljon on rypsiä rapsin seassa. Sen huomaa helposti, rypsivarret on paljon pidempiä kuin Proximo-rapsi, väriltään vaaleamman vihreitä ja lidut lyhyempiä ja ohuempia. Ilmeisesti siemenpakkamoissa ei olla kovin huolellisia rypsin ja rapsin käsittelyissä.
-
Yllättävän paljon on rypsiä rapsin seassa. Sen huomaa helposti, rypsivarret on paljon pidempiä kuin Proximo-rapsi, väriltään vaaleamman vihreitä ja lidut lyhyempiä ja ohuempia. Ilmeisesti siemenpakkamoissa ei olla kovin huolellisia rypsin ja rapsin käsittelyissä.
(https://az616578.vo.msecnd.net/files/responsive/cover/main/desktop/2016/01/17/6358861188645199381542541111_100330-tdy-obamahumor.grid-6x2.jpg)(http://dailysnark.com/wp-content/uploads/2016/04/obama-laughing-800x430.jpg)
(https://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/lp/8kv/hggt/3175/1226721616.gif)
-
SKN ! Terveisiä öljySSheikin maasta v 2017 !
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_Pui_05092017A.jpg) (http://www.viistonninen.com/videot/DK_Sensei_05092017A.mp4)
-SS-
-
SKN ! Terveisiä öljySSheikin maasta v 2017 !
(http://www.viistonninen.com/muut/DK_Sensei_Pui_05092017A.jpg) (http://www.viistonninen.com/videot/DK_Sensei_05092017A.mp4)
-SS-
Keskiviikkona jo lähti savikkaa, vähän oli tukkinu sampoa...
Sulla on pystyä kasvustoo, täälläpäin on monella nurin ja notkollaan.
-
Keskiviikkona jo lähti savikkaa, vähän oli tukkinu sampoa...
Sulla on pystyä kasvustoo, täälläpäin on monella nurin ja notkollaan.
Tonnien öljysatoa odotellessa :D
-
Keskiviikkona jo lähti savikkaa, vähän oli tukkinu sampoa...
Sulla on pystyä kasvustoo, täälläpäin on monella nurin ja notkollaan.
Tonnien öljysatoa odotellessa :D
Nyt sitten mittauksia tehty enempi. Imistar syysrapsi ja etanat olivat suurin syy pettymykseen. Imistarin sato noin 2000 kg/ha (tosin 20% on vielä puimatta, rypsipaikot, jos rypsin sato olisi 1000 kg, satotaso nousisi 2,4 tonniin) . Myöhään paikkona kylvetty DK Sensei suoriutui merkittävästi paremmin, noin 3000 kg edestä. Silti taloudellinen tulos hivensyyslannoksineen ja Sluxxeineen jää viime vuoden kevätrapsista, enkä usko paljon alle kahden tonnin tänäkään vuonna jäätävän, DK7130 lajikkeesta. Kevätrypsistä ei tulle paljon yli 800 kg, mutta eipä ollut paljon panoksiakaan.
Sen verran kirjavaa oli osa öljysiemensato, että laitoin kylmäilmakuivuriin, toivon, että lehtivihreä kypsyisi puhalluksessa. En tiedä, onko muilla kokemusta. Ainakin viljat hävittävät vihreät aika hyvin viikon tuuletuksen aikana.
-SS-
-
rapsin sadonkorjuu alkoi CL 7130 -lajikkeella tänään. heti kasteen noustua perä tukkoon. hyvin tulee mut eiköhän populaatiot oo sentään parempia.
(http://i8.aijaa.com/t/00456/14457888.t.jpg) (http://aijaa.com/xZKD59)
-
rapsin sadonkorjuu alkoi CL 7130 -lajikkeella tänään. heti kasteen noustua perä tukkoon. hyvin tulee mut eiköhän populaatiot oo sentään parempia.
(http://i8.aijaa.com/t/00456/14457888.t.jpg) (http://aijaa.com/xZKD59)
Ei se yritäkään olla Suomen satoisin rapsi. Maan puhtaus (myös tässä elokuvassa oli todella puhdas maapohja !) ja ongelmarikkakasvien nitistys laittaa tuollekin lajikkeelle paikkansa. Lisäksi on selvästi aikaisempikin kuin Proximo. ja Proximo raskasrakenteisempana viime vuonna tukki kaksi kertaa Claassin kolakuljettimen, 7130 ei kertaakaan.
Tykkään tuosta kirkaspeltolajikkeesta. Jatkoon vuodelle 2018.
-SS-
-
rapsin sadonkorjuu alkoi CL 7130 -lajikkeella tänään. heti kasteen noustua perä tukkoon. hyvin tulee mut eiköhän populaatiot oo sentään parempia.
(http://i8.aijaa.com/t/00456/14457888.t.jpg) (http://aijaa.com/xZKD59)
*tykkää*
-
rapsin sadonkorjuu alkoi CL 7130 -lajikkeella tänään. heti kasteen noustua perä tukkoon. hyvin tulee mut eiköhän populaatiot oo sentään parempia.
(http://i8.aijaa.com/t/00456/14457888.t.jpg) (http://aijaa.com/xZKD59)
*tykkää*
Samoin ``tykkää`` olipa paljon puhuva video.
-
Viimevuotista rapsia on siilossa vielä jäljellä ja kysyisinkin, että voinko sekoittaa tämänvuotisen rypsin sinne samaan laariin? Onko myydessä väliä jos on rypsit ja rapsit sekaisin?
-
Viimevuotista rapsia on siilossa vielä jäljellä ja kysyisinkin, että voinko sekoittaa tämänvuotisen rypsin sinne samaan laariin? Onko myydessä väliä jos on rypsit ja rapsit sekaisin?
En minäkään ole oikein selvillä, sama ongelma, itse ajan pellon päästä päähän, vaikka rapsin ja rypsin raja menee vinoittain pellon yli.
Hylätkööt sitten erän. Se on muuten hieno tunne, kun viime talven 405 euron rapsi lähtee tänä syksynä 340 eurolla maailmalle.
-SS-
-
Viimevuotista rapsia on siilossa vielä jäljellä ja kysyisinkin, että voinko sekoittaa tämänvuotisen rypsin sinne samaan laariin? Onko myydessä väliä jos on rypsit ja rapsit sekaisin?
En minäkään ole oikein selvillä, sama ongelma, itse ajan pellon päästä päähän, vaikka rapsin ja rypsin raja menee vinoittain pellon yli.
Hylätkööt sitten erän. Se on muuten hieno tunne, kun viime talven 405 euron rapsi lähtee tänä syksynä 340 eurolla maailmalle.
-SS-
Onneksi ei ole pakko myydä, jospa se hinta joskus nousis.
-
Ei mitään merkitystä. Sekaisin vaan.
-
rapsin sadonkorjuu alkoi CL 7130 -lajikkeella tänään. heti kasteen noustua perä tukkoon. hyvin tulee mut eiköhän populaatiot oo sentään parempia.
(http://i8.aijaa.com/t/00456/14457888.t.jpg) (http://aijaa.com/xZKD59)
Koska oli kylvetty videon rapsi?
-
11. toukokuuta. pitää tunnustaa ettei ollut niin kuivaa kuin luulin, mutta vihreitä siemeniä en ole löytänyt.
clearfield on vaihtoehto rypsille. kasvuaika populaatiorapsin ja rypsin välistä. ehtii syysvehnälle normaalivuonna. toki ei kannata jollei rikkakasviongelmia kun siemen ja cleravo maksaa eikä satopotentiaali niin korkea.
-
11. toukokuuta. pitää tunnustaa ettei ollut niin kuivaa kuin luulin, mutta vihreitä siemeniä en ole löytänyt.
clearfield on vaihtoehto rypsille. kasvuaika populaatiorapsin ja rypsin välistä. ehtii syysvehnälle normaalivuonna. toki ei kannata jollei rikkakasviongelmia kun siemen ja cleravo maksaa eikä satopotentiaali niin korkea.
3.5 kylvetty on jo rapisevan kypsää. Clearfield minusta on heinämäisille ja muille tehokkaampi kuin
hutiloitu Roundup-ruiskutus. No, minulla oli Clamoxia. Aureaan laitoin Cleravoa, ja on se puhdas.
Mutta siis Clearfield rapsi on paljon rypsiä kivampi puira.
-SS-
-
3.5.2017 kylvetty kevätrapsi, 7130 Clearfield , kosteus eilen 13,5%
(http://assets.fwi.co.uk/7309051-burnt-out-lexion-combine.jpg) (http://www.viistonninen.com/videot/Claas_rapsi_2017.wmv)
Lehtikuva: Farmers Weekly
Klikkaa kuvaa, täällä ei sentään klaassi palanut, vaikka meinasi, rukiin puinnissa. Putua meni pakosarjan päälle, imusarjan koloihin, ja venttilikopan kansi mehii sen verran kosteutta, aika kova oli jo savuntuprutus, ja lieskat aluillaan...
-SS-
-
Vertailua:
Aurea kevätrypsi 900 kg/ha
Imistar syysrapsi 2000 kg/ha
Dk7130 Cl kevätrapsi 2350 kg/ha
DK Sensei syysrapsi 3000 kg/ha
Onneksi tuota rypsiä on vain muutaman aarin plänttejä.
Mutta eipä tuo rypsi oikein tämmäsen kuivankesän kasvi ole. Kevätrapsi
tosiaan jäi lyhyeksi ja kuivaksi, mutta se juuri oli aika pölkky, nin
sai edes hiukan vettä heinäkuulla.
Syysrapsissa tulevaa säätöä: pakollinen Sluxx kaksi kierrosta. Keväällä
rikkaruohotorjunta, pelkästään syksy EI RIITÄ. Kylvötiheys ainakin 70 kpl, ei mitään
40 kpl, taitavat olla jotain uhoa semmoiset, ehkä jossakin Saksassa.
Kuitenkin, puintikosteus ei juuri ylittänyt 13%, syysrapsissa oli 10% luokkaa.
Että ei monta tuntia kuivuri käynyt.
Ja tänä kesänä kieltäydyin henkisesti ruiskuttamasta monen monia kertoja.
-SS-
-
Ensimmäistä kautta kevätrapsia ja Trapperia näillä savilla:
Kyntö ja äestys. Kylvöpäivä 6.5., noin 7 kg/ha. Muokkaus pikkuväkisin hieman liian märkään.
Typpeä 75kg + VLN-nurmesta jotain 15 kg. Fosforia 10 kg.
Rikat Galeralla, pahkahome Prosarolla. Ötökät ensin kerran Biscayalla, sitten Karate Zeonilla, Thiotrac 5L lisänä jälkimmäisellä kerralla.
Puinti syyskuun viimeisinä päivinä. Varsisto täysin vihreää, mutta jyvät mustia ja palot hauraita. Puintikosteus 17-19 %.
Vihreä varsimassa sotki puimuria ja muutamia perätukoksia tuli - onpa testattu olkikuvun hälyttimen toimivuus.
Puimatta jäivät raiviopaikat ja köyhät metsänreunat, missä palot vielä aivan vihreitä, ehkä vähän toista hehtaaria. Sinne jäävät.
Sato 1700 kg paikkeilla koko kylvöalalta. Päätän olla tyytyväinen, jos vaikka ensi vuonna taas pääsisi aikaisin kylvölle, heikot paikat vallan kylvämäti ja kohti 2-tonnaria?
-
Millaisia on rypsin ja rapsin laadut olleet tänä syksynä?
-
Eka rekka oli clearfieldiä se oli normaalin hyvää. Toisesta en ole saanut tilitystä. Rikkaruohotonta ainakin.
-
Eka rekka oli clearfieldiä se oli normaalin hyvää. Toisesta en ole saanut tilitystä. Rikkaruohotonta ainakin.
Oliko sinulla vielä proximoa kylvössä, vai menikö kaikki tällä numerolajikkeella. Ite en Proximoa enää harrasta, kaksi vuotta riitti. Jotain öljykasvia kuitenkin täytynee ensi vuonna laittaa, jotenkin se Synthia vaan alkoi mietityttää. Lisäksi onnistuneita rapsinpuinteja vaan alkaa pukata maakunnasta. Jos sittenkin....
-
Viimmeinen Rypsi satsi kuivaajaan kosteus 17,5% satoa tuoreena 15 ha alalta 550 hehtoa ,arviolta 2000kg/ha tosin kuivattuna
ja myytynä tietää tarkalleen ,lajike Aurea . Oli mukava viilis kuivaajalla kun neljän metrin syvyisestä kippausmontusta menivät
elevaattorille ,että humina vain kävi ,kun preeriakasveja on saanut koko syksyn survoa ,että on saanut kuivaajaan.
-
Eka rekka oli clearfieldiä se oli normaalin hyvää. Toisesta en ole saanut tilitystä. Rikkaruohotonta ainakin.
Oliko sinulla vielä proximoa kylvössä, vai menikö kaikki tällä numerolajikkeella. Ite en Proximoa enää harrasta, kaksi vuotta riitti. Jotain öljykasvia kuitenkin täytynee ensi vuonna laittaa, jotenkin se Synthia vaan alkoi mietityttää. Lisäksi onnistuneita rapsinpuinteja vaan alkaa pukata maakunnasta. Jos sittenkin....
Ole päättäväinen, ja tilaa tuota DeKalb 7130 Clearfield-lajiketta. En edes usko Solar CL:än olevan merkittävästi kenttäkelpoisempi, koska on selvästi myöhäisempi.
Eli kylvä aikaisin, DK7130 itää todella hyvin kylmässä. Kylvösyvyys vähintään 3 cm. Kunnon annos apulantaa. Booria myös. Aikaisuutensa takia käy tsekkaamassa rapsikuoriaiset ja rikat ym. aikaisemmin kuin naapurit. Älä harhaudu niihin 100 kpl / m2 kylvötiheyksiin, vaan laita 6,5 kg. Käy pari kertaa Juventuksella, ennen kukkimista ja keskellä kukkimista, puolikkailla. Silloin ei varmasti mene 2,5 tonnin sadolla lakoon. Viihtyy savimaalla mainiosti.
Puinti on vähintään viikon aikaisemmin kuin Proximolla, pari viikkoa verrattuna Majongeihin ja muihin satotykkeihin. Niin kuin täällä jo tuli ilmi, on se sellainen "sadokas kevätrypsi". Lehtivihreät ovat varmasti alhaisimmat kevätrapseista, lajikeominaisuus. Jonkin verran hanakkaa varisemaan on, pikkulintujen puistelemana. No varisevat nuo myöhäisemmätkin nyt jo.
Verrattuna kevätrypsiin: rypsiä pitää nähtävästi osata oikeasti viljellä, orastui meikäläisen kylvösyvyydellä huonosti, käristyi kuivuuteen kesällä, ötökät eli lähinnä rapsikuoriaiset olivat paljon kovemmin sen kimpussa, kirpatkin kiusasivat aivan repaleeksi nelilehtiasteelle asti, lakoonkin meni pihkura, ja oli muutenkin semmoista puintimöyäämistä, kun olin rapsin juoksuvauhtipuintiin tottunut. Ja sitten pientä minikokoista hipsua ripotteli säiliöön torvesta, verrattuna paksuun mustaan sihisevään rapsituubiin.
Että testaa ihmeessä Clearfield. Peuroihin sillä ei sentään ole vastustuskykyä.
-SS-
-
Mulla oli 21 ha DK 7130 CL, 32 ha proximoa ja noi pystyynostetut oli cleopatraa ilman tautitorjuntaa ja avaunttia eli lähes luomuna. Clearfield on vaihtoehto rypsille jakamaan isoa öljykasvialaa. Hävisi ainakin 500 kg proximolle mut toki oli savisemmalla maallakin. Ne ketkä osas otti kolme tonnia siitäkin.
-
öljyt ollu 40,0 ja 39,6% ja lehtivihreet 9 ja 12 ekat kaks rekkaa.
-
Rypsi puitu. Kosteus 21% ja sato arviolta 1800-1900 kg/ha. Eikä mitään ötökkämyrkkyjä jos ei siemenen peittausta lasketa. Rapsia ei kylvössä. Sen suhteen jotku jo menettäny toivonsa. Suurin osa vielä vihreää.
-
Kylä lähteeeeeeeee!!!!!!!
-
CL aureasta tuli punnitustulos, 1,8 tn/ha. Kylvömäärä n. 6,5 kg/ha, clamox, karatella ja vielä kukinnan keskivaiheilla Foliar + rypsi-hiven kasvinsuojelu.fistä 4 l/ha.
Osalle ei jälkimmäistä ruiskutusta lainkaan, kyseiset maat huonompia ja satotaso käytännössä ihan sama. Multamaalla sato oli kaikista suurin, kärsi ehkä vähäsen kuivuudesta, koska vakopaikan sankan kasvuston sai vaivoin puitua.
-
Rapertti viime kesän rapsinkasvatuksesta:
http://www.haapasalontila.fi/Rapsi2017.html (http://www.haapasalontila.fi/Rapsi2017.html)
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/Ziegler02mini.jpg)
Loppupuolella puimurin sivuterä. Lisätäkynä matoja!
-
Eka rekka oli clearfieldiä se oli normaalin hyvää. Toisesta en ole saanut tilitystä. Rikkaruohotonta ainakin.
Oliko sinulla vielä proximoa kylvössä, vai menikö kaikki tällä numerolajikkeella. Ite en Proximoa enää harrasta, kaksi vuotta riitti. Jotain öljykasvia kuitenkin täytynee ensi vuonna laittaa, jotenkin se Synthia vaan alkoi mietityttää. Lisäksi onnistuneita rapsinpuinteja vaan alkaa pukata maakunnasta. Jos sittenkin....
Ole päättäväinen, ja tilaa tuota DeKalb 7130 Clearfield-lajiketta. En edes usko Solar CL:än olevan merkittävästi kenttäkelpoisempi, koska on selvästi myöhäisempi.
Eli kylvä aikaisin, DK7130 itää todella hyvin kylmässä. Kylvösyvyys vähintään 3 cm. Kunnon annos apulantaa. Booria myös. Aikaisuutensa takia käy tsekkaamassa rapsikuoriaiset ja rikat ym. aikaisemmin kuin naapurit. Älä harhaudu niihin 100 kpl / m2 kylvötiheyksiin, vaan laita 6,5 kg. Käy pari kertaa Juventuksella, ennen kukkimista ja keskellä kukkimista, puolikkailla. Silloin ei varmasti mene 2,5 tonnin sadolla lakoon. Viihtyy savimaalla mainiosti.
Puinti on vähintään viikon aikaisemmin kuin Proximolla, pari viikkoa verrattuna Majongeihin ja muihin satotykkeihin. Niin kuin täällä jo tuli ilmi, on se sellainen "sadokas kevätrypsi". Lehtivihreät ovat varmasti alhaisimmat kevätrapseista, lajikeominaisuus. Jonkin verran hanakkaa varisemaan on, pikkulintujen puistelemana. No varisevat nuo myöhäisemmätkin nyt jo.
Verrattuna kevätrypsiin: rypsiä pitää nähtävästi osata oikeasti viljellä, orastui meikäläisen kylvösyvyydellä huonosti, käristyi kuivuuteen kesällä, ötökät eli lähinnä rapsikuoriaiset olivat paljon kovemmin sen kimpussa, kirpatkin kiusasivat aivan repaleeksi nelilehtiasteelle asti, lakoonkin meni pihkura, ja oli muutenkin semmoista puintimöyäämistä, kun olin rapsin juoksuvauhtipuintiin tottunut. Ja sitten pientä minikokoista hipsua ripotteli säiliöön torvesta, verrattuna paksuun mustaan sihisevään rapsituubiin.
Että testaa ihmeessä Clearfield. Peuroihin sillä ei sentään ole vastustuskykyä.
-SS-
Kiitos. Kyllä tätä voisi laittaa, parempaakaan vaihtoehtoa ei ole mielessä. Nyt on ehkä multavin savimaa edessä, mitä aiemmin. Proximo voisi toimia tässä paremmin, mene ja tiedä. 3cm on ollut paras kylvösyvyys myös rypsillä. Ei noi 1-2cm tahdo toimia. Kuivuus rasittaa liian helposti. Viime keväänä oli alkuun vaikeuksia tasauksen kanssa, kun kynnös oli pehmeämpää mihin on tottunut. Ei meinnanut uskoa, että kireä täytyy kannatella niin paljon. Osa rapsinsiemenistä meni helposti 6-7cm. Taimelle ne kuitenkin tulivat ja riveistä ei löytänyt eroja myöhemmässä vaiheessa. Liikaahan tuo on ilman muuta, mutta 3-4cm syvyys pitäisi kyllä toimia kaikenlaisissa olosuhteissa. Olen funtsinut, että typpitasoa tiputetaan, kun on niin multavaa paikkaa. Joku 85kiloa saa nyt riittää. Kunnon panostukset ja valmistuminen kestää, ei hyvä. Ennemmin siirtäisin painotusta viljelyvarmuuden puolelle. Korrenlujuus tuntuu rapsissa olevan kohdallaan. Ehdoton plussa rypsiin verrattuna. Toi isompi siemenkoko on myös parempi juttu kaikissa vaiheissa. Juventushommista en tiedä vielä mitään, en ole yhtään perehtynyt, ehkä kerran voisi laittaa menemään ennen pahkahomeen ruiskutusta. Menisikö samalla kertaa kuoriaisten kanssa?. Kyllä tässä pikku hiljaa alkaa näämmä taas innostua....
-
Efilor, onko siitä kokemuksia? Ainakin myyntiedustajat kehuu kovasti.
-
Efilor, onko siitä kokemuksia? Ainakin myyntiedustajat kehuu kovasti.
Paras. Tän vuoden kokemuksilla jätän kyllä jatkossa ajamattakin jos juhannuksen seutu on vähäsateinen.
-
Efilor, onko siitä kokemuksia? Ainakin myyntiedustajat kehuu kovasti.
Efilorilla oli tänä vuonna epämääräistä jälkikukintaa aikaansaava vaikutus samoin kuin Juventuksella eli syyllinen lienee kummassakin oleva metkonatsoli.