Tarkoitus olis kokeilla osalle viljaa murskesäilöntää. Mitkä ovat kriittiset kohdat, joissa on ryssimisen mahdollisuus? Entä mikäli sadonkorjuuta joutuu pitkittämään usealle päivälle, kuinka silloin pitäisi menetellä? Biologinen vai Aiv säilöntäaineeksi?

Ensisijaisesti varmaan auma pellon laitaan, mutta mahdollisesti laakasiiloon. Vehkeet on vanhat ja kokonaisviljamäärä muutamia kymmeniä tonneja.

Eräs asiakas teki parin kuorman auman. Siitä tuli sellainen puolimetriä paksu pannukakku jonka päältä lumet suli vielä helmikuussakin.  Säilöntäaine ei ole kriittinen tekijä. Joskus venyi laakasiilon (katettu) täyttö niin että kasan päälle aamulla ajaessa täytyi lasinpyyhkijät laittaa päälle kun ikkunat huurtuivat höyrystä. Arvelin että paskaa tuli mutta kun aloitin syötön pakkasten tultua, ei viljasta löytynyt mitään vikaa, ei edes rehuarvoista. Suurin ongelma on olleet rotat jotka pitävät bordellia kasassa myrkyistä huolimatta. Avosiilossa ongelma lienee pienempi.

miten on ton puintikosteuden kanssa kun murskan nettisivuilla olevan ohjeen mukaan tavoitekosteus 40 mutta aika märältä kuullostas äkkiseltään?? Olispa huoletonta puida jos ei tarviis kuivata kun vois puida yötä myöden kunhan nyt ei ihan kaatosateessa..

Olen ollut siinä käsityksessä että nyrkkiin saisi puristua, eli aika kosteaa. Vai?

Lähinnä tässä mietityttää juuri se, että kovin lyhyellä aikaa en puinteja saa puristettua kasaan.

On yölläkin puitu, viimeksi alkuviikosta aamuneljään.   Kosteus ei kerro kaikkea. Jyvä voi olla sisältä kova ja pintakosteus silti yli 30%. Ei hyvä mutta toimii. Ihanne on hieman taikinainen jyvä joka litistyy kunnolla ja jonka pystyy tiivistämään siiloon. Säilymisen kanssa ei ole ollut ongelmia kuivemmallakaan viljalla mutta muutaman kerran on vedetty pitkillä vaijereilla siilon perälle kaivautunutta tallaustraktoria.   Tämän syksyn viljat on olleet hiukan liian valmiita, kosteus välillä 20-30% vaan siilossa ovat ja lisää tulee.

Eräs asiakas teki parin kuorman auman. Siitä tuli sellainen puolimetriä paksu pannukakku jonka päältä lumet suli vielä helmikuussakin.  Säilöntäaine ei ole kriittinen tekijä. Joskus venyi laakasiilon (katettu) täyttö niin että kasan päälle aamulla ajaessa täytyi lasinpyyhkijät laittaa päälle kun ikkunat huurtuivat höyrystä. Arvelin että paskaa tuli mutta kun aloitin syötön pakkasten tultua, ei viljasta löytynyt mitään vikaa, ei edes rehuarvoista. Suurin ongelma on olleet rotat jotka pitävät bordellia kasassa myrkyistä huolimatta. Avosiilossa ongelma lienee pienempi.

joo rotan perkeleet meilläki tykkäs murskeviljasta..

Milläs muuten onnistuu painotus ja kuinka kasan peittäminen tulisi tehdä? Riittääkö yksi muovi?

Milläs muuten onnistuu painotus ja kuinka kasan peittäminen tulisi tehdä? Riittääkö yksi muovi?

Yksi muovi ja autonrenkaita/vanhoja pressuja siel on ollut. Eräs asiakas täyttää siilon niin että alaosassa on viljaa ja päälle tehdään vajaan metrin paksu säilörehupatja. Toimii, eikä kiusaa rotat.

Itte tehny murskeviljaa laakasiiloon. Säilöntäaineena maitohappobakteerit. Viljan kosteudella ei ole niin väliä. Vaihteluväli n.15% - 45%. Pääasia lienee hyvä litistys ja kunnon painelu. Aumassa voi tuo painelu tuottaa ongelmia kasan leviämisen takia. Joskus kokeillu säilöntään happoja, mutta silloin pitäis viljan olla vielä melkoisen tuoretta.

Meillä tehdään tänä syksynä toisen kerran murskevilja tuubia. Kosteus vaihtelut olivat ensimmäisenä vuonna 12-22. Säilötään AIV 2:lla. Hyvin säilyi homeettomana koko talven ja kevään. Ainoana ongemana meillä tuossa tuubisäilönnässä on naakat. Ne perkeleet nokkivat tuubin täyteen reikiä vaikka makkaroita yritettiin peitelläkkin vanhalla pahnalla ja kevytpressuilla. Kesän tullen pääsi vesi valumaan makkaraan ja täystuho oli valmis. Syöttäminen kävi hankalaksi kun piti etsiä homeetonta kohtaa makkarasta jota pystyi appeeseen lisäämään. Tänä vuonna ollaan tehty nyt ensimmäinen makkara jota yritettiin peittää kaikenlaisella paskaheinällä yms. reikiä on siihenkin tehty nyt jo toistakymmentä vaikkei makkara ole maannut tuossa vielä viikkoakaan. Myös rotilla on orgiat tuubin välittömässä läheisyydessä. Saapa nähdä mitä ensvuodeksi keksis murskeviljan säilytyspaikaksi. Siilo? Tuubiin tuskin tulen enää laittamaan nuotten tuholaisten takia.

Linnut pysyy tuubista loitolla, ku nakkaa paksua kuormapeitettä niskaan ja pyöröpaaleja reunoille, ettei tuuli vie. Mä en kylläkään enää tee, kuin katettuun laakasiiloon.

entäs mites olis hapotus propionilla jyvänä, ja sitte litistys myllyllä näin ny neljättä vuotta.. sais puida kuivempana

 Kokemusta 70-luvulta saakka.   AIV 2 oon aina käytetty. Viime vuonna urakoitsija murskasi makkaraan onnistui aika hyvin . Syötettiin appeen joukos toukokuulle asti. Linnut ja hiiretkin asiallla. Murskevija on hyvä tapa jota silloin tällöin olen harrastanut. 4m siiloon on tehty muovi päälle ja koskenkorvan ohrarehua päälle painoksi.
Aina kuitenkin tulee jonkin verran hävikkiä yläreunoilta hometta tms

Tarkoitus olis kokeilla osalle viljaa murskesäilöntää. Mitkä ovat kriittiset kohdat, joissa on ryssimisen mahdollisuus? Entä mikäli sadonkorjuuta joutuu pitkittämään usealle päivälle, kuinka silloin pitäisi menetellä? Biologinen vai Aiv säilöntäaineeksi?

Ensisijaisesti varmaan auma pellon laitaan, mutta mahdollisesti laakasiiloon. Vehkeet on vanhat ja kokonaisviljamäärä muutamia kymmeniä tonneja.

Murskeviljalla on tiivistäminen kaiken AjaO,avatessa jos alkaa lämpenemään on koko homma sieltä ja syvältä,mahdollisimman nopeasti syöttöön avattu kohta,homehtuu lämmetessä.Et ole ajatellut kokeilla Propioniciä,huoleton vaihtoehto,jos ei pihistele aineessa.Ennen rehuauman päälle laitettiin paljon heiniä variksien takia,pahensi melkeinpä vaan asiaa,tulee matoja heiniin joita tonkivat ja repivät muovin.Nykyään paalit metsänreunaan,eivät juuri koske,ainakaan vaalean vihreät paalit ei ole kelvannut,korpit hyppii vieressä pellolla.

Tähän saakka säilötty propionihapolla, tekis mieli vähentää näitä aineita omassa hengitysilmassa ja toisaalta laskuissa myös..