Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Peurajussi - 20.08.11 - klo:18:15
-
Tarkoitus olis kokeilla osalle viljaa murskesäilöntää. Mitkä ovat kriittiset kohdat, joissa on ryssimisen mahdollisuus? Entä mikäli sadonkorjuuta joutuu pitkittämään usealle päivälle, kuinka silloin pitäisi menetellä? Biologinen vai Aiv säilöntäaineeksi?
Ensisijaisesti varmaan auma pellon laitaan, mutta mahdollisesti laakasiiloon. Vehkeet on vanhat ja kokonaisviljamäärä muutamia kymmeniä tonneja.
-
Eräs asiakas teki parin kuorman auman. Siitä tuli sellainen puolimetriä paksu pannukakku jonka päältä lumet suli vielä helmikuussakin. ;D Säilöntäaine ei ole kriittinen tekijä. Joskus venyi laakasiilon (katettu) täyttö niin että kasan päälle aamulla ajaessa täytyi lasinpyyhkijät laittaa päälle kun ikkunat huurtuivat höyrystä. Arvelin että paskaa tuli mutta kun aloitin syötön pakkasten tultua, ei viljasta löytynyt mitään vikaa, ei edes rehuarvoista. Suurin ongelma on olleet rotat jotka pitävät bordellia kasassa myrkyistä huolimatta. Avosiilossa ongelma lienee pienempi.
-
miten on ton puintikosteuden kanssa kun murskan nettisivuilla olevan ohjeen mukaan tavoitekosteus 40 mutta aika märältä kuullostas äkkiseltään?? Olispa huoletonta puida jos ei tarviis kuivata kun vois puida yötä myöden kunhan nyt ei ihan kaatosateessa..
-
Olen ollut siinä käsityksessä että nyrkkiin saisi puristua, eli aika kosteaa. Vai?
Lähinnä tässä mietityttää juuri se, että kovin lyhyellä aikaa en puinteja saa puristettua kasaan.
-
On yölläkin puitu, viimeksi alkuviikosta aamuneljään. ;D Kosteus ei kerro kaikkea. Jyvä voi olla sisältä kova ja pintakosteus silti yli 30%. Ei hyvä mutta toimii. Ihanne on hieman taikinainen jyvä joka litistyy kunnolla ja jonka pystyy tiivistämään siiloon. Säilymisen kanssa ei ole ollut ongelmia kuivemmallakaan viljalla mutta muutaman kerran on vedetty pitkillä vaijereilla siilon perälle kaivautunutta tallaustraktoria. ;D Tämän syksyn viljat on olleet hiukan liian valmiita, kosteus välillä 20-30% vaan siilossa ovat ja lisää tulee.
-
Eräs asiakas teki parin kuorman auman. Siitä tuli sellainen puolimetriä paksu pannukakku jonka päältä lumet suli vielä helmikuussakin. ;D Säilöntäaine ei ole kriittinen tekijä. Joskus venyi laakasiilon (katettu) täyttö niin että kasan päälle aamulla ajaessa täytyi lasinpyyhkijät laittaa päälle kun ikkunat huurtuivat höyrystä. Arvelin että paskaa tuli mutta kun aloitin syötön pakkasten tultua, ei viljasta löytynyt mitään vikaa, ei edes rehuarvoista. Suurin ongelma on olleet rotat jotka pitävät bordellia kasassa myrkyistä huolimatta. Avosiilossa ongelma lienee pienempi.
joo rotan perkeleet meilläki tykkäs murskeviljasta.. >:( >:(
-
Milläs muuten onnistuu painotus ja kuinka kasan peittäminen tulisi tehdä? Riittääkö yksi muovi?
-
Milläs muuten onnistuu painotus ja kuinka kasan peittäminen tulisi tehdä? Riittääkö yksi muovi?
Yksi muovi ja autonrenkaita/vanhoja pressuja siel on ollut. Eräs asiakas täyttää siilon niin että alaosassa on viljaa ja päälle tehdään vajaan metrin paksu säilörehupatja. Toimii, eikä kiusaa rotat.
-
Itte tehny murskeviljaa laakasiiloon. Säilöntäaineena maitohappobakteerit. Viljan kosteudella ei ole niin väliä. Vaihteluväli n.15% - 45%. Pääasia lienee hyvä litistys ja kunnon painelu. Aumassa voi tuo painelu tuottaa ongelmia kasan leviämisen takia. Joskus kokeillu säilöntään happoja, mutta silloin pitäis viljan olla vielä melkoisen tuoretta.
-
Meillä tehdään tänä syksynä toisen kerran murskevilja tuubia. Kosteus vaihtelut olivat ensimmäisenä vuonna 12-22. Säilötään AIV 2:lla. Hyvin säilyi homeettomana koko talven ja kevään. Ainoana ongemana meillä tuossa tuubisäilönnässä on naakat. Ne perkeleet nokkivat tuubin täyteen reikiä vaikka makkaroita yritettiin peitelläkkin vanhalla pahnalla ja kevytpressuilla. Kesän tullen pääsi vesi valumaan makkaraan ja täystuho oli valmis. Syöttäminen kävi hankalaksi kun piti etsiä homeetonta kohtaa makkarasta jota pystyi appeeseen lisäämään. Tänä vuonna ollaan tehty nyt ensimmäinen makkara jota yritettiin peittää kaikenlaisella paskaheinällä yms. reikiä on siihenkin tehty nyt jo toistakymmentä vaikkei makkara ole maannut tuossa vielä viikkoakaan. Myös rotilla on orgiat tuubin välittömässä läheisyydessä. Saapa nähdä mitä ensvuodeksi keksis murskeviljan säilytyspaikaksi. Siilo? Tuubiin tuskin tulen enää laittamaan nuotten tuholaisten takia.
-
Linnut pysyy tuubista loitolla, ku nakkaa paksua kuormapeitettä niskaan ja pyöröpaaleja reunoille, ettei tuuli vie. Mä en kylläkään enää tee, kuin katettuun laakasiiloon.
-
entäs mites olis hapotus propionilla jyvänä, ja sitte litistys myllyllä ??? näin ny neljättä vuotta.. sais puida kuivempana ;D
-
Kokemusta 70-luvulta saakka. AIV 2 oon aina käytetty. Viime vuonna urakoitsija murskasi makkaraan onnistui aika hyvin . Syötettiin appeen joukos toukokuulle asti. Linnut ja hiiretkin asiallla. Murskevija on hyvä tapa jota silloin tällöin olen harrastanut. 4m siiloon on tehty muovi päälle ja koskenkorvan ohrarehua päälle painoksi.
Aina kuitenkin tulee jonkin verran hävikkiä yläreunoilta hometta tms
-
Tarkoitus olis kokeilla osalle viljaa murskesäilöntää. Mitkä ovat kriittiset kohdat, joissa on ryssimisen mahdollisuus? Entä mikäli sadonkorjuuta joutuu pitkittämään usealle päivälle, kuinka silloin pitäisi menetellä? Biologinen vai Aiv säilöntäaineeksi?
Ensisijaisesti varmaan auma pellon laitaan, mutta mahdollisesti laakasiiloon. Vehkeet on vanhat ja kokonaisviljamäärä muutamia kymmeniä tonneja.
Murskeviljalla on tiivistäminen kaiken AjaO,avatessa jos alkaa lämpenemään on koko homma sieltä ja syvältä,mahdollisimman nopeasti syöttöön avattu kohta,homehtuu lämmetessä.Et ole ajatellut kokeilla Propioniciä,huoleton vaihtoehto,jos ei pihistele aineessa.Ennen rehuauman päälle laitettiin paljon heiniä variksien takia,pahensi melkeinpä vaan asiaa,tulee matoja heiniin joita tonkivat ja repivät muovin.Nykyään paalit metsänreunaan,eivät juuri koske,ainakaan vaalean vihreät paalit ei ole kelvannut,korpit hyppii vieressä pellolla.
-
Tähän saakka säilötty propionihapolla, tekis mieli vähentää näitä aineita omassa hengitysilmassa ja toisaalta laskuissa myös..
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
Märkä murskevilja hyvä, jos käytössä aperuokinta. Harvemmin tuo märkä vilja menee kiskoruokkijasta ;)
-
Siirappia 1/4 suhteella, kyseessä vanha rajun murska, oliskohan 400 telat. Annostus semmonen että tasaisena nauhana siirappi juoksee elevaattorin alapäähän. Hyvä tiivistys. viljaa pitää kastella, veden pitäs saada menemään semmosena sumuna viljakasaan. Huolellinen tiivistäminen ja reilu painotus, ei piisaa että muovin heittää päälle. Siirappisäilönnässä on se hyväpuoli että säilöntäaineella on oma ravintoarvonsakkin... En minä harrasta tämmööstä, vaan yks tuttu on tehnyt vuosikymmeniä tälviissii. Ennemmin vilja jaettiin käsipelillä, nyt siirappikaura pistetään apevaunuun. Oli meleko painavaa kaveria käsipelillä jaettavaksi...
-
itellä olis pari kappaletta katettuja 5x20x2,5 siiloja joihin ei rehua enää tehdä kun on turhan pienet mutta murskeviljalle ne vois olla aika paasselit. Onnistuuko viljan säilöntä ja ennenkaikkea ruokinta sillei että esim vuoronperään ajaa ohraa,kauraa ja vehnää kerroksina siiloon? tuleeko riittävän tasaista seosta? Siinähän niiden luulis polkiessakin vielä sotkeentuvan lisää?
-
Propionilla ensimmäiset kuormat niin ei haittaa vaikka muutamia päiviä olisikin ettei siiloon tule uutta tavaraa.
Ittelle olen vasaramyllyllä jauhanut alle 17%kosteat 3litraa proppia/kuutio eikä peittelyä ollenkaan.
200 mottia tuollasta oli viimesyksynä ja säilyi täysin raikkaana keväälle saakka.
Tuoresäilötyt 17%-30% aloitettu siilo propilla pinnempana AIV2 ja letkulla vettä senverta että polkukone vielä pinnalla pysyy.
Murskasta luovuttuani ja siirryttyäni vasaramyllyyn ei siilossa ole ollut pilkkuakaan hometta. ;D
-
itellä olis pari kappaletta katettuja 5x20x2,5 siiloja joihin ei rehua enää tehdä kun on turhan pienet mutta murskeviljalle ne vois olla aika paasselit. Onnistuuko viljan säilöntä ja ennenkaikkea ruokinta sillei että esim vuoronperään ajaa ohraa,kauraa ja vehnää kerroksina siiloon? tuleeko riittävän tasaista seosta? Siinähän niiden luulis polkiessakin vielä sotkeentuvan lisää?
Parhaimman seoksen saat kun enskeväänä kylvät siemenseoksella, käytännössä ainut konsti millä saa tasaisen seoksen.
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
Märkä murskevilja hyvä, jos käytössä aperuokinta. Harvemmin tuo märkä vilja menee kiskoruokkijasta ;)
Oliko Kortteella joku kostean viljan automaatti joskus näyttelyssä? Hämärä mielikuva kun ei itellä ollut tarvista. Ja miksei se mene? Onko joku kokeillut?
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
Märkä murskevilja hyvä, jos käytössä aperuokinta. Harvemmin tuo märkä vilja menee kiskoruokkijasta ;)
Oliko Kortteella joku kostean viljan automaatti joskus näyttelyssä? Hämärä mielikuva kun ei itellä ollut tarvista. Ja miksei se mene? Onko joku kokeillut?
Kait propionivilja menee ruokintalaitteista läpi?
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
Märkä murskevilja hyvä, jos käytössä aperuokinta. Harvemmin tuo märkä vilja menee kiskoruokkijasta ;)
Oliko Kortteella joku kostean viljan automaatti joskus näyttelyssä? Hämärä mielikuva kun ei itellä ollut tarvista. Ja miksei se mene? Onko joku kokeillut?
Kait propionivilja menee ruokintalaitteista läpi?
Menee. Mut oikea märkä murskevilja ei.
Mites tommonen märkä murskevilja pysyy sulana talvella ?
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
Märkä murskevilja hyvä, jos käytössä aperuokinta. Harvemmin tuo märkä vilja menee kiskoruokkijasta ;)
Oliko Kortteella joku kostean viljan automaatti joskus näyttelyssä? Hämärä mielikuva kun ei itellä ollut tarvista. Ja miksei se mene? Onko joku kokeillut?
Kait propionivilja menee ruokintalaitteista läpi?
Menee. Mut oikea märkä murskevilja ei.
Mites tommonen märkä murskevilja pysyy sulana talvella ?
Betoniseinään jäätyy kiinni, mutta kyllä se keväällä viimeistään irtoaa. Muuten ei pahempia ongelmia, yleensä lunta eristeenä siilon päällä. Betoni- eikun siis perunarehu meinasi olla aikoinaan ongelma. Enää ei ole, kun en ole muutamaan vuoteen tilannut.
Viljan kosteus yleensä 25 - 30.
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
Märkä murskevilja hyvä, jos käytössä aperuokinta. Harvemmin tuo märkä vilja menee kiskoruokkijasta ;)
Oliko Kortteella joku kostean viljan automaatti joskus näyttelyssä? Hämärä mielikuva kun ei itellä ollut tarvista. Ja miksei se mene? Onko joku kokeillut?
Kait propionivilja menee ruokintalaitteista läpi?
Menee. Mut oikea märkä murskevilja ei.
Mites tommonen märkä murskevilja pysyy sulana talvella ?
Pysyy, eikä jäädy seiniinkää ko tapiseeraa seinät muovilla. Siilojen ympärillä on maavallit eristeenä..
-
Milläs muuten onnistuu painotus ja kuinka kasan peittäminen tulisi tehdä? Riittääkö yksi muovi?
Yksi muovi ja autonrenkaita/vanhoja pressuja siel on ollut. Eräs asiakas täyttää siilon niin että alaosassa on viljaa ja päälle tehdään vajaan metrin paksu säilörehupatja. Toimii, eikä kiusaa rotat.
Eikös perunarehu toimi myös hyvänä painona ja kasan peitteenä? Eikä rottien pitäis olla riesana. :D
-
Propionilla ensimmäiset kuormat niin ei haittaa vaikka muutamia päiviä olisikin ettei siiloon tule uutta tavaraa.
Ittelle olen vasaramyllyllä jauhanut alle 17%kosteat 3litraa proppia/kuutio eikä peittelyä ollenkaan.
200 mottia tuollasta oli viimesyksynä ja säilyi täysin raikkaana keväälle saakka.
Tuoresäilötyt 17%-30% aloitettu siilo propilla pinnempana AIV2 ja letkulla vettä senverta että polkukone vielä pinnalla pysyy.
Murskasta luovuttuani ja siirryttyäni vasaramyllyyn ei siilossa ole ollut pilkkuakaan hometta. ;D
Minä säilön Hiven Oy.n myymällä Bio Crimp nimisellä maitohappo valmisteella , vilja saa olla tosi kuivaa ja säilyy . Sekaviljaa ohra kaura ja litistemylly ..eikä paluuta ole kuivaamiseen.
-
Laakasiiloon tehdään, kosteus vaihtelee 20 - 35 välillä yleensä. Kerran oli vehnää, jossa kosteus varmaan 50 luokkaa (mittarista loppui asteikko kesken). Kuohui niin ettei pystynyt polkemaan, kauhalla ohra-kaura kasan päälle ja vähän siloittelua. Aineina käytetty melassia tai bakteereita. Katteena käytetty aikaisemmin perunarehua, nyt muovi ja päälle siilopeite, painoksi autonrenkaita.
Minusta se korteen ohje 40 kosteudesta on liioittelua. Varmaan säilyy syksyllä ja keväällä paremmin.
Käytännön Maamiehessä sanottiin kerran totuus: rehuviljan kuivaus on hullun hommaa!
Mitenkäs noissa katetuissa siiloissa ootte pitäneet rotat erossa murskeviljasta?
-
Kuinkas vanha betoninen säilörehutorni, kuinka paksusti pitää päivässä kuoria, ettei pilaannu?
-
Kuinkas vanha betoninen säilörehutorni, kuinka paksusti pitää päivässä kuoria, ettei pilaannu?
Kaikki,jos ei saa tiivistettyä kunnolla.Vesipaino ei toimi viljalla.
-
Millä saisi siilon tiivistettyä jos leveys on vain n. 2.5 m. pituus 12 m. korkeus vajaa 3 metriä. Tämmöisiä laakasiiloja olisi käytettävissä muutama, väliseiniä ei voi poistaa.
-
Mönkkäriin renkaiden nestetäyttö ja puskulevy. ::)
-
asfalttijyrällä.. ;D
-
Pakkeri kuormaajaan? Tai jos on belarus niin voi laittaa nostolaitteisiinkin?
-
Millä saisi siilon tiivistettyä jos leveys on vain n. 2.5 m. pituus 12 m. korkeus vajaa 3 metriä. Tämmöisiä laakasiiloja olisi käytettävissä muutama, väliseiniä ei voi poistaa.
Vastaavaa ongelmaa olen joskus funtsinut. Mielestäni kylvinkoneen kanssa käytettävä nostolaitteeseen kiinnitettävä pyöränvälijyrä olisi toimiva, ketju työntövarren kiinnikkeestä vetokoukkuun niin onnistuu painatus hydraulisella työntövarrella. Nostokorkeus lienee kovin maltillinen joten neliveto olisi varmaan paikallaan :)
-
Kuinkas vanha betoninen säilörehutorni, kuinka paksusti pitää päivässä kuoria, ettei pilaannu?
Kaikki,jos ei saa tiivistettyä kunnolla.Vesipaino ei toimi viljalla.
Tornin etuhan on kumminkin se, että pohjimmainen massa on aina tarpeeksi tiiviisti, kun päällimmäinen tavara sitä painaa. Entä jos laittaisi propionihapolla säilötyn lastin päällimmäiseksi?
-
Millä Weijo tiivistää siilonsa kun kuvissa ei nekään ole kauhean leveät.
-
Millä saisi siilon tiivistettyä jos leveys on vain n. 2.5 m. pituus 12 m. korkeus vajaa 3 metriä. Tämmöisiä laakasiiloja olisi käytettävissä muutama, väliseiniä ei voi poistaa.
Vastaavaa ongelmaa olen joskus funtsinut. Mielestäni kylvinkoneen kanssa käytettävä nostolaitteeseen kiinnitettävä pyöränvälijyrä olisi toimiva, ketju työntövarren kiinnikkeestä vetokoukkuun niin onnistuu painatus hydraulisella työntövarrella. Nostokorkeus lienee kovin maltillinen joten neliveto olisi varmaan paikallaan :)
Voisi olla käyttökelpoinen idea. Pitää funtsia kesän aikana.
-
Kuinkas vanha betoninen säilörehutorni, kuinka paksusti pitää päivässä kuoria, ettei pilaannu?
Kaikki,jos ei saa tiivistettyä kunnolla.Vesipaino ei toimi viljalla.
Tornin etuhan on kumminkin se, että pohjimmainen massa on aina tarpeeksi tiiviisti, kun päällimmäinen tavara sitä painaa. Entä jos laittaisi propionihapolla säilötyn lastin päällimmäiseksi?
Ei vilja toimi niinkuin säilis,jos tornissa meinaa saada viljan säilymään sitä on koko ajan tiivistettävä tai sitten on ilma imettävä pois,niinkuin jotkut tekee.
-
Kuinkas vanha betoninen säilörehutorni, kuinka paksusti pitää päivässä kuoria, ettei pilaannu?
Kaikki,jos ei saa tiivistettyä kunnolla.Vesipaino ei toimi viljalla.
Tornin etuhan on kumminkin se, että pohjimmainen massa on aina tarpeeksi tiiviisti, kun päällimmäinen tavara sitä painaa. Entä jos laittaisi propionihapolla säilötyn lastin päällimmäiseksi?
Ei vilja toimi niinkuin säilis,jos tornissa meinaa saada viljan säilymään sitä on koko ajan tiivistettävä tai sitten on ilma imettävä pois,niinkuin jotkut tekee.
Mjaha. No se ei oo täsä meiän härpäkkeessä mahdollista. Kunhan hyötykäyttöä pohdin. Säilörehun teko siihen on nykystandardeilla liian työlästä, eikä peruutussilta kestä nykyvaunuja.
Automaatisoitu ilmatiivis torni on tietysti säilikselle ja viljalle ns. BAT ratkaisu.
-
Mikä olisi paras ratkaisu jos pitäisi saada murskeviljaa laakasiiloon about 140 lehmälle? Katettu 300-400m3 siilo löytyy, (tarvittaessa 50 neliön komponenttivarasto-osio välivarastoksi) mutta millä ja missä vaiheessa se vilja/seos kannatta murskata?
-
Puimurintorven alla. Viime syksynä vaihtelevissa keleissä lämpeneminen oli pieni ongelma kun ei tota puintikapasiteettiä oikein ollut tarpeeksi. Jos olisi tajuttu heti murskata ja hapottaa pellolla niin ongelmia tuskin lämmönkanssa olisi ollut....´
-
Mikä olisi paras ratkaisu jos pitäisi saada murskeviljaa laakasiiloon about 140 lehmälle? Katettu 300-400m3 siilo löytyy, (tarvittaessa 50 neliön komponenttivarasto-osio välivarastoksi) mutta millä ja missä vaiheessa se vilja/seos kannatta murskata?
Logistisesti paras on niin että mylly on siilolla ja jyvät ajetaan sinne. Murskaustyötä voi tehdä mihin tahtiin haluaa eikä tarvitse hyppiä lohkolta toiselle puimurin mukana. Mahdollistaa myös sen että useampia puimureita on liikkeellä yhtä aikaa, eikä työaika lopu kasteen noustessa. Vaatii toki puskurivaraston puidulle viljalle mutta muuten voittaa sen että mylly on pellolla 6 - 0.
-
Millä Weijo tiivistää siilonsa kun kuvissa ei nekään ole kauhean leveät.
Ihan siinä täyttäessä painelen etukuormaajan kauhalla, lopuksi säilörehupaalit päälle. Eikä noissa juuri pilaantunutta ole kuin nurkissa, kun paali on pyöreä niin ei reunat tuu kaikin paikoin painotettua. Oleellista on jotta saa muovitettua hyvin, itellä reunamuovit teippaan päällimuovin kanssa yhteen. Rotathan ne piruja on jos pääsevät sinne....
Oon joskus nostanut mönkijän sinne trukkipiikeillä ja polkenu sillä lopuksi. Ja joskus käytin vesipainoakin, toimiihan se mutta on sen kanssa askartelemista, ei tahdo aika riiittää.