Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 14.08.11 - klo:00:11

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 13.08.11 - klo:13:24

Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.

Niinhän sitä kallimman koneen omistaja sanookin, ko toiset saa saman lopputuloksen 70% pienemmillä pääomilla..

niinpä itte sijoittanut aika tarkasti tuon 15 ke alv 0% paalaimeen + käärimeen tänä kesänä, 1000 sr+ 700 kuivuke paalia (150 cm) vuodessa tarkoitus tehdä nuilla useampi kesä. tärkeintä on löytää vaihtokonelaaneista ne YKSILÖT joilla tekee jotain ja ylläpito (eli korjaus) yksinkertaista ja edellinen elämä siedettävää... niin tehosta karholta paalatessa yksin toista hehtaaria tunnissa keskiarvolla paalaus käärintä ja riviin laitto siirtymineen alle 5 km etäisyydellä kotoa...    normaalisti emannus käärii, mut työnohessa se ei ana onnistu 

muuten aloittajalle en osaa sanoa kuin että aumoja kandee kyllä vältää, jos ukosta tai akaasta ei löydy erityisiä ahkeruus ominaisuuksia...

Aumat vaatiikin tiettyä sitoutumista hommaan, mikäs sen mukavempaa ko porautua talvella -30 pakkasessa metrin lumikinoksen läpi jokatoinen päivä jotta saa taas rehua aumasta, ja sitte kevääsin sorvata siä kurakossa kun routa alkaa pettämään, ja sitte taistella tuulen kans aumamuovien kanssa, ja site vielä se työturvallisusu asia et aumarehuun tarttee saada hapot, paalaukseen ei. Ja paalauksen muovikustannusta kammoksutaan, mutta ei sitä ,muisteta että se onkin ainut kustannut, ei siiloja, ei siilojen pesua ei muovittamisia ei peittämisiä ei happoja, ei kalliita rattoreita rehunteon takia. Muutaman tonnin paalaimilla saa rehut tehtyä ja veturit voi olla ihan hyvin -70 luvun koneita, ja valamista tulee ilman vikavalojen vilkkumista. Tuos joskus ynnäilin että paalaus on kalliimpaa kun siilorehu, mutta hintaerolla siilojen kuoletus kestää 40 vuotta? Sekä myös se että säilörehun koneketju päättyy elukan leukojen väliin, eli navettatouhut ja monet muut vaikuttaa koneletjuun. Olimitäoli, kallein ratkaisu on vaihtaa koneketjua muutaman vuoden välein...  Konekauppias kyllä tykkääs 

Muovikustannuksesta sen verran että tiukka 150:nen paali säilyy ihan hyvin neljällä muovikerroksella. Jos tätä vertaa kiireurakoiitsijan 120 senttisen tarvitsemaan kuuteen kerrokseen niin rehuyksikköä kohti tippuu muovi murto-osaan

mutta sitten tärkeimpään;    mikä mahtais olla se malli ja merkki mitä kannattaisi jopa käytettynä katsoa ja vaikka ajettuna rahtia olisi vielä inhimillinen korjattava/huollettava omatoimisesti!

       oma 46 clasi on teloiltaan jo pehmoine joten tiukkoja paaleja ei saa ja korjaus niiiin halpaa!    teloissa kuulema oikeat yrittäjätkin tekee töitä!

Silppurivaunua tulee vähä ikävä paalaus/käärintälaskua maksaissa, mutta vastaavasti polttoainetta säästyy pari-kolme Jontun tankillista.. Ensi kesänä sitten kai tarvii meikän tehä rehua ollenkaan..

Yllättävän vähälläkin meidän silppurivaunu liikahti nyt kakkossadolla. Tunteja traktoriin tuli 41, hehtaareja noin 60, polttoainetta 740 litraa.

osta tarkkuussilppuri jos pellot lähellä. itellä vanha kunnon jf 900, laatu rehua edullisesti. yhdellä rehukärryllä ajan (32 m3) jos tarttee yksin tehdä. tuo silppuri on joustava menetelmä. jos työvoima lisääntyy niin homma nopeutuu. enemmän traktoreita ja kärryjä. itellä myös korjuualaa nyt reilu 20 ha kerta, homma käy mukavasti. mutta vaatii lähellä olevat pellot muuten joutuu paljon pyöräilemään lohkoja vaihtaessa jos yksin ajaa. kahdestaan homma nopeutuisi paljonkin mutta maataloudessa tahtoo olla osaavasta työvoimasta puutetta. jos tiedät varmaksi että teet rehua kauan osta uusi jf 955. hyvin huollettuna kone kestää 20 vuotta. itellä on 20 vuotta vanha kone ja ei voi moittia. heti rehunteon jälkeen pesu, yleisöljy pintaan ja rasvaus. käytetyissä vaan tahtoo olla huonosti huollettuja monesti. jos pellot kaukana sitten paalikone tai noukkari voi olla vaihtoehtoja mutta ne ovat eri hintaluokan koneita kun silppuri.

liian paljon näkee vaihtokonerivissä silppureita joiden teräväli 10mm luokkaa siitä sen näkee että kun ei perehdytä koneeseen riittävästi, sitte sitä vaihdellaan konehia ja koneketjuja, ja haukutaan tää kolehet kun eine kestä mitää

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 14.08.11 - klo:06:39

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 14.08.11 - klo:00:11

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 13.08.11 - klo:13:24

Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.

Niinhän sitä kallimman koneen omistaja sanookin, ko toiset saa saman lopputuloksen 70% pienemmillä pääomilla..

niinpä itte sijoittanut aika tarkasti tuon 15 ke alv 0% paalaimeen + käärimeen tänä kesänä, 1000 sr+ 700 kuivuke paalia (150 cm) vuodessa tarkoitus tehdä nuilla useampi kesä. tärkeintä on löytää vaihtokonelaaneista ne YKSILÖT joilla tekee jotain ja ylläpito (eli korjaus) yksinkertaista ja edellinen elämä siedettävää... niin tehosta karholta paalatessa yksin toista hehtaaria tunnissa keskiarvolla paalaus käärintä ja riviin laitto siirtymineen alle 5 km etäisyydellä kotoa...    normaalisti emannus käärii, mut työnohessa se ei ana onnistu 

muuten aloittajalle en osaa sanoa kuin että aumoja kandee kyllä vältää, jos ukosta tai akaasta ei löydy erityisiä ahkeruus ominaisuuksia...

Aumat vaatiikin tiettyä sitoutumista hommaan, mikäs sen mukavempaa ko porautua talvella -30 pakkasessa metrin lumikinoksen läpi jokatoinen päivä jotta saa taas rehua aumasta, ja sitte kevääsin sorvata siä kurakossa kun routa alkaa pettämään, ja sitte taistella tuulen kans aumamuovien kanssa, ja site vielä se työturvallisusu asia et aumarehuun tarttee saada hapot, paalaukseen ei. Ja paalauksen muovikustannusta kammoksutaan, mutta ei sitä ,muisteta että se onkin ainut kustannut, ei siiloja, ei siilojen pesua ei muovittamisia ei peittämisiä ei happoja, ei kalliita rattoreita rehunteon takia. Muutaman tonnin paalaimilla saa rehut tehtyä ja veturit voi olla ihan hyvin -70 luvun koneita, ja valamista tulee ilman vikavalojen vilkkumista. Tuos joskus ynnäilin että paalaus on kalliimpaa kun siilorehu, mutta hintaerolla siilojen kuoletus kestää 40 vuotta? Sekä myös se että säilörehun koneketju päättyy elukan leukojen väliin, eli navettatouhut ja monet muut vaikuttaa koneletjuun. Olimitäoli, kallein ratkaisu on vaihtaa koneketjua muutaman vuoden välein...  Konekauppias kyllä tykkääs 

yhtähyvin silppurin edessä voi olla se vanhaki kones.. rehuketjun rattoreis (3kpl) yht. päälle 36t h.. täspäin ei oo saatavilla osaavaa paaliurakoittijaa joka tekis säilyviä paalia.. on kokeiltu hapolla ja ilman.. aumas ja siilos kumminki säilyny..

Näkökulmia tähän asiaan on monia. Edullisimman ketjun saisi tarkkuussilppurista+kärryt. Mutta jos työvoima on 1(+1), tuo lienee poissuljettu vaihtoehto. Silppurikuski, kärrykuski ja siilokuski on tuossa se minimi.

Olin saman valinnan edessä n.7 vuotta sitten. Meillä oli hyvä kolmen tilan porukka jolla rehut tehtiin kaikille tiloille. 3.2m niittomurskain, JF-tarkkuussilppuri, 2 isoa kärryä ja siilotraktori. Ja homma toimi eikä kenelläkään ollut kohtuutonta konekalustoa. Sitten nuo kaksi muuta lopetti eläinten pidon ja lähti muualle töihin. Jouduin valinnan eteen ja totesin että tuleva ketju pitää olla sellainen jonka voi hoitaa tarvittaessa yksin. Tämän seurauksena päädyin kombi-paalaimeen, enkä ole katunut. Muovi maksaa, mutta kun samalla lopetin säilöntäaineen käytön ei lopputulos kuitenkaan paljoa muuttunut.

Tuolla pystyy tarvittaessa hoitamaan korjuun ihan yksin, mutta jos väkeä on, niillekin löytyy paikka. Yksi niittää, yksi paalaa ja yksi ajaa paaleja. Minä ja kaksi poikaa tehdään tuolla ketjulla aika tehokkaasti rehua, mutta kun pojat lähtee armeijaan ja sitä kautta opiskelemaan voi olla että teen rehua muutaman vuoden yhden miehen ketjulla. Tuo on ainut ketju jolla se onnistuu. Tehot tietenkin häviää kun miehet vähenee.

Säilyykö paalit tosiaan yhtä hyvin/huonosti ilman säilöntäainetta? ehkä jos sais tiukkaan paalattua. Onko kellään kokemusta apilapitoisen säilyvyydestä ilman säilöntäaineita? vaikuttaako mitenkään

Säilyy samalla tavalla kuin hapollakin, kun paalit tiukkaa, heti muoviin riittävällä muovituksella ja hyvällä muovilla. Jos vettävaluvana joutuu ajamaan niin ehkä sitten sitä happoa.
Mutta perusasiaan, 20 ha:n korjuuala on nykyaikana auttamattoman pieni. Kannattaa miettiä miksi urakoitsija ei tule mielellään, onko paalilukuun perustuva taksa ja vähän paaleja syy ? Tai vika lohkoilla ? Adamin ehdottama tuntitaksa pitää urakoijalla olla vaihtoehtona, ei tyhjänajolla valitettavasti elä jos tästä kyse. Jos omia koneita haluaa, porukkaan ainakin kahden tilan kanssa, käytettyjen yksilöt hankintaan. Kymmenen vuotta sitten 100 ha: a pidin kipurajana kesää kohti jo kahden tilan välisenä säilörehualana ittellä, nyt luku suurempi. Onneksi tulee olkea, heinää ja rehua tehtyä muillekin nyt. Paaliin.

´Juttele urakoitsian kanssa, onko miten sinä voisit autaa? Karhoitaa? Mahdollisesti niittää ja karhoittaa, urakoitsialle jäis vain paalaus ja muovittelua?

mutta sitten tärkeimpään;    mikä mahtais olla se malli ja merkki mitä kannattaisi jopa käytettynä katsoa ja vaikka ajettuna rahtia olisi vielä inhimillinen korjattava/huollettava omatoimisesti!

       oma 46 clasi on teloiltaan jo pehmoine joten tiukkoja paaleja ei saa ja korjaus niiiin halpaa!    teloissa kuulema oikeat yrittäjätkin tekee töitä!

Ehjä 46:nen ei ole huono. Meillä kuitenkin vannotaan welgerin nimeen   Niin PROFI Welgerin, nämä suomimasterit on vähän kevyemmin laakerein. Sattuu olla profi varaosakoneena

Itellä on paaliketju, jonka nykyarvo on varmaan alle 15 tuhatta euroa. Korjattava pinta-ala ei ole kerralla kovinkaan iso, mutta kun korjattavia nurmisatoja tulee neljäkin näköjään, niin tulee sitä kokonais pinta-alaa jonkin verran. Jos ei olis niin kokeilunhaluinen niin urakoitsija olis mullakin ilman muuta paras vaihtoehto. Nyt joutuu tehdä rehua jonkusen hehtaarin silloin tällöin, kun yrittää sitä "oikeaa" korjuu astetta tavoitella ja kasvilajeja on nurmissakin monenlaisia. Lisäksi vielä heinän ja olkien paalaukset n. 30 ha. Kyllä sitä paalaajalle tulee käyttöä yllättävän äkkiä jos naapureiden kanssa on väleissä. Tämän kesän ainut konerikko rehuketjussa on ollut käärimen renkaan rikkoutuminen... uusi sisuskumi oli jo varastossa

osta tarkkuussilppuri jos pellot lähellä. itellä vanha kunnon jf 900, laatu rehua edullisesti. yhdellä rehukärryllä ajan (32 m3) jos tarttee yksin tehdä. tuo silppuri on joustava menetelmä. jos työvoima lisääntyy niin homma nopeutuu. enemmän traktoreita ja kärryjä. itellä myös korjuualaa nyt reilu 20 ha kerta, homma käy mukavasti. mutta vaatii lähellä olevat pellot muuten joutuu paljon pyöräilemään lohkoja vaihtaessa jos yksin ajaa. kahdestaan homma nopeutuisi paljonkin mutta maataloudessa tahtoo olla osaavasta työvoimasta puutetta. jos tiedät varmaksi että teet rehua kauan osta uusi jf 955. hyvin huollettuna kone kestää 20 vuotta. itellä on 20 vuotta vanha kone ja ei voi moittia. heti rehunteon jälkeen pesu, yleisöljy pintaan ja rasvaus. käytetyissä vaan tahtoo olla huonosti huollettuja monesti. jos pellot kaukana sitten paalikone tai noukkari voi olla vaihtoehtoja mutta ne ovat eri hintaluokan koneita kun silppuri.

Ja jos tekee esikuivattua, siis sillpurissa ei näy ainoatakaan vesivanaa tms. ja rakenteisiin jäävä rehusilppu on kuivaa, niin mieluummin rehunteon jälkeen paineilma-putsaus ja "öljykylpy"!
Syksyllä voi sitten pestä, ja käyttää kunnolla pesun/rasvauksen/suojaöljyn jälkeen, että paikat kuivuu/lämpenee. Ja uus ööli ja rasvaus...

Kyllähän tota 900 JF:ää tuli aikoinaan pestyä joka sadon jälkeen... Kai silloin satoikin useammin.
Aina tahtoi vain laakereihin päästä kosteutta, vaikka kuinka varoi ja rasvasi.
Eikä ton silppurin laakerit nyt mitenkään liian hyvin ole suojattu...

No, 15 vuotta on tuollaisella nyt rehut tehty, n. 60-110 ha vuodessa ajettu läpi. Neljä tahi viisi laakeria vaihdettu ja kolmet ketjut. Plus yksi suunnitteluvirhe korjattu...
Ja jos löytyy ne kolme osaavaa konekuskia, ni hyvääkin satoa ajaa päivässä 15ha helposti... Jos pellot on liki ja silppuri saa käydä koko ajan. Silppurin vetokoneen tuntimittariin omissa rehuissa tulee se 13 tuntia, ja pinta-alamittariin ~30 ha. Eikä tartte edes "ryskätä". 10-12 km/h riittää kyllä. Eikä se kunnon 3 metriltä niitetystä karhosta (kuiva-aine siinä 30-35% D-arvo 70 tai nykyisin 700) kovempaa meniskää. Tai voihan täs omas olla jo kytkimet vähän väsyny.

Ei tää häpeis pelleiltään yhtään, vaikka uuden viereen ajais. Mitä nyt ruuvista/noukkimesta nyt vähän on maali kulunut.
Kyllä se syksyinen öljyn kanssa läträäminen tekee hyvää. Ainakin pinta kiiltää.

Lainaus käyttäjältä: shavia - 13.08.11 - klo:21:26

Nyt rupesi minuakin kiinnostamaan tarkkuussilppuri. Nehän on edullisia ostaa. Minkä kokoisia pinta-aloja tuollaisella esim. Junkkari TS 150 kokoluokan vehkeellä yleensä päivässä korjataan?

Ja tarviiko se välttämättä rehukärryä, eikös auman teko onnistu auttavasti tavan kippikärrylläkin?

Mutta millä tavalla pienellä tilalla edullisimmin junaillaan rehu aumasta ruokintapöydälle? Käsitelläänkö tuollaista tarkkuusilputtua rehua kauhoin vai talikoin, ja jäätyykö se aumassa vai ei?

nimim. uusavuton, vain traktorinmunia syöttänyt pienviljelijä

miten muuten onnistuis aumarehun jako näillä pyöröpaaliin syöttöön tarkotetuilla jakovaunuilla jos paakin sais leikkurista jotenkin järkevästi kyytiin, ei kait tuossa mitään ongelmaa tulis?

ei ole ongemaa, eikös ne saa kyytiin vajkka trukkilavalta!

Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa.  

Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla