Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe investoinnin minimi koko  (Luettu 24355 kertaa)

37peuse

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 324
Vs: investoinnin minimi koko
[
 En ymmärrä, mitä "viivan alle parhaiten" tarkoittaa.  30 lehmää antaa niin vähän kassavirtaa, ettei sen varaan pysty ihmistyötä helpottavia laitteita juuri laittamaan. Lypsyn automatisointi esimerkiksi.
En usko, että nykypäivän maatalouden liiketaloudesta ymmärtävä nuori mies tai nainen pistää itseään samaan liekaan parressa seivovien lehmien kanssa.

 On totta, että pääosa maidosta tulee nyt tuonkokoisilta tiloilta, mutta vuosikymmenen päähän katsottuna nyt rakennetaan tuon ajan keskikokoisia navetoita eli 80-140 lehmää.

 Ei kannatta haikailla pienuuden filosofiaa liian pienillä palikoilla.  Tanskalaiset jotka nyt näyttävät esimerkkiä eurooppalaisessa maitodontuotannossa  pykäävät 300-500 lehmän navetoita järkijään. Niitä on tultava Suomeenkin, jotta pienten tilojen maidoillekin löytyy jalostajia.
-viivan alle:suomeksi kait palkkaa tuo tarkoittaa. Kyllä tuo "pienikin" karjan omistaja tulee toimeen: pääomakulut (rakennukset, koneet, eläinaines, kiintiö) on suhteellisen pieni, kun karjakoko kasvaa näyttää konekanta nousevan, ja robotti on tietty hyvä-mutta näyttää silti olevan tarve palkatulle työntekijälle..? On kyllä tiloja jotka hallitsevat ison yksikön-jotkut ei.. ja nämä tekevät vuoden lopputili laskelmissa käytännössä saman tuloksen kuin pienemmätkin...
[/quote]*** niin tekee, mutta suhde vain toista luokkaa. Rahavirrasssa maidon  5 c/l hinnannousu esim. pikkutilalla tekee esim 10000 € , isommalla yksiköllä jo 25000-35000 € (vuositasolla)-p.s ei yhden robon paikka vielä tarvitse ulkopuolista työvoimaa.

milk quota

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17
Vs: investoinnin minimi koko
Maito ja me 2/2008 (sivu 23)

"Työn tuottavuuden selkein mittari on maitotuotos litraa/työtunti. Työtunnit eivt lisäänny samassa suhteessa kuin tuotettu maitomäärä. Mitä enemmän litroja navetasta tuotetaan sitä pienempi kiinteiden kustannusten osuus on maitolitraa kohden."

Ohessa muutaman maan tunnuslukuja (tilasto 07/2007)

Tanska           275 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 12,86 eur)
Hollanti           231 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 14,81 eur)
UK                 211 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 15,79 eur)
Saksa (W/O)   200 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 12,31 eur)

viiri45

Vs: investoinnin minimi koko
Maito ja me 2/2008 (sivu 23)

"Työn tuottavuuden selkein mittari on maitotuotos litraa/työtunti. Työtunnit eivt lisäänny samassa suhteessa kuin tuotettu maitomäärä. Mitä enemmän litroja navetasta tuotetaan sitä pienempi kiinteiden kustannusten osuus on maitolitraa kohden."

Ohessa muutaman maan tunnuslukuja (tilasto 07/2007)

Tanska           275 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 12,86 eur)
Hollanti           231 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 14,81 eur)
UK                 211 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 15,79 eur)
Saksa (W/O)   200 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 12,31 eur)


Onko tuottavuus sama asia kuin kannattavuus? ???
-Kaikki saa mutta komiat ensi!

milk quota

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17
Vs: investoinnin minimi koko
... find me some real farmers ...

KJL

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4084
  • "Aja millä ajat ja Flieglillä loput"
Vs: investoinnin minimi koko
Niin..... 30 lehmää pitää olla mutta paljonko pitää jäädä liikevoittoa vuodessa? Tietysti vain likvissä.

Ei taida päästä rahoituksen piiriin kovin pienellä määrällä tai pitää olla hyvä laskelmantekijä  ;D

Tämä uudistus taas meni ihan.... (piip)... piip

***Kuka uutta rakentamaan lähtevä rakentaa vielä nykypäivänä 30 lehmän yksikön, kun kiintiötkään ei enää jarruta?

Niin mutta kun ajatellaan asiaa toisinpäin. Jos tuotanto pitäisi viisinkertaistaa on hyppäys aika iso. 10 lehmän tiloja on paljon josta löytyisi jatkaja kun annettaisiin mahdollisuus.

Apemiehellekin seuraava laajennus olisi ainakin 600 lehmää. Taitais pelto ruveta ahdistamaan ja paljon muut asiat.

 En usko, että 10 lehmän tiloille löytyy jatkajia, enkä usko, että yhteiskunta siirtyy takaisin pinta-alatukijärjestelmään, jolla betonoitiin maatalouden rakennekehitys vuosikymmeniksi aina 50-luvulta alkaen.
On niin suuri ero juu 12 lehmän tilaan. Just kuukausi sitten yks 12 lehmän tilan sukupolvenvaihtaja, nuori isäntämies suunnitteli vähän, että josko laajentais eli tekis uuden pihaton nykysen parsinavetan korvaajaksi...

Miksi edes pitäisikään siirtyä pinta-alalisään... Se oli oman aikansa ratkaisu, joka silloin katsottiin oikeaksi. Jos se nyt myöhemmin onkin osoittautunut vääräksi, niin minkäs voit? Et yhtään mitään. Kokonaan toinen juttu onkin se, että tämän päivän suurista maitotiloista hyvin moni oli tuon kirotun järjestelmän aikana pikkutila. Ilman pinta-alalisää rakennemuutos olisi toki nopeutunut, mutta todennäköisesti tuotannon rakennekin olisi vinoutunut enemmän pelkän kasvinviljelyn suuntaan... Spekulointia.

Viimeksi muokattu: 31.03.08 - klo:11:56 kirjoittanut KJL

tethering holes to their concave windings

e0777

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 645
Vs: investoinnin minimi koko

todennäköisesti tuotannon rakennekin olisi vinoutunut enemmän pelkän kasvinviljelyn suuntaan.
[/quote]

VINOUTUNUT  ;DHAhhaa ;D

Menneisyydenkaipuu

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1773
  • Laudātor temporis āctī
Vs: investoinnin minimi koko

todennäköisesti tuotannon rakennekin olisi vinoutunut enemmän pelkän kasvinviljelyn suuntaan.

VINOUTUNUT  ;DHAhhaa ;D
[/quote]


Aika monen mielestä viljanviljely on nykyisinkin varsin hyvää hommaa. Kun katsoo viljan hinnankehitystä ja unohtaa ettei osuuskauppa ole vielä lähettänyt Yaran/osuuskaupan apulantalaskuja.

Lopettavat kotieläintilat jatkavat pääosin viljatiloina. Saaden leipänsä viljanviljelystä. Kröhöm.. Kuka saa ja kenelle annetaan.

Kotieläintuotannon lopettaminen ja jatkaminen viljanviljelyssä osoittaa vain todeksi syyn miksi kotieläintuotanto lopetettiin.

Puhutaan rakennemuutoksesta. Valitettavasti tuo muutos on hidastumassa. Syynä siihen on noussut viljanhinta ja tilasokeus viljan tuotantokustannuksista. Tulkitkoon tuotantosuuntien välisenä kaunana ken haluaa mutta faktaa on että viljatiloille on iskenyt tilasokeus viime vuoden aikana.
Poliittinen *****.

KJL

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4084
  • "Aja millä ajat ja Flieglillä loput"
Vs: investoinnin minimi koko

todennäköisesti tuotannon rakennekin olisi vinoutunut enemmän pelkän kasvinviljelyn suuntaan.

VINOUTUNUT  ;DHAhhaa ;D
[/quote]

Naureskele sä vaan, mutta alueesta riippuen ja myös alueesta riippumatta noin on käynytkin.


Voi vain arvailla millainen viljan hintakin olisi, jos kaikilla pelloilla tuotettais vain viljaa myyntiin. Ketkä sitä viljaa sitten tarvitsisivat...
tethering holes to their concave windings