Lueskelin tuossa erään etujärjestön maitoraporttia, jossa kerrottiin muutaman euroopan maan valmistautuvan kiitiöiden poistoon. Hollannissa pankit ovat rahoittaneet navetoita, jotka ovat puolillaan vuoteen 2015 asti, ja maksellaan vaan korkoja. Muissakin isoissa euroopan maissa sama meininki.
Kuinkahan suomessa ollaan valmistauduttu maidon hinnan syöksykierteeseen? Pitäisiköhän tuota likviä vähän päivittää ennenkuin tekee mitään peruuttamatonta

Keski-Euroopan aktiivitilat suunnittelevat laajentamista, se on se tapa millä he uskovat pärjäävänsä. Suomessa keskilehmälukua ei saada ikinä nostettua kovin suureksi joten meillä täytyy olla joku toinen tie.

Mun mielestä tuo "Iskolan tie" on sellainen josta täällä voitaisiin ottaa nyt oppia. Ehkä aikaa on vielä?

Hintojen syöksykierteisiin ei olla yleisesti varauduttu. Tästähän on jo meillä esimerkkejä sika- ja mullipuolella, kustannukset (rehu) nousivat lähelle Euroopan tasoa ja kannattavuus meni miinukselle. Sama homma oli maitopuolella viime vuonna. Nythän maito on 18% kalliimpaa kuin vuosi sitten. Ehkä niitä matalan hinnan aikaisia talouslukuja pitäisi analysoida tarkasti ja katsoa miten sellaisessa tilanteessa pitää toimia vuosi toisensa jälkeen..

Ajattelemisen aika on tosiaan NYT!!!

Maitotiloista tippuu puolet jo sen vuoksi pois, kun valmiiksi huono maksuvalmius kusee täysin. Suomessa on valtavasti tiloja joissa ei olla varauduttu tulevaan, kun ei olla varauduttu edes nykyhetkeen.. 

Maitotiloista tippuu puolet jo sen vuoksi pois, kun valmiiksi huono maksuvalmius kusee täysin. Suomessa on valtavasti tiloja joissa ei olla varauduttu tulevaan, kun ei olla varauduttu edes nykyhetkeen.. 

Ikärakenne tekee tehtävänsä noissa tilojen pois tippumisessa.
Tuossa on työryhmän julkaisu vuodelta 2008, mutta varmaan ei hirveesti suhdeluvut ole muuttuneet. Sivulla 21 on tuosta ikärakenteesta.
 
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf

Viimeksi kun maitomarkkinat ole sekaisin, niin Ranska lanseerasi omalla alueellaan niin sanotun toimialajärjestelyn, jossa toimialalla toimivat eri osapuolet eli tuottajat, jalostajat, kauppa ja logistiikka sopivat hinnoista ja jakosuhteesta, samalla ne taisivat jakaa markkinatkin, tämä oli EU:n sääntöjen vastainen järjestely, jonka seurauksena EU muutti sääntöjään, niin että nykyään se on ihan laillinen järjestely maataloudessa ?

En usko Ranskan muuttavan toimintatapojaan 2015 tai senjälkeen, jotain tämmöstä varmaan pitäisi Suomessakin miettiä ?

Mun mielestä tuo "Iskolan tie" on sellainen josta täällä voitaisiin ottaa nyt oppia. Ehkä aikaa on vielä?

Komppaan tätä. Ajan riittävyys taas on kyseenalainen. Tiukin paikka näissä on korvienväli ja siellä aiheessa puristaa kaikki epäolennainen. Aika ei läheskään kaikilla riitä....

Dutcheilla kiintiön hinta on aivan toista luokkaa kuin meillä ja siten myös tuotantoa hillitsevä vaikutus on huomattavasti suurempi. Täällä tuotantoa ei kiintiö ole juuri rajoittanut.

Myös yhteisiä toimia maatasolla tarvitaan varmasti, mutta se ei saa olla ensisijainen ja tärkein tapa.

Oma valmistautuminen aloitettiin -06, nyt katotaan veikattiinko oikeaa hevosta

Kyllähän hollantilaiset suurtilat aloittavat sotkemalla omat sisämarkkinansa jolloin saattaa olla että kansallisella tasolla pistävät itse häiriköt kuriin. Hollannissa on kuitenkin jonkin verran Ranskalais-Sveitsiläistä pientila-asennetta ainakin maitopuolella.

Noin muuten tulevaisuuteen kannattaa varmaan varautua tilatasolla niin että ei ota kovin paljoa ainakaan korkotuetonta lainaa, selvittää luomumahdollisuudet, pysyy väleissä viljelijänaapureihin, karsii kannattamattomat haarat jos mahdollista, ja ylipäänsä pitää elinkelpoista tilaa. Alle 30 lehmää (ilman lisäarvotoimintoja) ja viljelijäpariskunta on yhtälö jonka kannattavuutta ei mielestäni voi eikä pidä taata.

Ja tilatasolla olennaista on myös se, kuka maidosta maksaa ja millä perusteella. Jos maksaja on kotimaisten viljelijöiden omistama, vahvan kotimaan tuotepaletin ja menestyviä vientibrändejä omistava meijeriyhtiö, tilanne ei ole ollenkaan yhtä vakava kuin siinä tapauksessa että maidosta maksaa kansainvälinen meijerijätti joka noin keskimäärin ostaa maitonsa mistä halvimmalla saa.

Tietysti olennaista on, että kotimaisella meijerillä on riittävästi vahvoja tuotemerkkejä joiden avulla maitotuotto pysyy ylhäällä vaikka bulkkituotteiden hinta notkahtaisi. Ja toisaalta se, että meijeriyhtiö ei suostu laskusuhdanteessa ostamaan maitoa kuin niiltä jotka ovat siihen sitoutuneet jo pidemmän aikaa.

Suomen on turha yrittää elintarvikkeissa kilpailla bulkki tuotannolla, sen Suomi häviää 100-0 . Maidossa ainakin luomu on yksi mahdollinen tuotanto ja pitkälle jalostetut elintarvikkeet joita ei voi tuottaa bulkkina.
Tästä esimerkkinä Valion laktoositon maitojuoma, hk rypsiporsas.

Eläinten ruokinnassa alkaa ihmisravinnoksi kelpaavan viljan syöttäminen olla historiaa, kenenkään perse ei kestä syöttää korsirehua ja väkirehua suhteessa 50/50.

Lueskelin tuossa erään etujärjestön maitoraporttia, jossa kerrottiin muutaman euroopan maan valmistautuvan kiitiöiden poistoon. Hollannissa pankit ovat rahoittaneet navetoita, jotka ovat puolillaan vuoteen 2015 asti, ja maksellaan vaan korkoja. Muissakin isoissa euroopan maissa sama meininki.
Kuinkahan suomessa ollaan valmistauduttu maidon hinnan syöksykierteeseen? Pitäisiköhän tuota likviä vähän päivittää ennenkuin tekee mitään peruuttamatonta

Mitäs ne pankit tekee niiden tilojen kanssa sitten jos kiintiöt eivät yllättäen poistu?

Lueskelin tuossa erään etujärjestön maitoraporttia, jossa kerrottiin muutaman euroopan maan valmistautuvan kiitiöiden poistoon. Hollannissa pankit ovat rahoittaneet navetoita, jotka ovat puolillaan vuoteen 2015 asti, ja maksellaan vaan korkoja. Muissakin isoissa euroopan maissa sama meininki.
Kuinkahan suomessa ollaan valmistauduttu maidon hinnan syöksykierteeseen? Pitäisiköhän tuota likviä vähän päivittää ennenkuin tekee mitään peruuttamatonta

Kyllä moni on valmistautunut kivittämään kaikkia jotka jotakin yrittää

Toi iskolan tie vie useamman kerran pankin kautta että edes tuotanto saadaan ylös loput hoitelee suhdanteet.

Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa.

Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa.

Täällä on "kustannuskriisissä" olevilla punavanteisia MUSTALLA värillä. Maitomiehillä VAAN maasikoja.

Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa.

Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.

Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?

 2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan.

Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.

15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä

juu empä olisi noin varma vain sokeimmat reetat sak:ssakin uskovat ikuiseen palkkojen nousemiseen

Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.

Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?

 2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan.

Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.

Aika mustavalkoinen ajattelumalli sulla, nyt tai ei koskaan....