Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe 2015  (Luettu 11356 kertaa)

Terminator

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7310
  • Demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta! YTK:FI
Vs: 2015
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.

Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.

Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.

Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.

Todella hyvä systeemi  8) Mutta... kuten huomaat, työtunteja ei tuossa systeemissä kerry hirveästi joten laskennallinen tuntipalkka nousee.

Niin ja oli palkattua työvoimaakin tilantöissä. Eikä rehukauppiaat rikastu kun appeen sekaan ei mene kuin vähän rypsiä. ;D
"Jos kannatat ihmisen oikeuteen valita vapaasti ja haluat kasvattaa yhteistä hyvinvointiamme, niin klikkaa www.ytk.fi"

"*****ilu on luonnon lahja ja sitä pitää käyttää  hyväksi!"

"Kun ay-politrukilta argumentit loppuu, alkaa kepu roistoksi huutelu."

JoHaRa

  • Vieras
Vs: 2015
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.

Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.

Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.

Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.

Todella hyvä systeemi  8) Mutta... kuten huomaat, työtunteja ei tuossa systeemissä kerry hirveästi joten laskennallinen tuntipalkka nousee.

Niin ja oli palkattua työvoimaakin tilantöissä. Eikä rehukauppiaat rikastu kun appeen sekaan ei mene kuin vähän rypsiä. ;D

Toisen palkkaaminen nostaa myös omaa tuntipalkkaa (jos se vieras tekee halvemmalla)  ;) Rypsistä saa omat rahansa takaisin kolminkertaisena, mutta eihän sitä liikaa kannata ostaa.

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: 2015
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.

Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.

Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.

Niin meinasin vaan sitä, että tuollainen ääriesimerkki ulkoistamisesta on mahdollinen vain jos riittävästi urakointia on ostettavissa.
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26186
  • vastustan
Vs: 2015
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.

Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.

Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.

Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.

Todella hyvä systeemi  8) Mutta... kuten huomaat, työtunteja ei tuossa systeemissä kerry hirveästi joten laskennallinen tuntipalkka nousee.

Niin ja oli palkattua työvoimaakin tilantöissä. Eikä rehukauppiaat rikastu kun appeen sekaan ei mene kuin vähän rypsiä. ;D
kaikin puolin karvasta luettavaa minä-ittelle ;D ;D ;D ;D
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: 2015

Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

lypsikki

  • Vieras
Vs: 2015
Asemalypsy vs robotti laskelmasta puuttui yksi aika iso summa; nimittäin robotin huoltokulut, nehän on 20 000 euroa vuodessa/robo. 140-lehmälle aseman huoltokuluista ei ole tietoa, mutta taatusti vähemmän; olisiko 5000 € vuodessa oikea arvio? Sisältää siis nännikumien vaihdot 2 krt vuodessa. Ja taatusti lypsyasema on halvempi kuin tuo lakselmasi osoittaa. yksi robohan maksaa 170 000 euroa jos niitä on kaksi niin ne ovat yli 300000 yhteensä. aseman hinnasta ei ole tietoa mutta taatusti halvempi kuin 300000. Tuolla rahalla saa jo hyvän aseman kaikilla herkuilla sekä yhden työntekijän.

Joka tapauksessa suomalainen lainsäädäntö ei tue sitä että yrittäjä palkkaisi työntekijän. Sillä työntekijän saama netto kerrotaan kahdella on se mitä työnantaja joutuu maksamaan. Siksi minusta on jopa tehokkaampaa tehdä vain sen kokoisia navetoita että se ei vaadi robotteja eikä työntekijöitä ja pyörii siis vain isäntäväen voimin. Tila voi keventää taakkaansaa käyttää koneurakointia useimpiin eri peltotöihin, ja suunnitella miten omaa työtaakkaa voisi vähentää tai keventää muissa töissä. Jos etsitään tulevaisuuden tehokasta tilaa niin se saattaakin olla keskikokoinen perheviljelmä, joka on karsinut kaiken turhan ja osannut rationalisoida työt niin että isäntäpari jaksaa pyörittää tilaa kahdestaan ja myös vapaa-aikaakin jää kohtuullinen määrä.

Terminator

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7310
  • Demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta! YTK:FI
Vs: 2015

Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?

Väittivät että tuo 7000-8000kg/lehmä/vuosi on taloudellinen optimi heillä.

Edelisen viljanhintapiikin aikaan Helsingin yliopiston maataloustieteelisen Professorit laskivat että taloudellinen optimi on siinä 8000kg/lehmä/vuosi, mikä saavutetaan jo hyvällä säilörehulla. Heidän lakelmiensa mukaan täysrehulla/tiivisteellä saavutettu keskituotoksen nousu valuu suoraan rehukauppiaille. Eli onko järkeä lypsättää lehmää 2000kg enemmän jos se menee rehukauppiaalle? ;D
"Jos kannatat ihmisen oikeuteen valita vapaasti ja haluat kasvattaa yhteistä hyvinvointiamme, niin klikkaa www.ytk.fi"

"*****ilu on luonnon lahja ja sitä pitää käyttää  hyväksi!"

"Kun ay-politrukilta argumentit loppuu, alkaa kepu roistoksi huutelu."

Täpinäreiska

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
Vs: 2015
Karjatilan tulisi olla sen kokoinen että siellä voidaan työllistää yksi tai mielummin useampi ulkopuolinen työntekijä. Kunhan lomitusjärjestelmä on ajettu alas ymmärretään miksi.
Täp-management. Sponsored by yhteiskunta.

Timon

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 489
Vs: 2015
Ei meidän sinisen huollot ainaskaan maksa 20000 euroa vuodessa...Kaukana siitä ja alaspäin. ;D

antti-x

  • Vieras
Vs: 2015
Asemalypsy vs robotti laskelmasta puuttui yksi aika iso summa; nimittäin robotin huoltokulut, nehän on 20 000 euroa vuodessa/robo. 140-lehmälle aseman huoltokuluista ei ole tietoa, mutta taatusti vähemmän; olisiko 5000 € vuodessa oikea arvio? Sisältää siis nännikumien vaihdot 2 krt vuodessa. Ja taatusti lypsyasema on halvempi kuin tuo lakselmasi osoittaa. yksi robohan maksaa 170 000 euroa jos niitä on kaksi niin ne ovat yli 300000 yhteensä. aseman hinnasta ei ole tietoa mutta taatusti halvempi kuin 300000. Tuolla rahalla saa jo hyvän aseman kaikilla herkuilla sekä yhden työntekijän.


Täällä keskusteltiin robojen huoltokuluista, skaala oli muistakseni noin 5000-10000 euroa per robotti, halvimmillaan siis 10 000 euroa / kaksi roboa. Eikä kellään 40 000 / kaksi roboa. Kuten Timon vinkkasikin. NHK-keskuksen kevätesitteessä oli kahden A4-robon hinta, muistaakseni 215 000 euroa parilta. Kyseessä perusmallit mutta toimiva järjestelmä. Ja sinisiä on tosiaan saanut selvästi halvemmalla ainakin isäntien kertoman mukaan.

Meillä on siis tarkoitus että toiminnassa on mukana 4 osakasta ainakin toistaiseksi, on kaikenlaista urakointia yms. ettei käy aika pitkäksi. Ja kaikilla tietty täydet lomitukset kun on niin paljon lehmiä ;)

JoHaRa

  • Vieras
Vs: 2015

Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?

Väittivät että tuo 7000-8000kg/lehmä/vuosi on taloudellinen optimi heillä.

Edelisen viljanhintapiikin aikaan Helsingin yliopiston maataloustieteelisen Professorit laskivat että taloudellinen optimi on siinä 8000kg/lehmä/vuosi, mikä saavutetaan jo hyvällä säilörehulla. Heidän lakelmiensa mukaan täysrehulla/tiivisteellä saavutettu keskituotoksen nousu valuu suoraan rehukauppiaille. Eli onko järkeä lypsättää lehmää 2000kg enemmän jos se menee rehukauppiaalle? ;D

Kyllä tuo laskelma on oikean suuntainen. Mutta ei kuitenkaan ihan oikein.

Terminator

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7310
  • Demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta! YTK:FI
Vs: 2015

Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?

Väittivät että tuo 7000-8000kg/lehmä/vuosi on taloudellinen optimi heillä.

Edelisen viljanhintapiikin aikaan Helsingin yliopiston maataloustieteelisen Professorit laskivat että taloudellinen optimi on siinä 8000kg/lehmä/vuosi, mikä saavutetaan jo hyvällä säilörehulla. Heidän lakelmiensa mukaan täysrehulla/tiivisteellä saavutettu keskituotoksen nousu valuu suoraan rehukauppiaille. Eli onko järkeä lypsättää lehmää 2000kg enemmän jos se menee rehukauppiaalle? ;D

Kyllä tuo laskelma on oikean suuntainen. Mutta ei kuitenkaan ihan oikein.

No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
"Jos kannatat ihmisen oikeuteen valita vapaasti ja haluat kasvattaa yhteistä hyvinvointiamme, niin klikkaa www.ytk.fi"

"*****ilu on luonnon lahja ja sitä pitää käyttää  hyväksi!"

"Kun ay-politrukilta argumentit loppuu, alkaa kepu roistoksi huutelu."

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: 2015
Meillä esim. karkearehuurakointi siiloon asti maksaisi ainakin 150-200 eur/ha ja 250 hehtaaria vuodessa tekisi sitten sellaiset 40 000-500 000 euroa eli kymmenessä vuodessa 400 000-500 000. Näillä näkymin tehdään melkein kokonaan itse ja itse säästetään tuosta 25-50% vaikka laskee omalle konetyölle ihan kohtuullisen hinnan.
Sulla menee nyt kaks asiaa sekaisin: investoinnit ja niiden tuottavuus sekä suorat kustannukset. Investointikustannus uppoaa sinä päivänä, kun sitoumuksen teet. Eli takaisinmaksu on diskontattava siitä päivästä eteenpäin. Työvoima/ostopalvelukustannus on taas tulevaisuuden kustannus, eli sille budjetoidulle rahalle voit laskea muuta käyttöä/korkoa siihen asti, että kustannus toteutuu kassasta maksettavaksi. Voi tuntua näpertelyltä, mutta sun esimerkissä laskettu rehunkorjuun urakointikustannus on käytännössä negatiivinen jo tuolla kahdeksan vuoden päässä: se mikä merkitsee on seuraava 2-3 vuotta investoinnista.

Ihan liikaa panostetaan kaikki_valmiiksi_kerralla, kun pitäisi tehdä 2-5 vuoden ja 4-8 vuoden strategiat ja liimata näihin kiinni kaikki yli 30 tonnin investoinnit. Mutku se ei käy, ei voikkaa mennä rattorikaupoille jos siltä tuntuu... :D
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: 2015
No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
Jos vielä huomioidaan hyötysuhde, niin taas kannattaa mennä rehukauppiaan juttusille. Harva pelkkään säilörehuun nojaava ruokinta yltää hyötysuhteessa +40 vr% tasolle. Mä olen syöttänyt hyvää säilörehua paljon ja väkirehua vähän. Kuiva-ainetta kului lähes 1:1 maitokiloa kohti, kun tänään pääsee 40-45% vr-tasolla 1:1.4-1.5. Mitä järkeä on tuottaa paskaa ihan huvikseen?
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: 2015
No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
Jos vielä huomioidaan hyötysuhde, niin taas kannattaa mennä rehukauppiaan juttusille. Harva pelkkään säilörehuun nojaava ruokinta yltää hyötysuhteessa +40 vr% tasolle. Mä olen syöttänyt hyvää säilörehua paljon ja väkirehua vähän. Kuiva-ainetta kului lähes 1:1 maitokiloa kohti, kun tänään pääsee 40-45% vr-tasolla 1:1.4-1.5. Mitä järkeä on tuottaa paskaa ihan huvikseen?

Esim. just näin se menee. Joskus pienellä väkirehulisällä hyötysuhde paranee todellakin huonosta loistavaksi. Rypsillä on juuri tämä vaikutus. Eli se rehukauppiaan varastama ylimääräinen 50€/lehmä/vuosi voi poikia +200€ maitotuottona ja +200 € muualta säästyvinä rehukustannuksina. Mutta: Suomi on vapaa maa, eikä tuottavuuteen ole toistaiseksi liiemmin tarvinnut kiinnittää huomiota  ::) Kukin saa toimia miten haluaa, pääasia on että on onnellinen.