Jos Suomen oma maataloustuotanto loppuisi, niin elintarvikeiden hinta nousisi rajusti. Kaikkein paras ratkaisu olisi se, että ollaan kaikista maataloustuotteista omavaraisia.
Se voidaan saada käytännössä sillä tavalla, että on riittävän suuret varmuusvarastot.
Jokainen maa haluaa turvata omien kansalaistensa elintarvikeiden saannin. Jos tulee yleismaailmallinen kriisi tai kato, niin eivät EU:n viljalaarit aukea suomalaisille. Emme me voi käydä Brysselissä EU:n puurokupilla syömässä.
Nykyisen järjestelmän puitteissa ei ole omavaraisuutta, eikä riittäviä varmuusvarastoja. Ennen EU:ta se olisi ollut mahdollista. Silloin oli olemassa varastossa ylivuotista siementä ja viljaa. Ulkolaiset viljalajikkeet eivät täällä menesty. Nykyisen lain mukaan viljelijät eivät voi käyttää siemensopimuksilla omaa siementä, vaikka se olisi parempaa kuin kaupan toimittama. Joskus aikaisemmin oli siemenviljelytiloilla aina ylivuotista omaa siementä, jolla voitiin perustaa uusia siemenviljelmiä, jos edellisen syksyn vilja ei itänyt.
Nyt tämä on EU:n vaatimuksesta kielletty. Siemenviljelijän pitää ostaa joka vuosi kaupan siementä. Ostaja maksaa sitten aikanaan tämän kierrätyksen.
Tässä on vaan eräs esimerkki siitä, kuinka EU vie suomalaista viljelijää, jonka pitäisi ainakin vikistä kun komissio laatii omia esityksiään.