80-luvun maataloudesta
Koivisto oli oikeassa- viestiketjussa oli vähän puhetta 80-luvun maataloudesta, mutta avataanpa sille oma ketju.

Olin itse 80-luvulla vielä teinipoika, mutta paljon muistan asioita  tuolta vuosikymmeneltä siitä huolimatta.

80- luku oli aika erilaista aikaa maatalouden osalta nykyiseen verrattuna.Sitä leimasivat voimakkaasti seuraavat asiat

Ylituotanto

Silloin oli valtava ylituotanto lähes kaikissa maataloustuotteissa. Juuri ylituotannon vienti  suurelta osin veronmaksajien kustannuksella aiheutti vieläkin jäljellä olevaa kaunaa MTK:ta ja sitä myötäillyttä kepua kohtaan.
Jos yleisönosastoissa ja nettikeskusteluissa nykyään moititaan viljelijöiden tukia, niin 80-luvulla vakituisena narinan aiheena oli ylituotanto ja sen viennin kustantaminen, toisena maajussien haukkumisaiheena yleisönosastoissa ja pääkaupungin medioissa oli ruoan kalleus, se oli silloisten mittarien mukaan Euroopan kalleinta tai lähes kalleinta Suomessa.



Markkinointimaksut

Ylituotantoa yritettiin hillitä erilaisilla keinoilla, lihantuotannossa oli käytössä jonkin aikaa markkinointimaksut, joilla ylituotannon vientiä rahoitettiin, kuitenkin, valtaosa ylituotannon viennistä  kustannettiin valtion, eli veronmaksajien kukkarosta.

Lannoitevero

Lannoitevero oli kanssa voimassa muistaakseni EU-jäsenyyden alkuun asti, sillä yritettiin hillitä liiallista lannoitteiden käyttöä ja siten viljan ylituotantoa,  joku varmasti oikaisee, jos muistan väärin tämän asian.
Lannoiteveron tuottoa käytettiin siis myös viennin kustantamiseen.

Hintasuhteet

80-luvulla oli voimassa maataloustulolaki, joka piti tuottajahinnat korkealla, ja aina, jos kustannukset nousivat, niin tuottajahintoja vastaavasti korotettiin, esim. sianlihan tuottajahinta oli parhaimmillaan  jossain vaiheessa noin 20 mk/kg, mutta kyllä myös viljan hinta oli  hyvä , viljalajikkeesta riippuen 1,50-3 mk /kg.

Tuotantorajoitteet

Tuotanto oli eläinpuolella tiukasti rajoitettua, siitä lähtien, kun ylituotannon vienti alkoi tulla valtiolle kalliiksi. Laajentaminen oli vaikeaa, ellei mahdotonta, ja jos sai luvan, mitään voimakkaita laajennuksia ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä.

Valkuaisvero
En tunne sen rakennetta kvoin hyvin, taisi olla tuontia rajoittamaan kyhätty homma. Naudan valkuainen oli tärkeää saada AIV:sta.

Kotieläinlupalaki ja maitokiintiöt
iskivät vuonna 1982 täyteen voimaansa. Jossain vaiheessa sikalaluvan sai 300 lihis-tai 60 emakkopaikkaan asti. Kun 90-luvulle tultaessa esimerkiksi liemiruokkijat ja pihattonavetat alkoivat olla teknisesti valmiita ratkaisuja, niiden taloudellisuus tuon kokoisissa yksiköissä olikin vähän eri juttu.

Yli tuhannen lihasian sikaloita tehtiin jo 60-luvun lopulla, että aikamoista peruuttelua tuo oli.

TUotannonvähentämissopimukset
olivat käänteisarvo tuotantosidonnaiselle tuelle. Olivat yleensä vielä määräaikaisia. Oli kätevä vaikka peruskorjata sikalan sisustus ko liksaa nostellessa. 

Valkuaisvero
En tunne sen rakennetta kvoin hyvin, taisi olla tuontia rajoittamaan kyhätty homma. Naudan valkuainen oli tärkeää saada AIV:sta.

Kotieläinlupalaki ja maitokiintiöt
iskivät vuonna 1982 täyteen voimaansa. Jossain vaiheessa sikalaluvan sai 300 lihis-tai 60 emakkopaikkaan asti. Kun 90-luvulle tultaessa esimerkiksi liemiruokkijat ja pihattonavetat alkoivat olla teknisesti valmiita ratkaisuja, niiden taloudellisuus tuon kokoisissa yksiköissä olikin vähän eri juttu.

Yli tuhannen lihasian sikaloita tehtiin jo 60-luvun lopulla, että aikamoista peruuttelua tuo oli.

TUotannonvähentämissopimukset
olivat käänteisarvo tuotantosidonnaiselle tuelle. Olivat yleensä vielä määräaikaisia. Oli kätevä vaikka peruskorjata sikalan sisustus ko liksaa nostellessa. 

  Ja kaiken kukkuraksi oli vielä maanhankintalaki. OP pankin johtajakin joutui metsää ostaessaan kysymään ,ettei vaan kukaan viljelijä ole kiinnostunut

Noihin aikoihin oli jonkin aikaa maitojauheen sekoituspakko lypsätysrehuihin.
Silti ei tiedetty hullunlehmän taudista mitään.

Nuukailijat syöttivät lehmilleen" Hevosvoima " hevosen rehua, kun se oli sekoituspakon ulkopuolella ja huomattavasti halvempaa.

Täytyy vain todeta että oi niitä aikoja. Ei mitään turhia lankettien täyttämisiä eikä tukitarkastuksia. Öljy oli suht halpaa, lannoitteita sai käyttää niin paljon kuin lompakko antoi myöten ja se verokin taisi tulla vasta 90-luvulla (nyt en ole ihan varma). Kuten jo totesin olihan se sellaista pysähtynyttä aikaa ainakin täälläpäin koska laajentamismahdollisuudet olivat olemattomat. Pientilatkin vielä viljelivät omia peltojaan. Koneellistamisen toinen aalto oli silloin kun vaihdettiiin ne 60/70-luvulla hankitut isompiin ja parempiin ja monet vieläkin niillä koneilla viljelee  

Itselläni oli 80-luvulla 300 sikapaikan sikala joka oli niin iso, että piti maksaa suurille yksiköille määrättyä lisättyä markkinomismaksua 10000mk/v. Ja olihan sianrehuissakin maitojauheen sekoituspakko. -89 oli hintasuhteet sellaiset, että täysrehun sai sioille 30p/kg halvemmalla kuin vehnäkilosta sai rahaa, joten ei kannattanut hankkia liemiruokkijaa vaan kuivaruokkija jolla voi jakaa täysrehua. Valitettavasti hankinta osoittautui vääräksi hyvin nopeasti kun hintasuhteet muuttuivat ja oli edessä liemiruokkijan hankinta ja siirtyminen omaan rehustukseen.

näitä aikoja ei kaipaa kuin katripoi ja muut kelkasta pudonneet=KEPULAISET

Ajat jolloin oli olkatoppaukset pop ja takatukka, Hankkijan lippalakit oli aitoja, 4ha ruissadolla sai uuden auton jne.jne.. Taakse jäänyttä elämää, sano.... Sikamiehet ui rahassa ja maatalous kannatti. Vaan kaikkeen pitää sopeutua...

Itselläni oli 80-luvulla 300 sikapaikan sikala joka oli niin iso, että piti maksaa suurille yksiköille määrättyä lisättyä markkinomismaksua 10000mk/v.

Nyt taitaa tuo 300 sikapaikan sikala olla pienin määrä elukoita mitä voi olla esim. SPV-tilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: Pigman - 21.03.08 - klo:17:44

Itselläni oli 80-luvulla 300 sikapaikan sikala joka oli niin iso, että piti maksaa suurille yksiköille määrättyä lisättyä markkinomismaksua 10000mk/v.

Nyt taitaa tuo 300 sikapaikan sikala olla pienin määrä elukoita mitä voi olla esim. SPV-tilanteessa.

Meillä on vain yhden sikapaikan farmi.

Tuo soffa telkkarin vieressä on se kyseinen sikapaikka.

Ja hyvin kelpas spv ehtoihin.

oli niin ruma ettei muualle kelvannut

Vähän hintoja vuodelta 1989: Sähkö perusmaksu 3*35A 116,97€/v 0.05€/kwh. Polttoöljy 0,17€/l. Kaliköyhä Y-Lannos 205,55€/t, Fosforirikas Y-Lannos 216,05€/t, Oulunsalpietari 162,52€/t, rahti 5,88€/t. Kalkkikivijauhe 19,83€/t ja levitys 8,40€/t
Rehuohra hlp 66 kg 297,06€/t, rehukaura hlp 57,6 294,92€/t, myllyvehnä hlp 84,10 kosteus 10,7 sako 256 roskat 0,1 476,66€/t josta laatulisien osuus 54,72 €/t!
Kaikki hinnat arvonlisäverollisia.
Näillä hinnoilla jäi maatalouden tuloksi 168€ verotettavaa. Eli ei se näköjään silloinkaan leiville lyönyt. Täytyy vielä ottaa huomioon että tuossa 168€:ssa on myös metsätalouden tulot jotka silloin tuli pinta-alan mukaan eli n. 4000€. Olin tosin sinä vuonna tehnytkin suunnilleen sitä vastaavan hakkuun koska olin merkinnyt hankintatyönä 280m3 josta vielä syntyi hankintatyön arvona tuloa n. 500€
Palkkatuloja näkyi olleen n. 19000€. Kai sitä rahaa jossain oli kuitenkin oli kun olin korkotulojakin saanut melkein 1500€. Hyvin tuolla kuitenkin elettiin, tuntuu että nyt on huomattavasti tiukempaa.

Vähän hintoja vuodelta 1989: Sähkö perusmaksu 3*35A 116,97€/v 0.05€/kwh. Polttoöljy 0,17€/l. Kaliköyhä Y-Lannos 205,55€/t, Fosforirikas Y-Lannos 216,05€/t, Oulunsalpietari 162,52€/t, rahti 5,88€/t. Kalkkikivijauhe 19,83€/t ja levitys 8,40€/t
Rehuohra hlp 66 kg 297,06€/t, rehukaura hlp 57,6 294,92€/t, myllyvehnä hlp 84,10 kosteus 10,7 sako 256 roskat 0,1 476,66€/t josta laatulisien osuus 54,72 €/t!
Kaikki hinnat arvonlisäverollisia.

Näitten hintojen nykyarvo vuoden 2007 rahassa:

Sähkö 0,07€/kwh.  Polttoöljy 0,24€/l.  Kaliköyhä Y-Lannos 290,24€/tn.  Fosforirikas Y-Lannos 305,06€/tn. Oulunsalpieteri 229,48€/tn. Rahti 8,3€/tn. Kalkkikivijauhe 28€/tn ja levitys 11,86€/tn.

Rehuohra  419,45€/tn.  Rehukaura 416,43€/tn. Myllyvehnä 673,04€/tn ja laatulisät 77,26€/tn

Saman vuoden T-maatalouden kuvastosta, ensin hinta markkoina kyseisenä vuonna ja kauttaviivan jälkeen muutettuna vuoden 2007 rahaksi:

Överum CV 498H kääntöaurat  67770mk/16077,49€.
Väderstad NZ-Exclusiv 500 äes  67820mk/16105,99€.
Överum Tive CD 1830 kylvölannoitin  59800mk/14201,38.
Överum Tive Combi Jet 5304 pneumaattinen kylvölannoitin 134500mk/31941,24€. 
Moteska M100012XH kasvisujeluruisku  38110mk/9050,41€. 
Claas Dominator 68s puimuri 377000mk/89530,47€. 
Claas Dominator 88s puimuri 565000mk/134176,96€
Kipa 100 perävaunu 26390mk/6267,13€.
Kipa 160 perävaunu  54505mk/12943,92€

Näillä hinnoilla jäi maatalouden tuloksi 168€ verotettavaa. Eli ei se näköjään silloinkaan leiville lyönyt.

Aikamoista täpinöintiä senaikaisella kustannustasolla ja viljojen hinnoilla.

80-luku oli mukavaa aikaa. Kesällä paistoi aina aurinko ja talvella oli paljon lunta. Tosin -88 talvi oli ensimmäinen, jonka muistan olleen normaalia lauhempi tai sanotaan, että pakkasjaksojen väliin tuli yllättävän lauhoja kelejä. Muistan sen siitä, että tuona talvena hiihdin oman kirjanpitoni mukaan 500km. Muuten tuo vuosikymmen hurahti opiskelujen merkeissä. Se haittasi silloinkin varsinaista päätyötäni eli maanviljelyä. Vuosikymmenen alkupuolella konekantaan kuului 206 Massikan puimuri. Erityisen hyvänä ominaisuutena muistan siitä kuskinpukin ja portaiden välissä olevan levennyksen.Siinä ole hyvä seisoskella ja seurata isän puintia. Suuri mullistus oli vuonna -84 kun taloon tuli ensimmäinen nelivetotraktori. Se muutti monen homman luonnetta melkoisesti. Koneita ostettiin muutenkin paljon. Tuolta ajalta ovat edelleen käytössä mm.Welgerin paalaaja, Kvernelandin aurat, Velsan peräkärryt ja pari traktoria. Hinnoista ja politiikasta ei juurikaan ole muistikuvia. Keskustan jääminen oppositioon oli yllättävää. Myös Koiviston valinta ja "huonous" presidenttinä oli jonkinlainen vakiokeskustelun aihe. Tässä joitakin mietteitä.