Kun suomalainen rauhanturvaaja kuolee Afganistanissa,se tiedotetaan uutisissa ja sitä seuraa sankarivainajan kotiin paluu,arkku siniristilippuun verhottuna.Hän on kunniansa ansainnut.
Mutta kun isäntäpoloinen kuolee sonnin tai lehmän ruhjomana,hänen yrittäessään kiinnittää korvamerkkiä pudonneen tilalle,niin siitä ei ole kuin pieni ilmoitus paikallislehdessä.Molemmat ovat toteuttaneet eu:n käskyä,mutta jostain syystä vain toinen on arvokas,tämä lantakouruun tuupertunut isäntä ei ole sotilaan arvoinen.Kumpi on arvokkaampaa,olla sotimassa vieraassa valtiossa vai yrittää tuottaa ruokaa suomalaisille eu:n ohjeita noudattaen.Tämä typerä korvamerkkien uusiminen on vienyt hengen jo usealta mieheltä.Ja tulevaisuudessa vie vielä monelta.