Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.02.11 - klo:20:17

Kiitän huomiosta 

Eikös laki ole jo muutettu. Että myöhäistä rypistää 

Ei tiedä JoHaRa perustuslain säätämisestä mitään.

seuraavalla kaudella vaalien jälkeen 2/3 osan enemmistöllä voidaan perustuslakia raiskata jälleen

Tukihaun oppaassa on joka vuosi lueteltu näiden EU -asioiden force majeure -tapaukset. 2010 oppaassa sivulla 21.
-hakijan kuolema
-hakijan pitkäaikainen työkyvyttömyys

Siinä se on selvin sanoin sanottuna, vain kuolema ja täysi työkyvyttömyys vapauttaa myös merkkien laitosta.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.02.11 - klo:20:17

Kiitän huomiosta 

Eikös laki ole jo muutettu. Että myöhäistä rypistää 

Ei tiedä JoHaRa perustuslain säätämisestä mitään.

Tiedän minä jotain. Mutta en tosiaan nippelitietoa, taitaa tarvita suuren enemmistön ja parin eduskunnan hyväksymisen.

*Onko Suomen nykyinen perustuslaki estänyt ne onnettomuudet joista Sinä ,zeizei, täällä meitä muistutat? Minun mielestäni ei...
 

Suomen markan kohtalo puhuttaa edelleen, Juha Korkeojan haastattelu @ 25.10.2001

Juha Korkeaoja edustaa Suomea Naton ja WTO:n kokouksissa

>>Suomi luopuu kahden kuukauden kuluttua Suomen markasta. Monia suomalaisia askarruttaa edelleen, miten päätökset markasta luopumisesta tehtiin Euroopan Unioniin liityttäessä. Arvostelijoiden mielestä asiat hoidettiin perustuslaillisella kikkailulla.

Kansanedustaja Juha Korkeaojan mukaan kaikki kulminoituu kuitenkin perustuslakiin, sillä vahvistettava laki voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa kunhan se säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakiin kirjattuja poikkeusmahdollisuuksia käyttivät äärimmilleen venyttäen enemmistönä eduskunnassa olleet kananedustajat sitoessaan Suomen rahaliittoon ja Euroon.

- Itse olisin halunnut eduskunnan käsittelevän erillisen lakiesityksen Suomen markkaa koskevan hallitusmuodon 72 §:n kumoamisesta. Erillistä lakia ei ole annettu.

Juha Korkeaoja kertoi nykyisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kantaneen aikanaan rintanappia "Kyllä EU-Ei Emu".
Emuun suhtautuminen oli muillakin vaikea asia, ei vain maaseudun kansanedustajille.

Kansanedustaja Juha Korkeaoja kertoi jääneensä vähemmistöön omasta rahasta päätettäessä. - Olen kuitenkin omaksunut kannan, että jäin vähemmistöön tässä asiassa ja olen tyytynyt enemmistön päätökseen. Demokratiassa toimitaan tällä tavalla, vaikka päätökset eivät olisi aina oman kannan mukaisia.<<

--

Lähde SataSeutu-lehti 25.10.2001
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200

Kommentti:

Korkeaoja kertoo jääneensä vähemmistöön..., mutta:
- Onko eduskunnassa sillon enemmistöä ja vähemmistöä, jos eduskunta ei ole edes saanut lakia, josta äänestää?

Korkeaojan kertoma "perustuslain venytys" tarkoittaa sitä, että eduskunnan toimitusjohtaja Tiitinen porasi perustuslakiin aukon, josta euro, Nato ja EU-perustuslaki muljahtivat läpi ilman erillistä lakia.


Alkuperäiseen aiheeseen "sankarikuolemaan" liittyen samasta uutisesta:

Juha Korkeaoja osallistuu Nato-kokouksiin

>>Juha Korkeaoja on päässyt seuraamaan Nato-asioita hyvin läheltä. Kansanedustaja Korkeaoja osallistui äskettäin Naton parlamenttien yhteiskokoukseen. Suomi lähettää näihin kokouksiin edustajia Naton kanssa tekemänsä rauhankumppanuussopimuksen perusteella. Kokouksessa oli mukana iso parlamentaarikkoryhmä myös Venäjältä.

-Natoon liittyminen on pitkä prosessi. Seuraavalla Naton laajenemiskierroksella Suomi ei ole mukana. Suomessa tarvitaan laaja yhteisymmärrys sille, että Natoon liittyminen olisi oikea päätös. Suomen jäsenhakemus Natoon ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Tilanne voi kuitenkin muuttua lyhyessäkin ajassa.<<

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 23.02.11 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.02.11 - klo:20:17

Kiitän huomiosta 

Eikös laki ole jo muutettu. Että myöhäistä rypistää 

Ei tiedä JoHaRa perustuslain säätämisestä mitään.

Tiedän minä jotain. Mutta en tosiaan nippelitietoa, taitaa tarvita suuren enemmistön ja parin eduskunnan hyväksymisen.

*Onko Suomen nykyinen perustuslaki estänyt ne onnettomuudet joista Sinä ,zeizei, täällä meitä muistutat? Minun mielestäni ei...
 

Kerropa JoHaRa, millaisella perustuslain säätämisjärjestyksellä Suomen eduskunta sääti lain HE 135-1994 Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Vuonna 1994, kun EU-jäsenyyslaki hyväksyttiin, oli voimassa Suomen
perustuslain säätämiseksi Valtiopäiväjärjestyksen 67 §, jossa on seuraavat kaksi vaikeutettua vaihtoehtoa.

Kysyn, säädettiinkö lakesitys HE 135-1994 vp;

- hitaammalla kahden eri eduskunnan menetelmällä, jossa laki on lepäämässä yli vaalien?

Eli Holkerin hallituksen aikaan eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä ja vaalien jälkeen uusi eduskunta 2/3 enemmistöllä, Ahon hallituksen aikaan?

- nopeutetulla menetelmällä Ahon hallituksen aikaan?

Eli ensin haettiin eduskunnasta 5/6 kiireellisyysenemmistö ja sitten 2/3 enemmistö varsinaisen lain säätämiseen?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 24.02.11 - klo:08:33

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 23.02.11 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.02.11 - klo:20:17

Kiitän huomiosta 

Eikös laki ole jo muutettu. Että myöhäistä rypistää 

Ei tiedä JoHaRa perustuslain säätämisestä mitään.

Tiedän minä jotain. Mutta en tosiaan nippelitietoa, taitaa tarvita suuren enemmistön ja parin eduskunnan hyväksymisen.

*Onko Suomen nykyinen perustuslaki estänyt ne onnettomuudet joista Sinä ,zeizei, täällä meitä muistutat? Minun mielestäni ei...
 

Kerropa JoHaRa, millaisella perustuslain säätämisjärjestyksellä Suomen eduskunta sääti lain HE 135-1994 begin_of_the_skype_highlighting              135-1994      end_of_the_skype_highlighting Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Vuonna 1994, kun EU-jäsenyyslaki hyväksyttiin, oli voimassa Suomen
perustuslain säätämiseksi Valtiopäiväjärjestyksen 67 §, jossa on seuraavat kaksi vaikeutettua vaihtoehtoa.

Kysyn, säädettiinkö lakesitys HE 135-1994 vp;

- hitaammalla kahden eri eduskunnan menetelmällä, jossa laki on lepäämässä yli vaalien?

Eli Holkerin hallituksen aikaan eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä ja vaalien jälkeen uusi eduskunta 2/3 enemmistöllä, Ahon hallituksen aikaan?

- nopeutetulla menetelmällä Ahon hallituksen aikaan?

Eli ensin haettiin eduskunnasta 5/6 kiireellisyysenemmistö ja sitten 2/3 enemmistö varsinaisen lain säätämiseen?

  Tää johtava poliittinen eliitti on tehnyt 15 vuotta kuten tahtoo. Nää väärät päätökset voidaan kumota yhdessä yössä, kun tehdään sama kuin Tunisiassa, Egyptissä ja nyt Libyassa.

Tää johtava poliittinen eliitti on tehnyt 15 vuotta kuten tahtoo. Nää väärät päätökset voidaan kumota yhdessä yössä, kun tehdään sama kuin Tunisiassa, Egyptissä ja nyt Libyassa.

Säälittävintä joukkiota on porukka, joka vähemmistöön jäätyään kirjoittelee kuten sinä    ...ei Suomen kansan valtaenemmistö sentään ihan idiootteja ole... sekulisakista huolimatta 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 24.02.11 - klo:08:33

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 23.02.11 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.02.11 - klo:20:17

Kiitän huomiosta 

Eikös laki ole jo muutettu. Että myöhäistä rypistää 

Ei tiedä JoHaRa perustuslain säätämisestä mitään.

Tiedän minä jotain. Mutta en tosiaan nippelitietoa, taitaa tarvita suuren enemmistön ja parin eduskunnan hyväksymisen.

*Onko Suomen nykyinen perustuslaki estänyt ne onnettomuudet joista Sinä ,zeizei, täällä meitä muistutat? Minun mielestäni ei...
 

Kerropa JoHaRa, millaisella perustuslain säätämisjärjestyksellä Suomen eduskunta sääti lain HE 135-1994 Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Vuonna 1994, kun EU-jäsenyyslaki hyväksyttiin, oli voimassa Suomen
perustuslain säätämiseksi Valtiopäiväjärjestyksen 67 §, jossa on seuraavat kaksi vaikeutettua vaihtoehtoa.

Kysyn, säädettiinkö lakesitys HE 135-1994 vp;

- hitaammalla kahden eri eduskunnan menetelmällä, jossa laki on lepäämässä yli vaalien?

Eli Holkerin hallituksen aikaan eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä ja vaalien jälkeen uusi eduskunta 2/3 enemmistöllä, Ahon hallituksen aikaan?

- nopeutetulla menetelmällä Ahon hallituksen aikaan?

Eli ensin haettiin eduskunnasta 5/6 kiireellisyysenemmistö ja sitten 2/3 enemmistö varsinaisen lain säätämiseen?

Ei mitään hajua. Mutta jos pitäisi arvata niin nopeassa järjestyksessä  Mutta estikö perustuslaki tämän vahingon syntymisen, ei tainnut estää.

Suomen perustuslaki ja sen säätämisjärjestys oli Mauno Koivistolle ongelma EU:hun siirryttäessä.

Kumpaakaan yllä olevista Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisista perustuslain säätämisen menettelytavoista ei käytetty.

Kuten Juha Korkeaoja SataSeutu-lehdelle joutui tunnustamaan, Suomen markan poistamiseksi Hallitusmuodon 72 §:stä ei ole olemassa lakia.

Koska eduskunta ei ole saanut lakiesitystä, ei  ole olemassa eduskunnan enemmistöä eikä vähemmistöäkään.

Mikään laki ei saisi olla niin kova, etteikö sitä voisi tulkita tarpeen vaatiessa. Perustuslaista puuttui ja puuttuu omasta rahasta luopumisen järjestys siksi, ettei kukaan ennen tarvetta älynnyt sitä tarvetta. Silloin säätämisjärjestys on täysin tulkintakysymys. Byrokraattien ja kaikenmaailman kyykyttäjien onnelahan sellainen klausuuliviidakko on, jossa kaikki mahdollinen on huomioitu ja sanktioitu. Marssippa Jorma lukemaan Huxleyn Uljas uusi maailma ja kahlaa läpi muutama muukin scifiklassikko, vaikkapa Clarkelta ja Asimovilta.... Saat hiukan perspektiiviä tuohon jatkuvien asiatekstien lukemisen sijaan.

Simmon vertaus on puhuttava, mutta tosiasiassa merkkiä ei ole pakko kiinnittää. Eihän siinä häviä kuin rahaa. Sonnin kanssa matsatessa saattaa mennä se ainoa, eihän isäntä ole palkkasoturi. Yhteistä on se työtapaturma....

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 24.02.11 - klo:09:24

Tää johtava poliittinen eliitti on tehnyt 15 vuotta kuten tahtoo. Nää väärät päätökset voidaan kumota yhdessä yössä, kun tehdään sama kuin Tunisiassa, Egyptissä ja nyt Libyassa.

Säälittävintä joukkiota on porukka, joka vähemmistöön jäätyään kirjoittelee kuten sinä    ...ei Suomen kansan valtaenemmistö sentään ihan idiootteja ole... sekulisakista huolimatta 

  Voihan eduskunta säätää lakeja mennen tullen, mutta jos valta vaihtuu, niin perustuslaki voidaan kumota pelkällä julkilausmalla, kuten Egyptissä tehtiin. Kehotanko nyt vallankumoukseen. En kehota. Historia on vaan näin opettanut. 

EU:n perustuslaki eli ns. Lissabonin sopimus:

YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

2 JAKSO
YHTEISTÄ TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa. Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu
siviili- ja sotilasvoimavaroihin. Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti.

Nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden käyttöön asettamia voimavaroja käyttäen.


2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain
määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun
Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää.

Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio tekee tätä koskevan päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Mikään laki ei saisi olla niin kova, etteikö sitä voisi tulkita tarpeen vaatiessa. Perustuslaista puuttui ja puuttuu omasta rahasta luopumisen järjestys siksi, ettei kukaan ennen tarvetta älynnyt sitä tarvetta. Silloin säätämisjärjestys on täysin tulkintakysymys.

Kylläpä Adam kirjoittelee lapsellisia juttuja!

Perustuslakia ei voi tulkita. Teksti, joka perustulakiin on kirjoitettuna, on siihen kirjoitettuna niin kauan kuin perustuslaki muutetaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Perustuslaki 2000:ssa aikaisemmin Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ollut säätämisjärjestys on 73 §:ssä ja kuuluu seuraavasti:

>>Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.<<

Kun Suomen markka oli kirjoitettuna Suomen Hallitusmuodon 72 §:ään, ei  mitenkään voida tulkita, että kyseinen teksti puuttuisi perustuslaista!

Koska Ahon hallituksen aikaan ei eduskunnasta olisi löytynyt tarvittavaa 5/6 kiireellisyysenemmistöä, tehtiin harhautustarkoituksella EMU-varauma, jotta lakiesitystä ei tarvitse antaa.

EMU-varauma "neuvoteltiin" ministeriryhmän pöytäkirjaan, joka UM:ssä määrättiin salaiseksi.
Korkeimman ja keskeisimmät salaajat ovat:

1. Mauno Koivisto
2. Martti Ahtisaari
3. Paavo Lipponen
4. Tarja Halonen
5. Mauno Koiviston peukalon alla oleva Korkein Hallinto-oikeus.

Kylläpä näitä perustuslain tulkitsijoita eli demareiden suojelijoita löytyy!

Alkuperäiseen aiheeseen "Sankarikuolemaan"liittyen:
Samassa pöytäkirjassa luvattiin Suomen sitoutuminen EU:n tulevaan puolustukseen.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.02.11 - klo:12:17

Mikään laki ei saisi olla niin kova, etteikö sitä voisi tulkita tarpeen vaatiessa. Perustuslaista puuttui ja puuttuu omasta rahasta luopumisen järjestys siksi, ettei kukaan ennen tarvetta älynnyt sitä tarvetta. Silloin säätämisjärjestys on täysin tulkintakysymys.

Kylläpä Adam kirjoittelee lapsellisia juttuja!

Perustuslakia ei voi tulkita. Teksti, joka perustulakiin on kirjoitettuna, on siihen kirjoitettuna niin kauan kuin perustuslaki muutetaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

  Perustuslakia tulkitsee perustuslakivaliokunta.

 

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 24.02.11 - klo:13:12

Kylläpä Adam kirjoittelee lapsellisia juttuja!

Perustuslakia ei voi tulkita. Teksti, joka perustulakiin on kirjoitettuna, on siihen kirjoitettuna niin kauan kuin perustuslaki muutetaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

 Perustuslakia tulkitsee perustuslakivaliokunta.

Mielummin lapsellisia kuin mielikuvituksettomia. Muistaakseni lapsenmielisistä on isossa kirjassakin jokin maininta....

Mutta perustuslakihan tulkitaan, koska perusteksti on kohta vuosisadan ikäinen. Aika moni maa tulkitsee perustuslakiaan vuosittain. Ei ole kauaa siitä, kun usan korkein oikeus mietti, koskeeko perustuslaki myös homoja ja mustia.....Suomessa taitaa moinen tulkinta olla tekemättä ja sun kanta on että ei koske, koska niistä ei ole mainintaa siellä.....

Lait ja absoluuttinen tulkinta on mielenkiintoinen suo. Siitä saa aikaan melkoisen kaaoksen, kun valitsee totalitäärisen tulkintatavan ja hukkaa innovatiivisuuden. Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen valtaapitävä saa venyttää lakeja niinkuin tykkää. Vaikka turhahan se Jormalle on siitä sanoa. Mees nyt lukemaan ne kirjat, jotta psykohistoria käsitteenä edes hiukan aukeaa ....