Täälläpäin on sähköyhtiö vaihtanut kelkat telamönkkäriin, eikä ole tarvinnut kuulemma katua....Pääsee muulloinkin kuin lumen aikaan, ja menee kanssa.

Tästä tuli mieleen hauska sanaleikki... hanki maasturi - ei tarvitse katua Miksiköhän nykyisin muuten puhutaan "katumaastureista"...

Niin, onhan systeemit täällä savisilla aukeilla tietysti erilaiset kuin esimerkiksi Mikkelin seudulla. Vesistöjä ja varmaan metsiäkin vähemmän jne. Mutta kyllä panostus metsässä kulkevien 20 kV linjojen systemaattiseen ja ennakoivaan raivaukseen on osoittautunut merkittäväksi verkostovikoja ja jakeluhäiriöitä vähentäväksi tekijäksi.

Se reitti menis pahki mun ruismaan. Eituu kauppoja.

Ei niiden peltojen peltojen poikki ole pakko reittejä vetää, metsässä on paljon enemmän puita (yleensä ) kuin pelloilla..

Uskon että päisteellä / tai metsän puolella pellon reunassa olisi mahdollisuus ajaa haittaamatta kesän kasvustoa. Peltojen kiertämisessä ei mielestäni ole mitään ongelmaa, taas metsäpätkällä takaisin linjan alle.

Kyllä fiksu/ kaikkia hyödyttävä ratkaisu löytyy jos sitä halutaan etsiä. Ainoa miinus pellon kierrossa on että kiertelevä reitti sitoo käyttöönsä maapohjaa enemmän kuin suora reitti, mutta plussia ja miinuksia vertailemalla se fiksuin vaihtoehto saataisiin ratkaistua.

Itsellä  vanha lynx 3900. Edessä leveät muovit,tela pitkä ja 38 cm leveä.Kulkee ihmeesti eikä ole kiikkerä ja kääntyvyyttäkin on.Lisäksi jaksaa nostaa edestä ja takaa,koska on melko kevyt.Edullinen ja varma kulkuneuvo paksuun hankeen.

Itsellä  vanha lynx 3900. Edessä leveät muovit,tela pitkä ja 38 cm leveä.Kulkee ihmeesti eikä ole kiikkerä ja kääntyvyyttäkin on.Lisäksi jaksaa nostaa edestä ja takaa,koska on melko kevyt.Edullinen ja varma kulkuneuvo paksuun hankeen.

Just kuin poromiehillä 
Leveät muovit suksiin monesti itse tehdyt. Juuri tuon kapen telan ansiosta helpompi kääntää kallistamalla kuin nuo leveä telaiset. 

Sama juttu takavetoisella traktorillakin, joku pääsee, joku ei.

Vielä ei oo tullu sellasta paikkaam mihin ei oltas menty ilman ketjuita, Taitolaji.

Kerran en tosin edes ketjuiden kassa päässyt kun oli maassa 1,5m Jäätynyttä lunta, kai sinnekkin olis voinu päästä mutten viittinyt survoo väkisin ko ei ollut ihan pakko mennä niin annetttin olla, samoin naapuri kuoputti tota casee tollasta joen pengertä ylös kauheella raivolla, mutta sitten ko otti rauhassa takavetossa belaruksella ilman ketjuita ja täysi tukkikuorma, niin hyvin se siitä nousi 

Kyllähän takavedollakin pärjää. Jos on vielä kärrinaisassa sylinteri millä saa keulan vedettyä traktorista ilmaan, niin sehän menee kun paremmatkin metsäkoneet.

 Ohi topicin

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 03.02.11 - klo:09:13

Täälläpäin on sähköyhtiö vaihtanut kelkat telamönkkäriin, eikä ole tarvinnut kuulemma katua....Pääsee muulloinkin kuin lumen aikaan, ja menee kanssa.

Tästä tuli mieleen hauska sanaleikki... hanki maasturi - ei tarvitse katua Miksiköhän nykyisin muuten puhutaan "katumaastureista"...

Niin, onhan systeemit täällä savisilla aukeilla tietysti erilaiset kuin esimerkiksi Mikkelin seudulla. Vesistöjä ja varmaan metsiäkin vähemmän jne. Mutta kyllä panostus metsässä kulkevien 20 kV linjojen systemaattiseen ja ennakoivaan raivaukseen on osoittautunut merkittäväksi verkostovikoja ja jakeluhäiriöitä vähentäväksi tekijäksi.

Tän päivän länkkärissä just juttua tuosta ennakko raivauksesta. ennako raivausta tehtiin 80-90 luvun vaihteessa testaus mielessä. Projektissa olivat Suur-Savon sähkö ja metsänhoitoyhdistykset. tämän pohjalta havaittiin liki 50% vähennys sähkökatkoissa.

Homma tyrehtyi 90 luvulla puukaupan hiipumiseen ja haluttin seurata millaiset vaikutukset puun poistoilla on pitemmällä aikavälillä, koska poistettavan puuston määrä oli aika iso. Muistelen meilläkin olleen yli 150 motin leimikko  pelkästään linja puista. linjaa maastossa 2,5 km

savisilta kohdilta linjakatu leveni useita metrejä, koska ne ovat juuri tuulelle arimpia kohteita varsinkin jos kuusta kasvavat.

Miinuksena pidettiin hintaa. Tosin silloin pitkistä katkoista ei ollut minkäänlaista korvaus käytäntöä.
Ottanevat Suur-Savon  sähkössä asianpöydälle kunhan näiltä korjaus ja muilta kiireiltä ehtivät .

Kaikista tärkeimpänä asiana pitivät nimenomaan oikeaan aikaan suoritettua ensiharvennusta, sillä on kaikista tehokkain vaikutus sähkökatkoihin ja samalla myös paras teho metsänomistajalle  puunarvokasvun kannalta.