Lainaus käyttäjältä: andypoge - 15.10.14 - klo:15:18

Onko Aritermin ja Säätötulen Biocomp:it samoja kattiloita? Päältäpäin 1:1 samannäköiset.

Leveys on eri . Näköjään ovat vaihtaneet kattilan toimittajaa.Aritermi sattaa tehdä eri mitoilla säätötulelle,niin ei voi verratta suoraan Aritermin tuotteeseen.

 

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 14.10.14 - klo:22:47

Puhdistettava on kumpiakin, imuria ehkä useammin.
Minulla nyt on seitsemän vuotta mennyt, eikä puhallinta ole kyllä kertaakaan putsattu. Jos se huoneilman lämpöistä ilmaa puhaltaa, niin ei se mielestäni voi kyllä paljon "tanaantua". Taitaa myös Termax-merkkisessä kattilassa olla puhallinsysteemi. Jopa uudessa alapaloisessa arimax 35:ssa on savukaasuimuri, ei se oikein pelaa kunnolla luonnonvedolla.

Minulla on ensimmäisen sarjan 35+ ja siinä ei ole imuria. Toki on sitten muutaman kerran vuodessa hieman ongelmiakin saada kattila palamaan kunnolla.

Uudemmissa on imuri heti kattilan jatkeena ja kattilaan on lisätty 1 yhdeksän reiän rivi lisää konvektioputkia. Eli yhteensä 36 v-mäisessä asennossa, suorin käsin nuohottavaa putkea. Tuosta savukaasuimurista on myös se haittapuoli että kattilan pituus on lisääntynyt entisestään, pituussuunnassa se vaatii kolmattametriä tilaa että täytön ja sytys yms. toimet mahtuu kunnolla hoitamaan. Lämmitän kattilaa hyvillä sekapuuklapeilla ja satunnaisesti siinä poltetaan hiilloksella kotitalousroskia.

Hyötysuhde tuossa on ihan asiallinen ja nuohousta se vaatii talviaikaan parin viikon välein. Eihän se nuohous kumma homma ole, mut suht raskas ja lämmin kymmenminuuttinen. Kattilan teho ja varaajan kapasiteetti ovat sikäli balanssissa, että talviaikaan riittää lämmitys jokatoinen päivä.

Keraamisten tiilien kestoon en tuossa ole ollenkaaan tyytyväinen. Ensimmäinen tulipesän vieressä oleva tiili, jonka alta liekki kulkee, paloi 2 vuodessa poikki. Tilalle tuli vahvistettu malli (vaikka kellään muulla ei näitä ongelmia ole kuulemma ollut), joka kesti suht saman ajan. Muutamia muitakin tiiliä olen joutunut uusimaan ja taas pitäis tehdä tilausta jotta olis varalle tiilet, kun entiset romahtavat ja tukkivat tulikanavan...
Hinnat vaan meinasivat hieman shokeerata http://aritermshop.fi/fi/varaosat/puukattilat/tiilisarjat.html

Ja tuliko nyt kaikille varmasti selväksi että en ehkä enää ostaisi Aritermin kattilaa uudelleen ?

Siinä on muuten tiilillä mukavasti hintaa 
Tuo oma pohjanmaan keksintö on hyvin yksinkertainen. Tiiliä ei ole vakiona kuin arinassa. Nekin rautakauppatavaraa. Tulipesään voi oman maun mukaan lisätä jos haluaa. Ilmanjakoputki (ainesputkea) on kuluvin osa, mutta kestää kuitenkin vuosia.
Voi toki olla että "keraamisella pannulla hyötysuhdekin jonkin verran parempi?

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 15.10.14 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 14.10.14 - klo:22:47

Puhdistettava on kumpiakin, imuria ehkä useammin.
Minulla nyt on seitsemän vuotta mennyt, eikä puhallinta ole kyllä kertaakaan putsattu. Jos se huoneilman lämpöistä ilmaa puhaltaa, niin ei se mielestäni voi kyllä paljon "tanaantua". Taitaa myös Termax-merkkisessä kattilassa olla puhallinsysteemi. Jopa uudessa alapaloisessa arimax 35:ssa on savukaasuimuri, ei se oikein pelaa kunnolla luonnonvedolla.

Minulla on ensimmäisen sarjan 35+ ja siinä ei ole imuria. Toki on sitten muutaman kerran vuodessa hieman ongelmiakin saada kattila palamaan kunnolla.

Uudemmissa on imuri heti kattilan jatkeena ja kattilaan on lisätty 1 yhdeksän reiän rivi lisää konvektioputkia. Eli yhteensä 36 v-mäisessä asennossa, suorin käsin nuohottavaa putkea. Tuosta savukaasuimurista on myös se haittapuoli että kattilan pituus on lisääntynyt entisestään, pituussuunnassa se vaatii kolmattametriä tilaa että täytön ja sytys yms. toimet mahtuu kunnolla hoitamaan. Lämmitän kattilaa hyvillä sekapuuklapeilla ja satunnaisesti siinä poltetaan hiilloksella kotitalousroskia.

Hyötysuhde tuossa on ihan asiallinen ja nuohousta se vaatii talviaikaan parin viikon välein. Eihän se nuohous kumma homma ole, mut suht raskas ja lämmin kymmenminuuttinen. Kattilan teho ja varaajan kapasiteetti ovat sikäli balanssissa, että talviaikaan riittää lämmitys jokatoinen päivä.

Keraamisten tiilien kestoon en tuossa ole ollenkaaan tyytyväinen. Ensimmäinen tulipesän vieressä oleva tiili, jonka alta liekki kulkee, paloi 2 vuodessa poikki. Tilalle tuli vahvistettu malli (vaikka kellään muulla ei näitä ongelmia ole kuulemma ollut), joka kesti suht saman ajan. Muutamia muitakin tiiliä olen joutunut uusimaan ja taas pitäis tehdä tilausta jotta olis varalle tiilet, kun entiset romahtavat ja tukkivat tulikanavan...
Hinnat vaan meinasivat hieman shokeerata http://aritermshop.fi/fi/varaosat/puukattilat/tiilisarjat.html

Ja tuliko nyt kaikille varmasti selväksi että en ehkä enää ostaisi Aritermin kattilaa uudelleen ?

Siinä on muuten tiilillä mukavasti hintaa 
Tuo oma pohjanmaan keksintö on hyvin yksinkertainen. Tiiliä ei ole vakiona kuin arinassa. Nekin rautakauppatavaraa. Tulipesään voi oman maun mukaan lisätä jos haluaa. Ilmanjakoputki (ainesputkea) on kuluvin osa, mutta kestää kuitenkin vuosia.
Voi toki olla että "keraamisella pannulla hyötysuhdekin jonkin verran parempi?

Aika huokoinen rakenne näyttää noissa tiilissä. On kuin edamjuustoa. (kun suurentelee kuvaa, niin näkee)
Kipsimuotit vaan vanhoista tiilistä ja savitöitä tekemään. Varmaan jollain kansalaisopistolla on keramiikkauuni, jossa  sit omat laadukkaat tiilet voi polttaa.

Runsas keraamisten osien käyttö tosiaankin nostaa hyötysuhdetta, kun tuli ei kohtaa heti sytytysvaiheessa kylmiä pintoja eikä siis "kuole". Voi siitä siis voittaa 4-5% paremman hyötysuhteen ja säästää motin pari puuta vuodessa. Minulle kun puu ehkä maksaa 30-40 euroa per motti, ei tuolla ole kyllä merkitystä. Ja pannussa voi sitten polttaa myös jotain epämääräistä, kun voi rauhassa raapia töhnät pois metallipinnasta, toista se oli kivipinnasta, voisi pian sääli iskeä

Aika huokoinen rakenne näyttää noissa tiilissä. On kuin edamjuustoa. (kun suurentelee kuvaa, niin näkee)
Kipsimuotit vaan vanhoista tiilistä ja savitöitä tekemään. Varmaan jollain kansalaisopistolla on keramiikkauuni, jossa  sit omat laadukkaat tiilet voi polttaa.

Juu melko höttöinen se rakenne on, toki niinhän se kai tulitiilissä pitää jollain tapaa ollakin. Mut tuossa rakenteessa se tiili roikkuu päistään sen polttopesästä tulevan liekin yläpuolella ja se liekki nuolee tiilen pintaa toispuoleisesti. Eihän se ihme ole että aikaansa se tiili rapautuu alapuolelta ja menee poikki tukkien liekkiaukon. Tulee äkkiseltään mieleen että tuo on syntyjään persiilleen suunniteltu systeemi. Siinä vahvistetussa tiilessä oli pikkuisia rautalangan palasia valulaastin seassa "vahvikkeena" 

Toinen viisaus tuossa kattilassa on alkujaan kaasupumput täyttöaukon kannessa. Osasin jo arvata etteivät ne tule kestämään ja reilun vuoden ne tais sinnitellä. Sitten takuuseen lähetettiin sellainen rauta joka loksahtaa lukitusasentoon kun kannen nostaa käsin ylös...

Jotenkin tulee mieleen että tämä valmistaja vois olla pohjanmaalainen konepaja. Alkaa senverta pielavetisiltä vaikuttamaan nuo rakenteet 

Kaverillani siinä vanhanmallisessa Arimax 35:ssa meni "vedet pesään" alle 10 vuodessa, tuli pieni kiire, kun pakkasaamuna oli tuhkat märkänä. Ehkä osittaisena syynä oli "kitupoltto", jota harrasti, jotta pääsi  pakkasyöt yli sikeitä vetämällä, pannun teho kun oli hieman alakantissa verratuna lämmitettävään alaan. Aina on pannulle eduksi, että kun tulet on pesässä, niin vedetään täysillä, ei pikeenny pannu eikä pääse hapot jylläämään.

Minulla on tuossa hiukan niukahko piipunpituus (6 m) kaikkiin käyttöolosuhteisiin, mutta yleensä palaa ja vetää hyvin. Palaessa nuohousluukun avaamalla näkyy komea punakeltainen lieska jonka kärki yltää melkein konvektioputkien yläreunaan asti. Ilmaluukut on molemmat täysin auki, kun ohjekirjassakaan ei ole sanaakaan säätämisestä 

Palokaasujen lämpötila ei lämmitysvaiheessa ole oikeastaan koskaan yli 200 asteen, mutta silti sisäpiipun (2 mm haponkestävästä) pikeytyminen ei ole ongelma. Ensimmäinen nuohous tehtiin 5 vuotta käyttöönotosta ja piipusta ei irronnut muuta kuin vähäinen määrä lentotuhkaa.

Nykyään mainostetaan alhaisia pakokaaulämpötiloja, ei pääse lämmöt harakoille. Mutta kyllä sen sitten konvektioputkien yläpäästä ja savupiipusta näkee. Kyllä savukaasulämpötilan pitää olla aina yli 150 astetta, jotta konvektioputket ovat sopivan harmaat eivätkä pikimustat.

Täällä haukutaan kotimaiset kattilat. Kop-kop, oma högfors 15 on yli 30v vanha, 15v siinä on ollut warmax etupesä. Polttaa puhtaasti, ei mitään kitupolttoa. Säteilee lämpöä hirveesti, ja kunnon matalapaineilla savuttelee sisään kun täyttelee.

Mikä ulkomaalainen klapikattila pitäisi olla missä olis pitkä täyttöväli ilman varaajaa? Varaajalle ei vaan ole tilaa

Mulla on ollut alatalkkarin 28, käytössä juhannuksesta 83, jo vuosikausia olen odottanut, että sais tilata uuden, mutta vielä vanha jaksaa... jaksaa.. jaksaa...  vieressä oleva Näppärä stokeri on peruskorjattu parikertaa ja palopäitä vaihdettu lisäksi pari, mutta kokonaisuudesta olen sitä mieltä, että jos joku traktori menis edes puolet tuosta tuntimäärästä, siitä kirjoittelis kaikki valmistajat omissa mainoslehdissään monen aukeman juttuja

Mulla on ollut alatalkkarin 28, käytössä juhannuksesta 83, jo vuosikausia olen odottanut, että sais tilata uuden, mutta vielä vanha jaksaa... jaksaa.. jaksaa...  vieressä oleva Näppärä stokeri on peruskorjattu parikertaa ja palopäitä vaihdettu lisäksi pari, mutta kokonaisuudesta olen sitä mieltä, että jos joku traktori menis edes puolet tuosta tuntimäärästä, siitä kirjoittelis kaikki valmistajat omissa mainoslehdissään monen aukeman juttuja

Poikkeus vahvistaa säännön Talkkareita on menny puhki hyvinkin nopeasti.

Tulikko vuodelta 82 tai 83.. Emäntä kantaa parasta aikaa puita pesään. 

Täällä haukutaan kotimaiset kattilat. Kop-kop, oma högfors 15 on yli 30v vanha, 15v siinä on ollut warmax etupesä. Polttaa puhtaasti, ei mitään kitupolttoa. Säteilee lämpöä hirveesti, ja kunnon matalapaineilla savuttelee sisään kun täyttelee.

Mikä ulkomaalainen klapikattila pitäisi olla missä olis pitkä täyttöväli ilman varaajaa? Varaajalle ei vaan ole tilaa

Oma Högfors  20 on lykätty pumppukärryllä paikalleen vuonna 2000. Sen valmistuskyltissä on tosin vuosi 1974, eli tuli sisäänajetuna  Mutta lämmitystyö tökkii , pannuhan ei taida loppua koskaan.

  Hökforss kattila v,sta 1963 ja vielä toimii.

  Hökforss kattila v,sta 1963 ja vielä toimii.

Vanha Högforssi hajotetaan yleisemmin lekalla