Niin pitäisi saada mut kun olen seurannut suoramyyjiä niin tahtoo hinnat olla ihan samoja kuin muilla roduilla. Jos myypi 12-13€ läpi hinnalla tavaraa kannattas otta laskin kouraan ja tehdä johtopäätös myydä teurastamolle. Ei tarttis talkoilla myydä!!!

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 01.12.10 - klo:20:52

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.12.10 - klo:08:40

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta.

voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi

Se pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on molempia rotuja ja se on myös tehnyt kuluista seurantaa.

öö etkös sie kehunut rotujen välisiä kuluja laskeskelleesi

harvassa kuitenkin tilat joilla hc:n lisäksi muita rotuja jolloin voisi verrata....

Niin pitäisi saada mut kun olen seurannut suoramyyjiä niin tahtoo hinnat olla ihan samoja kuin muilla roduilla. Jos myypi 12-13€ läpi hinnalla tavaraa kannattas otta laskin kouraan ja tehdä johtopäätös myydä teurastamolle. Ei tarttis talkoilla myydä!!!

niin eikös se tuo hinta ole suurinpiirtein sama kuin mitä jos teurastamolta saa abauttia 3 e/kg

Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.

Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.

Rehuhyötysuhdetta huonontaa edelleen se, että isot sonnit ruokitaan vielä jopa 25% yli normien... Esim: Normi ja katelaskelmaesimerkit" olettavat että iso sonni syö 9 ry/vrk.. tai 10.. Yleisesti noita kuitenkin ruokitaan jopa 12-13 ry:n tasoilla 

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 02.12.10 - klo:07:30

Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.

Rehuhyötysuhdetta huonontaa edelleen se, että isot sonnit ruokitaan vielä jopa 25% yli normien... Esim: Normi ja katelaskelmaesimerkit" olettavat että iso sonni syö 9 ry/vrk.. tai 10.. Yleisesti noita kuitenkin ruokitaan jopa 12-13 ry:n tasoilla 

mstä sitten johtuu että ruokintasuunntelman mukaisia määriä joutuu käytännössä nostaan 20% koska syönti on kovempaa?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.12.10 - klo:22:13

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 01.12.10 - klo:20:52

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.12.10 - klo:08:40

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta.

voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi

Se pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on molempia rotuja ja se on myös tehnyt kuluista seurantaa.

öö etkös sie kehunut rotujen välisiä kuluja laskeskelleesi

harvassa kuitenkin tilat joilla hc:n lisäksi muita rotuja jolloin voisi verrata....

Tämä vertailu ei ole ihan yksinkertainen, kaikki tietämäni hc:n kasvattajat, kasvattavat eläimen alusta loppuun ja teurastavat sen sitten, osa myy vielä lihankin itse kuluttajalle, tämmöinen toiminta on muiden rotujen parissa harvinaista, muilla on emoja yleensä enempi ja vasikat menee välitykseen, joten koko strategia on mietitty ihan eri lailla.
Britanniassa, eli rodun alkuperämaassa, hc:tä käytetään paljon emolehmänä ja sonni on jostakin toisesta rodusta, vasikat menee välitykseen kuten täälläkin, en tiedä toimisiko konsepti täällä, mutta kai ne sen laskeneet on että kannattaa noin paremmin.

Tarkoitin tolla laskennalla sitä, että kun koko homma lopulta kulminoituu tohon pinta-alaan, joka on hallinnassa, se määrittelee eläinmäärän joka voi olla tilalla, aika harva pystyy pitämään emoja ostorehujen varassa, niin isoja emoja voi pitää vähempi kuin pieniä, jolloin tuotettava lihamäärä kiloina  ei eroa niin paljon, kuin eläinten koosta voisi nopeasti päätellä, eläintuet tulee vielä eläinluvun mukaan, joten nämä tekijät kompensoivat toisiaan ja mielestäni rodun merkitystä tavallaan liioitellaan lihantuotannossa, sen minkä jossakin asiassa voittaa, jossakin toisessa menettää.

Vuonna 2009 meni kuiva-ainetta sonnille 5-19kk ikäisenä noin 9kg/d
väkevyys oli 1 paikkeilla.
Mullin kasvatukseen menee enemmän rehua mitä yleisesti luullaan.
Arviosin karkeasti että, 0,5-19kk ikävälillä sonni syö noin 5400kg/ka.

Ajatuksissa on vielä tehdä loppukasvatukseen yksi eläinkatos lisää, missä olisi vain yksi ryhmä kerrallaan. Eläimet punnittaisiin mennentullen ja rehut saa selville apevaunun vaan avulla, sitten tietäsi varmasti miten rehua kuluu ja kasvua tulee.

Teurastamon akitaattorit sivuuttavat nämä rehuhyötysuhteet vaikenemalla, joskus olen asian ottanut puheeksi niin kaverit ovat lähteneet toisaalle.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 02.12.10 - klo:06:39

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.12.10 - klo:22:13

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 01.12.10 - klo:20:52

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.12.10 - klo:08:40

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta.

voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi

Se pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on molempia rotuja ja se on myös tehnyt kuluista seurantaa.

öö etkös sie kehunut rotujen välisiä kuluja laskeskelleesi

harvassa kuitenkin tilat joilla hc:n lisäksi muita rotuja jolloin voisi verrata....

Tämä vertailu ei ole ihan yksinkertainen, kaikki tietämäni hc:n kasvattajat, kasvattavat eläimen alusta loppuun ja teurastavat sen sitten, osa myy vielä lihankin itse kuluttajalle, tämmöinen toiminta on muiden rotujen parissa harvinaista, muilla on emoja yleensä enempi ja vasikat menee välitykseen, joten koko strategia on mietitty ihan eri lailla.
Britanniassa, eli rodun alkuperämaassa, hc:tä käytetään paljon emolehmänä ja sonni on jostakin toisesta rodusta, vasikat menee välitykseen kuten täälläkin, en tiedä toimisiko konsepti täällä, mutta kai ne sen laskeneet on että kannattaa noin paremmin.

Tarkoitin tolla laskennalla sitä, että kun koko homma lopulta kulminoituu tohon pinta-alaan, joka on hallinnassa, se määrittelee eläinmäärän joka voi olla tilalla, aika harva pystyy pitämään emoja ostorehujen varassa, niin isoja emoja voi pitää vähempi kuin pieniä, jolloin tuotettava lihamäärä kiloina  ei eroa niin paljon, kuin eläinten koosta voisi nopeasti päätellä, eläintuet tulee vielä eläinluvun mukaan, joten nämä tekijät kompensoivat toisiaan ja mielestäni rodun merkitystä tavallaan liioitellaan lihantuotannossa, sen minkä jossakin asiassa voittaa, jossakin toisessa menettää.

eli ymmärsinkö oikein hc ei siis olekaan oikeastaan eläimenä sen kummoisempi kuin muutkaan, vaan pointti on siinä että elukalle on saatu sellainen maine että siitä ollaan valmiita maksamaan. mutta itse jaksan edelleen hieman epäillä onko lisärvo niin suuri että se kompensoi hitaamman kasvun ja antaa palkan tuolle teurastukselle ja markkinoinnille...

Vuonna 2009 meni kuiva-ainetta sonnille 5-19kk ikäisenä noin 9kg/d
väkevyys oli 1 paikkeilla.
Mullin kasvatukseen menee enemmän rehua mitä yleisesti luullaan.
Arviosin karkeasti että, 0,5-19kk ikävälillä sonni syö noin 5400kg/ka.

Ajatuksissa on vielä tehdä loppukasvatukseen yksi eläinkatos lisää, missä olisi vain yksi ryhmä kerrallaan. Eläimet punnittaisiin mennentullen ja rehut saa selville apevaunun vaan avulla, sitten tietäsi varmasti miten rehua kuluu ja kasvua tulee.

Teurastamon akitaattorit sivuuttavat nämä rehuhyötysuhteet vaikenemalla, joskus olen asian ottanut puheeksi niin kaverit ovat lähteneet toisaalle.

Niin tai eivät ymmärrä asasta hölkäsen pöläystä 

Teurastamon akitaattorit sivuuttavat nämä rehuhyötysuhteet vaikenemalla, joskus olen asian ottanut puheeksi niin kaverit ovat lähteneet toisaalle.

Neuvonnassa on sama ongelma maitopuolella. Syönnistä huolehditaan, mutta hyötysuhdetta laskee aniharva. Tai ei ole ymmärtävinään mistä on kyse 

Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.

mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???

olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? 

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 02.12.10 - klo:07:30

Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.

mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???

olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? 

Hmm... vastaus on valmiina: Angus tai Hereford...

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.12.10 - klo:07:35

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 02.12.10 - klo:07:30

Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.

Rehuhyötysuhdetta huonontaa edelleen se, että isot sonnit ruokitaan vielä jopa 25% yli normien... Esim: Normi ja katelaskelmaesimerkit" olettavat että iso sonni syö 9 ry/vrk.. tai 10.. Yleisesti noita kuitenkin ruokitaan jopa 12-13 ry:n tasoilla 

mstä sitten johtuu että ruokintasuunntelman mukaisia määriä joutuu käytännössä nostaan 20% koska syönti on kovempaa?

Eli sinä olet huomannut saman  Tämä juttu tulee aina esille. Sonnien hyötysuhde on vielä vähn huonompi kuin mitä esimerkkilaskelmissa lasketaan. Ala on siis vielä kovemmassa kriisissä kuin mitä yleisesti oletetaan.

Lypsylehmillä hyötysuhdetta parannetaan väkirehumäärän optimoinnilla ja heikosti sulavia aineita lisämällä. Eli: esim oljella.

olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? 

Olisi. Sama koskee myös maidontuotantoa. Karkearehun vaikutusta hyötysuhteeseen pitäisi myös tutkia niin lihan kuin maidon tuotannossakin. Ay, jersey ja suomenkarja lienevät parhaita karkearehun hyödyntäjiä maitopuolella, lihoissa olisi ehkä hc noiden joharan mainitsemien lisäksi....