Lainaus käyttäjältä: optimisti - 30.11.10 - klo:22:25

Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.

Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.

Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee.

asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään  Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan   ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...

Joitain huomioita tähän ketjuun;

-Ilmeisesti etelässä loppukasvatus ei enää kannata, kun vasikat useimmiten lähtevät pohjoista kohti.
-Sen HF-vasikan saa varmasti samoihin painoihin kun limpparinkin, mutta vitosrasvalla limun kakkosta vastaan.
-Eläimiä ei tartte olla kotieläinstatukseen yli 25 hehtaarin tiloilla ku se 0,2 yksikköä per ha(kuitenkin vähintään 10)...
-Paras tapa kikkailla kotieläistatus on perustaa yhteisnavetta ja mieluiten jonkun c-aluelaisen kanssa..
-Noi hiehoja kesällä tai elukoita vaan 30.4 kannattaa heti unohtaa hankalina, kalliina ja epävarmoina tapoina..
-Kyllä ne 30 abaa syö enempi ku 20 ch-emoa..
-Isot rodut emoina on yleisesti parhaita tiloille, jotka kasvattaa teuraat itse ja pienet rodut parempia vasikanmyyjille

Joitain huomioita tähän ketjuun;

-Ilmeisesti etelässä loppukasvatus ei enää kannata, kun vasikat useimmiten lähtevät pohjoista kohti.
-Sen HF-vasikan saa varmasti samoihin painoihin kun limpparinkin, mutta vitosrasvalla limun kakkosta vastaan.
-Eläimiä ei tartte olla kotieläinstatukseen yli 25 hehtaarin tiloilla ku se 0,2 yksikköä per ha(kuitenkin vähintään 10)...
-Paras tapa kikkailla kotieläistatus on perustaa yhteisnavetta ja mieluiten jonkun c-aluelaisen kanssa..
-Noi hiehoja kesällä tai elukoita vaan 30.4 kannattaa heti unohtaa hankalina, kalliina ja epävarmoina tapoina..
-Kyllä ne 30 abaa syö enempi ku 20 ch-emoa..
-Isot rodut emoina on yleisesti parhaita tiloille, jotka kasvattaa teuraat itse ja pienet rodut parempia vasikanmyyjille

Lainaus käyttäjältä: Solifer1 - 29.11.10 - klo:21:09

Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!

Mene suoraan tuohon hömppäheinään, miksi turhaan köyhtyisit lisää vielä emolehmillä ?

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 30.11.10 - klo:09:19

Kannattavuus on heikkoa mutta sonnipuolella rakennekehitys ei ole edennyt kuten sika ja maitopuolella.

Aika pienikin maitotila työllistää saman mitä 500 elikon sonnila joten sonninpitoon ryhtyisivät kaikki jos satapaikkasesta saisi elannon itselle.

Ja kyllähän ne vasikat on jo valikoitu suosikkitiloille ja rupuvasikat vähemmän suosituille.

Sata paikkasesta saa elannon, investoinnit sen mukaan, tukialueesta ja yrittäjästä tuo riippuu.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 01.12.10 - klo:12:12

Joitain huomioita tähän ketjuun;

-Ilmeisesti etelässä loppukasvatus ei enää kannata, kun vasikat useimmiten lähtevät pohjoista kohti.
-Sen HF-vasikan saa varmasti samoihin painoihin kun limpparinkin, mutta vitosrasvalla limun kakkosta vastaan.
-Eläimiä ei tartte olla kotieläinstatukseen yli 25 hehtaarin tiloilla ku se 0,2 yksikköä per ha(kuitenkin vähintään 10)...
-Paras tapa kikkailla kotieläistatus on perustaa yhteisnavetta ja mieluiten jonkun c-aluelaisen kanssa..
-Noi hiehoja kesällä tai elukoita vaan 30.4 kannattaa heti unohtaa hankalina, kalliina ja epävarmoina tapoina..
-Kyllä ne 30 abaa syö enempi ku 20 ch-emoa..
-Isot rodut emoina on yleisesti parhaita tiloille, jotka kasvattaa teuraat itse ja pienet rodut parempia vasikanmyyjille

Hyviä ja asiallisia huomioita. 
 Ympäristötuen kotieläintilalla kai pitää joka tapauksessa täyttyä 0,4ey/ha.

 Silloin kun ei ole eläimiä niin niistä ei ole vaivaakaan. Yhteisnavetassakin niitä pitää jonkun hoitaa joka tapauksessa.

Onkohan tuosta eläinten syöntimäärästä oikein tietoa, ainakin isot eläimet vaatii kai parempaa ruokaa. Joka tapauksessa isommat eläimet vaatii enemmän tilaa, kuiviketta ja paskanajoa joten luulen kyllä ruokaakin menevän enemmän.
 
 Tietenkin iso emo kasvattaa varmaan vasikkaansa tehokkaammin kun pieni mutta kyllä aa on ensiluokkaista emoainesta, jos maidontuotosta jää niin muuten huolehtii kyllä hyvin.

 Kyllä taitaa olla niin että parhaiten pärjää kun huolehtii: -Tukien optimoinnista, -kustannusten minimoinnista, -työajan minimoinnista, -eläinten minimoinnista, -rehun määrän minimoinnista, -konekannan minimoinnista.   Itse asiassa kaikki muu paitsi tuet kannattaa minimoida, aika helppo muistaa

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 01.12.10 - klo:06:30

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 30.11.10 - klo:22:25

Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.

Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.

Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee.

asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään  Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan   ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Lainaus käyttäjältä: Snowman - 01.12.10 - klo:06:43

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 01.12.10 - klo:06:30

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 30.11.10 - klo:22:25

Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.

Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.

Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee.

asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään   Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan  ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

juu salasanan takana ovat...

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.12.10 - klo:08:40

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta.

voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.12.10 - klo:08:40

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta.

voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi
Eipä kai juuri mitenkään , toisella näkyy silmät ja toisella ei. Hf ja ab ovat loistavia liharotuja  (kokemusta on) . Hf olisikin suomeen hyvä yleisrotu