Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: kusti65 - 29.11.10 - klo:20:24
-
Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?
-
Kylläpäse taitaa just tommosta olla,jos ei kuulu sinne pistehinnottelun yläpäähän.
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mene suoraan tuohon hömppäheinään, miksi turhaan köyhtyisit lisää vielä emolehmillä ?
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mene suoraan tuohon hömppäheinään, miksi turhaan köyhtyisit lisää vielä emolehmillä ?
Tilakohtanen juttu kannattaako emot, ei noissa huippu tuottoihin pääse, mutta parempaan ku hömppäheinillä.
Tundratuista on etua. :D
-
Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?
huuto loppuu ku tarpeheksi kurkutetahan :) :) ei näytä hyvältä,mitä pitääs teherä?? 30 eur ternivasikan hinnas teköö 40 lehmän tilalla 600 euroa vuodes ja vastaavasti 300 paikan loppukasvattamos 7200 euroa???? tuet on niin tapis ku olla ja voi-vasikan hinta ja lihan hinta............ teurastamo taitaa ottaa 30 euroa välistä ennenkö terni on loppukasvatukses--taas 7200 eur... "verkostoituminen"????? teurastamoa tarvittais vain siinä vaiheessa ku sonni tulee myyntiin ja joka kuorman sais kilpailuttaa :D :D kauniita ajatuksia
-
Itsellä syöksykierre oikeni kun sonnit meni ja sopivan pieni määrä emolehmiä tuli. Tosin lentokorkeus ei päätä huimaa, mutta aikaa on puuhata muuta.
-
Kannattavuus on heikkoa mutta sonnipuolella rakennekehitys ei ole edennyt kuten sika ja maitopuolella.
Aika pienikin maitotila työllistää saman mitä 500 elikon sonnila joten sonninpitoon ryhtyisivät kaikki jos satapaikkasesta saisi elannon itselle.
Ja kyllähän ne vasikat on jo valikoitu suosikkitiloille ja rupuvasikat vähemmän suosituille.
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mene suoraan tuohon hömppäheinään, miksi turhaan köyhtyisit lisää vielä emolehmillä ?
suoraa hömppäheinään ja jätä se "välivaihe" pois sirtyessäsi kasvinviljelijäksi ;)
-
Kannattavuus on heikkoa mutta sonnipuolella rakennekehitys ei ole edennyt kuten sika ja maitopuolella.
Aika pienikin maitotila työllistää saman mitä 500 elikon sonnila joten sonninpitoon ryhtyisivät kaikki jos satapaikkasesta saisi elannon itselle.
Ja kyllähän ne vasikat on jo valikoitu suosikkitiloille ja rupuvasikat vähemmän suosituille.
Harvessa tosin taitaa olla 500 sonnin tiloja. Joissakin paikoissa voi vaan olla joitakin kymmeniä sonneja. Eletään sitten sen mukaan.
Kyllähän niitä sonneja syöttää, kun joku kerää niille heinät ja ajaa paskat.... ;D
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
Kysymyksen olin ajatellut soliferille mutta ei sen väliä.
Tuo vaikutus kannattavuuteen... Olisikohan kysymys samankokoisista karjoista jos on 20 charolaista tai 30 angusemoa... Minusta lopputulos on ihan eri.
-
Elääkö parillakymmenellä emolehmällä? Hei ihan oikeasti?! :o
-
Elääkö parillakymmenellä emolehmällä? Hei ihan oikeasti?! :o
Jos tuolla saavutetaan kotieläintilan tukistatus niin on noista etua. Itse karja tuottaa 15 vasikkaa vuodessa myyntiin (ja 5 uudistukseen), vasikan hinta välityshetkellä sonneilla 850€ ja tytöillä 650€. Lihoista lisää 1500€
-> Vuositulot 20 emolla 13 tonnia + tuet. Tuo 13 tonnia ei riitä kuluihin.
Nää on sitten ihan oikeita lukuja ja ilman alvia. Saa laskea kannattaako.
-
Elääkö parillakymmenellä emolehmällä? Hei ihan oikeasti?! :o
Ei elä. Mutta ei niistä ole juuri työtäkään. Olisi mielenkiintoinen ratkaisu jos omistaisi lauman emoja vaikkapa 3kk ajan ja lopun vuotta ei olisi yhtäkään eläintä. Olisi vaan tuon 3kk niin paljon isompi määrä että keskimääräinen ey määrä riittäisi kotieläintilan statukseen. :-\ Eihän niitä eläimiä tarvinnut edes omistaa, nehän tarvitsi olla vain hallinnassa? Eli ehkä vuokralla. :-\ Ehkä minäkin voisin vuokrata eläimeni jollekin ehkä puoleksi vuodeksi. Pitäisi vaan hankkia vähän lisää niin saisi kokoon riittävän yksikkömäärän
-
Elääkö parillakymmenellä emolehmällä? Hei ihan oikeasti?! :o
Ei elä. Mutta ei niistä ole juuri työtäkään. Olisi mielenkiintoinen ratkaisu jos omistaisi lauman emoja vaikkapa 3kk ajan ja lopun vuotta ei olisi yhtäkään eläintä. Olisi vaan tuon 3kk niin paljon isompi määrä että keskimääräinen ey määrä riittäisi kotieläintilan statukseen. :-\ Eihän niitä eläimiä tarvinnut edes omistaa, nehän tarvitsi olla vain hallinnassa? Eli ehkä vuokralla. :-\ Ehkä minäkin voisin vuokrata eläimeni jollekin ehkä puoleksi vuodeksi. Pitäisi vaan hankkia vähän lisää niin saisi kokoon riittävän yksikkömäärän
Tuo on hyvä idea. Mutta oliko joku sääntö millä tuo kielletään.... '
Teoriassa: Keväällä kannattaisi ostaa vaikka umpeenmenneitä teuraslehmiä pelto sopivasti täyteen. Eläimen laiduntaisivat kesän -> ei keräisi rehua talveksi ollenkaan. Syksyllä tervee teurastamolle ja sairaat honkajoelle. Ei olisi lannanlevitystä eikä mitään.. Ei edes navettaa..
-
Elääkö parillakymmenellä emolehmällä? Hei ihan oikeasti?! :o
Ei elä. Mutta ei niistä ole juuri työtäkään. Olisi mielenkiintoinen ratkaisu jos omistaisi lauman emoja vaikkapa 3kk ajan ja lopun vuotta ei olisi yhtäkään eläintä. Olisi vaan tuon 3kk niin paljon isompi määrä että keskimääräinen ey määrä riittäisi kotieläintilan statukseen. :-\ Eihän niitä eläimiä tarvinnut edes omistaa, nehän tarvitsi olla vain hallinnassa? Eli ehkä vuokralla. :-\ Ehkä minäkin voisin vuokrata eläimeni jollekin ehkä puoleksi vuodeksi. Pitäisi vaan hankkia vähän lisää niin saisi kokoon riittävän yksikkömäärän
Tuo on hyvä idea. Mutta oliko joku sääntö millä tuo kielletään.... '
Teoriassa: Keväällä kannattaisi ostaa vaikka umpeenmenneitä teuraslehmiä pelto sopivasti täyteen. Eläimen laiduntaisivat kesän -> ei keräisi rehua talveksi ollenkaan. Syksyllä tervee teurastamolle ja sairaat honkajoelle. Ei olisi lannanlevitystä eikä mitään.. Ei edes navettaa..
Itse asiassa prorahastuksen neuvoja ehdotti mulle tuota, että ota hevosia kesäksi syömään pellot puhtaaksi, ja samalla nostaa kotieläintuet :o
-
Elääkö parillakymmenellä emolehmällä? Hei ihan oikeasti?! :o
Ei elä. Mutta ei niistä ole juuri työtäkään. Olisi mielenkiintoinen ratkaisu jos omistaisi lauman emoja vaikkapa 3kk ajan ja lopun vuotta ei olisi yhtäkään eläintä. Olisi vaan tuon 3kk niin paljon isompi määrä että keskimääräinen ey määrä riittäisi kotieläintilan statukseen. :-\ Eihän niitä eläimiä tarvinnut edes omistaa, nehän tarvitsi olla vain hallinnassa? Eli ehkä vuokralla. :-\ Ehkä minäkin voisin vuokrata eläimeni jollekin ehkä puoleksi vuodeksi. Pitäisi vaan hankkia vähän lisää niin saisi kokoon riittävän yksikkömäärän
Tuo on hyvä idea. Mutta oliko joku sääntö millä tuo kielletään.... '
Teoriassa: Keväällä kannattaisi ostaa vaikka umpeenmenneitä teuraslehmiä pelto sopivasti täyteen. Eläimen laiduntaisivat kesän -> ei keräisi rehua talveksi ollenkaan. Syksyllä tervee teurastamolle ja sairaat honkajoelle. Ei olisi lannanlevitystä eikä mitään.. Ei edes navettaa..
Itse asiassa prorahastuksen neuvoja ehdotti mulle tuota, että ota hevosia kesäksi syömään pellot puhtaaksi, ja samalla nostaa kotieläintuet :o
mites syyspoikivien pihvilehmien teurashiehot? Toukokuussa laitumille ja lumen tullessa teurasautoon. Ovat varmasti teuraskokoisia jos huolehtii ettei nurmi vanhene liikaa ja sisältää runsaasti valkoapilaa. Joinakin vuosina on yllättävän pitkä laidunkausi.
-
Vaikka hiehot eivät ole kasvattajan omistuksessa, on kasvatustila kuitenkin oikeutettu saamaan maataloustukijärjestelmän kotieläintilan mukaiset eläinperusteiset maatalous-tuet.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14836/Pyykkonen_Kaija.pdf?sequence=1
-
mites syyspoikivien pihvilehmien teurashiehot? Toukokuussa laitumille ja lumen tullessa teurasautoon. Ovat varmasti teuraskokoisia jos huolehtii ettei nurmi vanhene liikaa ja sisältää runsaasti valkoapilaa. Joinakin vuosina on yllättävän pitkä laidunkausi.
Luonnonhaittakorvauksen (LFA) kansallinen lisäosa
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana vähintään 10 eläinyksikköä ja 0,2 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari -ehdon perusteella, tämän eläinehdon on täytyttävä koko sitoumuskauden ajan. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset tuotantotauot, joita tietyt tuotantomuodot edellyttävät tai kyse on kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta tai tauon aiheuttaa ylivoimainen este. Tuotannon kannattamattomuus ei oikeuta tuotantotaukoon.
Jos tila laittaa eläimet pois, niin tila muutetaan kasvinviljelytilaksi. Eläinten poiston ajankohta vaikuttaa siihen, kumman tilatyypin mukaan tukea ko. tukivuonna maksetaan. Kasvinviljelytilaksi muuttunut tila ei voi palata kotieläintilaksi sitoumuskauden aikana.
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana ehdon 0,4 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari perusteella, tuotantotauot voivat olla pidempiä, kunhan eläintiheysvaatimus täyttyy vuositasolla eläinlajikohtaisen laskentasäännön mukaan laskettuna ja kunkin vuoden tukihaun viimeisenä hakupäivänä tilalla on kansalliseen kotieläintukeen oikeuttavia eläimiä.
-
mites syyspoikivien pihvilehmien teurashiehot? Toukokuussa laitumille ja lumen tullessa teurasautoon. Ovat varmasti teuraskokoisia jos huolehtii ettei nurmi vanhene liikaa ja sisältää runsaasti valkoapilaa. Joinakin vuosina on yllättävän pitkä laidunkausi.
Luonnonhaittakorvauksen (LFA) kansallinen lisäosa
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana vähintään 10 eläinyksikköä ja 0,2 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari -ehdon perusteella, tämän eläinehdon on täytyttävä koko sitoumuskauden ajan. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset tuotantotauot, joita tietyt tuotantomuodot edellyttävät tai kyse on kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta tai tauon aiheuttaa ylivoimainen este. Tuotannon kannattamattomuus ei oikeuta tuotantotaukoon.
Jos tila laittaa eläimet pois, niin tila muutetaan kasvinviljelytilaksi. Eläinten poiston ajankohta vaikuttaa siihen, kumman tilatyypin mukaan tukea ko. tukivuonna maksetaan. Kasvinviljelytilaksi muuttunut tila ei voi palata kotieläintilaksi sitoumuskauden aikana.
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana ehdon 0,4 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari perusteella, tuotantotauot voivat olla pidempiä, kunhan eläintiheysvaatimus täyttyy vuositasolla eläinlajikohtaisen laskentasäännön mukaan laskettuna ja kunkin vuoden tukihaun viimeisenä hakupäivänä tilalla on kansalliseen kotieläintukeen oikeuttavia eläimiä.
Eli siis 30.4 pitäisi olla eläinyksiköitä 0,4/ha vähintään ja muuten sen verran että tuo 0,4 täyttyy myös vuoden aikana keskimäärin.
Eli samat eläimet voivat tehdä useammankin tilan kotieläintilaksi kunhan vaan eläimet tasataan tilojen kesken 30.4 :-[ Joku enakkopäätös teekeskukselta tuohon pitää hakea ennen kun uskaltaa moiseen kikkailuun ruveta.
-
Kannattavuus on heikkoa mutta sonnipuolella rakennekehitys ei ole edennyt kuten sika ja maitopuolella.
Aika pienikin maitotila työllistää saman mitä 500 elikon sonnila joten sonninpitoon ryhtyisivät kaikki jos satapaikkasesta saisi elannon itselle.
Ja kyllähän ne vasikat on jo valikoitu suosikkitiloille ja rupuvasikat vähemmän suosituille.
Sata paikkasesta saa elannon, investoinnit sen mukaan, tukialueesta ja yrittäjästä tuo riippuu.
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
Kysymyksen olin ajatellut soliferille mutta ei sen väliä.
Tuo vaikutus kannattavuuteen... Olisikohan kysymys samankokoisista karjoista jos on 20 charolaista tai 30 angusemoa... Minusta lopputulos on ihan eri.
Minä kyllä ajattelin sen toisinpäin, eli kuinka paljon on rehualaa ja kuinka paljon siitä tule rehuyksiköitä, ostorehuilla ei ainakaan täälläpäin homma onnistu, eli maksimi eläinmäärä tulee tavallaan pinta-alan mukaan, pieniä rotuja voi pitää enempi samalla pinta-alalla joten lihamäärä on suunnilleen sama, koska teuraita ja välitysvasikoita tulee enempi lukumäärällisesti.
Isot kyllä kasvaa paremmin ja nopeammin, mutta vaatii ostorehuja jotta ruhot luokittuisi, mikäli jotain laskennallisesti jäisikin eroa isojen hyväksi, niin eläintuissa sitten taas pienet rodut kompensoi toiseen suuntaan vastaavasti ...
Olen monesti tätä pähkäillyt ja oma mielipiteeni on, että rodulla ei ole mitään merkitystä lopputulokseen, eri asiat kompensoi eri suuntiin.
-
mites syyspoikivien pihvilehmien teurashiehot? Toukokuussa laitumille ja lumen tullessa teurasautoon. Ovat varmasti teuraskokoisia jos huolehtii ettei nurmi vanhene liikaa ja sisältää runsaasti valkoapilaa. Joinakin vuosina on yllättävän pitkä laidunkausi.
Luonnonhaittakorvauksen (LFA) kansallinen lisäosa
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana vähintään 10 eläinyksikköä ja 0,2 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari -ehdon perusteella, tämän eläinehdon on täytyttävä koko sitoumuskauden ajan. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset tuotantotauot, joita tietyt tuotantomuodot edellyttävät tai kyse on kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta tai tauon aiheuttaa ylivoimainen este. Tuotannon kannattamattomuus ei oikeuta tuotantotaukoon.
Jos tila laittaa eläimet pois, niin tila muutetaan kasvinviljelytilaksi. Eläinten poiston ajankohta vaikuttaa siihen, kumman tilatyypin mukaan tukea ko. tukivuonna maksetaan. Kasvinviljelytilaksi muuttunut tila ei voi palata kotieläintilaksi sitoumuskauden aikana.
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana ehdon 0,4 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari perusteella, tuotantotauot voivat olla pidempiä, kunhan eläintiheysvaatimus täyttyy vuositasolla eläinlajikohtaisen laskentasäännön mukaan laskettuna ja kunkin vuoden tukihaun viimeisenä hakupäivänä tilalla on kansalliseen kotieläintukeen oikeuttavia eläimiä.
Kuinkas mulla menee.Eläinyksikkö määrä ollu sama 30 vuotta.Nyt ei riitä enää 0.2ey/lfa hehtaari.
Taisin tippua viljatilaksi >:(
-
Minä kyllä ajattelin sen toisinpäin, eli kuinka paljon on rehualaa ja kuinka paljon siitä tule rehuyksiköitä, ostorehuilla ei ainakaan täälläpäin homma onnistu, eli maksimi eläinmäärä tulee tavallaan pinta-alan mukaan, pieniä rotuja voi pitää enempi samalla pinta-alalla joten lihamäärä on suunnilleen sama, koska teuraita ja välitysvasikoita tulee enempi lukumäärällisesti.
Isot kyllä kasvaa paremmin ja nopeammin, mutta vaatii ostorehuja jotta ruhot luokittuisi, mikäli jotain laskennallisesti jäisikin eroa isojen hyväksi, niin eläintuissa sitten taas pienet rodut kompensoi toiseen suuntaan vastaavasti ...
Olen monesti tätä pähkäillyt ja oma mielipiteeni on, että rodulla ei ole mitään merkitystä lopputulokseen, eri asiat kompensoi eri suuntiin.
Jääkö laskennallisesti tai ainakaan käytännössä eroa isojen rotujen hyväksi? Siis edes eläintä kohti, en itse oikein tahdo päästä sellaiseen laskelmaan kun pienellä eläimellä säästöä tulee joka puolelta. Ja saa samat tuet pienikin. Jos välitykseen noita laittaa niin voi tietenkin käyttää isomman rodun sonnia.
-
mites syyspoikivien pihvilehmien teurashiehot? Toukokuussa laitumille ja lumen tullessa teurasautoon. Ovat varmasti teuraskokoisia jos huolehtii ettei nurmi vanhene liikaa ja sisältää runsaasti valkoapilaa. Joinakin vuosina on yllättävän pitkä laidunkausi.
Luonnonhaittakorvauksen (LFA) kansallinen lisäosa
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana vähintään 10 eläinyksikköä ja 0,2 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari -ehdon perusteella, tämän eläinehdon on täytyttävä koko sitoumuskauden ajan. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset tuotantotauot, joita tietyt tuotantomuodot edellyttävät tai kyse on kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta tai tauon aiheuttaa ylivoimainen este. Tuotannon kannattamattomuus ei oikeuta tuotantotaukoon.
Jos tila laittaa eläimet pois, niin tila muutetaan kasvinviljelytilaksi. Eläinten poiston ajankohta vaikuttaa siihen, kumman tilatyypin mukaan tukea ko. tukivuonna maksetaan. Kasvinviljelytilaksi muuttunut tila ei voi palata kotieläintilaksi sitoumuskauden aikana.
Jos tila on LFA:n kansallisessa lisäosassa kotieläintilana ehdon 0,4 eläinyksikköä/LFA:ssa tukikelpoinen hehtaari perusteella, tuotantotauot voivat olla pidempiä, kunhan eläintiheysvaatimus täyttyy vuositasolla eläinlajikohtaisen laskentasäännön mukaan laskettuna ja kunkin vuoden tukihaun viimeisenä hakupäivänä tilalla on kansalliseen kotieläintukeen oikeuttavia eläimiä.
Eli siis 30.4 pitäisi olla eläinyksiköitä 0,4/ha vähintään ja muuten sen verran että tuo 0,4 täyttyy myös vuoden aikana keskimäärin.
Eli samat eläimet voivat tehdä useammankin tilan kotieläintilaksi kunhan vaan eläimet tasataan tilojen kesken 30.4 :-[ Joku enakkopäätös teekeskukselta tuohon pitää hakea ennen kun uskaltaa moiseen kikkailuun ruveta.
Tätä pitää kehitellä. Jos on 100ha tila niin 40 emoa on 0,4ey/ha. Jos pitää eläimiä vain puoli vuotta niin niitä pitää olla 80 sen puolen vuoden ajan. 4kk vuodessa jos olisi eläimiä niin se olisi aika sopiva aika ja lopuksi vuotta voisi eläimet antaa vuokralle. Noinkohan sitä voisi viettää 2kk Thaimaassa ja jäisi vielä työntekoonkin muutama kuukausi.
-
kukas kuunteli rarios juttua kolmesta emotilasti tekee peltotyöt kolmestaan emojen hoito vuoroviikoin voiko tota enää työnteoksi kutsua ;D ;D
-
kukas kuunteli rarios juttua kolmesta emotilasti tekee peltotyöt kolmestaan emojen hoito vuoroviikoin voiko tota enää työnteoksi kutsua ;D ;D
Joo, minä tiedän kyseisen tilan, järkijätkiä jokainen.
Tekevät työt yhdessä, hoitavat karjan vuoroviikoin, myyvät lihan suoraan tilamyymälästä jne...
Jokaisella on kumminkin vapaa-aikaakin riittävästi ????
-
Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?
ota exel talvisyömmellä ja laske, ei tartte tunnelmilla elellä :P
toisinaan totuus sattuu, toisinaan alkaa valitus että kylläpä yksityistalous syö rahaa ;) :P
... ei siis pelkoa että mulla :-\
-
kukas kuunteli rarios juttua kolmesta emotilasti tekee peltotyöt kolmestaan emojen hoito vuoroviikoin voiko tota enää työnteoksi kutsua ;D ;D
minkä verran päälukua?
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
:D ::) ??? oot tainu tosiaan vain vähän laskeskella ;D :D
-
Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?
huuto loppuu ku tarpeheksi kurkutetahan :) :) ei näytä hyvältä,mitä pitääs teherä?? 30 eur ternivasikan hinnas teköö 40 lehmän tilalla 600 euroa vuodes ja vastaavasti 300 paikan loppukasvattamos 7200 euroa???? tuet on niin tapis ku olla ja voi-vasikan hinta ja lihan hinta............ teurastamo taitaa ottaa 30 euroa välistä ennenkö terni on loppukasvatukses--taas 7200 eur... "verkostoituminen"????? teurastamoa tarvittais vain siinä vaiheessa ku sonni tulee myyntiin ja joka kuorman sais kilpailuttaa :D :D kauniita ajatuksia
niin no turkka tässä tiivisti aikaa näppärsti tämän suuruuden ekonomian... kun yksiköitä on paljon on varsinkin laskelmissa helppo tehdä tuotannosta kanattavaa, mutta vastaavasti pienikin muutos kuluissa tai väärä invesointi voi rapauttaa tilan maksuvalmiuden, vakavaraisuuden tai jopakannattavuuden täysin...
-
Kyl isot rodut kasvaa kotoisilla rehuilla kunhan valkuais kasveja on joukos tai sit joutuu ostaan sen valkuais täydenyksen.
Se et jos on myyntiin tuleva kilomäärä sama ei takaa et tilion sama eli isot luokittuu ihan erilailla ja on mahdollisuus kasvattaa reilusti isommiksi.
-
Kyl isot rodut kasvaa kotoisilla rehuilla kunhan valkuais kasveja on joukos tai sit joutuu ostaan sen valkuais täydenyksen.
Se et jos on myyntiin tuleva kilomäärä sama ei takaa et tilion sama eli isot luokittuu ihan erilailla ja on mahdollisuus kasvattaa reilusti isommiksi.
Kyl ne isojen rotujen emot syö ihan eri kilomäärä ja poikivatkiin ihan erilailla. Niitä joutuu myös kasvattammaan reilusti isommiks ennen kuin poikisivat
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
Tätä olen parikin vuotta toitottanut. Kun vasikoita on rajallisesti saatavilla, niiden hinnat nousivat ja tätä on yritetty kattaa kasvattamalla teuraat suuremmiksi. Sanokaapa mitkä ovat päivän hinnat teinivasikalle ja 240-270 kg teuraalle ja vaikkapa sille 350 kiloisellekin.
Ilman tukia optimi teuraspaino olisi lähellä nollaa.
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään :o Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena :o :o ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan >:( ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään :o Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena :o :o ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan >:( ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
-
Muistan hyvin bse:n ajoilta kun vasikoita oli runsaasti saatavilla ja jokin teurastuspalkkio oli 210 kg:n eläimillä. Kiertoaika oli 11kk ja optimi tp oli 220kg, eläimäärää pysty keralla vähentämään noin 30%, silloin ymmärsin nahanalle sitoutuneen pääoman määrän ja kiertonopeuden merkityksen.
Pohjoinen tuki mahdollistaa tuon 20kk:n kasvatuksen ja se mahdollistaa myöskin sen että, heikompia eläimiä kannattaa pitää hengissä kauemmin.
Ja se myöskin mahdollistaa ettei, kotimmainen pohjoinen teurastamokenttä saa raaka-ainetta alehintaan, eikä joudu kilpailemeen avoimilla markkinoilla, kuten esim, Venäjällä 8)
-
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
Tätä olen parikin vuotta toitottanut. Kun vasikoita on rajallisesti saatavilla, niiden hinnat nousivat ja tätä on yritetty kattaa kasvattamalla teuraat suuremmiksi. Sanokaapa mitkä ovat päivän hinnat teinivasikalle ja 240-270 kg teuraalle ja vaikkapa sille 350 kiloisellekin.
Ilman tukia optimi teuraspaino olisi lähellä nollaa.
6kk Hf teinipoika, 340 kg -> noin 880€ :o
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
Tätä olen parikin vuotta toitottanut. Kun vasikoita on rajallisesti saatavilla, niiden hinnat nousivat ja tätä on yritetty kattaa kasvattamalla teuraat suuremmiksi. Sanokaapa mitkä ovat päivän hinnat teinivasikalle ja 240-270 kg teuraalle ja vaikkapa sille 350 kiloisellekin.
Ilman tukia optimi teuraspaino olisi lähellä nollaa.
6kk Hf teinipoika, 340 kg -> noin 880€ :o
Herefordilla pääsee yhtä koviin painoihin ku limpparilla. ::)
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
Tätä olen parikin vuotta toitottanut. Kun vasikoita on rajallisesti saatavilla, niiden hinnat nousivat ja tätä on yritetty kattaa kasvattamalla teuraat suuremmiksi. Sanokaapa mitkä ovat päivän hinnat teinivasikalle ja 240-270 kg teuraalle ja vaikkapa sille 350 kiloisellekin.
Ilman tukia optimi teuraspaino olisi lähellä nollaa.
6kk Hf teinipoika, 340 kg -> noin 880€ :o
Herefordilla pääsee yhtä koviin painoihin ku limpparilla. ::)
Hyvillä pääsee ylikin 8)
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään :o Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena :o :o ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan >:( ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...
Samoin kasvaa karsinatilan tarve, mahdollisen kuivikkeen menekki, mätettävä lantamäärä ja kierto hidastuu. Jos ajatellaan pidettävän 160 elopainosta 220 teuraspainoon tai 370:een kasvatettavaa eläintä, keskiarvoeläin on ensimmäisessä tapauksessa 300 kg ja jälkimmäisessä 450 kg painoinen (teuras%=50). Mielestäni karsinatilaa tulee olla suhteessa elokiloihin. Kasvatusajat ovet 0,6 kg/d nettokasvulla 233,3d ja 483,3d. Eli saman kokoisesta kasvattamosta tulee vuodessa (483,3*1,5)/(233,3*1)= 3,1 kertainen pääluku teuraaksi.
-
Joitain huomioita tähän ketjuun;
-Ilmeisesti etelässä loppukasvatus ei enää kannata, kun vasikat useimmiten lähtevät pohjoista kohti.
-Sen HF-vasikan saa varmasti samoihin painoihin kun limpparinkin, mutta vitosrasvalla limun kakkosta vastaan.
-Eläimiä ei tartte olla kotieläinstatukseen yli 25 hehtaarin tiloilla ku se 0,2 yksikköä per ha(kuitenkin vähintään 10)...
-Paras tapa kikkailla kotieläistatus on perustaa yhteisnavetta ja mieluiten jonkun c-aluelaisen kanssa..
-Noi hiehoja kesällä tai elukoita vaan 30.4 kannattaa heti unohtaa hankalina, kalliina ja epävarmoina tapoina..
-Kyllä ne 30 abaa syö enempi ku 20 ch-emoa..
-Isot rodut emoina on yleisesti parhaita tiloille, jotka kasvattaa teuraat itse ja pienet rodut parempia vasikanmyyjille ::)
-
Joitain huomioita tähän ketjuun;
-Ilmeisesti etelässä loppukasvatus ei enää kannata, kun vasikat useimmiten lähtevät pohjoista kohti.
-Sen HF-vasikan saa varmasti samoihin painoihin kun limpparinkin, mutta vitosrasvalla limun kakkosta vastaan.
-Eläimiä ei tartte olla kotieläinstatukseen yli 25 hehtaarin tiloilla ku se 0,2 yksikköä per ha(kuitenkin vähintään 10)...
-Paras tapa kikkailla kotieläistatus on perustaa yhteisnavetta ja mieluiten jonkun c-aluelaisen kanssa..
-Noi hiehoja kesällä tai elukoita vaan 30.4 kannattaa heti unohtaa hankalina, kalliina ja epävarmoina tapoina..
-Kyllä ne 30 abaa syö enempi ku 20 ch-emoa..
-Isot rodut emoina on yleisesti parhaita tiloille, jotka kasvattaa teuraat itse ja pienet rodut parempia vasikanmyyjille ::)
Hyviä ja asiallisia huomioita.
Ympäristötuen kotieläintilalla kai pitää joka tapauksessa täyttyä 0,4ey/ha.
Silloin kun ei ole eläimiä niin niistä ei ole vaivaakaan. Yhteisnavetassakin niitä pitää jonkun hoitaa joka tapauksessa.
Onkohan tuosta eläinten syöntimäärästä oikein tietoa, ainakin isot eläimet vaatii kai parempaa ruokaa. Joka tapauksessa isommat eläimet vaatii enemmän tilaa, kuiviketta ja paskanajoa joten luulen kyllä ruokaakin menevän enemmän.
Tietenkin iso emo kasvattaa varmaan vasikkaansa tehokkaammin kun pieni mutta kyllä aa on ensiluokkaista emoainesta, jos maidontuotosta jää niin muuten huolehtii kyllä hyvin.
Kyllä taitaa olla niin että parhaiten pärjää kun huolehtii: -Tukien optimoinnista, -kustannusten minimoinnista, -työajan minimoinnista, -eläinten minimoinnista, -rehun määrän minimoinnista, -konekannan minimoinnista. Itse asiassa kaikki muu paitsi tuet kannattaa minimoida, aika helppo muistaa ;D ;D
-
Joitain huomioita tähän ketjuun;
-Ilmeisesti etelässä loppukasvatus ei enää kannata, kun vasikat useimmiten lähtevät pohjoista kohti.
-Sen HF-vasikan saa varmasti samoihin painoihin kun limpparinkin, mutta vitosrasvalla limun kakkosta vastaan.
-Eläimiä ei tartte olla kotieläinstatukseen yli 25 hehtaarin tiloilla ku se 0,2 yksikköä per ha(kuitenkin vähintään 10)...
-Paras tapa kikkailla kotieläistatus on perustaa yhteisnavetta ja mieluiten jonkun c-aluelaisen kanssa..
-Noi hiehoja kesällä tai elukoita vaan 30.4 kannattaa heti unohtaa hankalina, kalliina ja epävarmoina tapoina..
-Kyllä ne 30 abaa syö enempi ku 20 ch-emoa..
-Isot rodut emoina on yleisesti parhaita tiloille, jotka kasvattaa teuraat itse ja pienet rodut parempia vasikanmyyjille ::)
Se hf emo hoitaa paremmin vasikkansa, eikä ole hoitajallekaan vihainen, kuten limppari.
-
Taas se alko...
pienet rodut kasvattavat vasikkaansa suhteellisesti tehokkaammin, koska ovat tehokkaita laidunnurmen hyödyntäjiä. Eläin syö ensiksi itselleen, sitten vasikalleen ja sen jälkeen seuraavalle vasikalleen. Suurelta, paljon energiaa ylläpitoon vaativalta emolta ei välttämättä jää enää tarpeeksi jälkikasvulle.
Eipä ole tullut pitkiin aikoihin rasvavähennyksiä puhtailta HF eikä AB sonneilta. TP jossain vähän alle 400kg ja keskiluokka n.R. 5 rasva on ammattitaidottumuutta.
-
Miksi Hf:n rasvaluokka olisi 5. Pitää kyllä paikkansa että on se korkeampi kuin vaikka Ch:lla. Ongelmia asiassa on jos on aperuokinta ja nuo pienet rodut (Hf,Ag) ruokitaan väkevällä appeella (vr% yli 50).
Mein Hf-sonnit olivat muinoin luokassa 2, kasvut hyvät, ja vr% max 30. Jäi ihan hyvin katetta. En muista lukuja terkemmin, enkä viitsi kaivella.
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mene suoraan tuohon hömppäheinään, miksi turhaan köyhtyisit lisää vielä emolehmillä ?
Hömppäheinää emoille. ???
-
Kannattavuus on heikkoa mutta sonnipuolella rakennekehitys ei ole edennyt kuten sika ja maitopuolella.
Aika pienikin maitotila työllistää saman mitä 500 elikon sonnila joten sonninpitoon ryhtyisivät kaikki jos satapaikkasesta saisi elannon itselle.
Ja kyllähän ne vasikat on jo valikoitu suosikkitiloille ja rupuvasikat vähemmän suosituille.
Sata paikkasesta saa elannon, investoinnit sen mukaan, tukialueesta ja yrittäjästä tuo riippuu.
kolmella kymmenellä saadaan hieman tukia, mutta viljan hintojen kiroissa elellään.
-
Joitain huomioita tähän ketjuun;
-Ilmeisesti etelässä loppukasvatus ei enää kannata, kun vasikat useimmiten lähtevät pohjoista kohti.
-Sen HF-vasikan saa varmasti samoihin painoihin kun limpparinkin, mutta vitosrasvalla limun kakkosta vastaan.
-Eläimiä ei tartte olla kotieläinstatukseen yli 25 hehtaarin tiloilla ku se 0,2 yksikköä per ha(kuitenkin vähintään 10)...
-Paras tapa kikkailla kotieläistatus on perustaa yhteisnavetta ja mieluiten jonkun c-aluelaisen kanssa..
-Noi hiehoja kesällä tai elukoita vaan 30.4 kannattaa heti unohtaa hankalina, kalliina ja epävarmoina tapoina..
-Kyllä ne 30 abaa syö enempi ku 20 ch-emoa..
-Isot rodut emoina on yleisesti parhaita tiloille, jotka kasvattaa teuraat itse ja pienet rodut parempia vasikanmyyjille ::)
Hyviä ja asiallisia huomioita.
Ympäristötuen kotieläintilalla kai pitää joka tapauksessa täyttyä 0,4ey/ha.
Silloin kun ei ole eläimiä niin niistä ei ole vaivaakaan. Yhteisnavetassakin niitä pitää jonkun hoitaa joka tapauksessa.
Onkohan tuosta eläinten syöntimäärästä oikein tietoa, ainakin isot eläimet vaatii kai parempaa ruokaa. Joka tapauksessa isommat eläimet vaatii enemmän tilaa, kuiviketta ja paskanajoa joten luulen kyllä ruokaakin menevän enemmän.
Tietenkin iso emo kasvattaa varmaan vasikkaansa tehokkaammin kun pieni mutta kyllä aa on ensiluokkaista emoainesta, jos maidontuotosta jää niin muuten huolehtii kyllä hyvin.
Kyllä taitaa olla niin että parhaiten pärjää kun huolehtii: -Tukien optimoinnista, -kustannusten minimoinnista, -työajan minimoinnista, -eläinten minimoinnista, -rehun määrän minimoinnista, -konekannan minimoinnista. Itse asiassa kaikki muu paitsi tuet kannattaa minimoida, aika helppo muistaa ;D ;D
Tilantarve olikin tärkeä huomio.
Myös rasvasakon pienentäminen on teurastamoilta ovela veto, rasvan tuottaminen vie enemmän energiaa kuin lihaksen (rasva sisältää energiaa jotain 9000kcl/kg).
Jos eläimet alkavat iän karttuessa rasvottuman niin niiden kasvu on jo hiipumassa.
8)
-
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi ??? ::) ???
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään :o Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena :o :o ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan >:( ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
juu salasanan takana ovat...
-
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.
Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.
Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
asiaan liittyen meinas panna ihan vihaks kun luin nuita nautaseminaarin materiaaleja netistä. A-talon exelin pyörittäjä oli luennoinut että maitorodulla pitäs pyrkiä yli 350 kg teuraspainoihin ja jonekin 20 kk teurasikään :o Jaa miksikö, notta kun tulee nykyään TUKI päiväkohtaisena :o :o ei kyllä puhunut ollenkaan rehutarpeesta tai rehuyksikön hinnasta yms ollenkaan >:( ainakin pihvillä tuo viimeinen kolmekuukautta on melko valtava tuo säiliksen meno...
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
juu salasanan takana ovat...
HC kasvattajissa on ehkä suhteellisesti eniten näitä suoramyynti ja tilamyymälä pisteitä, kun itse myy lihan suoraan kuluttajalle, niin ruhon teuraspainossa ei kiloilla ole niin paljon merkitystä, hintaa voi pyytää senverran enempi ettei harmita pienempi kasvu.
Lihasta saa karkeasti arvioiden kolminkertaisen hinnan, mutta kuluja tulee sitten teurastuksista, kuljetuksista, myymälästä, pakkauksista ja jonkin verran on hävikkiäkin, työn kuva vähän muuttuu näiden eri toimintojen seurauksena.
Tämmönen puuhastelu sopii joillekkin ja jos on pieni tila, niin eipä siinä kovin suuria karjoja kumminkaan pidetä.
-
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi ??? ::) ???
Se pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on molempia rotuja ja se on myös tehnyt kuluista seurantaa.
-
sellaisella joka loppukasvattaa liharotuisa matiorotuisten seassa niin ab ja hf ovat haittana koska rasvoittuvat.
-
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi ??? ::) ???
Eipä kai juuri mitenkään , toisella näkyy silmät ja toisella ei. Hf ja ab ovat loistavia liharotuja (kokemusta on) . Hf olisikin suomeen hyvä yleisrotu 8)
-
Niin pitäisi saada mut kun olen seurannut suoramyyjiä niin tahtoo hinnat olla ihan samoja kuin muilla roduilla. Jos myypi 12-13€ läpi hinnalla tavaraa kannattas otta laskin kouraan ja tehdä johtopäätös myydä teurastamolle. Ei tarttis talkoilla myydä!!!
-
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi ??? ::) ???
Se pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on molempia rotuja ja se on myös tehnyt kuluista seurantaa.
öö etkös sie kehunut rotujen välisiä kuluja laskeskelleesi ::) ::)
harvassa kuitenkin tilat joilla hc:n lisäksi muita rotuja jolloin voisi verrata....
-
Niin pitäisi saada mut kun olen seurannut suoramyyjiä niin tahtoo hinnat olla ihan samoja kuin muilla roduilla. Jos myypi 12-13€ läpi hinnalla tavaraa kannattas otta laskin kouraan ja tehdä johtopäätös myydä teurastamolle. Ei tarttis talkoilla myydä!!!
niin eikös se tuo hinta ole suurinpiirtein sama kuin mitä jos teurastamolta saa abauttia 3 e/kg :-\
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
Rehuhyötysuhdetta huonontaa edelleen se, että isot sonnit ruokitaan vielä jopa 25% yli normien... Esim: Normi ja katelaskelmaesimerkit" olettavat että iso sonni syö 9 ry/vrk.. tai 10.. Yleisesti noita kuitenkin ruokitaan jopa 12-13 ry:n tasoilla ::)
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
Rehuhyötysuhdetta huonontaa edelleen se, että isot sonnit ruokitaan vielä jopa 25% yli normien... Esim: Normi ja katelaskelmaesimerkit" olettavat että iso sonni syö 9 ry/vrk.. tai 10.. Yleisesti noita kuitenkin ruokitaan jopa 12-13 ry:n tasoilla ::)
mstä sitten johtuu että ruokintasuunntelman mukaisia määriä joutuu käytännössä nostaan 20% koska syönti on kovempaa?
-
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi ??? ::) ???
Se pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on molempia rotuja ja se on myös tehnyt kuluista seurantaa.
öö etkös sie kehunut rotujen välisiä kuluja laskeskelleesi ::) ::)
harvassa kuitenkin tilat joilla hc:n lisäksi muita rotuja jolloin voisi verrata....
Tämä vertailu ei ole ihan yksinkertainen, kaikki tietämäni hc:n kasvattajat, kasvattavat eläimen alusta loppuun ja teurastavat sen sitten, osa myy vielä lihankin itse kuluttajalle, tämmöinen toiminta on muiden rotujen parissa harvinaista, muilla on emoja yleensä enempi ja vasikat menee välitykseen, joten koko strategia on mietitty ihan eri lailla.
Britanniassa, eli rodun alkuperämaassa, hc:tä käytetään paljon emolehmänä ja sonni on jostakin toisesta rodusta, vasikat menee välitykseen kuten täälläkin, en tiedä toimisiko konsepti täällä, mutta kai ne sen laskeneet on että kannattaa noin paremmin.
Tarkoitin tolla laskennalla sitä, että kun koko homma lopulta kulminoituu tohon pinta-alaan, joka on hallinnassa, se määrittelee eläinmäärän joka voi olla tilalla, aika harva pystyy pitämään emoja ostorehujen varassa, niin isoja emoja voi pitää vähempi kuin pieniä, jolloin tuotettava lihamäärä kiloina ei eroa niin paljon, kuin eläinten koosta voisi nopeasti päätellä, eläintuet tulee vielä eläinluvun mukaan, joten nämä tekijät kompensoivat toisiaan ja mielestäni rodun merkitystä tavallaan liioitellaan lihantuotannossa, sen minkä jossakin asiassa voittaa, jossakin toisessa menettää.
-
Vuonna 2009 meni kuiva-ainetta sonnille 5-19kk ikäisenä noin 9kg/d
väkevyys oli 1 paikkeilla.
Mullin kasvatukseen menee enemmän rehua mitä yleisesti luullaan.
Arviosin karkeasti että, 0,5-19kk ikävälillä sonni syö noin 5400kg/ka.
Ajatuksissa on vielä tehdä loppukasvatukseen yksi eläinkatos lisää, missä olisi vain yksi ryhmä kerrallaan. Eläimet punnittaisiin mennentullen ja rehut saa selville apevaunun vaan avulla, sitten tietäsi varmasti miten rehua kuluu ja kasvua tulee.
Teurastamon akitaattorit sivuuttavat nämä rehuhyötysuhteet vaikenemalla, joskus olen asian ottanut puheeksi niin kaverit ovat lähteneet toisaalle. 8)
-
Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?
Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
voisko mullle joku avata miten hc ja hf kulut eroavat toisistaan muuten kuin kuin että hf:n elopaino on jotain 100-200 kg isompi ??? ::) ???
Se pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on molempia rotuja ja se on myös tehnyt kuluista seurantaa.
öö etkös sie kehunut rotujen välisiä kuluja laskeskelleesi ::) ::)
harvassa kuitenkin tilat joilla hc:n lisäksi muita rotuja jolloin voisi verrata....
Tämä vertailu ei ole ihan yksinkertainen, kaikki tietämäni hc:n kasvattajat, kasvattavat eläimen alusta loppuun ja teurastavat sen sitten, osa myy vielä lihankin itse kuluttajalle, tämmöinen toiminta on muiden rotujen parissa harvinaista, muilla on emoja yleensä enempi ja vasikat menee välitykseen, joten koko strategia on mietitty ihan eri lailla.
Britanniassa, eli rodun alkuperämaassa, hc:tä käytetään paljon emolehmänä ja sonni on jostakin toisesta rodusta, vasikat menee välitykseen kuten täälläkin, en tiedä toimisiko konsepti täällä, mutta kai ne sen laskeneet on että kannattaa noin paremmin.
Tarkoitin tolla laskennalla sitä, että kun koko homma lopulta kulminoituu tohon pinta-alaan, joka on hallinnassa, se määrittelee eläinmäärän joka voi olla tilalla, aika harva pystyy pitämään emoja ostorehujen varassa, niin isoja emoja voi pitää vähempi kuin pieniä, jolloin tuotettava lihamäärä kiloina ei eroa niin paljon, kuin eläinten koosta voisi nopeasti päätellä, eläintuet tulee vielä eläinluvun mukaan, joten nämä tekijät kompensoivat toisiaan ja mielestäni rodun merkitystä tavallaan liioitellaan lihantuotannossa, sen minkä jossakin asiassa voittaa, jossakin toisessa menettää.
eli ymmärsinkö oikein hc ei siis olekaan oikeastaan eläimenä sen kummoisempi kuin muutkaan, vaan pointti on siinä että elukalle on saatu sellainen maine että siitä ollaan valmiita maksamaan. mutta itse jaksan edelleen hieman epäillä onko lisärvo niin suuri että se kompensoi hitaamman kasvun ja antaa palkan tuolle teurastukselle ja markkinoinnille...
-
Vuonna 2009 meni kuiva-ainetta sonnille 5-19kk ikäisenä noin 9kg/d
väkevyys oli 1 paikkeilla.
Mullin kasvatukseen menee enemmän rehua mitä yleisesti luullaan.
Arviosin karkeasti että, 0,5-19kk ikävälillä sonni syö noin 5400kg/ka.
Ajatuksissa on vielä tehdä loppukasvatukseen yksi eläinkatos lisää, missä olisi vain yksi ryhmä kerrallaan. Eläimet punnittaisiin mennentullen ja rehut saa selville apevaunun vaan avulla, sitten tietäsi varmasti miten rehua kuluu ja kasvua tulee.
Teurastamon akitaattorit sivuuttavat nämä rehuhyötysuhteet vaikenemalla, joskus olen asian ottanut puheeksi niin kaverit ovat lähteneet toisaalle. 8)
Niin tai eivät ymmärrä asasta hölkäsen pöläystä ;D :D ;)
-
Teurastamon akitaattorit sivuuttavat nämä rehuhyötysuhteet vaikenemalla, joskus olen asian ottanut puheeksi niin kaverit ovat lähteneet toisaalle. 8)
Neuvonnassa on sama ongelma maitopuolella. Syönnistä huolehditaan, mutta hyötysuhdetta laskee aniharva. Tai ei ole ymmärtävinään mistä on kyse :-\
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???
olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? ??? ::)
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???
olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? ??? ::)
Hmm... vastaus on valmiina: Angus tai Hereford...
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
Rehuhyötysuhdetta huonontaa edelleen se, että isot sonnit ruokitaan vielä jopa 25% yli normien... Esim: Normi ja katelaskelmaesimerkit" olettavat että iso sonni syö 9 ry/vrk.. tai 10.. Yleisesti noita kuitenkin ruokitaan jopa 12-13 ry:n tasoilla ::)
mstä sitten johtuu että ruokintasuunntelman mukaisia määriä joutuu käytännössä nostaan 20% koska syönti on kovempaa?
Eli sinä olet huomannut saman ::) Tämä juttu tulee aina esille. Sonnien hyötysuhde on vielä vähn huonompi kuin mitä esimerkkilaskelmissa lasketaan. Ala on siis vielä kovemmassa kriisissä kuin mitä yleisesti oletetaan.
Lypsylehmillä hyötysuhdetta parannetaan väkirehumäärän optimoinnilla ja heikosti sulavia aineita lisämällä. Eli: esim oljella.
-
olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? ??? ::)
Olisi. Sama koskee myös maidontuotantoa. Karkearehun vaikutusta hyötysuhteeseen pitäisi myös tutkia niin lihan kuin maidon tuotannossakin. Ay, jersey ja suomenkarja lienevät parhaita karkearehun hyödyntäjiä maitopuolella, lihoissa olisi ehkä hc noiden joharan mainitsemien lisäksi....
-
eli ymmärsinkö oikein hc ei siis olekaan oikeastaan eläimenä sen kummoisempi kuin muutkaan, vaan pointti on siinä että elukalle on saatu sellainen maine että siitä ollaan valmiita maksamaan. mutta itse jaksan edelleen hieman epäillä onko lisärvo niin suuri että se kompensoi hitaamman kasvun ja antaa palkan tuolle teurastukselle ja markkinoinnille...
Hc:n hyötysuhde ei ole yhtään parempi kuin muillakaan roduilla. Itse asiassa: Se on huonompi. Hc-käyttää elatukseensa vähemmän energiaa painokiloa kohti kuin isommat rodut, mutta kasvuun energiaa kuluu hitusen enemmän. Mutta asiaa on vaikea selvittää, Hc:t nääs ruokitaan pelkällä karkearehulla joten kaikkea kasvupotentiaalia ei yleensä saada näkyviin.
Ja JOO JOO... lihan maku muuttuu jos on väkirehua... ::)
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???
olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? ??? ::)
Ennakoin jo, herefordeihin siirtymässä. :D
-
eli ymmärsinkö oikein hc ei siis olekaan oikeastaan eläimenä sen kummoisempi kuin muutkaan, vaan pointti on siinä että elukalle on saatu sellainen maine että siitä ollaan valmiita maksamaan. mutta itse jaksan edelleen hieman epäillä onko lisärvo niin suuri että se kompensoi hitaamman kasvun ja antaa palkan tuolle teurastukselle ja markkinoinnille...
Hc:n hyötysuhde ei ole yhtään parempi kuin muillakaan roduilla. Itse asiassa: Se on huonompi. Hc-käyttää elatukseensa vähemmän energiaa painokiloa kohti kuin isommat rodut, mutta kasvuun energiaa kuluu hitusen enemmän. Mutta asiaa on vaikea selvittää, Hc:t nääs ruokitaan pelkällä karkearehulla joten kaikkea kasvupotentiaalia ei yleensä saada näkyviin.
Ja JOO JOO... lihan maku muuttuu jos on väkirehua... ::)
Kuten edellä totesin, mielestäni rodulla ei ole kovin paljoa vaikutusta lopputulokseen ...
Sen minkä jossakin voittaa, jossakin toisessa asiassa sen sitten menettää.
-
Vuonna 2009 meni kuiva-ainetta sonnille 5-19kk ikäisenä noin 9kg/d
väkevyys oli 1 paikkeilla.
Mullin kasvatukseen menee enemmän rehua mitä yleisesti luullaan.
Arviosin karkeasti että, 0,5-19kk ikävälillä sonni syö noin 5400kg/ka.
Ajatuksissa on vielä tehdä loppukasvatukseen yksi eläinkatos lisää, missä olisi vain yksi ryhmä kerrallaan. Eläimet punnittaisiin mennentullen ja rehut saa selville apevaunun vaan avulla, sitten tietäsi varmasti miten rehua kuluu ja kasvua tulee.
Teurastamon akitaattorit sivuuttavat nämä rehuhyötysuhteet vaikenemalla, joskus olen asian ottanut puheeksi niin kaverit ovat lähteneet toisaalle. 8)
Olet oikealla asialla. Kipoonduuintögydvöök!
(http://www.symbols.com/pics/big/53/5379.gif)
-
Korsirehu on halpaa ja hinta ei heittele kuten viljassa, siksi angus ;)
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???
olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? ??? ::)
Naudanlihan tuotanto tulee vähenemään, emo hommat hiipuvat ilman massiivisia tukitoimia, lihasonneja kasvatellaan toisin teuraspainot ovat jossain 200-270 kg välillä. Jos rehun ja energian hinta nousee niin naudanlihapuoli kärsii ensimmäisenä.
Usein ajatellaan karkearehusta niin , ettei sille ole vaihtoehtokustannusta , joten karkearehusta ei kannata välittää, mutta onhan sille.
Naudanliha tuotanto oli vielä ihan terveellä pohjalla, ennen kuin aloitettiin navetoiden investointi tuet. Hulluinta oli investointituki emolehmille. 8)
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???
olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? ??? ::)
Naudanlihan tuotanto tulee vähenemään, emo hommat hiipuvat ilman massiivisia tukitoimia, lihasonneja kasvatellaan toisin teuraspainot ovat jossain 200-270 kg välillä. Jos rehun ja energian hinta nousee niin naudanlihapuoli kärsii ensimmäisenä.
Usein ajatellaan karkearehusta niin , ettei sille ole vaihtoehtokustannusta , joten karkearehusta ei kannata välittää, mutta onhan sille.
Naudanliha tuotanto oli vielä ihan terveellä pohjalla, ennen kuin aloitettiin navetoiden investointi tuet. Hulluinta oli investointituki emolehmille. 8)
Tasan näin. Ja tämä kaveri on vielä optimisti. ;)
Suomi on aivan kohtuullista viljantuotantoaluetta, ei parhaiden joukossa mutta ei huonoinkaan, koska täällä sataa keskimäärin riittävästi. Jos EU:ssa tulee rahasta pula: naudanlihantuottaja (nlt) kärsii, jos omalla alueella on vahvoja muun tuotantosuunnan tiloja: nlt kärsii, jos viljanhinta nousee: nlt kärsii, jos ympäristöasiat ohjaavat päätöksentekoa: nlt kärsii, jos kuivuus vyöryttää eurooppaa: nlt kärsii, jos fossiilisen energian hinta nousee: salppiataria syytävä nlt kärsii, jos kuluttajien ostovoima laskee: nlt kärsii. Voihan kärsä.
-
20 vuodes kerkiää seuraavan sukupolven jalostamaan muihin hommiin... olisko kuitenki parempi että naudasta vaikka 50% olis tuontia ja teuraspainoja ohjattais järkevämpään suuntaan... vai onko se tuonti sitte pian 100%??
-
On teillä visiot, uskottako itekään noihin. ???
-
tarkistin:64 euroa on teurastamon välityspalkkio nykyään:ternillä 42 eur ja vklla 22 eur >:( >:(
-
On teillä visiot, uskottako itekään noihin. ???
geenimanipuloidaan broileri maistumaan naudalle ??? ;D
-
Mutta entäs tämän ketjun aihe? Mielestäni tuota loppuvaiheen huonoa rehu(ja muutakin)hyötysuhdetta voisi pohtia ongelmana joka koskee kaikkia rotuja tilanteessa jossa vasikka on arvokas, liha halpaa, tukia saa ja rehun hintaan liittyy epävarmuutta.
mites on jos skenaario jossa epäillään 20 vuoden kuluttua olevan viljapula kun populaa oon liikaa mites suomalaisen naudanlihan (tai jopa maidon) tuotannon sitten käy???
olisiko tuotantoa ja eläimiä nopeasti ryhdyttävä jalostamaan karkearehunkäyttäjiksi?? ??? ::)
Naudanlihan tuotanto tulee vähenemään, emo hommat hiipuvat ilman massiivisia tukitoimia, lihasonneja kasvatellaan toisin teuraspainot ovat jossain 200-270 kg välillä. Jos rehun ja energian hinta nousee niin naudanlihapuoli kärsii ensimmäisenä.
Usein ajatellaan karkearehusta niin , ettei sille ole vaihtoehtokustannusta , joten karkearehusta ei kannata välittää, mutta onhan sille.
Naudanliha tuotanto oli vielä ihan terveellä pohjalla, ennen kuin aloitettiin navetoiden investointi tuet. Hulluinta oli investointituki emolehmille. 8)
Tasan näin. Ja tämä kaveri on vielä optimisti. ;)
Suomi on aivan kohtuullista viljantuotantoaluetta, ei parhaiden joukossa mutta ei huonoinkaan, koska täällä sataa keskimäärin riittävästi. Jos EU:ssa tulee rahasta pula: naudanlihantuottaja (nlt) kärsii, jos omalla alueella on vahvoja muun tuotantosuunnan tiloja: nlt kärsii, jos viljanhinta nousee: nlt kärsii, jos ympäristöasiat ohjaavat päätöksentekoa: nlt kärsii, jos kuivuus vyöryttää eurooppaa: nlt kärsii, jos fossiilisen energian hinta nousee: salppiataria syytävä nlt kärsii, jos kuluttajien ostovoima laskee: nlt kärsii. Voihan kärsä.
no en kyllä näkis asioita nuin negatiivisesti. uskon kyllä naudan pärjäävän maailmassa kuitenkin elintasostaan kiinnipitävää väistöä luulis olevan. mutta nykyinen kerskaileva tuotantomalli saataapi kadota. tehokas nurmituotantoon perustuva tuotanto kuitenkin todennäköinen jos viljanhinta seilaa maailman pörsseissä markkinatilanteen mukana. Naudalla kuitenkin uskoisin olevan parhaat mahdollisuudet "pärjätä" omillaan ostopanosten käyttö on kuitenkin kohtalaisen hyvin hallinnassa.... ::)
-
pärjätä"
e-amerikas nautasektori pakenee kuten intiaanit aikoinaan soijantuottajien alta joten se siit nurmituotannosta :'(
-
pärjätä"
e-amerikas nautasektori pakenee kuten intiaanit aikoinaan soijantuottajien alta joten se siit nurmituotannosta :'(
no lähinnä sitä juuri epäilen että siirtyisinkö e-amerikassa tuotanto peltokasveihin, jolloin maailman nautatuotantolaskisi. Tämä on siis villi veikkaus ???
-
jotenki nuon!! mutta mitä vois tehdä tämän hetkiselle huonolle kannattavuudelle??? seuraavan 5 vuoden aikana
-
No täällähän on positiivinen meininki...
Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia... tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä. :D
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.
-
No täällähän on positiivinen meininki...
Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia... tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä. :D
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.
onko se justiin näin!!?? naudanlihan kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan??? :) :)
-
Tuloista tukia 60% ja lopu lihan myynnistä.
Ei se niin justiisa ole... ;D
-
[/quote]onko se justiin näin!!?? naudanlihan kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan??? :) :)
[/quote]
*** Jotakuinkin noin, itse naudanlihantuotanto on lähes kaikissa tapauksissa kannattamatonta. Riittävällä peltopinta-alalla on kuitenkin mahdollista optimoida rehukustannukset. Tärkeitä ei ole maksimituotanto, vaan optimituotanto.
Naudanliha on kuitenkin vielä kohtuullisen hyvä tapa muuttaa peltojen tuotteet markkinakelpoiseksi, tuotteiden arvo ei vielä merkittävästi putoa. ;)
-
pärjätä"
e-amerikas nautasektori pakenee kuten intiaanit aikoinaan soijantuottajien alta joten se siit nurmituotannosta :'(
Onko jotain nasevaa linkkiä aiheeseen, ameriikankielisetkin kelpaa hyvin?
-
Tuloista tukia 60% ja lopu lihan myynnistä.
Ei se niin justiisa ole... >:(
Millä tukialueella? Mulla on tukien osuus 46% liikevaihdosta, johon ei oo laskettu harrastusurakointia, lypsyrotuisia, VK=>teuraaksi ja huonosti kasvaneita.. Eläimiä on 1,6 ey/ha. C2. Ei tällä ole rikastumaan päässyt.. :(
-
No täällähän on positiivinen meininki...
Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia... tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä. :D
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.
onko se justiin näin!!?? naudanlihan kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan??? :) :)
oisko se nuin jos rakennuksenkustannus ei ole ollut hallussa. myös konekustannuksen merkitys rehuyksikön/megajoulen hintaan on monelta unohtunut... Lihassa molemmat kuitenkin teoriassa mahdollista pitää kohtalaisen hyvin hallinnassa koska määrät suurempia... :-\
eläinpääoman saaminen itselle on myös mielestäni järkevää... ::)
-
Millä tukialueella? Mulla on tukien osuus 46% liikevaihdosta, johon ei oo laskettu harrastusurakointia, lypsyrotuisia, VK=>teuraaksi ja huonosti kasvaneita.. Eläimiä on 1,6 ey/ha. C2. Ei tällä ole rikastumaan päässyt.. :(
[/quote]
Noi luvut heitin lonkalta. Papereista kattelin niin oikeet luvut taitaa olla, että tuet päälle 50% ja loput lihan myynnistä.
Elukoita 1,2ey/ha ja C1
-
pärjätä"
e-amerikas nautasektori pakenee kuten intiaanit aikoinaan soijantuottajien alta joten se siit nurmituotannosta :'(
Onko jotain nasevaa linkkiä aiheeseen, ameriikankielisetkin kelpaa hyvin?
ajankohtaises kakkoses tms tuli yleltä pari vuot sitten ehkä.
-
No täällähän on positiivinen meininki...
Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia... tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä. :D
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.
onko se justiin näin!!?? naudanlihan kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan??? :) :)
Näin se varmaan on, mutta itse ajattelisin asian näin, että nurmi on aika varma ja kilpailukykyinen tuote myös Suomessa, verrataan vaikka muuhun eurooppan, varmasti paremmin kilpailukykyinen kuin vilja, nauta hyödyntää kumminkin nurmea ja siinä mielessä on aina jollakin lailla järkevä kasvatettava.
Mielestäni on järjetöntä kasvattaa nurmea sellaisilla alueilla euroopassa, joissa saa hyvän tuloksen muillakin kasveilla, jotka voi syöttää ihmisille tai paremmin lihaa kasvaville eläimille, kuten siat ja broilerit.
-
Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?
Ketjun aloittajan kanssa olen täysin samaa mieltä. Systeemi on sama, vasikat välikasvatettuna, maitorotuisia ja teuraspaino aina viime vuoteen n.350kg. Teuraaksi lähteviä sonnia on n. 300/vuosi. Vuosi sitten pyörittelin vähän exeliä ja totesin että tämä homma ei enää toimi. Ei tosiaankaan jää viivan alle. Peltoa on sen verran että ei mullit ihan kaikkea syö, niin on tullut kokeiltua kaikenlaista viljelyä viime vuosina. Totesin että tuossa mullin kasvatuksessa pääsee kirkkaasti huonoimmille tuntipalkoille. Jopa rehuviljan viljely hakkaa mullin.
Siinä exeliä pyöritellessäni totesin yhden perusasian; kun lihan tuottaminen ei kerran kannata niin onko viisaampi vaihtaa asennetta. Eli tavoitteena kotieläinstatuksen pitäminen, kustannusten minimoiminen ja tuloksen maximoiminen. Tähän suuntaan olen viimeisen vuoden aikana tuotantoani siirtänyt. Vasikka on pirun kallis, siitä pyritään saamaan enemmän lihakiloja, nyt teuraspaino yli 400kg. Päiväkasvuja on pudotettu rasvoittumisen välttämiseksi, samalla käytetään halvempia rehuja. Esim säilörehu tehdään entisen kolmen kerran sijaan vain kaksi kertaa, yllättävän suuri kustannussäästö.
Vuoden tilinpäätöksestä pystyy antamaan jotakin arviota homman toimivuudesta, mutta totuus valkenee vasta vuoden päästä. Väliaikatietona voin kertoa että pankkitilin tilanne on nyt huomattavasti parempi kun vuosi sitten.
Jos lihan tilityshinta ei nopeasti korjaannu niin lihan tuottamisesta tulee nautatiloille kustannuksia aiheuttava rasite. Silloin siirrytään näennäistuottamiseen. Itse olen aina vastustanut tätä ajatusta, mutta kyllä tässä kohtaa euro on niin vahva konsultti että minäkin siirryn näköjään pikku hiljaa lihan näennäistuottajaksi. Toivottavasti teurastamot heräävät ennen kun on liian myöhäistä. Uskon että koko vuoden kestänyt teurasruuhka on yksi merkki siitä että nautakasvattamoissa tehdään ratkaisuja heikon kannattavuuden pohjalta. Eläinmäärä alas ja tuet ylös!
-
Siinä exeliä pyöritellessäni totesin yhden perusasian; kun lihan tuottaminen ei kerran kannata niin onko viisaampi vaihtaa asennetta. Eli tavoitteena kotieläinstatuksen pitäminen, kustannusten minimoiminen ja tuloksen maximoiminen. Tähän suuntaan olen viimeisen vuoden aikana tuotantoani siirtänyt. Vasikka on pirun kallis, siitä pyritään saamaan enemmän lihakiloja, nyt teuraspaino yli 400kg. Päiväkasvuja on pudotettu rasvoittumisen välttämiseksi, samalla käytetään halvempia rehuja. Esim säilörehu tehdään entisen kolmen kerran sijaan vain kaksi kertaa, yllättävän suuri kustannussäästö.
Vuoden tilinpäätöksestä pystyy antamaan jotakin arviota homman toimivuudesta, mutta totuus valkenee vasta vuoden päästä.
*** Liki kymmenen vuotta sitten havaittu jo sama asia. Teurastamojen mielestä olen vain lihan kasvattelija. Kriisivuonna 2008 tein kuitenkin vuosituhannen parhaan tuloksen.
Mä olen jo sen verran vanha heppu, että mun egoani ei yhtään horjuta vaikka mulla ei olekaan kuin parisataa mullia (muilla 500). Mutta rahalle olen kylläkin perso... ;D
-
Niin, ei se ole näennäistuotantoa, jos tuotetaan minipanoksin, eikä haeta maksimituotantoa ostopanoksin, se on vaan sopeutumista matalaan hintatasoon.
Maajussi tuottaa tuotteita paikallisella hintatasolla ja saa tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan arvoisen korvauksen, strategisesti näin kalliiden tuotantokustannusten maassa aika huono tilanne.
-
Niin, ei se ole näennäistuotantoa, jos tuotetaan minipanoksin, eikä haeta maksimituotantoa ostopanoksin, se on vaan sopeutumista matalaan hintatasoon.
Maajussi tuottaa tuotteita paikallisella hintatasolla ja saa tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan arvoisen korvauksen, strategisesti näin kalliiden tuotantokustannusten maassa aika huono tilanne.
Tuo oli hyvä havainto! 8)
-
Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?
Siinä exeliä pyöritellessäni totesin yhden perusasian; kun lihan tuottaminen ei kerran kannata niin onko viisaampi vaihtaa asennetta. Eli tavoitteena kotieläinstatuksen pitäminen, kustannusten minimoiminen ja tuloksen maximoiminen. Tähän suuntaan olen viimeisen vuoden aikana tuotantoani siirtänyt. Vasikka on pirun kallis, siitä pyritään saamaan enemmän lihakiloja, nyt teuraspaino yli 400kg. Päiväkasvuja on pudotettu rasvoittumisen välttämiseksi, samalla käytetään halvempia rehuja. Esim säilörehu tehdään entisen kolmen kerran sijaan vain kaksi kertaa, yllättävän suuri kustannussäästö.
Eläinmäärä alas ja tuet ylös!
Tuo sinun mallisi (suuri teuraspaino hitaammalla kasvulla) johtaa huonoon rehuhyötysuhteeseen. Jos olet siirtänyt rehunkorjuun "ensimmäinen tähkä näkyvissä" -vaiheesta "suurin osa tähkällä" vaiheeseen, kertaniiton sato liki tuplaantuu, toisaalta näin toiseen satoon ei tule tähkiä ja sen korjuuajan voi valita vapaammin. Luultavasti rehusato/pellolla ajettu kilometri on niin paljon parempi että rehua joutaakin hukata navetassa. Kuitenkin lisäksi tulee enemmän paskan mättöä ja mahdollisesti kuivitusta.
Emolehmillä laajaperäily on luontevampaa. Säilötäaineet ja muovit säästää tekemällä kelien ja varastojen salliessa paljon heinäksi. Kalliissa vasikanhinnassa pääsee saajien puolelle jne.
-
Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?
Ketjun aloittajan kanssa olen täysin samaa mieltä. Systeemi on sama, vasikat välikasvatettuna, maitorotuisia ja teuraspaino aina viime vuoteen n.350kg. Teuraaksi lähteviä sonnia on n. 300/vuosi. Vuosi sitten pyörittelin vähän exeliä ja totesin että tämä homma ei enää toimi. Ei tosiaankaan jää viivan alle. Peltoa on sen verran että ei mullit ihan kaikkea syö, niin on tullut kokeiltua kaikenlaista viljelyä viime vuosina. Totesin että tuossa mullin kasvatuksessa pääsee kirkkaasti huonoimmille tuntipalkoille. Jopa rehuviljan viljely hakkaa mullin.
Siinä exeliä pyöritellessäni totesin yhden perusasian; kun lihan tuottaminen ei kerran kannata niin onko viisaampi vaihtaa asennetta. Eli tavoitteena kotieläinstatuksen pitäminen, kustannusten minimoiminen ja tuloksen maximoiminen. Tähän suuntaan olen viimeisen vuoden aikana tuotantoani siirtänyt. Vasikka on pirun kallis, siitä pyritään saamaan enemmän lihakiloja, nyt teuraspaino yli 400kg. Päiväkasvuja on pudotettu rasvoittumisen välttämiseksi, samalla käytetään halvempia rehuja. Esim säilörehu tehdään entisen kolmen kerran sijaan vain kaksi kertaa, yllättävän suuri kustannussäästö.
Vuoden tilinpäätöksestä pystyy antamaan jotakin arviota homman toimivuudesta, mutta totuus valkenee vasta vuoden päästä. Väliaikatietona voin kertoa että pankkitilin tilanne on nyt huomattavasti parempi kun vuosi sitten.
Jos lihan tilityshinta ei nopeasti korjaannu niin lihan tuottamisesta tulee nautatiloille kustannuksia aiheuttava rasite. Silloin siirrytään näennäistuottamiseen. Itse olen aina vastustanut tätä ajatusta, mutta kyllä tässä kohtaa euro on niin vahva konsultti että minäkin siirryn näköjään pikku hiljaa lihan näennäistuottajaksi. Toivottavasti teurastamot heräävät ennen kun on liian myöhäistä. Uskon että koko vuoden kestänyt teurasruuhka on yksi merkki siitä että nautakasvattamoissa tehdään ratkaisuja heikon kannattavuuden pohjalta. Eläinmäärä alas ja tuet ylös!
no ny en taas aivan ymmärtänyt ::)
mitä sonni tarvitsee hyvään kasvuun muuta kuin säilörehu ohra ja kivennäinen. ohraa 30-60 % riippuen tuosta ensimmäisestä. Jos säiliksen arvot ovat kohdallaaan siitä muodostuu silloin myös kasvatuksen kannattavuuden kulmakivi. se sitten isännästä kiinni vissiinkin millä hinnalla tuon säiliksensä tuottaa... ja eikös säilörehuvaltainen ruokinta vähennä myös rasvoittumisriskiä...
niin vasikka on kallis. maitorotupuoli ei itselle niin tuttu, mut hommaahan vääristää se että tuet tuotantoon tulevat vasta viimeisessä vaiheessa, eli loppukasvatuksessa. nyt kun siirryttiin päiväkohtaiseen tukemiseen vasikan hinta jyvittyy vain lihakiloille. mutta eikös se paras kasvu tavoitekiloihin kuitenkin kannatta siltikin. tavoitekilot ja rasvaisuuden hallinta onkin jo toinen tarina ::)
-
Jokaiselle päivälle saa tietyn määrän tukea riippumatta siitä mitä eläimet kasvaa. On aika tapauskohtaista löytää se oikea keskitie ruokintatason/teuraspainotavoitteen ja tavoiteltujen tukipäivien määrän kesken.
Valaisevaa voi olla laskentaesimerkki jossa päiväkasvu on aika pieni ja siihen tarvittava rehu kenties halpaa ja lähtökohtana se että eläin myydään kaksivuotiaana. Voi ottaa huomioon myös sen että riskit että eläimelle sattuu jotain on pienempi puolentoista vuoden jälkeen ja siihenkin asti jos ruokintataso on maltillinen.
-
Likviki tehtiin ja pitäs kannattaa,tosin likvi oli niin surkuhupasa mutta pitäähän kai pro rahastuksen elättienki jollain elää. >:( Omat laskelmat on osoittanut että pienien ja suurien rotujen kasvatuksessa ei suurta eroa kannattavuuden suhteen ole.Kuitenkin tulojen pitäs kasvaa senverran että tällä vois elääkin. Valtarotuina on mulla ch,li ja si,muutama hf ja aa on kans. Rotuja tuli paljon kun lopettaneita karjoja ostin sopuhintaan :) Arvelin vain että isompien rotujen vasikat ois helpompi myydä loppukasvattajille.
-
Jokaiselle päivälle saa tietyn määrän tukea riippumatta siitä mitä eläimet kasvaa. On aika tapauskohtaista löytää se oikea keskitie ruokintatason/teuraspainotavoitteen ja tavoiteltujen tukipäivien määrän kesken.
Valaisevaa voi olla laskentaesimerkki jossa päiväkasvu on aika pieni ja siihen tarvittava rehu kenties halpaa ja lähtökohtana se että eläin myydään kaksivuotiaana. Voi ottaa huomioon myös sen että riskit että eläimelle sattuu jotain on pienempi puolentoista vuoden jälkeen ja siihenkin asti jos ruokintataso on maltillinen.
pohjonen kotieläintuki loppuu ku eläin täyttää 23 kk..
-
Jokaiselle päivälle saa tietyn määrän tukea riippumatta siitä mitä eläimet kasvaa. On aika tapauskohtaista löytää se oikea keskitie ruokintatason/teuraspainotavoitteen ja tavoiteltujen tukipäivien määrän kesken.
Valaisevaa voi olla laskentaesimerkki jossa päiväkasvu on aika pieni ja siihen tarvittava rehu kenties halpaa ja lähtökohtana se että eläin myydään kaksivuotiaana. Voi ottaa huomioon myös sen että riskit että eläimelle sattuu jotain on pienempi puolentoista vuoden jälkeen ja siihenkin asti jos ruokintataso on maltillinen.
pohjonen kotieläintuki loppuu ku eläin täyttää 23 kk..
Ei muuten lopu ja vielä suurenee 24kk jälkeen kun eläinyksikkökerroin muuttuu 0.6-1.0. Sonnipalkkion kertyminen loppuu 23kk kohdalla mutta se on suuruudeltaan paljon pienempi kuin pohjoinen tuki.
-
Tiedän isännän joka kasvatti/elätti sonninsa 4-5 vuoden ikään. Rehun suhteen ei ollut nuukaa kunhan sitä sai halvalla ja paljon, pohj.kotieläintuki tosiaan nousee 24kk kohdalla, vasikoita ei tarvitse ostaa kovin paljon ja lisäksi luokitukset ja teuraspainot oli vähintään kohdallaan. Isäntä naureskeli että pitäsi osata luopua hiukan ennen kun kuolevat vanhuuteen. ;D
-
Tiedän isännän joka kasvatti/elätti sonninsa 4-5 vuoden ikään. Rehun suhteen ei ollut nuukaa kunhan sitä sai halvalla ja paljon, pohj.kotieläintuki tosiaan nousee 24kk kohdalla, vasikoita ei tarvitse ostaa kovin paljon ja lisäksi luokitukset ja teuraspainot oli vähintään kohdallaan. Isäntä naureskeli että pitäsi osata luopua hiukan ennen kun kuolevat vanhuuteen. ;D
Tuossa vaan tulee sellainen paradoksi että jos eläin on aluksi kasvanut tehokkaasti niin se syö paljon vielä vanhanakin ja jos se on kasvanut heikosti aluksi niin ei se kasva jatkossakaan. Teoriassa pienikasvuisia sonneja voi kannattaa pitää tuon kahden vuoden jälkeenkin.
-
Tiedän isännän joka kasvatti/elätti sonninsa 4-5 vuoden ikään. Rehun suhteen ei ollut nuukaa kunhan sitä sai halvalla ja paljon, pohj.kotieläintuki tosiaan nousee 24kk kohdalla, vasikoita ei tarvitse ostaa kovin paljon ja lisäksi luokitukset ja teuraspainot oli vähintään kohdallaan. Isäntä naureskeli että pitäsi osata luopua hiukan ennen kun kuolevat vanhuuteen. ;D
Olin paikalla kun yksi jäärä palautti EU-ajan ensimmäisen sonnipalkkiohakemuksen. Silloin oli kaksi sarjaa sonneille: yli 7kk ja yli 21kk. Patu mutisi kun niille vanhemmille ei ollut kuin muutama rivi lomakkeella. Tilalla oli 16-18 lehmää, vasikoita ei osteltu ja pääluku oli silti yli 80. ELukat olivat parressa pimeässä kylmässä hallissa, paljon pahnaa alla ja lanta kaapattiin traktorin peräkauhalla ja siitä tehtiin tien varteen kiinanmuuria. Teuraskuskien korttiporukassa ratkaistiin kuka onneton sai noutaa ko monstereita kun päivä koitti. Pimeässä kopissa kökkineet hirviöt hieman innostuivat päästessään irti.
-
Hämmennetäänpä vielä. Tässäkin ketjussa tulee esille rotuasiat, rehuhyötysuhteet, rehuyksikkömäärät/ha. Samoja asioita joilla neuvontakin kertoo maailman parantuvan.
Neuvonta ei vain yleensä ota huomioon riittävästi muuttujia. Päiväkasvu 650g näyttää maitorotuisella pirun hyvältä paperilla, mutta se ruokintasuunnitelman tekijä ei ole taatusti vetämässä sun kanssa sitä nivelvikaista teuraskypsää sonnia pois karsinasta. Kasvutavoitetta alas 100g --> nivelvaivat historiaan, ostorehujen tarve lähes nolla.
Nurmelta kannattaa varmasti pyrkiä ottamaan maksimisadot, mutta ei kahdenkymmenen kilometrin päästä. Huononmalliset ja pienet lohkot kannattaa jättää lhp:ksi läheltäkin. Peltopinta-alan ollessa riittävä, voidaan lohkojen satotasoja muokata etäisyyksien, kasvukunnon, lohkokoon ja ajankäytön kannalta optimiksi. Apevaunu kyllä tasoittaa laatuerot. Tähän tarvitaankin sitten se hemmetin pyöröpaalaaja, jonka "pätevä" neuvoja käskee upottaa heti järveen rehukustannuksia nostamasta.
Volvo88 on mun mielestä havainnoissaan aikalailla oikeassa. Tarvii vain aika kovaa päätä lähteä uimaan vastavirtaan. Hetki peilinedessä ja päivä laskukoneen kanssa aina silloin tällöin ei taatusti olisi pahitteeksi kenellekään.
Ai niin, toi näennäistuottaminen, siinäkin me uskotaan meille annettua mallia, tehokas tila tuottaa paljon lihaa.
Kysyn edelleenkin kumpi tila on tehokkaampi, se joka tuottaa 500000kg 10sentin katteella vai se joka tuottaa 50000kg euron katteella.
Mullinkasvatuksella ei tänäpäivänä taatusti kukaan rikastu, pointti onkin siinä kuka hallitsee kulunsa parhaiten.
Omalla tilalla on erikoistuttu naudanlihantuottamiseen v. 1972, monenlaista ylä- ja alamäkeä on matkanvarrelle mahtunut. Nykyinen tuotanto on n. puolet "parhaimmista" vuosista, mutta kate kuitenkin parempi. Tällä hetkellä tuotantoa pidetään yllä tässä mittakaavassa ja keskitytään muiden fasiliteettien kuntoon saattamiseen. Sitten kun lihasta taas oikeasti maksetaan, niin sen sonnilinnan tekemiseen ei montaa kuukautta mene.
-
Jps on oikeilla jäljillä, muuttuvia tekijöitä on paljon, tilat erillaisia ja monta eri reittiä pääsee samaan lopputulemaan.
Parasta tiliä tehtiin sonneille siinä 80l alkupuolella ja sitten bse kriisin aikoihin, sittemin on ollut vähän alamäkeä. Eläimiä on niin ikään noin 1/3 osa mitä on enimmillään ollut, virkaikää vähän enemmän kuin jps:llä 8)
-
Jps on oikeilla jäljillä, muuttuvia tekijöitä on paljon, tilat erillaisia ja monta eri reittiä pääsee samaan lopputulemaan.
Parasta tiliä tehtiin sonneille siinä 80l alkupuolella ja sitten bse kriisin aikoihin, sittemin on ollut vähän alamäkeä. Eläimiä on niin ikään noin 1/3 osa mitä on enimmillään ollut, virkaikää vähän enemmän kuin jps:llä 8)
Juu, jps puhuu asiaa.
Itse tein vielä radikaalimman päätöksen, rakentaako mullinavettaa vai siirtyäkö kasvitilaksi. Siirryin kasvitilaksi, pinta-ala antaa toimeentulon näinkin ja voi puuhastella muutakin.
Elukat sitoo, työllistää ja olisi karsinut muita "tuottavia" puuhasteluja pois. Veikkaan että teen vähintään yhtä "hyvää" tulosta näin, vaikka rahaa ei niin paljoa pyörikään, enemmän siitä jää käteen.
Vaihtoehtoislaskelmia tehtiin AMMATTILAISEN toimesta, ja kyllähän ne poikkesi teurastamon vastaavista. Vaihtoehtoja useita, ja paras olisi ollut jatkaa lehmien lypsyä, juuri sen verran elukoita että pysyy kotieläintilana.
Viimeisenä, mikään ei estä lähtemästä mukaan milloin vain, mutta lihaa saa kaupasta ja paskaa pelloille muilta :P
-
www.autiomat.fi
Erittäin pätevä kaveri laskemaan talous asioita, rehukustannuksia, rehun tekoon liittyen kaluston osto vaiheessa ym....... Monella omakin kynä ja laskin pysyy kädessä mutta aina on hyvä kuin joku välillä kyseenalaistaa monet asiat ja selvitellään ne perinpohjaisesti...
Tuotanto, rehunteot ym voivat olla tosiaankin tilatasolla niin erilaisia kuin päällepäin moni ajattelisi...
Teurastamot ym osaa tietty laskea parhaiten ja tietävät varmasti miten asiat ovat mutta eiväthän he sitä kerro, silloin kannattaa ottaa ulkopuolinen puolueeton kaveri laskelmiin.....
Ja aina parempi jos on useampi laskelma vertailupohjana.....
Ja joskus se totuus ei kuulosta hyvältä mutta se on hyvä kuulla ennen kuin on myöhäistä, monet siirrot ja muutokset kun tosiaan pitäisi pystyä tekemään ennen kuin on pakko....
-
Tiedän isännän joka kasvatti/elätti sonninsa 4-5 vuoden ikään. Rehun suhteen ei ollut nuukaa kunhan sitä sai halvalla ja paljon, pohj.kotieläintuki tosiaan nousee 24kk kohdalla, vasikoita ei tarvitse ostaa kovin paljon ja lisäksi luokitukset ja teuraspainot oli vähintään kohdallaan. Isäntä naureskeli että pitäsi osata luopua hiukan ennen kun kuolevat vanhuuteen. ;D
Tuossa vaan tulee sellainen paradoksi että jos eläin on aluksi kasvanut tehokkaasti niin se syö paljon vielä vanhanakin ja jos se on kasvanut heikosti aluksi niin ei se kasva jatkossakaan. Teoriassa pienikasvuisia sonneja voi kannattaa pitää tuon kahden vuoden jälkeenkin.
tämä alkaa olla niin korkeaa matematiikkaa ettei minun järki kyllä riitä millään :o :-[ :'(
-
Hämmennetäänpä vielä. Tässäkin ketjussa tulee esille rotuasiat, rehuhyötysuhteet, rehuyksikkömäärät/ha. Samoja asioita joilla neuvontakin kertoo maailman parantuvan.
Neuvonta ei vain yleensä ota huomioon riittävästi muuttujia. Päiväkasvu 650g näyttää maitorotuisella pirun hyvältä paperilla, mutta se ruokintasuunnitelman tekijä ei ole taatusti vetämässä sun kanssa sitä nivelvikaista teuraskypsää sonnia pois karsinasta. Kasvutavoitetta alas 100g --> nivelvaivat historiaan, ostorehujen tarve lähes nolla.
Nurmelta kannattaa varmasti pyrkiä ottamaan maksimisadot, mutta ei kahdenkymmenen kilometrin päästä. Huononmalliset ja pienet lohkot kannattaa jättää lhp:ksi läheltäkin. Peltopinta-alan ollessa riittävä, voidaan lohkojen satotasoja muokata etäisyyksien, kasvukunnon, lohkokoon ja ajankäytön kannalta optimiksi. Apevaunu kyllä tasoittaa laatuerot. Tähän tarvitaankin sitten se hemmetin pyöröpaalaaja, jonka "pätevä" neuvoja käskee upottaa heti järveen rehukustannuksia nostamasta.
Volvo88 on mun mielestä havainnoissaan aikalailla oikeassa. Tarvii vain aika kovaa päätä lähteä uimaan vastavirtaan. Hetki peilinedessä ja päivä laskukoneen kanssa aina silloin tällöin ei taatusti olisi pahitteeksi kenellekään.
Ai niin, toi näennäistuottaminen, siinäkin me uskotaan meille annettua mallia, tehokas tila tuottaa paljon lihaa.
Kysyn edelleenkin kumpi tila on tehokkaampi, se joka tuottaa 500000kg 10sentin katteella vai se joka tuottaa 50000kg euron katteella.
Mullinkasvatuksella ei tänäpäivänä taatusti kukaan rikastu, pointti onkin siinä kuka hallitsee kulunsa parhaiten.
Omalla tilalla on erikoistuttu naudanlihantuottamiseen v. 1972, monenlaista ylä- ja alamäkeä on matkanvarrelle mahtunut. Nykyinen tuotanto on n. puolet "parhaimmista" vuosista, mutta kate kuitenkin parempi. Tällä hetkellä tuotantoa pidetään yllä tässä mittakaavassa ja keskitytään muiden fasiliteettien kuntoon saattamiseen. Sitten kun lihasta taas oikeasti maksetaan, niin sen sonnilinnan tekemiseen ei montaa kuukautta mene.
niin no ite oon edelleen siinä tilanteessa että pelto on minimitekijä. tämä tarkoittaa sitä että pellosta pyritään ottamaan kohtuu panoksilla keskimääräistä parempi sato. ymmärtääkseni pellon ja kaluston kiinteät kulut ovat sen sijaan samat on satotaso huono tai hyvä. lisäksi nautatilalla yhdellä korjuuketjulla saadaan kerättyä suuriakin satomäärä jolloin yksikkökulu pienenee. korjattavaa pinta-alaa ei tarvitse olla montaakaan kymmentä hehtaaria pääsee esimerkkitilat tukemattomassa ry hinnassa alle 10 snt. oma pitäis saada vihdoin tänä talvena laskettua... :-[
samahan tuo lienee myös rakennusten kiinteissä kuluissa. mitä enemmän kiloja pitopaikasta lähtee vuodesssa on kilokulu pienempi.
suosittelen käänteistä laskentatapaa, eli on tuotot. siitä vähennetään ensiksi oma palkka, sitten mukut ja jäljelle jää rahat käytettäväksi kiinteisiin kuluihin. tuo luku monella varsin ruma jos verrataan toteutuneisiin :o
-
www.autiomat.fi
Erittäin pätevä kaveri laskemaan talous asioita, rehukustannuksia, rehun tekoon liittyen kaluston osto vaiheessa ym....... Monella omakin kynä ja laskin pysyy kädessä mutta aina on hyvä kuin joku välillä kyseenalaistaa monet asiat ja selvitellään ne perinpohjaisesti...
Tuotanto, rehunteot ym voivat olla tosiaankin tilatasolla niin erilaisia kuin päällepäin moni ajattelisi...
Teurastamot ym osaa tietty laskea parhaiten ja tietävät varmasti miten asiat ovat mutta eiväthän he sitä kerro, silloin kannattaa ottaa ulkopuolinen puolueeton kaveri laskelmiin.....
Ja aina parempi jos on useampi laskelma vertailupohjana.....
Ja joskus se totuus ei kuulosta hyvältä mutta se on hyvä kuulla ennen kuin on myöhäistä, monet siirrot ja muutokset kun tosiaan pitäisi pystyä tekemään ennen kuin on pakko....
Suosittelen Osmo osaa sanoa asiat suoraan 8)
-
Tiedän isännän joka kasvatti/elätti sonninsa 4-5 vuoden ikään. Rehun suhteen ei ollut nuukaa kunhan sitä sai halvalla ja paljon, pohj.kotieläintuki tosiaan nousee 24kk kohdalla, vasikoita ei tarvitse ostaa kovin paljon ja lisäksi luokitukset ja teuraspainot oli vähintään kohdallaan. Isäntä naureskeli että pitäsi osata luopua hiukan ennen kun kuolevat vanhuuteen. ;D
Tuossa vaan tulee sellainen paradoksi että jos eläin on aluksi kasvanut tehokkaasti niin se syö paljon vielä vanhanakin ja jos se on kasvanut heikosti aluksi niin ei se kasva jatkossakaan. Teoriassa pienikasvuisia sonneja voi kannattaa pitää tuon kahden vuoden jälkeenkin.
tämä alkaa olla niin korkeaa matematiikkaa ettei minun järki kyllä riitä millään :o :-[ :'(
:D Jos näin on niin se on hyvä myöntää ja pyytää konsultointia. Muuten menee tunteella toimimiseksi.
-
Siitä konnsultoinnista. Suosittelisin ensin jokaista itse keräämään riittävästi mitattavaa lähtötietoa ja katsoa ensin itse miten pitkälle sillä pääsee. Esim kellotetaan jotain työmenekkejä (nykyajan kännykät ovat verrattomia vempeleitä), punnitaan rehut (saadaan selville satotasot), punnitaan eläimiä, pidetään työaikakirjanpitoa (edulliset autonavigaattorit ovat ihan käteviä) jne.
Sitten kun on riittävän luotettavaa perustietoa niin sitten voi pyytää jotain ulkopuolista arvioimaan jos enää tarvitsee.
Neuvonnan käyttö on tärkeämpää jos meinaa tehdä jotain uutta, itselle ennestään tuntematonta.
Jos ei tuotannon rakenne ole itselle selvillä "irtohihnan tarkuudella" niin tuskin kukaan vieraskaan siitä nopeasti jyvälle pääsee.
*/+- laskut ovat ne mitä tarvitaan ja timmit pakaralihakset. 8)
-
Tietysti on eduksi jos toteutuneet luvut on selvillä, tarkentuu laskelmat jonkin verran. Keskivertoviljelijällä ei kuitenkaan laskupää riitä optimiarvojen hakemiseen moniosaiseen yhtälöön.
Liikevaihto on kuitenkin monilla niin suuri että yhdenkin prosentin lisäsiivu siitä voi olla ratkaiseva, tällainen ero voi tulla jo siitä pitääkö heikosti kasvanutta neljännestä pieniä sonneja tilalla kahden vuoden jälkeen "toistaiseksi".
-
Paljonko olette saaneet jäämään katetta sonnia kohti jos hankkii pihvivasikoita 6kk ikäisinä ja myy teuraaksi. Mitä olette käyttäneet rehuna säilörehun lisäksi ja minkälaisessa rakennnuksessa.
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
itelläni on sekalaista karjaa..osa karjasta on täysin liharoturisteytyksiä(si+hf,si+li,li+hf) ja sitten on osa puhtaita ja osa lypsyrotusta ja liharotusta sekotettuna(fr+li,fr+ab,ay+hf,ab+ay) risteytysten vasikat on parhaiten kasvaneita...esim. emo(ab+ay) aberden,emo on pieni ja vasikka on sytyessään pienonen, niin vasikka 6kk ikäsenä painaa sen 300kg...isärotuna on ollut ch ja li ja poikimisissa ei mitään ongelmia ::)
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
itelläni on sekalaista karjaa..osa karjasta on täysin liharoturisteytyksiä(si+hf,si+li,li+hf) ja sitten on osa puhtaita ja osa lypsyrotusta ja liharotusta sekotettuna(fr+li,fr+ab,ay+hf,ab+ay) risteytysten vasikat on parhaiten kasvaneita...esim. emo(ab+ay) aberden,emo on pieni ja vasikka on sytyessään pienonen, niin vasikka 6kk ikäsenä painaa sen 300kg...isärotuna on ollut ch ja li ja poikimisissa ei mitään ongelmia ::)
Entäs tuo otsikko?
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
itelläni on sekalaista karjaa..osa karjasta on täysin liharoturisteytyksiä(si+hf,si+li,li+hf) ja sitten on osa puhtaita ja osa lypsyrotusta ja liharotusta sekotettuna(fr+li,fr+ab,ay+hf,ab+ay) risteytysten vasikat on parhaiten kasvaneita...esim. emo(ab+ay) aberden,emo on pieni ja vasikka on sytyessään pienonen, niin vasikka 6kk ikäsenä painaa sen 300kg...isärotuna on ollut ch ja li ja poikimisissa ei mitään ongelmia ::)
No miten ne erikokoiset emot syö? Viekö iso eläin enemmän tilaa kun pienempi :D?
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
itelläni on sekalaista karjaa..osa karjasta on täysin liharoturisteytyksiä(si+hf,si+li,li+hf) ja sitten on osa puhtaita ja osa lypsyrotusta ja liharotusta sekotettuna(fr+li,fr+ab,ay+hf,ab+ay) risteytysten vasikat on parhaiten kasvaneita...esim. emo(ab+ay) aberden,emo on pieni ja vasikka on sytyessään pienonen, niin vasikka 6kk ikäsenä painaa sen 300kg...isärotuna on ollut ch ja li ja poikimisissa ei mitään ongelmia ::)
Millaisiin teuraspainoihin olet noilla päässyt vai myytkö vasikat suoraan välitykseen?
-
huti-toukokuun vasikat oli 246-434 kg välillä kaikki. 1 lehmänen oli 246kg emo si-hf ja tuo isoin oli sonni vasu ja sen emo oli hf ja ay sekotus...kaikki menee välitykseen samoille tiloille mennyt jo vuosia. olleet tyytyväisiä kun on niin hyviä vasikoita ::)
-
Mitä tonkokoinen vasikka sitten maksaa, jos saa kysyä?
-
sonni-pojasta saen muistaakseni 1100+alv..sen kghinta laski kun paeno män yli 350, mutta en kehanna laettoo välitykseen yksinään iliman kaveria... ;D
-
Paljonko olette saaneet jäämään katetta sonnia kohti jos hankkii pihvivasikoita 6kk ikäisinä ja myy teuraaksi. Mitä olette käyttäneet rehuna säilörehun lisäksi ja minkälaisessa rakennnuksessa.
jaa tuo on jossainmielessä haastava määriteltävä, kevättalveen saattaisin jo tietää... teurastili miinus vasikka kieppunut 300 ja 950 välissä... niin välityspaino ei valitettavasti korreloi ollenkaan tuota teurastiliä, sen määrää pitkälti perimä joka selviää vasta sitten kun takki pois... ::) :-[
vasikasta saa maksaa tonnin kahtapuolen alv 0, vasikka ei ole kallis jos se on hintansa arvoinen, valitettavan harvoin on jos jää kulut ja lihan hinta tälle tasolle...
ruokinnaksi riittää sulava sr + ohra (40 % tai alle) ja kiv, sillä näyttäs pääsevän parhaaseen neljännekseen, sikäli mikäli se kertoo mitään... :-\
paljon selvii kun teurastamon setiä tai oikeita (ei virtuaali) viljelijöitä haastattaa ;D
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
itelläni on sekalaista karjaa..osa karjasta on täysin liharoturisteytyksiä(si+hf,si+li,li+hf) ja sitten on osa puhtaita ja osa lypsyrotusta ja liharotusta sekotettuna(fr+li,fr+ab,ay+hf,ab+ay) risteytysten vasikat on parhaiten kasvaneita...esim. emo(ab+ay) aberden,emo on pieni ja vasikka on sytyessään pienonen, niin vasikka 6kk ikäsenä painaa sen 300kg...isärotuna on ollut ch ja li ja poikimisissa ei mitään ongelmia ::)
No miten ne erikokoiset emot syö? Viekö iso eläin enemmän tilaa kun pienempi :D?
hui...isompi syö enempi mutta suhteessa kaikki on sopusuhtasia rungoltaan ja toki isompi vie isomman tilan mutta kun kuivitus tilaa on niin kyllä mahtuu...nyt köyhemmällä ruualla siihe asti kunnes ovat poikineet(kuivaheina+kivennäinen+riistakivi) ;D
-
Paljonko olette saaneet jäämään katetta sonnia kohti jos hankkii pihvivasikoita 6kk ikäisinä ja myy teuraaksi. Mitä olette käyttäneet rehuna säilörehun lisäksi ja minkälaisessa rakennnuksessa.
jaa tuo on jossainmielessä haastava määriteltävä, kevättalveen saattaisin jo tietää... teurastili miinus vasikka kieppunut 300 ja 950 välissä... niin välityspaino ei valitettavasti korreloi ollenkaan tuota teurastiliä, sen määrää pitkälti perimä joka selviää vasta sitten kun takki pois... ::) :-[
vasikasta saa maksaa tonnin kahtapuolen alv 0, vasikka ei ole kallis jos se on hintansa arvoinen, valitettavan harvoin on jos jää kulut ja lihan hinta tälle tasolle...
ruokinnaksi riittää sulava sr + ohra (40 % tai alle) ja kiv, sillä näyttäs pääsevän parhaaseen neljännekseen, sikäli mikäli se kertoo mitään... :-\
paljon selvii kun teurastamon setiä tai oikeita (ei virtuaali) viljelijöitä haastattaa ;D
Oletko laskenut sr:n tuotantokustannusta. Eikö se pyöri sullakin siinä 12snt ry tietämissä. Laskelmassasi ei ollut otettu siis huomioon rehukustannuksia. Maksaahan ne rehut vaikka ne tulevatkin omalta pellolta.
Jos teurastili miinus vasikka on 300 ja siitä vähennetään ruokintamenot, eikö pyöritä aika lähellä nollaa? Tukia en ottanut huomioon.
-
Paljonko olette saaneet jäämään katetta sonnia kohti jos hankkii pihvivasikoita 6kk ikäisinä ja myy teuraaksi. Mitä olette käyttäneet rehuna säilörehun lisäksi ja minkälaisessa rakennnuksessa.
jaa tuo on jossainmielessä haastava määriteltävä, kevättalveen saattaisin jo tietää... teurastili miinus vasikka kieppunut 300 ja 950 välissä... niin välityspaino ei valitettavasti korreloi ollenkaan tuota teurastiliä, sen määrää pitkälti perimä joka selviää vasta sitten kun takki pois... ::) :-[
vasikasta saa maksaa tonnin kahtapuolen alv 0, vasikka ei ole kallis jos se on hintansa arvoinen, valitettavan harvoin on jos jää kulut ja lihan hinta tälle tasolle...
ruokinnaksi riittää sulava sr + ohra (40 % tai alle) ja kiv, sillä näyttäs pääsevän parhaaseen neljännekseen, sikäli mikäli se kertoo mitään... :-\
paljon selvii kun teurastamon setiä tai oikeita (ei virtuaali) viljelijöitä haastattaa ;D
Oletko laskenut sr:n tuotantokustannusta. Eikö se pyöri sullakin siinä 12snt ry tietämissä. Laskelmassasi ei ollut otettu siis huomioon rehukustannuksia. Maksaahan ne rehut vaikka ne tulevatkin omalta pellolta.
Jos teurastili miinus vasikka on 300 ja siitä vähennetään ruokintamenot, eikö pyöritä aika lähellä nollaa? Tukia en ottanut huomioon.
en, vielä, se oli pointti että kevättalvella tiedetään, en ehdi sitä ennen laskeskelemaan. Mut sen tiedän että ry kulu säiliksellä on alempi kaiketi alle 10 snt (tuettuna)... Mut se säilis pienten kiinteidenkulujen ohella on mielestäni avain asioita jos kannattavuutta haetaan ::)
juu siksi laitoin tuon haarukan, jotta edes joku hoksais että mikä vaikutus on elukka-aineksella ja mikä vaikutus on sillä koko ketjun kannalta. sellainen vasikka jolla on iso vierotuspaino (maitorotua taustalla mahdollisesti) antaa miinustilin melko varmasti kun kasvu tökkää loppukasvatuksessa ja teuraana kiloja ei tule ja luokatkin jää saavuttamatta. Bonarina mahdollinen rasvoittuminen vielä >:( :(
-
Paljonko olette saaneet jäämään katetta sonnia kohti jos hankkii pihvivasikoita 6kk ikäisinä ja myy teuraaksi. Mitä olette käyttäneet rehuna säilörehun lisäksi ja minkälaisessa rakennnuksessa.
jaa tuo on jossainmielessä haastava määriteltävä, kevättalveen saattaisin jo tietää... teurastili miinus vasikka kieppunut 300 ja 950 välissä... niin välityspaino ei valitettavasti korreloi ollenkaan tuota teurastiliä, sen määrää pitkälti perimä joka selviää vasta sitten kun takki pois... ::) :-[
vasikasta saa maksaa tonnin kahtapuolen alv 0, vasikka ei ole kallis jos se on hintansa arvoinen, valitettavan harvoin on jos jää kulut ja lihan hinta tälle tasolle...
ruokinnaksi riittää sulava sr + ohra (40 % tai alle) ja kiv, sillä näyttäs pääsevän parhaaseen neljännekseen, sikäli mikäli se kertoo mitään... :-\
paljon selvii kun teurastamon setiä tai oikeita (ei virtuaali) viljelijöitä haastattaa ;D
Oletko laskenut sr:n tuotantokustannusta. Eikö se pyöri sullakin siinä 12snt ry tietämissä. Laskelmassasi ei ollut otettu siis huomioon rehukustannuksia. Maksaahan ne rehut vaikka ne tulevatkin omalta pellolta.
Jos teurastili miinus vasikka on 300 ja siitä vähennetään ruokintamenot, eikö pyöritä aika lähellä nollaa? Tukia en ottanut huomioon.
en, vielä, se oli pointti että kevättalvella tiedetään, en ehdi sitä ennen laskeskelemaan. Mut sen tiedän että ry kulu säiliksellä on alempi kaiketi alle 10 snt (tuettuna)... Mut se säilis pienten kiinteidenkulujen ohella on mielestäni avain asioita jos kannattavuutta haetaan ::)
juu siksi laitoin tuon haarukan, jotta edes joku hoksais että mikä vaikutus on elukka-aineksella ja mikä vaikutus on sillä koko ketjun kannalta. sellainen vasikka jolla on iso vierotuspaino (maitorotua taustalla mahdollisesti) antaa miinustilin melko varmasti kun kasvu tökkää loppukasvatuksessa ja teuraana kiloja ei tule ja luokatkin jää saavuttamatta. Bonarina mahdollinen rasvoittuminen vielä >:( :(
Säilörehun tuotanto kustannus taitaa nykyjään olla vajaa 30 snt/ry ilman tukia. Tuettuna 12 snt/ry eli 4snt/kg. Minä en ota enää kannattavuus laskelmiin tukia mukaan kuin ainoastaan aivan lopussa tasoittamaan järjetöntä tappiota. ;D
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
itelläni on sekalaista karjaa..osa karjasta on täysin liharoturisteytyksiä(si+hf,si+li,li+hf) ja sitten on osa puhtaita ja osa lypsyrotusta ja liharotusta sekotettuna(fr+li,fr+ab,ay+hf,ab+ay) risteytysten vasikat on parhaiten kasvaneita...esim. emo(ab+ay) aberden,emo on pieni ja vasikka on sytyessään pienonen, niin vasikka 6kk ikäsenä painaa sen 300kg...isärotuna on ollut ch ja li ja poikimisissa ei mitään ongelmia ::)
No miten ne erikokoiset emot syö? Viekö iso eläin enemmän tilaa kun pienempi :D?
hui...isompi syö enempi mutta suhteessa kaikki on sopusuhtasia rungoltaan ja toki isompi vie isomman tilan mutta kun kuivitus tilaa on niin kyllä mahtuu...nyt köyhemmällä ruualla siihe asti kunnes ovat poikineet(kuivaheina+kivennäinen+riistakivi) ;D
Sitä tarkoitan että jos myyt kaksi isointa pois niin "mahtuuko" samalle rehulle, hoitotyölle ja kuivittelulle kolme pienempää? Kun minusta mahtuu. Ja tuki ja tuotos kasvaa 50%.
-
Paljonko olette saaneet jäämään katetta sonnia kohti jos hankkii pihvivasikoita 6kk ikäisinä ja myy teuraaksi. Mitä olette käyttäneet rehuna säilörehun lisäksi ja minkälaisessa rakennnuksessa.
jaa tuo on jossainmielessä haastava määriteltävä, kevättalveen saattaisin jo tietää... teurastili miinus vasikka kieppunut 300 ja 950 välissä... niin välityspaino ei valitettavasti korreloi ollenkaan tuota teurastiliä, sen määrää pitkälti perimä joka selviää vasta sitten kun takki pois... ::) :-[
vasikasta saa maksaa tonnin kahtapuolen alv 0, vasikka ei ole kallis jos se on hintansa arvoinen, valitettavan harvoin on jos jää kulut ja lihan hinta tälle tasolle...
ruokinnaksi riittää sulava sr + ohra (40 % tai alle) ja kiv, sillä näyttäs pääsevän parhaaseen neljännekseen, sikäli mikäli se kertoo mitään... :-\
paljon selvii kun teurastamon setiä tai oikeita (ei virtuaali) viljelijöitä haastattaa ;D
Oletko laskenut sr:n tuotantokustannusta. Eikö se pyöri sullakin siinä 12snt ry tietämissä. Laskelmassasi ei ollut otettu siis huomioon rehukustannuksia. Maksaahan ne rehut vaikka ne tulevatkin omalta pellolta.
Jos teurastili miinus vasikka on 300 ja siitä vähennetään ruokintamenot, eikö pyöritä aika lähellä nollaa? Tukia en ottanut huomioon.
en, vielä, se oli pointti että kevättalvella tiedetään, en ehdi sitä ennen laskeskelemaan. Mut sen tiedän että ry kulu säiliksellä on alempi kaiketi alle 10 snt (tuettuna)... Mut se säilis pienten kiinteidenkulujen ohella on mielestäni avain asioita jos kannattavuutta haetaan ::)
juu siksi laitoin tuon haarukan, jotta edes joku hoksais että mikä vaikutus on elukka-aineksella ja mikä vaikutus on sillä koko ketjun kannalta. sellainen vasikka jolla on iso vierotuspaino (maitorotua taustalla mahdollisesti) antaa miinustilin melko varmasti kun kasvu tökkää loppukasvatuksessa ja teuraana kiloja ei tule ja luokatkin jää saavuttamatta. Bonarina mahdollinen rasvoittuminen vielä >:( :(
Säilörehun tuotanto kustannus taitaa nykyjään olla vajaa 30 snt/ry ilman tukia. Tuettuna 12 snt/ry eli 4snt/kg. Minä en ota enää kannattavuus laskelmiin tukia mukaan kuin ainoastaan aivan lopussa tasoittamaan järjetöntä tappiota. ;D
kappas kun löyty googlesta mielenkiintoinen luento
www.kplihanautakerho.com/.../ojala_heikki_proagria.ppt
ei mene suoraan, kopioikaa googleen niin löytää ainakin mulla... 8)
-
Viimeiset lihamullit lähtee vuodenvaihteessa. Siirryin emolehmiin jos sekään ei kannata niin sitten jotain hömppäheinää!!!!
Mikä rotu, kai vähän laskeskelit ...
Nostetaanpas tämä varsin paikallaanoleva kommentti esiin, oletko laskeskellut eri rotujen kannattavuuksia?
Olen joo, rodulla ei mielestäni ole mitään vaikutusta kannattavuuteen, mitä isompi rotu, sitä suuremmat kulut ja lopputulos on lopulta sama.
Investoinnit vaan kasvaa, jos jotain jääkin enempi, niin se menee sitten noihin tarvittaviin investointeihin ...
itelläni on sekalaista karjaa..osa karjasta on täysin liharoturisteytyksiä(si+hf,si+li,li+hf) ja sitten on osa puhtaita ja osa lypsyrotusta ja liharotusta sekotettuna(fr+li,fr+ab,ay+hf,ab+ay) risteytysten vasikat on parhaiten kasvaneita...esim. emo(ab+ay) aberden,emo on pieni ja vasikka on sytyessään pienonen, niin vasikka 6kk ikäsenä painaa sen 300kg...isärotuna on ollut ch ja li ja poikimisissa ei mitään ongelmia ::)
No miten ne erikokoiset emot syö? Viekö iso eläin enemmän tilaa kun pienempi :D?
hui...isompi syö enempi mutta suhteessa kaikki on sopusuhtasia rungoltaan ja toki isompi vie isomman tilan mutta kun kuivitus tilaa on niin kyllä mahtuu...nyt köyhemmällä ruualla siihe asti kunnes ovat poikineet(kuivaheina+kivennäinen+riistakivi) ;D
Sitä tarkoitan että jos myyt kaksi isointa pois niin "mahtuuko" samalle rehulle, hoitotyölle ja kuivittelulle kolme pienempää? Kun minusta mahtuu. Ja tuki ja tuotos kasvaa 50%.
oon minä sitä tässä miettinä..ettäjosjakun nuo isommat lehmät vanahennee ja ee oekeen ennee maetoo riitä vasikoille niin laetan pikkuhilijoo poes...mutta on niin hyviä luonteeltaan ja kilttiä emoja niin en raaski laettoo poes. 5 on semmosta isompata, mutta toesaalta ovat hyvin sosiaalisia toesia kohtaan, hyvin vierivieressä makkoovat :D ja 3 mahtuu kahen tilalle..... ;)
-
Missä hinnoissa tällä hetkellä pyörii teurashinnat? Oletteko saaneet pihvilisiä ym.vai pelkästään pelkkiä vähennyksiä rasvoista, lantaisuudesta yms..?
-
vuonna 2009 meni sonnin elopainokilon tuottamiseen 9,17kg/ka.
Mullikat tulivat 4kk ja lähtivät 19kk ikäisinä.
Tämä perustuu mitattuun tietoon. 8)
-
vuonna 2009 meni sonnin elopainokilon tuottamiseen 9,17kg/ka.
Mullikat tulivat 4kk ja lähtivät 19kk ikäisinä.
Tämä perustuu mitattuun tietoon. 8)
Mitäs laitetaan liha%:ksi, olisiko 51, jolloin rehuhyödyttömyyssuhde olisi 18:1?
-
vuonna 2009 meni sonnin elopainokilon tuottamiseen 9,17kg/ka.
Mullikat tulivat 4kk ja lähtivät 19kk ikäisinä.
Tämä perustuu mitattuun tietoon. 8)
Mitäs laitetaan liha%:ksi, olisiko 51, jolloin rehuhyödyttömyyssuhde olisi 18:1?
siinnä 51 ja 52% paikkeilla on teuras% vaihdellut.
Jos muullit laitettaisiin teuraaksi 250kg:n painoissina vaikka 2.7e kilohintaan niin kanattavuus ja rehunhyötusuhde paranisi oleellisesti. Nyt puhutaan maitorodun eläimistä.
Naudanlihalla on tosi surkea hyötyssuhde 8)
-
Huima busines :o
Jos rehuohra jauhettuna 180 ekua tonni, niin eikös lihakilon eväät silloin 0,18x18=3,24 ::)
-
mitähän mahtaa euroopas olla nuo teuraspainot?? maastulli ja teurastamothan vertaa hintaa sinne ja nyt ku ollaan 0,30 eur jäljes ja 150 kg painoissa korkeemmalla??? aika turha verrata...
-
mitähän mahtaa euroopas olla nuo teuraspainot?? maastulli ja teurastamothan vertaa hintaa sinne ja nyt ku ollaan 0,30 eur jäljes ja 150 kg painoissa korkeemmalla??? aika turha verrata...
Mutta meillä viimeaikoina on ollut pinnalla toteamus "hinta ei merkitse, vain matka" >:(
Lihanhinta ei tosiaankaan merkitse lypsykarjan pitelijälle yhtään mitään, mutta samalla vedetään naudanlihantuottajaa hanuriin 10-0, kun vaaditaan lähiteurastamoa joka navetan nurkalle. >:(
aivan oikein kärkipainoa on pudotettava 200-150kg tai hintaa nostettava 1e/kg 8)
-
Huima busines :o
Jos rehuohra jauhettuna 180 ekua tonni, niin eikös lihakilon eväät silloin 0,18x18=3,24 ::)
Näin ne sitten ne eväät menee >:( Pitää olla "sinnikäs" kuin se kioskirosvo siinä mainoksessa kun viikon aikana poliisiaseman naapurissa olevaan kioskiin oli kahdeksan kertaa yrittänyt, että voi lypsyrotuiset sonnit kasvattaa jättimäiseen yli kolmensadan kilon painoon. Tietysti sekin käy että on tyhmä mutta se on harvinaista. :)
-
Sehän tuossa on pirumpi, että tuollaista tuotantoa on mahdoton puolustaa ja perustella kenellekään. Vielä kun ruohon kasvattaa salppiatarilla ja rehuviljan kuivaa öljyllä, niin maailma kiittää.
-
Sehän tuossa on pirumpi, että tuollaista tuotantoa on mahdoton puolustaa ja perustella kenellekään. Vielä kun ruohon kasvattaa salppiatarilla ja rehuviljan kuivaa öljyllä, niin maailma kiittää.
Laskes joskus paljonko on pohjoisen tuen osuus per lihakilo kun emolehmäpohjalta c2:n yläpuolella tuotetaan lihaa... Se se muuten on vaikeasti perusteltavissa oleva asia... Jos kuluttajat tietäisivät... Ja ymmärtäisivät...
Emolehmätouhut pyörii niin tukien ympärillä että nousee lihakiloa kohden laskettuna aika suureksi. Jokainen kuluttaja joka itse osaa ajatella ymmärtää tuon kyllä. Perusteet onkin sitten vaikeampi juttu.
-
Sehän tuossa on pirumpi, että tuollaista tuotantoa on mahdoton puolustaa ja perustella kenellekään. Vielä kun ruohon kasvattaa salppiatarilla ja rehuviljan kuivaa öljyllä, niin maailma kiittää.
Laskes joskus paljonko on pohjoisen tuen osuus per lihakilo kun emolehmäpohjalta c2:n yläpuolella tuotetaan lihaa... Se se muuten on vaikeasti perusteltavissa oleva asia... Jos kuluttajat tietäisivät... Ja ymmärtäisivät...
Samoin maito, Kansallinen tuki tekee lehmää kohti todella paljon.
-
Sehän tuossa on pirumpi, että tuollaista tuotantoa on mahdoton puolustaa ja perustella kenellekään. Vielä kun ruohon kasvattaa salppiatarilla ja rehuviljan kuivaa öljyllä, niin maailma kiittää.
Laskes joskus paljonko on pohjoisen tuen osuus per lihakilo kun emolehmäpohjalta c2:n yläpuolella tuotetaan lihaa... Se se muuten on vaikeasti perusteltavissa oleva asia... Jos kuluttajat tietäisivät... Ja ymmärtäisivät...
Samoin maito, Kansallinen tuki tekee lehmää kohti todella paljon.
c1 pohjoinen tuki on noin 1,3e / ruhokilo ja 1.128e/d yli 6kk:n mulleilla.
Tässä vielä viime vuosituhannen puolella onnistui homma niin että, kokut sai piiloon lihanmyynnillä ja tuet jäivät kokonaan itselle. 8) ne oli niitä hyviä aikoja ne.
-
Lihalle lisää hintaa niin tukia voi leikata ja perustelutarve vähenee. ;D
-
Lihalle lisää hintaa niin tukia voi leikata ja perustelutarve vähenee. ;D
Hintatietoinen kuluttaja pistelee kamaraa, broilerinnahkaa ja muuta lihankaltaista naamariin. Rehuhyötysuhteen vuoksi possut ja broilerit ovat valtavalla etumatkalla.
-
Tiedän. :(
-
Strutsilla on parempi rehuhyötysuhde kuin sialla ;) Teoriassa. Mutta sehän onkin iso kana.
-
Strutsilla on parempi rehuhyötysuhde kuin sialla ;) Teoriassa. Mutta sehän onkin iso kana.
Mäntyharjullahan on emusikatila ;D
-
Lihalle lisää hintaa niin tukia voi leikata ja perustelutarve vähenee. ;D
Hintatietoinen kuluttaja pistelee kamaraa, broilerinnahkaa ja muuta lihankaltaista naamariin. Rehuhyötysuhteen vuoksi possut ja broilerit ovat valtavalla etumatkalla.
Siatkin kun vielä saisi puimurilla kyytiin, niin olisi aivan ylivoimaista ;D Mutta niinhän se menee, että kalliimmat, ja lihapitosemmat tilateurastamon makkarat jää hyllyyn.
-
Sehän tuossa on pirumpi, että tuollaista tuotantoa on mahdoton puolustaa ja perustella kenellekään. Vielä kun ruohon kasvattaa salppiatarilla ja rehuviljan kuivaa öljyllä, niin maailma kiittää.
Laskes joskus paljonko on pohjoisen tuen osuus per lihakilo kun emolehmäpohjalta c2:n yläpuolella tuotetaan lihaa... Se se muuten on vaikeasti perusteltavissa oleva asia... Jos kuluttajat tietäisivät... Ja ymmärtäisivät...
Samoin maito, Kansallinen tuki tekee lehmää kohti todella paljon.
Mikä nyt on paljon, eihän se ole kuin kolminkertainen emolehmään verrattuna ????
-
Strutsilla on parempi rehuhyötysuhde kuin sialla ;) Teoriassa. Mutta sehän onkin iso kana.
Minäpä olen nähnyt strutseja ja maistanutkin sellaista ;D Ja käynyt myös sellaisen kurssin ;D ;D Liha erittäin vähärasvaista ja nopeasti kypsyvää, väriltään punaista, maku miellyttävä ja mieto. Yhdestä munasta kun tekee aamupalalle munakkaan niin voi lounaan skipata :)