No tässä ohjeet miten saa kuivaa haketta.Rangat ajetaan kasalle talvella ja kasan alle vanhat sähkötolpat niskasiksi ja niiden alle kuormaauton renkaita täytettynä betonilla tai pikkukivillä,kasan päät aina auki että tuuli pääsee joka puolelta ja paikka auringoinen ,mutta luoteesta yleensä saa olla suojainen koska sieltä tulee kovimmat myrskyt.Ensimmäisenä kesänä muovin laitto
kasan päälle heinä-elokuun vaihteessa silloin kun on kuivin aika kesästä ohi.Kasa tasataan hyvin päältä ja vanhoja muovia (aumamuovit ym tai edellisen kasat muovit) ensi alle ja sitten 8 metrin aumamuovi kaksinkerroin ,päälle painoksi renkaan sivuja ne eivät kevene siellä päällä niin kuin rangat ja eikä toukat syö muovia rikki kun ei ole niille ruokaa muovin päällä.Seuraavana kesänä haketus heti kun on kesän kuivin aika .Ei heti sateen jälkeen vaan aina poutaa muutama päivä ennen haketusta.
Näin olen saanut niin kuivaa haketta että kun kasasta ottaa se vieriää kuin vilja.Koivut olen raitonut ja paksummat myinyt.
Samoin isoja haapoja en ole kasaan laittanut vaan myinyt.
Varastoon mahtuu nyt kun ei heinälatoa heinille tarvitse reilut 200 mottia.Pelkän omakotitalon lämmitykseen ei kannata hakehommaa väsätä jollei talo ole suuri.

Hmm.. Ehkä vielä paremmin onnistuu, kun hakkaa keväällä ja antaa kuivua mettässä. Talvella pitää vain koittaa ajella pakas-kelillä ja muistaa ravistella lumet pois.

Maa lämpö tulee kalliiksi. Neliöä kohden pitää olla metri reikää pumput lyhyt ikäisenpiä vuosi vuodelta. Sähkö nousee kalliiksi juuri sillon kun tarvit lämpöä. Jos puuta ei ole niin laita ennenmin se maa lämmön 20-30 tuhatta lisä eristykseen ja lämmitä sähköllä.

Vanhanaikainen polttopuu eli klapi on kaikista kustannustehokkain. On siinä työtä ja vaivaa, mutta perustamiskustannukset todennäköisesti paljon huokeammat kuin hakelämmitys-systeemeillä. Kaikenlaiset syöttöhäiriöt, takapalot yms. saa unohtaa. Kaikissa systeemeissä on puolensa. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Sinänsä ihmeen kalliiksi on nuo lämmityssysteemit saatu. Taitaapi olla rahastuksen makua. Mielenkiinnolla odottelen mitä tapahtuu, kun öljy lähtee oikein tosissaan kallistumaan...

Nykyihmisen olemusta olen kans pohtinut, ainakin mitä tulee maaseutuun.  Eivät klapit niin kovin työläitä ole jos niitä ei jätetä säilytykseen kovin kauaksi talosta ja niitä ei talossa kovin sokkeloisesti tarvitse kantaa. Esimerkiksi kunnon puuhellalla onnistuu ruuanlaitto nopeasti, kahvin keitto lähes yhtä nopeasti ja lämmitys vielä nopeammin. Ja harvassa lämmityskattilassa paistuu muutamassa tunnissa kunnon paisti, kuten tapahtuu vuolukivisissä uuneissa. Tai toki paistuu mutta muuttunee jo poroksikin. 

Koneviestissä oli uudesta puupolttimesta juttua. Onko jossain esitelty sen rakenne?

http://www.pyro-man.net/

Polttivat suursäkitettyä tikutonta haketta. Olisikohan sellaisen tuottamisessa myyntiin järkeä? Kuormaimet ja varastotilat on valmiina ja aurinkolämpöä hyödyntävään kylmäilmakuivuriin mahtuisi hakelaari mukavasti. Klapeista taitaa saada paremman hinnan, mutta hakepuolella ei ole kaikenmaailman eläköityneitä kapiaisia ym. puuhaamassa. Laadulla pitäisi pystyä kilpailemaan pelletin kanssa.

Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero.  Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa  750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.

Tuolla kaavalla propsin hinta olisi nyt 220e/m3 itse poltettuna. Kannattaako noin kallista polttaa kun sähköäkin saa alle 150e/MWh.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 02.12.10 - klo:15:38

Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero.  Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa  750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.

Tuolla kaavalla propsin hinta olisi nyt 220e/m3 itse poltettuna. Kannattaako noin kallista polttaa kun sähköäkin saa alle 150e/MWh.

Kysehän olikin siitä minkä hinnan puulle saa kun sen polttaa

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 18.01.11 - klo:23:33

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 02.12.10 - klo:15:38

Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero.  Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa  750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.

Tuolla kaavalla propsin hinta olisi nyt 220e/m3 itse poltettuna. Kannattaako noin kallista polttaa kun sähköäkin saa alle 150e/MWh.

Kysehän olikin siitä minkä hinnan puulle saa kun sen polttaa

Kaavassa on virhe. Omaakaan puuta ei voi lukea ilmaiseksi. Siis todellinen hinta itse polttaen öljyyn verraten onkin 200e/ kiinto m3 /MWh. Ei 220. Mutta sähkö on kuitenkin halvempaa, vain 150 e/MWh ja lämpöpumpun kautta vain 50 e /MWh.

Sähköön käytetty raha menee tilalta ulos ja jostakin se raha on ollut tienattava. Oman metsän hoidosta syntyvä markkina- kelvoton polttojae(liian halpaa myytäväksi) ei vaadi muutakuin omaa työtä. Tulopuolelle tulee lisäksi hoidetut metsät.

.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...

Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.

1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.

Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.

Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.

Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?

Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.

Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.

Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?

Äitini talossa ollut MLP vuodesta 1980. Alkuperäinen kompura hajosi 3-4 vuotta sitten. Sen tilalle vaihdettu hajosi menneenä kesänä, tosin tähän oli syynä lämmönvaihtimen hapettuminen, jonka seurauksena kylmäaineen joukkoon joutuneet metallin hiutaleet tuhosivat kompuran. Uusi kompura olisi ollut noin 1100EUR ja putkari ei olisi luvannut sille elinikää edes vuotta, joten koko pumppu vaihtoon. Nyky koneissa lämmönvaihtimet onkin jo rosterista.

Lainaus käyttäjältä: reiska - 17.01.11 - klo:20:43

.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...

Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.

1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.

Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.

Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.

Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?

Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.

Tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan. Säästö voi olla huomattava kun huipun aikana energian hinta monikymmenkertaistuu.

Jos Weijo olisi käyttänyt maalämmön investointikustannuksen lisäeristyksiin rakentamisvaiheessa, niin säästö olisi olematon. 11000 eurolla ei vielä isoa kasaa puhallusvillaa saa. Lisäksi merkittävä osa energiasta kuluu käyttöveteen, jota kuluu aina saman verran ulkolämpötilasta riippumatta. Siinä ei siis avaudu tulevaisuudessa samanlaista säästömahdollisuutta hintojen noustessa kuin lämmitysenergiassa.

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 19.01.11 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: reiska - 17.01.11 - klo:20:43

.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...

Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.

1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.

Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.

Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.

Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?

Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.

Tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan. Säästö voi olla huomattava kun huipun aikana energian hinta monikymmenkertaistuu.

Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö-  ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle. 

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 20.01.11 - klo:20:01

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 19.01.11 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: reiska - 17.01.11 - klo:20:43

.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...

Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.

1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.

Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.

Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.

Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?

Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.

Tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan. Säästö voi olla huomattava kun huipun aikana energian hinta monikymmenkertaistuu.

Jos Weijo olisi käyttänyt maalämmön investointikustannuksen lisäeristyksiin rakentamisvaiheessa, niin säästö olisi olematon. 11000 eurolla ei vielä isoa kasaa puhallusvillaa saa. Lisäksi merkittävä osa energiasta kuluu käyttöveteen, jota kuluu aina saman verran ulkolämpötilasta riippumatta. Siinä ei siis avaudu tulevaisuudessa samanlaista säästömahdollisuutta hintojen noustessa kuin lämmitysenergiassa.

Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö-  ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle.  

Kannattaa on juuri oikea ilmaisu. Lainaus Turkuenergian sivuilta:

"Kun etäluettavat mittarit on asennettu ja tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet saatu käyttöön, asiakkaille voidaan tarjota todellisiin lukemiin perustuvaa laskutusta. Nykyisestä vuosikäyttöarvioihin perustuvasta arviolaskutuksesta voidaan uudistuksen myötä luopua asteittain kokonaan.

 

Lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus seurata omaa sähkönkäyttöään online-palvelujen kautta tuntitasolla. Kun sähkö ostetaan tuntihinnoitellulla tuotteella, voidaan suoraan säästää euroja vähentämällä sähkönkulutusta pörssisähkön kalleimpien tuntien aikana."

http://www.turkuenergia.fi/valopilkku/index.php?page=4e23eba4cf67de462d36c989c89ec9a

Yksikin vähennetty aste sisälämpötilassa vähentää lämmitysenergian tarvetta 5%.-Motiva.

Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö-  ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle. 

Eikun juuri silloin se polttaa vähät klapinsa takassa..

Lattialämmityshän näissä maalämmöllä lämpiävissä rakennuksissa kai yleensä on. Betonilaatta varaa lämpöä jonkin verran, jolloin voisi olettaa olevan mahdollista hetkellisen hintapiikin ajaksi sammuttaa järjestelmä tai ainakin laskea tehoa?? Onkohan mahdollista...edes teoriassa???

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 20.01.11 - klo:20:28

Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö-  ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle.  

Eikun juuri silloin se polttaa vähät klapinsa takassa..

Lattialämmityshän näissä maalämmöllä lämpiävissä rakennuksissa kai yleensä on. Betonilaatta varaa lämpöä jonkin verran, jolloin voisi olettaa olevan mahdollista hetkellisen hintapiikin ajaksi sammuttaa järjestelmä tai ainakin laskea tehoa?? Onkohan mahdollista...edes teoriassa???

Se on mahdollista, jo nyt, jos tekee sopimuksen ja vaihtaa mittarin.
 Sähkön seuraavan päivän tuntihinnat on tiedossa.
Lämpöpumppuun voi lisätä kellokytkimen, katkaisemaan kalliimpien tuntienn ajaksi sähköt poikki !


Tuolla näkyy pörssinhinnat,
http://www.nordpoolspot.com/reports/areaprice/

- pörssin hinnat on megawattitunteina, 100 E/MWh, on 10 centtiä/kWh
- kun vaihtaa INTERVAL kohdasta HOURLY, ja painaa UPDATE REPORT, näkee tuntihinnat.

edit:
Tässä hintaseurtantaan helpompi sivu:
http://www.npspot.com/