Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: MS - 14.11.10 - klo:13:00
-
Kyseessä on 30-luvulla rakennettu kivitalo, vesikiertoinen patterikeskuslämmitys (nyt klapeilla), 2-kertaiset ikkunat, ei lisäeristyksiä ja lämmitettävä tilavuus n. 800m3.
Pirullista pähkäilyä olen käynyt maalämmön ja hakkeen välillä.
Olen laskenut, että järkevään hakelämpösysteemiin menisi rahaa vähintään 34000e (laitteistot, lämpökeskus, hakevarasto jne)
Itselläni on selkä aika romuna, jolloin mahdollisesti joudun teettämään motolla esim. ensiharvennuksen, josta ottaisin hakepuun. Jos hakkeen tarve on 100m3 niin kaatokust. on esim. 15e x 50m3=750e. Lisäksi haketus n. 500e. Yhteensä siis 1250e vuotuiskuluja vähintään.
Maalämpöinvestointi olisi kaikkineen ehkä 25000e. sähkölasku 2000-2500e.
Traktoritallikin(200m3) ehkä pitäisi lämmittää. Hakkeella sen voisi tehdä mutta maalämmöllä tuskin kannattavaa.
Onko kellään kokemuksia tällaisen vanhan isohkon päärakennuksen lämmittämisestä maalämmöllä? Riittääkö matala lämpö pattereissa, millaisia ovat olleet todelliset lämmityskustannukset? ym. ym.
Mitä muita asioita pitäisi huomioida? Hakelämmityksessä on tietysti enemmän mekaanisesti kuluvia osia ja häiriöalttiutta. Sähkön hinta taas voi nousta huomattavasti. Hakepuun voi myydä vaikka siirtyisikin maalämpöön….
KIITOKSET VASTAUKSISTA ETUKÄTEEN!
-
Olisin muutama vuosi sitten sanonut jotta hake ilman muuta.Nyt kun kaikki asiat heittävät häränpyllyä niin enpä enää tiedä mitä tohon pitäisi sanoa.
-
Mielestäni maalämpö olisi parempi. 25ke kustannus kuulostaa aika korkealta. Itsellä reilu 600m3 lämmitttävää uudessa hirsitalossa, hirren paksuus 202mm, ja 8kW maalämpöpumppu 160m reiällä. Peruskallioon oli matkaa noin 3m, joten kalliita metrejä ei tullut paljoa. Systeemin hinta reiän pohjalta lattialämmityksen lähdölle 13500e, vuonna 2007.
Tänä vuonna tuli tuo äitini talon maalämpöpumppu vaihtoikään lämmönvaihtimen hapettumisen takia, vuodelta 1980, uusi 9kW pumppu vanha purettuna, paikalleen asennettuna oli noin 9000e. 7kw pumppu vastaavasti olis ollut vain 350e halvempi. Vielä kun talon lämmönjako on ilmanvaihdon kautta, niin ei ollut vaikea valita isompaa.
Molemmat pumput saman putkarin kautta, jolla EI ole edustustiloja, vaan keskittyy töiden tekemiseen.
Tuohon äitini taloon oli tarjous myös firmalta, jolla edustustilat Lempäälän keskustassa, 6,5kW pumpusta asennettuna ja vanhat purettuna 12500e.
Eli jos peruskallio ei ole syvässä, niin etsi joku paikallinen putkari joka on ennenkin asentanut maalämpöpumppuja ja tilaa siltä koko paketti ja kysy myös sen traktoritallin lämmitystarpeen kattavaa pakettia, ei välttämättä ole kovasti kalliimpi.
Luultavasti on kannattavaa vaihtaa vanhat patterit, ainakin osaksi, puhalluspattereihin. Lisää tietoa kannattaa etsiä maalämpöfoorumilta.
-
Pumppujen käyttöikä pudonnut huimasti ,ei ole laatu sitä mitä oli ennen.
Lattialämmityksessä toimii,muuta jos patterit niin vesi llian kuumaa ongelmia tulee ei kestä vermeet eli pumppu.
Hakelämmitys vaatii aina hoitajan ,mutta tuskimpa kovilla pakkasilla maalämpö systeemiäkään yksin kannattaa jättää on siinä niin paljon tekniikkaa takana.
-
jos haluat olla lopun elämääsi talkkarina ja viettää lomat pannuhuoneessa niin siinä tapauksessa hake. minä olen säästänyt hakkeela pian itseni hengiltä. metsäni voi hyvin mutta minä en ::)
-
Pumppujen käyttöikä pudonnut huimasti ,ei ole laatu sitä mitä oli ennen.
Lattialämmityksessä toimii,muuta jos patterit niin vesi llian kuumaa ongelmia tulee ei kestä vermeet eli pumppu.
Hakelämmitys vaatii aina hoitajan ,mutta tuskimpa kovilla pakkasilla maalämpö systeemiäkään yksin kannattaa jättää on siinä niin paljon tekniikkaa takana.
Jos maalämpöpumppu prakaa kovilla pakkasilla, niin niissä on varalta ne 9kW sähkövastukset. Jos sähkö loppuu ja kiertovesipumput pysähtyy, niin pysähtyy myös hakelämmityksen kiertovesipumput.
-
Hakkeen käsittelyssä pitää olla hengitys suojain aina ihan aina.
-
tuo hakkeen käsittely tuntuu nykyään olevan jopa työläämpää kuin esim.halkojen kun kuuntelee noita käyttäjiä joilla haketta menee ja ollut jo vuosia, ja aina saa olla räpläämässä jotain pientä että toimii!
-
Pattereiden lämmönluovutuskyky pitäis varmaan tietää ennen kuin alkaa miettimään maalämmitystä, tai vaihtoehdoksi jää pattereiden päivitys :-X Varmaan putkimiehellä olis asiaan jonkinlainen näkemys. Maalämmöstä kun ei maksimissaan tule kuin 55 asteista vettä ja puulla taas vaikka 80 asteista niin on aika iso ero.
Moni hakkeen käyttäjä on tainnu pilata terveytensä jos ei ole kunnollista kuivatus paikkaa yms. Olisko traktoritalliin mahdollisista miettiä jotain muuta lämmitysvaihtoehtoa jos tuvan lämmittäis maalämmöllä? Vois säästää lämpöpumpun hankintahinnassa jos ollaan koon puolesta rajamailla ja putkituksissa??? Ei ole niin kamalan pahan hintaisia esim. http://www.mepu.fi/tuotteet/lammittimet/oljylammittimetkiinteat joilla saa lämpöä kunnolla halliin jos pitää vaikka remppaa tehä.
Meillä on tämmöinen vanha hirsitupa (vasta peruskorjattu) johon laitettiin maalämpö kallioon poratuilla kaivoilla. Lämmitettävä pinta-ala on 320 m2 lattialämmöllä ja toimii tosi hienosti. Kustannuksia ei olla seurattu, mutta pois ei antais tällä kokemuksella. Ja kun on vielä pumppu teknisessä tilassa, niin tilaa ei edes olis muille vaihtoehdoille. Tosin rakennusaikana jätettiin yksi ylimääräinen putki maan alle mistä saa vedettyä ulkopuolisen lämpökeskuksen putket jos tarve joskus yllättää. Harkinnassa oli myös hybridilämmitys... ilma-vesilämpöpumppu ja klapikattila sisälle, mutta ei oikein tuntunu nykyaikaiselta ratkaisulta klapien kans värkätä sisätiloissa. Talossa kun on 3 kakluunia, yksi uuni ja puusauna niin ihan riittävästi siinä...
-
tuo hakkeen käsittely tuntuu nykyään olevan jopa työläämpää kuin esim.halkojen kun kuuntelee noita käyttäjiä joilla haketta menee ja ollut jo vuosia, ja aina saa olla räpläämässä jotain pientä että toimii!
Ei mitään vikaa koskaan ;D
Mitänyt GSM hälytykset ei toimi, liekinvartija nikottelee ja torstaina tuli vaihdettua syöttöruuvin laakeri kun haulit putos lattialle. Onhan tuo ollu jo vuodesta 2007... ::)
Hakkeen lisäys,hakettaminen ym. erittäin siistiä konetyötä vrt. vanhan systeemin lapiotyöt.
Noilla yo. hinnoilla miettisin kahdesti mitä tekisi. Mulla meni rahaa alvittomana 25-30 tuhatta 2007, 60kw:n systeemit vanhaan pannuhuoneeseen. Kanaalia muutama kymmenen metriä ja lämmitettävää tilaa pyöreä 500m2, osa korjaamoa, osa vanhaa navettaa.
Aurinkopaneeleita miettinyt, saisi kesän käyttöveden näppärämmin kuin pesää kostuttamalla. Kierrättäisi samaan järjestelmään, toki vain käyttövedessä kierto päällä. Kesällä stokeri niin pienellä kuormalla että kattilan kestävyys koetuksella, samoin yllä mainittu ruuvin laakerin hajoaminen täysin kesäkäytön syytä. Kesällä aktiivinen sammutusjärjestelmä ruikkii vettä syöttöruuviin takapalon uhatessa, syöttöruuvin laakeri monesti tulvan alla...
-
2004 vuonna tehtiin lämpökeskusremontti ja silloin vaihdettiin stokeri + kattila uusiin. Tähän asti on lämmitetty palaturpeella, mutta nyt on ensimmäistä kertaa haketta siilossa. Säätöjen kanssa on hiukan hakemista, kun olen tottunut turpeen käyttöön ja hake toimii hiukan erilailla. Tänään esimerkiksi oli lämmöt alhaalla, kun hake oli holvannut siiloon ja ruuvi pyöri tyhjänä, vaikka tavaraa piti olla reilusti. Turpeella siilo menee melkein kokonaan tyhjäksi, mutta hakkeella näin ei näköjään käy. Jos jotakin positiivista, niin tuhkaa ja kiveä ei tule kuin murto-osa turpeeseen verrattuna.
-
Palaturve maksaa alle 2 c/kWh ja hake esim. Vapolta ostettuna 2,5 c/kWh. Sähkö maksaa siirtoineen nyt 8-9c/kWh. Jos maalämmön kennoin on 0,4, niin maksaa lämmityssähkö siis 3,2-3,5 c/kWh. Että jopa ostopolttoaineella tulee hake/palaturve halvemmaksi.
Mikä siten on lämmitysremontin hinta maalämmössä? Joudut päivittämään patterit suuremmiksi, muuten maalämmössä kokonaisenergiamäärästä menee yli 50% sähköä ja lämmitysenergian hinnaksi tulee 4-5 c/kWh eli yli kaksinkertainen verrattuna tuohon toiseen vaihtoehtoon.
-
Vanhanaikainen polttopuu eli klapi on kaikista kustannustehokkain. On siinä työtä ja vaivaa, mutta perustamiskustannukset todennäköisesti paljon huokeammat kuin hakelämmitys-systeemeillä. Kaikenlaiset syöttöhäiriöt, takapalot yms. saa unohtaa. Kaikissa systeemeissä on puolensa. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Sinänsä ihmeen kalliiksi on nuo lämmityssysteemit saatu. Taitaapi olla rahastuksen makua. Mielenkiinnolla odottelen mitä tapahtuu, kun öljy lähtee oikein tosissaan kallistumaan...
-
Vanhanaikainen polttopuu eli klapi on kaikista kustannustehokkain. On siinä työtä ja vaivaa, mutta perustamiskustannukset todennäköisesti paljon huokeammat kuin hakelämmitys-systeemeillä. Kaikenlaiset syöttöhäiriöt, takapalot yms. saa unohtaa.
Klapin kannalla minäkin, jos pelkkään taloon etsii lämmitysratkaisua. Asia erikseen ,jos hallit ja kanalat pitää sen lisäksi lämmittää.
-
Talossa ja navetassa (nykyään verstas) keskuslämmitys vuodesta 61.Nyt menossa kolmas kattila ja ensimmäinen stokeri.
Vuonna 00 ostin stokerin ja kattilan maksoi 35 th. markkaa asennus itse .Varaosat tänä aikana syöttöputki kerran ,vanha valmiina korjattuna ,sekä puhaltimen kondersaattori yht kulut noin 100 euroa.Tähän asti pelannut hyvin (koputtaa puuta).
Säätötulen vehkeet ,stokeri handy strong,kattila Tulimax 50 nykyään Säätötulen nimellä.Lämmitettävää yli 200 neliöö.
Näillä keleillä hakkeen kulutus noin 150-200 litraa.Kanaalia 47 metriä .Hake omasta metsästä erittäin kuivaa.Käsin täyttö menee aikaa noin 10 minuuttia.Palopäästä kuonat pois kerran päivässä aikaa noin 20 sekuntia.Tuhka pois kerran viikossa aikaa noin 3 minuuttia.
-
mitens olette järjestäneet hakelämmityksessä jos on vaikka pari viikkoa pattajalla tai sairaallassa,ja ei löydy kipinä mikkoa valvoon lämmitystä? ???
-
Velipoika käy lisäämässä haketta ,mutta ei yleensä talvella lähdetä reissuun .Kattilassa 12 kw vastukset joilla voi kyllä lämmittää.
-
10kw maalämmöllä lämmitetään 350m2, maksoi töineen n.7000e, ja taloussähkö n.150e/kk.. huoleton systeemi.. ;D
-
mitens olette järjestäneet hakelämmityksessä jos on vaikka pari viikkoa pattajalla tai sairaallassa,ja ei löydy kipinä mikkoa valvoon lämmitystä? ???
Vanhat öljykattilat jätetty paikoilleen. Termostaatti vähä alemmaksi lähtee toimimaan jos stokerista ei jostain syystä tule lämpöä. Samalla asunnon öljypoltin ilmoittaa stokerin häiriöistä. Vielä toimivat huippukuorman leikkaajina muutamina kylmimpinä päivinä ja kesällä voi käyttää öljyä jos lämmön tarve on liian vähäistä stokerille
-
mitens olette järjestäneet hakelämmityksessä jos on vaikka pari viikkoa pattajalla tai sairaallassa,ja ei löydy kipinä mikkoa valvoon lämmitystä? ???
Vanhat öljykattilat jätetty paikoilleen. Termostaatti vähä alemmaksi lähtee toimimaan jos stokerista ei jostain syystä tule lämpöä. Samalla asunnon öljypoltin ilmoittaa stokerin häiriöistä. Vielä toimivat huippukuorman leikkaajina muutamina kylmimpinä päivinä ja kesällä voi käyttää öljyä jos lämmön tarve on liian vähäistä stokerille
--Heizomat nassuttaa haketta varastosta,pari viikkoa mene kattelematta.GSM hälytin hälyttää jos jotain on,sitten varaäijä käy katsomassa
--olen nyt lämmittänyt vuodesta 87 hakkeella,ensin stokerilla.Nyt Heizolla.Minulta ei vielä ole terveys mennyt,meillä kyllä hake kuivattiin ekat 15 vuotta.Nykyään käsitellään pääasiassa etukuormaajalla.
-
Talossa ja navetassa (nykyään verstas) keskuslämmitys vuodesta 61.Nyt menossa kolmas kattila ja ensimmäinen stokeri.
Vuonna 00 ostin stokerin ja kattilan maksoi 35 th. markkaa asennus itse .Varaosat tänä aikana syöttöputki kerran ,vanha valmiina korjattuna ,sekä puhaltimen kondersaattori yht kulut noin 100 euroa.Tähän asti pelannut hyvin (koputtaa puuta).
Säätötulen vehkeet ,stokeri handy strong,kattila Tulimax 50 nykyään Säätötulen nimellä.Lämmitettävää yli 200 neliöö.
Näillä keleillä hakkeen kulutus noin 150-200 litraa.Kanaalia 47 metriä .Hake omasta metsästä erittäin kuivaa.Käsin täyttö menee aikaa noin 10 minuuttia.Palopäästä kuonat pois kerran päivässä aikaa noin 20 sekuntia.Tuhka pois kerran viikossa aikaa noin 3 minuuttia.
Pelkästään käsintäyttö 10 min/vrk = Apaut 60 tuntia vuodessa......... Hups.......
Maalämmöllä saadaan taloudellisesti noin 60 asteista vettä, seuraappa tulevan talven aikana mitä pakkaskelillä verkostoon menee. Matalalämpöpatterit nykyään noin 200 €/kpl, jos tarttee.
Lattialämpöhän tietysti optimitilanne maalämmöllä.
-
Välillä menee viikkoja että en käy talon "pannu"huoneessa.
Neliöitä 9kw:n pumpun ja 160m:n reiän perässä parisensataa, koko sähkön kulutus edellisen vuoden aikana laskusta katsottuna (siis myös käyttösähkö) ~12000kwh ja viime talvena oli aikasen kylmää, tai olla about 70 päivää pakkasta putkeen.
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Hymyilyttää noin paljon kun en haketta tai pellettiä valinnut. :D
Mutta se miten nämä vehkeet pelaa ja kestää patteriverkossa, en tiedä? Aika mielenkiintoista kommenttia on tullut aiheesta, varmaan kannattaisi soittaa suoraan useammalle valmistajalle ja kysellä.
Pattereiden luovutuskyky on myös tärkeä asia, etenkin kun pumput yleensä tarkkailee ulkolämpötilaa ja muuttaa lähtevän veden lämpöä sen mukaan. Eli siis tasalämmössä ongelma ei ole niin paha koska patteri jollakin aikavälillä alkaa luovuttamaan lämpöä mutta jos pakkanen kiristyy nopeasti, ei patteri "toimi". Näin ymmärrän asian pääni sisällä ja siellä olen aina oikeassa. ;)
-
Piti muuten vielä lisätä.
En oo enää muutamaan vuoteen sammuttanut kiertovesipumppuja mistään.
Ei tuu ilmaa eikä hirtä laakerit kiinni kesän jäljiltä. Eikä se pahasta muutenkaan oo että se vesi pyörii siellä piirissä.
-
Onko kukaan koeillut ilmalämpöpumpun ilman ottamista talvella maanalaisen putken kautta (siis maalämöä)? Ilma olisi aika paljon lämpimämpää kovilla pakkasilla kuljettuaan vaikka puolen sata metriä maan alla. Kesällä jäähdytettäessä taas ilma olisi huomattavasti viileämpää kuin ulkona.
-
Onko kukaan koeillut ilmalämpöpumpun ilman ottamista talvella maanalaisen putken kautta (siis maalämöä)? Ilma olisi aika paljon lämpimämpää kovilla pakkasilla kuljettuaan vaikka puolen sata metriä maan alla. Kesällä jäähdytettäessä taas ilma olisi huomattavasti viileämpää kuin ulkona.
Villi veikkaus mutta ei taida ainakaan 40mm pem:in kautta siirtyä tarpeeksi lämpöä tai imuputken pitää olla melko pitkä ja/tai suurempi halkaisijalta?
Idea on kyllä melko mielenkiintoinen. Mahtaisko ruveta keräämään kosteutta johonkin kohtaan putkea ja jäätämään?
-
Tässä maalämpöhehkutuksessa askarruttaa muutama asia.Sähkön hinta siinä vaiheessa kun maalämpöä on niin paljon,että se alkaa vaikuttaa valtakunnantasolla kulutukseen.Kerrostaloja kun riittävästi kytketään niin vaikuttaa.Toinen on tulevaisuuden glygolipohjavesiasia,montaa onnettomuutta ei tarvita kun alkaa vaikeudet.Yksikin kerrostalomittakaavan isohko vuoto saattaa aiheuttaa aika shown.
-
Tässä maalämpöhehkutuksessa askarruttaa muutama asia.Sähkön hinta siinä vaiheessa kun maalämpöä on niin paljon,että se alkaa vaikuttaa valtakunnantasolla kulutukseen.Kerrostaloja kun riittävästi kytketään niin vaikuttaa.Toinen on tulevaisuuden glygolipohjavesiasia,montaa onnettomuutta ei tarvita kun alkaa vaikeudet.Yksikin kerrostalomittakaavan isohko vuoto saattaa aiheuttaa aika shown.
Glygoli? Etanolia tuonne putkiin pistettiin, ja etanolihan ei ole koskaan ollu kenellekään pahasta ;D
Mut alkuperäiselle kysyjälle, vaivaton tuo maalämpö on. Parhaimmillaan tietty uudessa rakennuksessa ja lattialämmitysjaolla, mulla lähtee kiertoon 28 asteisena -20 ulkolämpöön asti ja siitä nousee ennakoivan käyrän mukaisesti maksimissaan 35 asteisena. Matalalämpöinen kierto vaikuttaa hyötysuhteeseen, patteriverkolla ei päästä samaan hyötysuhteeseen kun kierron lämpö pakko nostaa ylemmäs.
-
Jaa etanoliakos niissä käytetään...olen kyllä tullut väärininformoiduksi.Joka tapauksessa noista kallioporauksein vuotohommista joku oli huolissaan.
-
Palaturve maksaa alle 2 c/kWh ja hake esim. Vapolta ostettuna 2,5 c/kWh. Sähkö maksaa siirtoineen nyt 8-9c/kWh. Jos maalämmön kennoin on 0,4, niin maksaa lämmityssähkö siis 3,2-3,5 c/kWh. Että jopa ostopolttoaineella tulee hake/palaturve halvemmaksi.
Mikä siten on lämmitysremontin hinta maalämmössä? Joudut päivittämään patterit suuremmiksi, muuten maalämmössä kokonaisenergiamäärästä menee yli 50% sähköä ja lämmitysenergian hinnaksi tulee 4-5 c/kWh eli yli kaksinkertainen verrattuna tuohon toiseen vaihtoehtoon.
Näinköhän hake palaa näissä kotitarve kokoluokan systeemeissä kovinkaan hyvällä hyötysuhteella? Silmämäärin ja korvakuulollahan niitä pääsääntöisesti yritetään jonkinlaisiin säätöihin saada?
Entäpä kesällä sitten...Kuumaa vettä kierrätellään sähköpumpuilla lämmönsiirtolinjaslinjasto(i)ssa, ihan vaan lämpimän suihkuveden toivossa. Ilman faktatietoa veikkaan: energiaa hukataan.
-
Kyseessä on 30-luvulla rakennettu kivitalo, vesikiertoinen patterikeskuslämmitys (nyt klapeilla), 2-kertaiset ikkunat, ei lisäeristyksiä ja lämmitettävä tilavuus n. 800m3.
Pirullista pähkäilyä olen käynyt maalämmön ja hakkeen välillä.
Olen laskenut, että järkevään hakelämpösysteemiin menisi rahaa vähintään 34000e (laitteistot, lämpökeskus, hakevarasto jne)
Itselläni on selkä aika romuna, jolloin mahdollisesti joudun teettämään motolla esim. ensiharvennuksen, josta ottaisin hakepuun. Jos hakkeen tarve on 100m3 niin kaatokust. on esim. 15e x 50m3=750e. Lisäksi haketus n. 500e. Yhteensä siis 1250e vuotuiskuluja vähintään.
Maalämpöinvestointi olisi kaikkineen ehkä 25000e. sähkölasku 2000-2500e.
Traktoritallikin(200m3) ehkä pitäisi lämmittää. Hakkeella sen voisi tehdä mutta maalämmöllä tuskin kannattavaa.
Onko kellään kokemuksia tällaisen vanhan isohkon päärakennuksen lämmittämisestä maalämmöllä? Riittääkö matala lämpö pattereissa, millaisia ovat olleet todelliset lämmityskustannukset? ym. ym.
Mitä muita asioita pitäisi huomioida? Hakelämmityksessä on tietysti enemmän mekaanisesti kuluvia osia ja häiriöalttiutta. Sähkön hinta taas voi nousta huomattavasti. Hakepuun voi myydä vaikka siirtyisikin maalämpöön….
KIITOKSET VASTAUKSISTA ETUKÄTEEN!
Minulla 50-luvun vanhatalo ja patterit.. juuri tuo pattereiden lämpö on aika korkealla pakkasilla onkos jollain vanhassa isossa talossa lämpöpumppua? miten iso ja paljon menee kilovatteja? itsellä hake....20v toiminut jollakin tavalla mutta minusta parempi kuin halko :)
-
Kyllä puupolttoaineeseen perustuvaa järjestelmä on kuitenkin taloudellisessa mieleesä aika vaikea voitettava. Jos iso kiinteistö tai useampia pienempiä lämmitettvänä hake ja normaalikokoisissa taloissa varaava kalpit tai halot polttoaineena.
Sähkön hinta tulee väistämättä reaalisesti nousemaan aika radikaalisti lähivuosina, kun koko EU pistetään yhteiseen ja toimivaan verkkoon, kovalla kireellä nyt tehdään merikaapeleita. Ei nämä ydinvoimalaviritykset tule Suomessa sähkön hintaa alentamaan eivätkä sen paremmin hillitsemään sähkön hinnan nousua. Laitoksen omistajat myyvät sähkön sinne, mistä saavat paremman hinnan eli Keski-Eurooppaan. Eli Suomessa sähkön hinta nousee eurooppalaselle tasolle, nyt se on todella halpaa.
Ainakaan metsää omistavan ei kannata paljon maalämmön perään haikailla, hakkeen raaka-aineeksi siopivaa roskapuuta kun metsässä kyllä riittää ja eivät nuo naapurimetsänomistajan lumppikasatkaan nyt ole missään hinnankiroissa.
-
Kyllä puupolttoaineeseen perustuvaa järjestelmä on kuitenkin taloudellisessa mieleesä aika vaikea voitettava. Jos iso kiinteistö tai useampia pienempiä lämmitettvänä hake ja normaalikokoisissa taloissa varaava kalpit tai halot polttoaineena.
Sähkön hinta tulee väistämättä reaalisesti nousemaan aika radikaalisti lähivuosina, kun koko EU pistetään yhteiseen ja toimivaan verkkoon, kovalla kireellä nyt tehdään merikaapeleita. Ei nämä ydinvoimalaviritykset tule Suomessa sähkön hintaa alentamaan eivätkä sen paremmin hillitsemään sähkön hinnan nousua. Laitoksen omistajat myyvät sähkön sinne, mistä saavat paremman hinnan eli Keski-Eurooppaan. Eli Suomessa sähkön hinta nousee eurooppalaselle tasolle, nyt se on todella halpaa.
Ainakaan metsää omistavan ei kannata paljon maalämmön perään haikailla, hakkeen raaka-aineeksi siopivaa roskapuuta kun metsässä kyllä riittää ja eivät nuo naapurimetsänomistajan lumppikasatkaan nyt ole missään hinnankiroissa.
Sähkön hinnan osalta olet varmastikin oikeassa. Metsän omistaminen taas ei vaikuta poltettavan hakkeen hintaan ja klapien hinta ei saisi perustua ilmaiseen työhön.
Mun mielestä liikkeelle pitää lähteä energian kulutuksesta, esim. tämän keskustelun avaajan on hyvä miettiä, että ihanko totta traktorin pitää asua lämpimässä?
-
On se kätevää kun saa 30 asteen pakkasella lähteä lämpimästä tallista täyttämään 10 minuutiksi hakesiiloa. Ihan oikeesti. Ja tulee hoidettua metsätkin kuntoon kun on pikku pakko ja hyötykäyttöä muuten maahan kaadettaville rangoille. Jälkipolvet kiittelevät vaaria hyvin ja ajallaan hoidetuista tukkimetsistä.
-
Onko kukaan koeillut ilmalämpöpumpun ilman ottamista talvella maanalaisen putken kautta (siis maalämöä)? Ilma olisi aika paljon lämpimämpää kovilla pakkasilla kuljettuaan vaikka puolen sata metriä maan alla. Kesällä jäähdytettäessä taas ilma olisi huomattavasti viileämpää kuin ulkona.
Villi veikkaus mutta ei taida ainakaan 40mm pem:in kautta siirtyä tarpeeksi lämpöä tai imuputken pitää olla melko pitkä ja/tai suurempi halkaisijalta?
Idea on kyllä melko mielenkiintoinen. Mahtaisko ruveta keräämään kosteutta johonkin kohtaan putkea ja jäätämään?
No ei tietenkään ole tarkoitus minkään pillin kautta imeä ilmaa, vaan vähintään 400mm: rumpuputken kautta. Semmoisia avo-ojia nyt on joka maatilan nurkilla mitkä vois samalla peittää. Viemäri samaan kaivantoon tai ison putken sisään, niin otetaan takaisin tuvasta tai muualta lähtevä lämpö.
-
Ei olis hääviä kun paskaputki oli jääs vielä juhannuksenakin.
-
Ei olis hääviä kun paskaputki oli jääs vielä juhannuksenakin.
Maanpintaako pitkin teidän viemärit kulkee? ;D Kait se lämmönvaihdin yksinkertainenkin ja monikäyttöinen vois olla!
-
Aatteleppa ite jos maahan upotetun 4 satasen putken läpi imetään kylmää pakkasilmaa niin jotain sille ympäröivälle maalle tapahtuu ennen kevättä.
Ja jos siellä on vielä paskaputki niin virtaus voi olla aika heikkoa.
-
Aatteleppa ite jos maahan upotetun 4 satasen putken läpi imetään kylmää pakkasilmaa niin jotain sille ympäröivälle maalle tapahtuu ennen kevättä.
Ja jos siellä on vielä paskaputki niin virtaus voi olla aika heikkoa.
Hitachilla putken saa melko syvälle ja lantala päälle hehkuttamaan. Eiköhän virtaukset jatku :)
-
Aatteleppa ite jos maahan upotetun 4 satasen putken läpi imetään kylmää pakkasilmaa niin jotain sille ympäröivälle maalle tapahtuu ennen kevättä.
Ja jos siellä on vielä paskaputki niin virtaus voi olla aika heikkoa.
Hitachilla putken saa melko syvälle ja lantala päälle hehkuttamaan. Eiköhän virtaukset jatku :)
Normi maalämpöpumppu ja pemmi kusikaivon pohjavaluun?
-
Maalämpö poraukset tulevat pian luvanvaraiseksi.
Jos talossa on metsää on siellä myös hakerankaa ja metsät tulevat kuntoon.Hakkeen kulutusta ei kannatta itkeä ,on aivan sama meneekö vuodessa 35 tai 60 mottia aivan sama.
Jos taas hakkaa kymmeniä tuhansia euroja valtaviin stokerisysteemeihin niin se alkaa olla rajoilla.
Minusta tuo 2000 € mitä minä siihen uhrasin niin tuskimpa halvemmaksi tulee enään lämmitys.Kattilahan pitää olla joka tapauksessa ainakin jos tulta käytetään lämmittämiseen.
Maalämpö on huoleton niin kauan kuin vermeet kestää ja nykyään ne on heikompia.Tiedän tapauksia että jo 7 vuoden jälkeen kompurat piti uusia.Ei koskaan patteriverkkoon maalämpöä.
-
nyt on maalämpö, klapeilla lämpesi ennen (patterikiertoinen..) lämmitä tilaa 160m2
tyytyväinen olen ollut
-
Onko varaa lämmittää traktoritallia ?
Viljanviljelijä ei tarvii asua "tilalla" ympäri vuoden...
Siis... elukat lahtiin ja viljanviljelijäksi ;)
Pattereista vesi pois.
Tupa "kylmäksi" ja etelän lämpöön !
30 000 euroo säästyy investointina ja sähköä ei tarvii kuluttaa talvella..
1000 euroo maksaa lento / nuppi, ja 4 - 20 euroo päivässä hotelli.
Ruoka melkein ilmaista ja talvivaatteita ei tarvii ostaa.
Sandaalit, uimahousut, aurinkohattu ja 2 t-paitaa ;) = 10 euroo
Viljelysuunnitelmia ja hankintoja voi tehä netissä... palmun alla;)
Vielä rankempi versio olisi myydä talo, ja asua vuokralla tai asuntovaunussa (venessä) kesäisin....
Jos nyt tämä viljanviljelijän tulonmuodostuskäyrä jatkaa laskemistaan :(
-
Ja vielä parempi jos myis pellot a 15 000/ha x 100. Sijoittais rahat turvallisesti 5% tuotolla 75donaa vuoteen eikä tarttis tehdä päiväntyötä.
-
Ja vielä parempi jos myis pellot a 15 000/ha x 100. Sijoittais rahat turvallisesti 5% tuotolla 75donaa vuoteen eikä tarttis tehdä päiväntyötä.
Jotenkinhan se aika pitäisi saada kulumaan, sitten pitäis kait opetella pelaamaan golffia, tai jotain muuta hauska ajanvietettä keksiä, vois vaikka mennä rengiksi jollekin suurtilalle, pääsis ajamaan traktoria :D
-
Miksi ihminen on niin kiinni maallisessa että ei peltojakaan hanno myidä.Kuolinpaidassa ei ole taskuja sanoo vanha sanalasku.
-
Jostain se raha pitää tulla. EU-tuet ju nöu ?
Väitän että se raha mitä tehdään kesällä menee talven aikana Suomessa lämpöön, sähköön, tienhoitoon ja kalliiseen ruokaan...
Tuotto mene siis talven aikana vaikka viljely olisi kannattavaa !
Pellot tarvitaan vielä kun ISO lama tulee, ei niitä kaikkia myydä.
Kiinassa perhe elää 1 hehtaarin tuotolla ;)
-
Eläis suomessakin jos olis kiinalaisen viljelijän elintaso.
-
Aika hyvin on keskustelu pysyny aiheessa.............................. Taas kerran.
-
Niin se keskustelu todellakin karkaa, alkoi talon lämmitysjärjestemän valinnasta ja seuraavaksi varmaankin keskustellaan riisin viljelystä, koskapa olemme jo Kiinan maaperällä.
-
Onko varaa lämmittää traktoritallia ?
Viljanviljelijä ei tarvii asua "tilalla" ympäri vuoden...
Siis... elukat lahtiin ja viljanviljelijäksi ;)
Pattereista vesi pois.
Tupa "kylmäksi" ja etelän lämpöön !
30 000 euroo säästyy investointina ja sähköä ei tarvii kuluttaa talvella..
1000 euroo maksaa lento / nuppi, ja 4 - 20 euroo päivässä hotelli.
Ruoka melkein ilmaista ja talvivaatteita ei tarvii ostaa.
Sandaalit, uimahousut, aurinkohattu ja 2 t-paitaa ;) = 10 euroo
Viljelysuunnitelmia ja hankintoja voi tehä netissä... palmun alla;)
Vielä rankempi versio olisi myydä talo, ja asua vuokralla tai asuntovaunussa (venessä) kesäisin....
Jos nyt tämä viljanviljelijän tulonmuodostuskäyrä jatkaa laskemistaan :(
Koneetkin myy pois ja ottaa aina esittelykoneita töihin, kun niitä tarvii. Vuokraa konehallit venevarastoiksi, jne.
-
Miksi kukaan ei puhu pelletistä,siitä josta kaikki puhuivat pari vuotta sitten.
-
Miksi kukaan ei puhu pelletistä,siitä josta kaikki puhuivat pari vuotta sitten.
Koska kannattaa ennemmin laittaa öljylämmitys vaikka kymmeneksi vuodeksi ja miettiä sitten asia uudestaan.
-
Niin pelletin hinta on noussut rajusti ja jos oikein siihen sopivat polttolaitteet ostaa ne maksaa aika paljon.Pikku stokereilla menee ihan hyvin ja palaa komiasti,tuossa kylillä yksi tuttu polttanut jo vuosia.
-
Onko kukaan koeillut ilmalämpöpumpun ilman ottamista talvella maanalaisen putken kautta (siis maalämöä)? Ilma olisi aika paljon lämpimämpää kovilla pakkasilla kuljettuaan vaikka puolen sata metriä maan alla. Kesällä jäähdytettäessä taas ilma olisi huomattavasti viileämpää kuin ulkona.
Villi veikkaus mutta ei taida ainakaan 40mm pem:in kautta siirtyä tarpeeksi lämpöä tai imuputken pitää olla melko pitkä ja/tai suurempi halkaisijalta?
Idea on kyllä melko mielenkiintoinen. Mahtaisko ruveta keräämään kosteutta johonkin kohtaan putkea ja jäätämään?
Se ilma lämpiäisi (ei siis jäähtyisi) putkessa, jolloin kastepistettä ei pitäisi muodostua. Kesäkäytössä jäähdyttäessä tuo kyllä keräisi vettä joka pitäisi johtaa pois ja pian tuo putki voisi olla melkoinen homeenpesä. Mutta välikö sillä jos se ilma menisi vain ulkoyksikön radiaattorille. Voisi jopa toimiakin, jos putken saisi tarpeeksi isoksi ja pitkäksi.
Mika
-
Vielä palaan aiheeseen. Eikö kellään ole tietoa toteutuneista lämmityskustannuksista esimerkin tyyppisen talon lämmityksessä. Nyt ulkona on pakkasta -15, verkoston lämpötila n.70 ja silti tuntuu viileältä. Tuntuu mahdottomalta, että maalämpö lämmittäisi riittävästi. Ainakaan mainostetulla hyötysuhteella.
-
Vielä palaan aiheeseen. Eikö kellään ole tietoa toteutuneista lämmityskustannuksista esimerkin tyyppisen talon lämmityksessä. Nyt ulkona on pakkasta -15, verkoston lämpötila n.70 ja silti tuntuu viileältä. Tuntuu mahdottomalta, että maalämpö lämmittäisi riittävästi. Ainakaan mainostetulla hyötysuhteella.
Oikeastaan on harhaanjohtavaa puhua maalämmöstä kun kuitenkin sähkö on siinä avaintekijä eli pitäisi puhua oikeastaan maa-sähkölämmitys.Sähköllä lämmitetään maalämmössä noin 70 % ja loput maalämmöllä.Tästä on aivan paikkansa pitävää faktaa ,mutta lyhyesti 120 neliön talon taloussähkönkulutus 6000 kw ja maalämmöllä 22000 kw tästä voi jokainen laskea maalämmön hyötysuhteen.22000 - 6000=16000 kw.se on se sähkö mitä kuluu kun lämmitetään "maalla".
-
Oikeastaan on harhaanjohtavaa puhua maalämmöstä kun kuitenkin sähkö on siinä avaintekijä eli pitäisi puhua oikeastaan maa-sähkölämmitys.Sähköllä lämmitetään maalämmössä noin 70 % ja loput maalämmöllä.Tästä on aivan paikkansa pitävää faktaa ,mutta lyhyesti 120 neliön talon taloussähkönkulutus 6000 kw ja maalämmöllä 22000 kw tästä voi jokainen laskea maalämmön hyötysuhteen.22000 - 6000=16000 kw.se on se sähkö mitä kuluu kun lämmitetään "maalla".
Höpöhöpö.
Kuinka tuosta hyötysuhde lasketaan?
Mitä harakanpesää tuossa lämmitetään?
Missä on "aivan paikkansa pitävää faktaa", tuon 70%:n väittämän tueksi?
-
Vielä palaan aiheeseen. Eikö kellään ole tietoa toteutuneista lämmityskustannuksista esimerkin tyyppisen talon lämmityksessä. Nyt ulkona on pakkasta -15, verkoston lämpötila n.70 ja silti tuntuu viileältä. Tuntuu mahdottomalta, että maalämpö lämmittäisi riittävästi. Ainakaan mainostetulla hyötysuhteella.
Oikeastaan on harhaanjohtavaa puhua maalämmöstä kun kuitenkin sähkö on siinä avaintekijä eli pitäisi puhua oikeastaan maa-sähkölämmitys.Sähköllä lämmitetään maalämmössä noin 70 % ja loput maalämmöllä.Tästä on aivan paikkansa pitävää faktaa ,mutta lyhyesti 120 neliön talon taloussähkönkulutus 6000 kw ja maalämmöllä 22000 kw tästä voi jokainen laskea maalämmön hyötysuhteen.22000 - 6000=16000 kw.se on se sähkö mitä kuluu kun lämmitetään "maalla".
Mulla 12 kw maalämpö -67 valmistuneessa talossa 770m3 ja 270m2 alkuperäisillä pattereilla. 11.2.2010 lähti mittari pyörimään ja nyt kulunut 5300 kwh sähköä, sisälämpö 22c takkaa ja uunia lämmitellään kovempien pakkasten aikaan. Vanha Jämä kulutti n. 5500 l löpöä/vuosi. Kokeiltiin myös ilmavesilämpöpumppua vuoden verran huonoilla tuloksilla. Maanlämmön perustamiskustannukset oli n.15000€ 2*400 maapiirillä. En ole päivääkään katunu, harmittaa vaan kun ei tullut suoraan maanlämpöä kun tuli uskottua myyjiä.
-
Jos öljyä on kulunut 5500 l/v ja tuon Jämän hyötysuhde on öljypannulle ominainen, niin talon lämmitykseen on mennyt 50000 kWh. Jos maalämmön kerroin normaali, niin sähköä kuluu 16000 kWh.
Jos näin ei ole, niin vanha jämä on ollut todella energiasyöppö tai noita polttopuita on kulunut runsain mitoin. Polttopuun käyttöä sähkö-ja maalämmittäjät kuitenkin vähättelevät, vaikka se kummasti saa näyttämään lämmitysmuodon edullsemmalta. Kerrotaan että motti pari puuta kuluu, mutta totuus usein on toinen.
-
Jos öljyä on kulunut 5500 l/v ja tuon Jämän hyötysuhde on öljypannulle ominainen, niin talon lämmitykseen on mennyt 50000 kWh. Jos maalämmön kerroin normaali, niin sähköä kuluu 16000 kWh.
Jos näin ei ole, niin vanha jämä on ollut todella energiasyöppö tai noita polttopuita on kulunut runsain mitoin. Polttopuun käyttöä sähkö-ja maalämmittäjät kuitenkin vähättelevät, vaikka se kummasti saa näyttämään lämmitysmuodon edullsemmalta. Kerrotaan että motti pari puuta kuluu, mutta totuus usein on toinen.
Juuri näin ,unohdetaan tukilämmitys kokonaan tai pidetään sähkön menoa aivan normaalina vaikka sitä menisi monin verroin taloussähköön verrattuna.Onhan se maalämmön perustaminenkin joskus maksettava ja kallis huolto.
-
Sähköllä lämmitetään maalämmössä noin 70 % ja loput maalämmöllä.
Ei voi sanoa kuin HOH-HOI-JAA.
Minkähän takia talossani riittää 3x25A pääsulakkeet? Kuutioita joku reilu 650 ja neliöitä reilu 180. Rakennus täyttää vuoden 2006 rakennuslupavaatimukset.
-
Eipä tule vähäteltyä maalämmön lisänä käytettävää puulla tuotettua lämpöä. Kaikki se on kotia päin, kun jaksaa/huvittaa lämmitellä uuneja ja kiuasta. Vielä kun on lämmön talteen otto ilmanvaihdossa niin totta kai kannattaa lämmittää puulla lisäksi. Eikös hybridilämmitys ole se tämän päivän juttu ::) Maalämpö on ehdottomasti laiskalle ihmiselle tosi hyvä vaihtoehto. Ei mitään epäilystä ainakaan meidän tuvassa etteikö maalämmöllä pärjäisi pelkästään. 42 asteinen vesi olis aamulla kierrossa lattiassa ja lämmintä oli 22 - 23 astetta. Ulkona pakkasta 23. Lämpökeskus oli meilläkin harkinnassa rakennusaikana, mutta onneksi isä puhui järkeä eikä ole sen koommin kaduttanu. Tulevaa navettaprojektia varten pitäisi alkaa miettimään lämmitysmuotoa. Kuinka porukat on hoitanu etäällä olevaan navettaan lämpimän veden tuottamisen?
Jos öljyä on kulunut 5500 l/v ja tuon Jämän hyötysuhde on öljypannulle ominainen, niin talon lämmitykseen on mennyt 50000 kWh. Jos maalämmön kerroin normaali, niin sähköä kuluu 16000 kWh.
Jos näin ei ole, niin vanha jämä on ollut todella energiasyöppö tai noita polttopuita on kulunut runsain mitoin. Polttopuun käyttöä sähkö-ja maalämmittäjät kuitenkin vähättelevät, vaikka se kummasti saa näyttämään lämmitysmuodon edullsemmalta. Kerrotaan että motti pari puuta kuluu, mutta totuus usein on toinen.
-
Tietoa maalämmöstä ja sen kannattavuudesta voi etsiä tuolta.
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi
Tuolla foorumin jäsenet ovat kirjanneet kulutuksia.
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1173794740
Paikallis lehdessä oli juttua kerrostalosta joka vaihtoi kaukolämmön maalämpöön Isännöitsijää jututtivat.
kustannukset kaukolämmössä n. 50000€/V
Maalämmössä 15000€/V
Kaupunkimme teettää nyt 440 Kw maalämpö yksikköä jolla lämmittää kunnan kiinteistöjä.
Näitä todella suuria maalämpö yksiköitä on alkanut tulla vähän joka puolelle joten ei ihan huuhaata voi olla.
Itsellä kanssa pähkäilyssä lämmityksen uusimista tuon halli projektin yhteydessä.
Tällä hetkellä maalämpö täysteholla ja vanha puukattila + varaaja jää käyttöön muoto vahvimmilla. Lämmitetään puilla kun jaksetaan ja maalämmöllä muulloin.
Hake oli myös vaihtoehtona, olis valmis rakennus, mutta jäi pois kun matkoille olis joku lämmityksestä ymmärtävä hommattava päivystämään. Matkat pääsääntöisesti talvella.
Kun kuitenkaan ei mistään kauhia isosta yksiköstä ole kyse.
900 kuutiota lämmitettävää kertaa 25W/ kuutio tekee 22,5 Kw/h huipputehoa niin mitään hake/turve/pelletti/vilja systeemiä en rupee moiseen väsämään. Mulle on varteenotettava vaihtoehto tuo maalämpö/klapilämmitys yhdistettynä.
-
Uuteen vielä keskeneräiseen n. 130m2 omakotitaloon laitettiin maalämpö. Ens viikolla jos sais pumpun tupaan ja lämpeemään.
Stokeria vähän mietin kun tilalla stokerilämmitys ja hakkeen olis saanu sieltä "ilmaiseksi", mutta helppous voitti. Ensinnäkin investointikustannukset olisi ollut ainakin samansuuruiset luultavasti suuremmat. Maalämpöpumppu sopii pieneen tekniseen tilaan ja hakevärkit olis vaatinut oman tilansa autokatosrakennukseen. Kustannukset 9kw pumpulla vähän reilu kymppi asennettuna+maaputkiston kaivuu. Maalämpöputkia tuli maahan 300m ja kaivamisessa meni 6h.
Usealla tutulla maalämpö käytössä ja huonoa ei ole kuulunut. Yksi 80-luvun puolivälissä asennettu pumppu uusittiin viime talvena...
-
Jos öljyä on kulunut 5500 l/v ja tuon Jämän hyötysuhde on öljypannulle ominainen, niin talon lämmitykseen on mennyt 50000 kWh. Jos maalämmön kerroin normaali, niin sähköä kuluu 16000 kWh.
Jos näin ei ole, niin vanha jämä on ollut todella energiasyöppö tai noita polttopuita on kulunut runsain mitoin. Polttopuun käyttöä sähkö-ja maalämmittäjät kuitenkin vähättelevät, vaikka se kummasti saa näyttämään lämmitysmuodon edullsemmalta. Kerrotaan että motti pari puuta kuluu, mutta totuus usein on toinen.
Juuri näin ,unohdetaan tukilämmitys kokonaan tai pidetään sähkön menoa aivan normaalina vaikka sitä menisi monin verroin taloussähköön verrattuna.Onhan se maalämmön perustaminenkin joskus maksettava ja kallis huolto.
Mikä kallis huolto ja koska se tulee? 27 vuotta ollut tämä meidän talo maalämmöllä ja mitään huoltoja ei ole tar*****... Puita poltetaan takassa ja leivinuunissa silloin kun viittii kovimmilla pakkasilla ja talossa tuppaa olemaan semmonen +24 astetta lämpöä... Ja kolme kerrosksinen vuoden 1946 talo.... Kaikkia lämmitystapoja tarvitaan ja jossain joku on parempi kuin toinen ja sähköähän melkein kaikki systeemit käyttää ;D Mutta pelkkään halko tai klapi lämmitykselle pyllistän kun hake on melkein yhtä huoleton kuin maalämpö...
-
Jos öljyä on kulunut 5500 l/v ja tuon Jämän hyötysuhde on öljypannulle ominainen, niin talon lämmitykseen on mennyt 50000 kWh. Jos maalämmön kerroin normaali, niin sähköä kuluu 16000 kWh.
Jos näin ei ole, niin vanha jämä on ollut todella energiasyöppö tai noita polttopuita on kulunut runsain mitoin. Polttopuun käyttöä sähkö-ja maalämmittäjät kuitenkin vähättelevät, vaikka se kummasti saa näyttämään lämmitysmuodon edullsemmalta. Kerrotaan että motti pari puuta kuluu, mutta totuus usein on toinen.
Mitotuslaskelmassa talon lämmöntarve oli laskettu 44000 kwh ja maalämmön sähkön kulutukseksi oli 13700 kwh. Puuta kulu viime talvena 6 mottia.
-
Jos siis ostaa hakkeen vaikkapa Vapolta(veroinenn 30 eur/MWh), niin maksaa se noin 1500 eur.. Sähkö tuohon maalämpöpumpun pyörittämiseen maksaa siirtoineen luokkaa 1200 eur. Jos omista puista hakettaa, niin haketus maksaa 400 eur ja puuta tarvitaan 26 kiintomottia, roskapuuna hinta lienee luokkaa 500 eur. Ja hakejärjestelmssä ei tarvitse pattereita isontaa ja lämmin vesi riitää kaikissa olosuhteissa, ei tarvitse sitäkään sähköllä lämmitellä. Ja ei ole lainkaan herkkä sähkön hinnan nousulle.
-
Jos siis ostaa hakkeen vaikkapa Vapolta(veroinenn 30 eur/MWh), niin maksaa se noin 1500 eur.. Sähkö tuohon maalämpöpumpun pyörittämiseen maksaa siirtoineen luokkaa 1200 eur. Jos omista puista hakettaa, niin haketus maksaa 400 eur ja puuta tarvitaan 26 kiintomottia, roskapuuna hinta lienee luokkaa 500 eur. Ja hakejärjestelmssä ei tarvitse pattereita isontaa ja lämmin vesi riitää kaikissa olosuhteissa, ei tarvitse sitäkään sähköllä lämmitellä. Ja ei ole lainkaan herkkä sähkön hinnan nousulle.
Omat puut kävelee itse suoraan pystystä hakkuriin? Ja hake hyppää itsekseen kattilaan. Loma-ajatkin se toimii itsekseen, kun tuo hake on niin vaivaton ::)
Maalämpö on helppoudessa täysin verrattavissa suoraan sähkölämmitykseen. Menee stokeriskin sähköä jos nyt oikein ruvetaan pilkkua viilaamaan...
-
Jos öljyä on kulunut 5500 l/v ja tuon Jämän hyötysuhde on öljypannulle ominainen, niin talon lämmitykseen on mennyt 50000 kWh. Jos maalämmön kerroin normaali, niin sähköä kuluu 16000 kWh.
Jos näin ei ole, niin vanha jämä on ollut todella energiasyöppö tai noita polttopuita on kulunut runsain mitoin. Polttopuun käyttöä sähkö-ja maalämmittäjät kuitenkin vähättelevät, vaikka se kummasti saa näyttämään lämmitysmuodon edullsemmalta. Kerrotaan että motti pari puuta kuluu, mutta totuus usein on toinen.
Kyllä tuollaisen "vanhan" jämän hyötysuhde on luultavammin luokkaa 80%, ehkä alle riippuen kattilan nuohouksesta ja polttimesta sekä sen säädöistä.
Maalämmön kerroin patteritalossa yleisesti 2.5, tämä tietenkin olosuhteista riippuvainen eli kiertoveden lämpötilasta, nykypumpuilla saattaa olla lähempänä kolmea. 6m3-i koivua lienee n.6000kwh. Itse arvioisin kulutukseksi 13-14000kwh.
-
Ainakin maatilalla yleensä lienee koneet ihan firman puolesta, jolla hake varastosta siirtyy siiloon ja yksi hakemotti sisältää energiaa noin 750 kWh, jolla tuonkin kokoinen talo lämpiää pakkasella puolitoista vuorokautta. Hakesiilon koko sitten määrää täyttövälin, 10 motin siilolla pääsee talvipakksella kaksi viikkoa. Roskapuun hinta muodostuu ainoastaan korjuukuluista, koskapa siitä ei markkinoilla saa järkevää hintaa. Hakeen hinta nyt on suunnilleen 30% sähkön hinnasta, mutta tulevaisuudessa hintasuhde tulee muuttumaan edullsemmaksi hakkeelle.
Maalämpöjärjestelmä pelaa optimaalisesti lattialämmityksen kanssa. Patterijärjestelmässä kerroin on huonompi ja niin tuotetusta lämmöstä sähkön osuus on korkeampi.
Sen tunnustan, että maalämpö on laiskan ihmisen systeemi, pelaa, kunhan muistaa sähkölaskun maksaa. Taloudellisesti se kyllä ei pärjää sen paremmin puu- kuin hakejärjestelmälekään.
-
Minkälaisessa kunnossa se alkuperäisen kirjottajan lämmitettävä talo on...Meinaan jos on saneerauksen tarvetta jokatapauksessa tulossa, niin itte ainakin ensin laittaisin sen talon villat uusiksi, kävisin läpi ikkunat ja ovet...ja tutkisin kaikki paikat mihin lämpö katoaa. Tavoitteena olisi ratkaisu jossa talon lämpö saataisiin aikaan muutamalla ilmalämpöpumpulla ja sen kaveriksi pari tukevaa varaavaa uunia koville pakkasille...niitähän saa nykyään vesi-varaajallakin olevia malleja.
Olen hiukan skeptikko noitten maalämpö pumppujen kestävyyden suhteen. Mieluummin pistäisi saman rahan ( 20 000 euro tms) villoihin ja oviin. ilmalämpö pumpuille voi laskea heti kättelyssä ikää vain sen 5-10...jona aikana se pääsee edes omilleen.
-
Minkälaisessa kunnossa se alkuperäisen kirjottajan lämmitettävä talo on...Meinaan jos on saneerauksen tarvetta jokatapauksessa tulossa, niin itte ainakin ensin laittaisin sen talon villat uusiksi, kävisin läpi ikkunat ja ovet...ja tutkisin kaikki paikat mihin lämpö katoaa. Tavoitteena olisi ratkaisu jossa talon lämpö saataisiin aikaan muutamalla ilmalämpöpumpulla ja sen kaveriksi pari tukevaa varaavaa uunia koville pakkasille.
Olen hiukan skeptikko noitten maalämpö pumppujen kestävyyden suhteen. Mieluummin pistäisi saman rahan ( 20 000 euro tms) villoihin ja oviin. ilmalämpö pumpuille voi laskea heti kättelyssä ikää vain sen 5-10...jona aikana se pääsee edes omilleen.
Ehdottomasti ensin eristys katsottava kuntoon. Tuommonen vanha talo, niin ikkunat on vaihtokunnossa, jos ei ole jo vaihdettu. Meillä jäi 70-luvulla tehty talo "rungoksi", kun päälle laitettiin uusi eristävä kerros ja ulkovuoraus. Alapohjan tuuletus, ja muut päinpersettä tehdyt muinaiset virheet, tuli nekin korjattua siinä samalla. Kyllä huomas klapin kulutuksessa, kun seinät on paksummat.
-
Ainakin maatilalla yleensä lienee koneet ihan firman puolesta, jolla hake varastosta siirtyy siiloon ja yksi hakemotti sisältää energiaa noin 750 kWh, jolla tuonkin kokoinen talo lämpiää pakkasella puolitoista vuorokautta. Hakesiilon koko sitten määrää täyttövälin, 10 motin siilolla pääsee talvipakksella kaksi viikkoa. Roskapuun hinta muodostuu ainoastaan korjuukuluista, koskapa siitä ei markkinoilla saa järkevää hintaa. Hakeen hinta nyt on suunnilleen 30% sähkön hinnasta, mutta tulevaisuudessa hintasuhde tulee muuttumaan edullsemmaksi hakkeelle.
Maalämpöjärjestelmä pelaa optimaalisesti lattialämmityksen kanssa. Patterijärjestelmässä kerroin on huonompi ja niin tuotetusta lämmöstä sähkön osuus on korkeampi.
Sen tunnustan, että maalämpö on laiskan ihmisen systeemi, pelaa, kunhan muistaa sähkölaskun maksaa. Taloudellisesti se kyllä ei pärjää sen paremmin puu- kuin hakejärjestelmälekään.
***Arvotonta puuta ei metsässä enää ole. Pystykaupalla energiapuusta sai viime talvena 7€ tonnilta eli lähemmäksi kymmenen euroa kuutiolta.
-
***Arvotonta puuta ei metsässä enää ole. Pystykaupalla energiapuusta sai viime talvena 7€ tonnilta eli lähemmäksi kymmenen euroa kuutiolta.
Vai olisko kuitenkin alle vitosen kiintomotti? Puutahan menee tonniin puoltoista kiintoa...
-
***Arvotonta puuta ei metsässä enää ole. Pystykaupalla energiapuusta sai viime talvena 7€ tonnilta eli lähemmäksi kymmenen euroa kuutiolta.
Vai olisko kuitenkin alle vitosen kiintomotti? Puutahan menee tonniin puoltoista kiintoa...
Kyllä, olet oikeassa. Tarkoituksena kuitenkin kertoa että ilmaista puuta ei ole enää..
-
Kiva laskea hyötyjä kun keksitään lukuja omasta päästä... Saa olla melkoinen maalämpölaitteisto että kustantaa sen 20000€.
Kukin tyylillään, mutta itse en pelkkää asuinrakennusta hakelämmitykseen laittaisi. Eri asia jos lämmitettävää tilaa enemmän. Kyllä mulla ainakin aika kuluu vaikkei tarvi hakekattilaa vahtia...
En siis tyrmää haketta kun itselläkin yksi 200kw laitos käytössä, mutta pieni stokeri omakotitalolle=ei kiitos!
-
Ei hakelämmityksessä yksittäsen OK-taloon olekaan mitään järkeä. Samoin on maalämmön laita, jos talo on uusi ja viimeisen päälle eristetty. Tuossa naapurustossa on uudehko Kastellitalo, sellainen noin 120 neliöinen, lämmityssähköön menee tuhat euroa vuodessa, talossa lisänä pieni varaava takka. Aika vaikea on saada maalämpöä tuolaisessa talossa kannattavaksi.
Maalämpö on sitä kannatavampi, mitä suurempi on kiinteistö ja mitä huonommin se on eristetty.
Jos biopolttoaineilla aikoo yksittäsen OK-talon lämmittää, niin klapisysteemi on paras kannattavuudeltaan. Moni pitää sitä työläänä, mutta nykyaisilla käänteispalokattiloilla homma hoituu todella helposti, tulet pesään ja voi unohtaa asian, kattila hoitaa itse itsensä. Yhdellä pesällisellä talo lämpiää vuorokauden ja puiden lisäysväli(jos iso varaaja) on 3-4 tuntia, ei siis paljon haittaa töitä eikä muita menemisiä.
-
Maalämmön kanssa kannattaa varautua myös siihen, että tulevaisuudessa sähkön hinta saattaa etäluettavien mittareiden avulla perustua todelliseen hetkelliseen markkinahintaan: Kovalla pakkasella ei kannattaisi enää maalämmöllä lämmittää, joten eristyksen merkitys korostuu, koska silloin täytyy voida pitää lämpö lähes pelkästään tulisijoilla.
Tai oma aggregaatti tulille :P
-
Edellisen edelliseen viitaten; klapiuunit ja ilmalämpöpumppu antavat suurimmaksi osaksi vuotta handsfreen ja kesällä on vielä ilmastoinnin mahdollisuus samalla laitteella. Ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä pitää 100-120 neliötä mukavasti lämpöisenä ja maksaa asennettuna 2400 euroa (mitsu).
-
http://www.gasek.fi/epages/PPO.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/22082008-1/Categories/%22CHP%20voimala%22
...ja hakeäijät voivat kotouttaa sähkönsäkin! :)
-
Edellisen edelliseen viitaten; klapiuunit ja ilmalämpöpumppu antavat suurimmaksi osaksi vuotta handsfreen ja kesällä on vielä ilmastoinnin mahdollisuus samalla laitteella. Ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä pitää 100-120 neliötä mukavasti lämpöisenä ja maksaa asennettuna 2400 euroa (mitsu).
Ilmälämpöpumppu on kovimmilla pakkasilla kulutukseltaan suoran sähkön kanssa tasoissa mutta määlämpökone kone käy silti vielä hyvällä hyötysuhteella.... Mutta kuten jo aiemmin sanoin meillä poltetaan myös puita kovimmilla pakkasilla vaikka määlämpö onkin ;) Nimim. jo 27 huoletonta ja lämmintä vuotta ;D
-
Vuoden ilman keskilämpötila eteläsuomessa on suurempi kuin maapiriistä tulevan veden lämpötila... Keväällä/Syksyllä ILP paukuttaa 10 asteisesta ilmasta lämpöä, kun MLP tekee samaa 4 asteisesta tms.
Joku ihmteteli 20 K eur kustannuksia: Kaikilla ei ole soraharjua takapihalla johon kaivaa maalämpöpiirin puolestunnis... tuppaa oleen talot välillä kallionpäällä, johon on kairattava rööri ;D
-
Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l
-
Oikeastaan on harhaanjohtavaa puhua maalämmöstä kun kuitenkin sähkö on siinä avaintekijä eli pitäisi puhua oikeastaan maa-sähkölämmitys.Sähköllä lämmitetään maalämmössä noin 70 % ja loput maalämmöllä.Tästä on aivan paikkansa pitävää faktaa ,mutta lyhyesti 120 neliön talon taloussähkönkulutus 6000 kw ja maalämmöllä 22000 kw tästä voi jokainen laskea maalämmön hyötysuhteen.22000 - 6000=16000 kw.se on se sähkö mitä kuluu kun lämmitetään "maalla".
Koko sähkönkulutus ~12000KwH. Taloussähkön osuus korkeintaan noin 4000KwH, kaikki lamput kun enerkia lamppuja telkkari led jne.
Suorassa sähkössä piti kulua lämmitykseen noin ~23000KwH jotta ei voi valittaa tuosta hyötysuhteen todellisuudesta.
Edelleen se parisen sataa neliötä lämmintä tuon pumpun perässä.
Kaksi erillistä rakennusta, eli talo ja autotalli jossa nosto-ovet. Finn-Foamit joka paikassa ja 400-500mm villaa yläpohjissa.
Kyllä tuo maalämpö pelaa ja maksaa ittensä järkevässä ajassa takaisin kun siihen sijoittaa. Eristämään joutuu kaikissa lämmitystavoissa kuitenkin tänä päivänä vielä enemmän kun silloin kun mä rakensin niin ei tuo hyötysuhde ainakaan heikkene.
Alkuperäisellä kysyjällä taitaa olla semmoset patterit jotka ei oikein kykene luovuttamaan lämpöä? Muuteskaan en teidä onko välttämättä paras ratkaisu tämä maalämpö justiin hälle.....
-
Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l
Vertaa sitä sitten pariin muuhun tässä maassa yleiseen lämmitykseen, suora sähkö ja kaukolämpö.
Kyllä se maalämpö suhteessa asemansa pitää.
Kaukolämpöä maalta heikosti löytyy. Hake, turve ja pelletti sopii niille joilla on aikaa näprätä ja säätää "omalla" ajalla. Siksi (kallio)maalämpö.
Itseä ei enää kiinnosta kuin päästä helpolla kun hommat on tehty, MUISTAKAA LASKEA ARVO SILLE! 8)
-
Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l
Vertaa sitä sitten pariin muuhun tässä maassa yleiseen lämmitykseen, suora sähkö ja kaukolämpö.
Kyllä se maalämpö suhteessa asemansa pitää.
Kaukolämpöä maalta heikosti löytyy. Hake, turve ja pelletti sopii niille joilla on aikaa näprätä ja säätää "omalla" ajalla. Siksi (kallio)maalämpö.
Itseä ei enää kiinnosta kuin päästä helpolla kun hommat on tehty, MUISTAKAA LASKEA ARVO SILLE! 8)
Ei ole vara, näillä energian hinnoilla ;D Kannattaa vähän hikeä ottaa pintaan, jotta tarkenee. Puulle olen laskenut arvon lämpöarvon mukaan. Mitä kuivempi koivuhalko, sitä suuremmalla summalla korvaa sähköä, ja löpöä. Pystyyn myytynä arvottomasta tavarasta, saa poltettuna hyvän hinnan.
-
2000 -luvun alusta alkaen suunnittelin lämmitysjärjestelmää. Aluksi oli vahvoilla ajatus maalämmöstä. Mutta kun talo on iso vanha kivitalo jossa eristykset eivät ole nykypäivää, totesin hakkeen edullisemmaksi. Vuonna 2006 valmistui hakevarasto ja jousipurkainsysteemit. Sen jälkeen loppui paineet talon remontoinnista ja ikkunoiden uusimisesta. Se on niin halpaa ettei sen tähden kannata lisäeristää taloa. Ikinä ei ole tuli sammunut käyttöhäiriön tähden. Kerran sammui kun loppui hake. Lähden huoletta viikonkin reissulle. Varana on kattilassa sähkövastus jos jotain tapahtuisi. Teetän puut urakoitsijalla ja myös haketus urakoitsijalla. Kustannukset siitä n. 1000€ / 90m3. En laske puulle arvoa kun se on joutopuuta omasta metsästä. Seuraavaksi pitäisi liittää traktoritalli lämmitykseen.
-
Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l
Vertaa sitä sitten pariin muuhun tässä maassa yleiseen lämmitykseen, suora sähkö ja kaukolämpö.
Kyllä se maalämpö suhteessa asemansa pitää.
Kaukolämpöä maalta heikosti löytyy. Hake, turve ja pelletti sopii niille joilla on aikaa näprätä ja säätää "omalla" ajalla. Siksi (kallio)maalämpö.
Itseä ei enää kiinnosta kuin päästä helpolla kun hommat on tehty, MUISTAKAA LASKEA ARVO SILLE! 8)
Ei ole vara, näillä energian hinnoilla ;D Kannattaa vähän hikeä ottaa pintaan, jotta tarkenee. Puulle olen laskenut arvon lämpöarvon mukaan. Mitä kuivempi koivuhalko, sitä suuremmalla summalla korvaa sähköä, ja löpöä. Pystyyn myytynä arvottomasta tavarasta, saa poltettuna hyvän hinnan.
Avoimella paikalla olevan entisen kansakoulun lämmittäjä laskelmoi koivukiinnon arvoksi kaksisataa litraa pöötä...
-
Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero. Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa 750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.
-
Itse kun pähkäilen lämmitystavan valinnan kanssa, niin hakemiehiltä kysyn, että millä tavalla saatte hakkeen kuivaksi, kuivattamalla rangat kasassa yhden vuoden (?) ja sitten haketus, vai kuivaamalla märän hakkeen hakekuivurissa?
Jos kuivaatte hakkeen kasassa niin missä säilytätte kuivaa haketta? Onko kukaan vartavasten rakentanut erillistä varastoa sille kuivalle hakkeelle?
Juuri tämä hakkeen käsittely mietityttää, kertokaa miten te hakemiehet olette tämän "hakelogistiikan" ratkaisseet?
Onko tämä kasassa kuivatus kuinka hyvä tapa saada kuivaa haketta? epäilen että jos on iso kasa, ja sateinen kesä, niin todennäköisesti ne sisimmäiset rangat pysyykin aika kosteina?
-
Itse kun pähkäilen lämmitystavan valinnan kanssa, niin hakemiehiltä kysyn, että millä tavalla saatte hakkeen kuivaksi, kuivattamalla rangat kasassa yhden vuoden (?) ja sitten haketus, vai kuivaamalla märän hakkeen hakekuivurissa?
Jos kuivaatte hakkeen kasassa niin missä säilytätte kuivaa haketta? Onko kukaan vartavasten rakentanut erillistä varastoa sille kuivalle hakkeelle?
Juuri tämä hakkeen käsittely mietityttää, kertokaa miten te hakemiehet olette tämän "hakelogistiikan" ratkaisseet?
Onko tämä kasassa kuivatus kuinka hyvä tapa saada kuivaa haketta? epäilen että jos on iso kasa, ja sateinen kesä, niin todennäköisesti ne sisimmäiset rangat pysyykin aika kosteina?
Hake kuivaa kasassa, kaks kesää ennen haketusta joka syyskesällä. Tänä vuonna haketus venähti puintien jälkeen, ja huomaa hakkeesta, jäätyy 10m3:n hakesiiloon. Hakkeen varastointi katetussa laakasiilossa, 100m3 läjä ei isoa alaa vie ja osan voi säilöä ylimääräisissä peräkärryissäkin.
30 vuotta haketta poltettu eikä vielä ole kuivuria kaivannut, hake tehty latvoista, jotka karsittu harvennuksien yhteydessä.
Koivut samalla aisattu, viime vuosina myös nisulan kouralla napsituista puista sekä karsimattomista latvoista. Kuivuu huomattavasti huonommin kuin karsittu puu, koivu alkaa mätänemään toisena kesänä kovaa vauhtia... Näissä kuivuri voisi olla paikallaan, mutta täytyy katella tämä vuosi, kuinka paljon tuo kosteampi hake tuo ongelmia jäätymisen/holvaamisen kanssa. Tänä aamuna tankopurkaimet jauhoi tyhjää holvissaan ;D
-
Tuosta lämmitys järjestelmästä. Oli just suunnittelijan kanssa palaveria niin sanoi suoraan jotta ei haketta. oli vielä pro agrian rakennus puolen mestari. sanoi jotta liian pieni systeemi. hake kannattaa laittaa jos tarve ylittää 50KW/H. pienempiin järjestelmiin liian kallis jos samalla haetaan myös lämmittämisen vaivattomuuta ja toiminta varmuuta. Saa sen toki halvallakin mutta joutuu käsi töitä tekeen ja toiminta varmuus kärsii.
Sitten tuosta hakeen hinnan arvottamisesta. Monet laskee että se ei maksa mitään. Itse pähkäilin jotta itseltä menee 1,5-2 viikkoa niitä risuja läjätessä. Tuossa ajassa saan huomattavasti paremman tuloksen keskittymällä päätoimialaani kuin mitä niistä risuista saan lämpöenergiana.
Pitkään olen seurannut tätä oman kulmakunnan hakehommaa kun lähi kaupunki lämmittää kahdella hake/turve voimalla koko kaupungin ja nyt on alkanut nousta noihin kauppaloihinkin isoja yksiköitä. Kysyntää on risuille tosi paljon ja se on näkynyt kannoista ja hakkeeksi kelpaavan tavaran hintana. Oma arvioni on että hinta nousee kunhan vielä pykäävät noita isoja yksiköitä. Kannotkin lähtee jos luvan antaa.Itse en kantoja anna hakkuu aukeilta ottaa risut kylläkin saa viedä
Niin kuin aiemmin kirjoitin samainen kaupunki rakenuttaa nyt isoa maalämpö yksikköä vaikka tarjous kilpailussa oli hake yksikkökin mukana. Hmmmm pistää miettimään että miksi vaikka kokemusta on kattila hommista pitemmältäkin ajalta. Oisko raaka-aineen saatavuudessa epävarmuutta?
-
Itse kun pähkäilen lämmitystavan valinnan kanssa, niin hakemiehiltä kysyn, että millä tavalla saatte hakkeen kuivaksi, kuivattamalla rangat kasassa yhden vuoden (?) ja sitten haketus, vai kuivaamalla märän hakkeen hakekuivurissa?
Jos kuivaatte hakkeen kasassa niin missä säilytätte kuivaa haketta? Onko kukaan vartavasten rakentanut erillistä varastoa sille kuivalle hakkeelle?
Juuri tämä hakkeen käsittely mietityttää, kertokaa miten te hakemiehet olette tämän "hakelogistiikan" ratkaisseet?
Onko tämä kasassa kuivatus kuinka hyvä tapa saada kuivaa haketta? epäilen että jos on iso kasa, ja sateinen kesä, niin todennäköisesti ne sisimmäiset rangat pysyykin aika kosteina?
Mihinkä ne hakemiehet katosivat???
-
Kait se ylivuotinen puu paras on niin polttopuuna kuin hakkeenkin raaka-aineena. Paras haketusaika on heinä-elokuu, silloin lienee puu kuivimmillaan, voi päästä sellaiseen kosteudeltaan 30-35%:een kosteudeltaan, joka jo varastossa säilyy. Liian kosteaa on turha varastoon viedä, lämpiää niin että kättä polttaa.
Pidän kyllä eillisen kuivaamon rakentamista hakkeelle hieman pöljänä hommana, mutta jos sattuu olemaan esim. laitteet heinän kuivatukseen jo olemassa, voi niitä kyllä hyödyntää, kun ei aiheuta lisäinvestointeja. Kunnon halli tai lato varastona, epämääräinen ulkona varastointi ei aiheuta kuin harmeja, ei tarvitse olle kuin hieman pakkaslunta hakkeen seaassa, niin tapella saa syöttölaitteiden kanssa.
-
Aika hyvä konsti hakepuiden kanssa on peitellä kasoja joko aumamuovilla tai sahakäärekartongilla.Melko kuivaa haketta syntyy tuolla konstilla.
-
Oon ihmetelly rangan kuivattajia, tuohellinen koivu varsinkaanhan ei kuiva yhtään jos ei oo aisattu tai motolla tehty.
-
No tässä ohjeet miten saa kuivaa haketta.Rangat ajetaan kasalle talvella ja kasan alle vanhat sähkötolpat niskasiksi ja niiden alle kuormaauton renkaita täytettynä betonilla tai pikkukivillä,kasan päät aina auki että tuuli pääsee joka puolelta ja paikka auringoinen ,mutta luoteesta yleensä saa olla suojainen koska sieltä tulee kovimmat myrskyt.Ensimmäisenä kesänä muovin laitto
kasan päälle heinä-elokuun vaihteessa silloin kun on kuivin aika kesästä ohi.Kasa tasataan hyvin päältä ja vanhoja muovia (aumamuovit ym tai edellisen kasat muovit) ensi alle ja sitten 8 metrin aumamuovi kaksinkerroin ,päälle painoksi renkaan sivuja ne eivät kevene siellä päällä niin kuin rangat ja eikä toukat syö muovia rikki kun ei ole niille ruokaa muovin päällä.Seuraavana kesänä haketus heti kun on kesän kuivin aika .Ei heti sateen jälkeen vaan aina poutaa muutama päivä ennen haketusta.
Näin olen saanut niin kuivaa haketta että kun kasasta ottaa se vieriää kuin vilja.Koivut olen raitonut ja paksummat myinyt.
Samoin isoja haapoja en ole kasaan laittanut vaan myinyt.
Varastoon mahtuu nyt kun ei heinälatoa heinille tarvitse reilut 200 mottia.Pelkän omakotitalon lämmitykseen ei kannata hakehommaa väsätä jollei talo ole suuri.
-
SAS kertoikin kaiken oleellisen, eli hyvä kasan paikka ja alusta, koivun kuori rikki karsiessa (karsimaton mätänee nopeaan), peittäminen ensimmäisen kesän syksyllä ja toisena syksynä haketus. On kuivaa, noin on tehty 25 vuotta.
Viime vuosina tullut luistettua, moton jäljiltä latvoja, osittain karsimattomia latvoja moottorisahan jäljiltä,nisulan kouralla nipisteltyjä, kasat peittämättä jne. Kuitenkin hyvällä paikalla kunnon alustalla. Ok. haketta, mutta ei ole yllä mainitun veroista. Tänä talvena holvaa 10m3:n hakesiilossa eka kertaa "koskaan", ei valu kuten vilja...
Eli huolellisesti tekemällä hakkeesta tulee ensiluokkaista, oikomalla saa murheita :)
-
Kauraa? Palaturvetta? min. 15 motin säiliö? Laitteet jostaki muualta ko säästötulelta?
-
Kattokaapa tuo niin voi se hakelämpö ja pellettikatilan omistaminen alkaa tu ntua järkevältä ??? ::) http://areena.yle.fi/video/1532289
-
Tuosta lämmitys järjestelmästä. Oli just suunnittelijan kanssa palaveria niin sanoi suoraan jotta ei haketta. oli vielä pro agrian rakennus puolen mestari. sanoi jotta liian pieni systeemi. hake kannattaa laittaa jos tarve ylittää 50KW/H. pienempiin järjestelmiin liian kallis jos samalla haetaan myös lämmittämisen vaivattomuuta ja toiminta varmuuta. Saa sen toki halvallakin mutta joutuu käsi töitä tekeen ja toiminta varmuus kärsii.
?
Miksi pieni hakesysteemi, eli pieni käsitäyttöinen stokeri+kattila olisi muka vähemmän toimintavarma kuin isompi systeemi? Haluaisin tähän perusteluja.
-
Johtunee siitä että pienemmissä laitteissa on vähemmän automaatiota (Ei välttämättä ole lamda-anturia jne...) anakin useimmiten ja pienissä tulee nopeammin hakkeen loppuminen. :-\
-
Johtunee siitä että pienemmissä laitteissa on vähemmän automaatiota (Ei välttämättä ole lamda-anturia jne...) anakin useimmiten ja pienissä tulee nopeammin hakkeen loppuminen. :-\
Eipä se klapiuunikaan lämmitä vettä, jos ei välillä lisätä puita uuniin, sitä vertailua tässä lähinnä haen, eli kumpi parempi, klapikattila vai pieni stokeri?
-
Johtunee siitä että pienemmissä laitteissa on vähemmän automaatiota (Ei välttämättä ole lamda-anturia jne...) anakin useimmiten ja pienissä tulee nopeammin hakkeen loppuminen. :-\
Eipä se klapiuunikaan lämmitä vettä, jos ei välillä lisätä puita uuniin, sitä vertailua tässä lähinnä haen, eli kumpi parempi, klapikattila vai pieni stokeri?
Mitenkähän vikahäiriöherkkiä on pienet stokerit nykyään? Ja kranttuja hakkeen laadulle? Tästä syystä olen aiemmin itse hylännyt ajatuksen stokerista.
Itse muuten noista valiten haluaisin klapikattilan johon voi tarvittaessa myöhemmin laittaa stokerin. Tai jonkun muun polttimen.
-
Kyllähän pienekin hakestokerin saa varmatoimiseksi kun rakentaa sen siten.
Ongelmana pienimmissä=halvimmissa stokereissa on pieni ruuvi,ei siedä tikkuja vaan lajittelee ne ruuvin päälle säiliön kulmaan.Toinen pulma on hyvin lyhyt etäisyys palopäästä stokerin säiliön kulmaan mikä altistaa säiliön kulman kuumuudelle.Ruuvi valmistetaan säästösyistä ohuilla ruuvin lehdillä jotka hitsataan ohutseinämäiseen huonekaluputkeen.Tikut sitten kerääntyvät ruuvin alle ja knak.Säiliön pohjalla olevaan sekoittimeen ei laiteta säästösyistä laakerointia,teräaakseli terästapille seurauksena lautasen kiinnileikkautumisherkkyys.Palopää on yksinkertainen,polttaa kyllä mutta mitään säätöä ansiö/toisioilmoille ei ole.
Nämä em.asiat voisi korjata umpiakseliruuvilla,vähän vahvempaa lehteä,laakeroidulla lautasella,hiukan pidempi ruuvin putki yms.
Äppisperjantai,sitten joku sanookin laitteen olevan kallis.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin näillä pikkustokereillakin pystyy lämmittämään.Niinhän minäkin tein about 20 vuotta.Hake vaan on oltava kuivaa,tikutonta ja takapalosuojaus kunnossa.Tämä on ehkä eniten väärä paikka säästää...
Enpä kaipaa kyllä pikkustokeria yhtään,kyllä varastosta ittekseen haketta,vähän huonompaakin,nassuttava systeemi on hyvä.
-
No tässä ohjeet miten saa kuivaa haketta.Rangat ajetaan kasalle talvella ja kasan alle vanhat sähkötolpat niskasiksi ja niiden alle kuormaauton renkaita täytettynä betonilla tai pikkukivillä,kasan päät aina auki että tuuli pääsee joka puolelta ja paikka auringoinen ,mutta luoteesta yleensä saa olla suojainen koska sieltä tulee kovimmat myrskyt.Ensimmäisenä kesänä muovin laitto
kasan päälle heinä-elokuun vaihteessa silloin kun on kuivin aika kesästä ohi.Kasa tasataan hyvin päältä ja vanhoja muovia (aumamuovit ym tai edellisen kasat muovit) ensi alle ja sitten 8 metrin aumamuovi kaksinkerroin ,päälle painoksi renkaan sivuja ne eivät kevene siellä päällä niin kuin rangat ja eikä toukat syö muovia rikki kun ei ole niille ruokaa muovin päällä.Seuraavana kesänä haketus heti kun on kesän kuivin aika .Ei heti sateen jälkeen vaan aina poutaa muutama päivä ennen haketusta.
Näin olen saanut niin kuivaa haketta että kun kasasta ottaa se vieriää kuin vilja.Koivut olen raitonut ja paksummat myinyt.
Samoin isoja haapoja en ole kasaan laittanut vaan myinyt.
Varastoon mahtuu nyt kun ei heinälatoa heinille tarvitse reilut 200 mottia.Pelkän omakotitalon lämmitykseen ei kannata hakehommaa väsätä jollei talo ole suuri.
Hmm.. Ehkä vielä paremmin onnistuu, kun hakkaa keväällä ja antaa kuivua mettässä. Talvella pitää vain koittaa ajella pakas-kelillä ja muistaa ravistella lumet pois.
-
Maa lämpö tulee kalliiksi. Neliöä kohden pitää olla metri reikää pumput lyhyt ikäisenpiä vuosi vuodelta. Sähkö nousee kalliiksi juuri sillon kun tarvit lämpöä. Jos puuta ei ole niin laita ennenmin se maa lämmön 20-30 tuhatta lisä eristykseen ja lämmitä sähköllä.
-
Vanhanaikainen polttopuu eli klapi on kaikista kustannustehokkain. On siinä työtä ja vaivaa, mutta perustamiskustannukset todennäköisesti paljon huokeammat kuin hakelämmitys-systeemeillä. Kaikenlaiset syöttöhäiriöt, takapalot yms. saa unohtaa. Kaikissa systeemeissä on puolensa. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Sinänsä ihmeen kalliiksi on nuo lämmityssysteemit saatu. Taitaapi olla rahastuksen makua. Mielenkiinnolla odottelen mitä tapahtuu, kun öljy lähtee oikein tosissaan kallistumaan...
Nykyihmisen olemusta olen kans pohtinut, ainakin mitä tulee maaseutuun. :D Eivät klapit niin kovin työläitä ole jos niitä ei jätetä säilytykseen kovin kauaksi talosta ja niitä ei talossa kovin sokkeloisesti tarvitse kantaa. Esimerkiksi kunnon puuhellalla onnistuu ruuanlaitto nopeasti, kahvin keitto lähes yhtä nopeasti ja lämmitys vielä nopeammin. Ja harvassa lämmityskattilassa paistuu muutamassa tunnissa kunnon paisti, kuten tapahtuu vuolukivisissä uuneissa. Tai toki paistuu mutta muuttunee jo poroksikin. :D
-
Koneviestissä oli uudesta puupolttimesta juttua. Onko jossain esitelty sen rakenne?
http://www.pyro-man.net/
Polttivat suursäkitettyä tikutonta haketta. Olisikohan sellaisen tuottamisessa myyntiin järkeä? Kuormaimet ja varastotilat on valmiina ja aurinkolämpöä hyödyntävään kylmäilmakuivuriin mahtuisi hakelaari mukavasti. Klapeista taitaa saada paremman hinnan, mutta hakepuolella ei ole kaikenmaailman eläköityneitä kapiaisia ym. puuhaamassa. Laadulla pitäisi pystyä kilpailemaan pelletin kanssa.
-
Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero. Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa 750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.
Tuolla kaavalla propsin hinta olisi nyt 220e/m3 itse poltettuna. Kannattaako noin kallista polttaa kun sähköäkin saa alle 150e/MWh.
-
Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero. Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa 750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.
Tuolla kaavalla propsin hinta olisi nyt 220e/m3 itse poltettuna. Kannattaako noin kallista polttaa kun sähköäkin saa alle 150e/MWh.
Kysehän olikin siitä minkä hinnan puulle saa kun sen polttaa :)
-
Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero. Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa 750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.
Tuolla kaavalla propsin hinta olisi nyt 220e/m3 itse poltettuna. Kannattaako noin kallista polttaa kun sähköäkin saa alle 150e/MWh.
Kysehän olikin siitä minkä hinnan puulle saa kun sen polttaa :)
Kaavassa on virhe. Omaakaan puuta ei voi lukea ilmaiseksi. Siis todellinen hinta itse polttaen öljyyn verraten onkin 200e/ kiinto m3 /MWh. Ei 220. Mutta sähkö on kuitenkin halvempaa, vain 150 e/MWh ja lämpöpumpun kautta vain 50 e /MWh.
-
Sähköön käytetty raha menee tilalta ulos ja jostakin se raha on ollut tienattava. Oman metsän hoidosta syntyvä markkina- kelvoton polttojae(liian halpaa myytäväksi) ei vaadi muutakuin omaa työtä. Tulopuolelle tulee lisäksi hoidetut metsät.
-
.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...
Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.
1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.
Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.
Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.
Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?
Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.
-
Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.
Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?
Äitini talossa ollut MLP vuodesta 1980. Alkuperäinen kompura hajosi 3-4 vuotta sitten. Sen tilalle vaihdettu hajosi menneenä kesänä, tosin tähän oli syynä lämmönvaihtimen hapettuminen, jonka seurauksena kylmäaineen joukkoon joutuneet metallin hiutaleet tuhosivat kompuran. Uusi kompura olisi ollut noin 1100EUR ja putkari ei olisi luvannut sille elinikää edes vuotta, joten koko pumppu vaihtoon. Nyky koneissa lämmönvaihtimet onkin jo rosterista.
-
.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...
Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.
1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.
Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.
Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.
Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?
Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.
Tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan. Säästö voi olla huomattava kun huipun aikana energian hinta monikymmenkertaistuu.
Jos Weijo olisi käyttänyt maalämmön investointikustannuksen lisäeristyksiin rakentamisvaiheessa, niin säästö olisi olematon. 11000 eurolla ei vielä isoa kasaa puhallusvillaa saa. Lisäksi merkittävä osa energiasta kuluu käyttöveteen, jota kuluu aina saman verran ulkolämpötilasta riippumatta. Siinä ei siis avaudu tulevaisuudessa samanlaista säästömahdollisuutta hintojen noustessa kuin lämmitysenergiassa.
-
.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...
Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.
1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.
Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.
Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.
Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?
Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.
Tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan. Säästö voi olla huomattava kun huipun aikana energian hinta monikymmenkertaistuu.
Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö- ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle. ;D
-
.... se maa lämmön 20-30 tuhatta ...
Mää oon hiukan noita maalämmön hintoja ihmetelly mitä näissä keskusteluissa esitetään. Oma uus talo 170 asuinneliötä, gebwell Qi6 ja 400m keruuputkea viereiseen peltoon, hinta kaikkiaan asennuksineen melko tarkkaan 11000e jakotukille asti.
1,5 v tuo on tuolla nyt käynyt, eilen tarkistin mutasuotimen joka oli puhdas. Muuta ei ole tarvinnut tehdä. Täystehoasetuksella tuo on, eli kaikki lämpö tehdään pumpulla, vastuksia ei käytetä, ja hyvin riittää tehot, kompura käyntiaste ollut tähän mennessä 35%.
Mää kun en millään malta olla laskematta omalle työlle hintaa, niin onhan tuo kuitenkin todella halpa lämmitystapa verrattuna siihen kaikkeen työmäärään mitä puunkorjuu ja jatkokäsittely polttoon asti, ja se varallaolo häiriöiden varalta vaatisi.
Toinen kustannuksista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti kompuran uusiminen. Joo, toki kuluva osahan se on, taitaa tyypillisesti keskimäärin kestää sen 10v, parhaimmat kuulemani olleet jatkuvassa käytössä jo 20v.
Mutta onko se sitten enemmän vai vähemmän iso kustannus kuin kattilan uusiminen?
Jokaiselle löytyy varmasti se hyvä tapa lämmittää, itselleni tämä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto jo senkin vuoksi, että toimintavarmuus on ykkösasia kun en ehdi kotona kovin paljoa talkkaria leikkiä.
Tariffit muuttuu tuntiperusteiseksi. Jatkossa kuluttaja voi säästää sähköä juuri silloin kun sen hinta on korkeimillaan. Säästö voi olla huomattava kun huipun aikana energian hinta monikymmenkertaistuu.
Jos Weijo olisi käyttänyt maalämmön investointikustannuksen lisäeristyksiin rakentamisvaiheessa, niin säästö olisi olematon. 11000 eurolla ei vielä isoa kasaa puhallusvillaa saa. Lisäksi merkittävä osa energiasta kuluu käyttöveteen, jota kuluu aina saman verran ulkolämpötilasta riippumatta. Siinä ei siis avaudu tulevaisuudessa samanlaista säästömahdollisuutta hintojen noustessa kuin lämmitysenergiassa.
Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö- ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle. ;D
Kannattaa on juuri oikea ilmaisu. Lainaus Turkuenergian sivuilta:
"Kun etäluettavat mittarit on asennettu ja tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet saatu käyttöön, asiakkaille voidaan tarjota todellisiin lukemiin perustuvaa laskutusta. Nykyisestä vuosikäyttöarvioihin perustuvasta arviolaskutuksesta voidaan uudistuksen myötä luopua asteittain kokonaan.
Lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus seurata omaa sähkönkäyttöään online-palvelujen kautta tuntitasolla. Kun sähkö ostetaan tuntihinnoitellulla tuotteella, voidaan suoraan säästää euroja vähentämällä sähkönkulutusta pörssisähkön kalleimpien tuntien aikana."
http://www.turkuenergia.fi/valopilkku/index.php?page=4e23eba4cf67de462d36c989c89ec9a
Yksikin vähennetty aste sisälämpötilassa vähentää lämmitysenergian tarvetta 5%.-Motiva.
-
Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö- ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle. ;D
Eikun juuri silloin se polttaa vähät klapinsa takassa..
Lattialämmityshän näissä maalämmöllä lämpiävissä rakennuksissa kai yleensä on. Betonilaatta varaa lämpöä jonkin verran, jolloin voisi olettaa olevan mahdollista hetkellisen hintapiikin ajaksi sammuttaa järjestelmä tai ainakin laskea tehoa?? Onkohan mahdollista...edes teoriassa???
-
Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö- ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle. ;D
Eikun juuri silloin se polttaa vähät klapinsa takassa..
Lattialämmityshän näissä maalämmöllä lämpiävissä rakennuksissa kai yleensä on. Betonilaatta varaa lämpöä jonkin verran, jolloin voisi olettaa olevan mahdollista hetkellisen hintapiikin ajaksi sammuttaa järjestelmä tai ainakin laskea tehoa?? Onkohan mahdollista...edes teoriassa???
Se on mahdollista, jo nyt, jos tekee sopimuksen ja vaihtaa mittarin.
Sähkön seuraavan päivän tuntihinnat on tiedossa.
Lämpöpumppuun voi lisätä kellokytkimen, katkaisemaan kalliimpien tuntienn ajaksi sähköt poikki !
Tuolla näkyy pörssinhinnat,
http://www.nordpoolspot.com/reports/areaprice/
- pörssin hinnat on megawattitunteina, 100 E/MWh, on 10 centtiä/kWh
- kun vaihtaa INTERVAL kohdasta HOURLY, ja painaa UPDATE REPORT, näkee tuntihinnat.
edit:
Tässä hintaseurtantaan helpompi sivu:
http://www.npspot.com/
-
Eli käytännössä kovimmilla pakkasilla maalämpö- ja sähkölämmittäjän kannatta alentaa huonelämpötila +10 C asteeseen ja laittaa paljon vaatetta ylle. ;D
Eikun juuri silloin se polttaa vähät klapinsa takassa..
Lattialämmityshän näissä maalämmöllä lämpiävissä rakennuksissa kai yleensä on. Betonilaatta varaa lämpöä jonkin verran, jolloin voisi olettaa olevan mahdollista hetkellisen hintapiikin ajaksi sammuttaa järjestelmä tai ainakin laskea tehoa?? Onkohan mahdollista...edes teoriassa???
Se on mahdollista, jo nyt, jos tekee sopimuksen ja vaihtaa mittarin.
Sähkön seuraavan päivän tuntihinnat on tiedossa.
Lämpöpumppuun voi lisätä kellokytkimen, katkaisemaan kalliimpien tuntienn ajaksi sähköt poikki !
Tuolla näkyy pörssinhinnat,
http://www.nordpoolspot.com/reports/areaprice/
- pörssin hinnat on megawattitunteina, 100 E/MWh, on 10 centtiä/kWh
- kun vaihtaa INTERVAL kohdasta HOURLY, ja painaa UPDATE REPORT, näkee tuntihinnat.
Virossa kautta linjan halvin sähkö, reilusta sentistä yli kahteen halvempaa kun täällä. ???
-
Lattialämmityshän näissä maalämmöllä lämpiävissä rakennuksissa kai yleensä on. Betonilaatta varaa lämpöä jonkin verran, jolloin voisi olettaa olevan mahdollista hetkellisen hintapiikin ajaksi sammuttaa järjestelmä tai ainakin laskea tehoa?? Onkohan mahdollista...edes teoriassa???
Se on mahdollista, jo nyt, jos tekee sopimuksen ja vaihtaa mittarin.
Sähkön seuraavan päivän tuntihinnat on tiedossa.
Lämpöpumppuun voi lisätä kellokytkimen, katkaisemaan kalliimpien tuntienn ajaksi sähköt poikki !
Vaatii tarkkaavaisuutta käyttäjältä, minulta jäisi ainakin tekemättä. Pitäisi olla automaattinen??
Mitenhän käytännössä; kuinka pitkiä tauot voivat olla, ettei ala kylmältä tuntua? Entä käyttövesi sitten, tuleeko lämmintä heti, kun laittaa pumpun takaisin päälle? Olisiko lämpöä järkevää varata veteen?
-
Säästö tulee olemaan huomattavaa kun lämmitys kyketään off-asentoon huipun aikana. Jo 2009 pörssihinta oli kalleimmillaan yli 2 euroa kwh.