Itse kun pähkäilen lämmitystavan valinnan kanssa, niin hakemiehiltä kysyn, että millä tavalla saatte hakkeen kuivaksi, kuivattamalla rangat kasassa yhden vuoden (?) ja sitten haketus, vai kuivaamalla märän hakkeen hakekuivurissa?

Jos kuivaatte hakkeen kasassa niin missä säilytätte kuivaa haketta? Onko kukaan vartavasten  rakentanut erillistä varastoa  sille kuivalle hakkeelle?

Juuri tämä hakkeen käsittely mietityttää, kertokaa miten te hakemiehet olette tämän "hakelogistiikan" ratkaisseet?

Onko tämä kasassa kuivatus  kuinka hyvä tapa saada kuivaa haketta? epäilen että jos on iso kasa, ja sateinen kesä, niin todennäköisesti ne sisimmäiset rangat pysyykin aika kosteina?

Hake kuivaa kasassa, kaks kesää ennen haketusta joka syyskesällä. Tänä vuonna haketus venähti puintien jälkeen, ja huomaa hakkeesta, jäätyy 10m3:n hakesiiloon. Hakkeen varastointi katetussa laakasiilossa, 100m3 läjä ei isoa alaa vie ja osan voi säilöä ylimääräisissä peräkärryissäkin.

30 vuotta haketta poltettu eikä vielä ole kuivuria kaivannut, hake tehty latvoista, jotka karsittu harvennuksien yhteydessä.
Koivut samalla aisattu, viime vuosina myös nisulan kouralla napsituista puista sekä karsimattomista latvoista. Kuivuu huomattavasti huonommin kuin karsittu puu, koivu alkaa mätänemään toisena kesänä kovaa vauhtia... Näissä kuivuri voisi olla paikallaan, mutta täytyy katella tämä vuosi, kuinka paljon tuo kosteampi hake tuo ongelmia jäätymisen/holvaamisen kanssa. Tänä aamuna tankopurkaimet jauhoi tyhjää holvissaan

Tuosta lämmitys järjestelmästä. Oli just suunnittelijan kanssa palaveria niin sanoi suoraan jotta ei haketta. oli vielä pro agrian rakennus puolen mestari. sanoi jotta liian pieni systeemi. hake kannattaa laittaa jos tarve ylittää 50KW/H. pienempiin järjestelmiin liian kallis jos samalla haetaan myös lämmittämisen vaivattomuuta ja toiminta varmuuta. Saa sen toki halvallakin mutta joutuu käsi töitä tekeen ja toiminta varmuus kärsii.

Sitten tuosta hakeen hinnan arvottamisesta. Monet laskee että se ei maksa mitään. Itse pähkäilin jotta itseltä menee 1,5-2 viikkoa niitä risuja läjätessä. Tuossa ajassa saan huomattavasti paremman tuloksen keskittymällä päätoimialaani kuin mitä niistä risuista saan lämpöenergiana.
Pitkään olen seurannut tätä oman kulmakunnan hakehommaa kun lähi kaupunki lämmittää kahdella  hake/turve voimalla  koko kaupungin ja nyt on alkanut nousta noihin kauppaloihinkin isoja yksiköitä. Kysyntää on risuille tosi paljon ja  se on näkynyt kannoista ja hakkeeksi kelpaavan tavaran hintana. Oma arvioni on että hinta nousee kunhan vielä pykäävät noita isoja yksiköitä. Kannotkin lähtee jos luvan antaa.Itse en kantoja anna hakkuu aukeilta ottaa risut kylläkin saa viedä

Niin kuin aiemmin kirjoitin samainen kaupunki rakenuttaa nyt isoa maalämpö yksikköä vaikka tarjous kilpailussa oli hake yksikkökin mukana. Hmmmm pistää miettimään että miksi vaikka kokemusta on kattila hommista pitemmältäkin ajalta. Oisko raaka-aineen saatavuudessa epävarmuutta?

Itse kun pähkäilen lämmitystavan valinnan kanssa, niin hakemiehiltä kysyn, että millä tavalla saatte hakkeen kuivaksi, kuivattamalla rangat kasassa yhden vuoden (?) ja sitten haketus, vai kuivaamalla märän hakkeen hakekuivurissa?

Jos kuivaatte hakkeen kasassa niin missä säilytätte kuivaa haketta? Onko kukaan vartavasten  rakentanut erillistä varastoa  sille kuivalle hakkeelle?

Juuri tämä hakkeen käsittely mietityttää, kertokaa miten te hakemiehet olette tämän "hakelogistiikan" ratkaisseet?
Onko tämä kasassa kuivatus  kuinka hyvä tapa saada kuivaa haketta? epäilen että jos on iso kasa, ja sateinen kesä, niin todennäköisesti ne sisimmäiset rangat pysyykin aika kosteina?

Mihinkä ne hakemiehet katosivat???

Kait se ylivuotinen puu paras on niin polttopuuna kuin hakkeenkin raaka-aineena. Paras haketusaika on heinä-elokuu, silloin lienee puu kuivimmillaan, voi päästä sellaiseen kosteudeltaan  30-35%:een kosteudeltaan, joka jo varastossa säilyy. Liian kosteaa on turha varastoon viedä, lämpiää niin että kättä polttaa.
Pidän kyllä eillisen kuivaamon rakentamista hakkeelle hieman pöljänä hommana, mutta jos sattuu olemaan esim. laitteet heinän kuivatukseen jo olemassa, voi niitä kyllä hyödyntää, kun ei aiheuta lisäinvestointeja. Kunnon halli tai lato varastona, epämääräinen ulkona varastointi ei aiheuta kuin harmeja, ei tarvitse olle kuin hieman pakkaslunta hakkeen seaassa, niin tapella saa syöttölaitteiden kanssa.

Aika hyvä konsti hakepuiden kanssa on peitellä kasoja joko aumamuovilla tai sahakäärekartongilla.Melko kuivaa haketta syntyy tuolla konstilla.

Oon ihmetelly rangan kuivattajia, tuohellinen koivu varsinkaanhan ei kuiva yhtään jos ei oo aisattu tai motolla tehty.

No tässä ohjeet miten saa kuivaa haketta.Rangat ajetaan kasalle talvella ja kasan alle vanhat sähkötolpat niskasiksi ja niiden alle kuormaauton renkaita täytettynä betonilla tai pikkukivillä,kasan päät aina auki että tuuli pääsee joka puolelta ja paikka auringoinen ,mutta luoteesta yleensä saa olla suojainen koska sieltä tulee kovimmat myrskyt.Ensimmäisenä kesänä muovin laitto
kasan päälle heinä-elokuun vaihteessa silloin kun on kuivin aika kesästä ohi.Kasa tasataan hyvin päältä ja vanhoja muovia (aumamuovit ym tai edellisen kasat muovit) ensi alle ja sitten 8 metrin aumamuovi kaksinkerroin ,päälle painoksi renkaan sivuja ne eivät kevene siellä päällä niin kuin rangat ja eikä toukat syö muovia rikki kun ei ole niille ruokaa muovin päällä.Seuraavana kesänä haketus heti kun on kesän kuivin aika .Ei heti sateen jälkeen vaan aina poutaa muutama päivä ennen haketusta.
Näin olen saanut niin kuivaa haketta että kun kasasta ottaa se vieriää kuin vilja.Koivut olen raitonut ja paksummat myinyt.
Samoin isoja haapoja en ole kasaan laittanut vaan myinyt.
Varastoon mahtuu nyt kun ei heinälatoa heinille tarvitse reilut 200 mottia.Pelkän omakotitalon lämmitykseen ei kannata hakehommaa väsätä jollei talo ole suuri.

SAS kertoikin kaiken oleellisen, eli hyvä kasan paikka ja alusta, koivun kuori rikki karsiessa (karsimaton mätänee nopeaan),  peittäminen ensimmäisen kesän syksyllä ja toisena syksynä haketus. On kuivaa, noin on tehty 25 vuotta.

Viime vuosina tullut luistettua, moton jäljiltä latvoja, osittain karsimattomia latvoja moottorisahan jäljiltä,nisulan kouralla nipisteltyjä, kasat peittämättä jne. Kuitenkin hyvällä paikalla kunnon alustalla. Ok. haketta, mutta ei ole yllä mainitun veroista. Tänä talvena holvaa 10m3:n hakesiilossa eka kertaa "koskaan", ei valu kuten vilja...

Eli huolellisesti tekemällä hakkeesta tulee ensiluokkaista, oikomalla saa murheita

Kauraa? Palaturvetta? min. 15 motin säiliö? Laitteet jostaki muualta ko säästötulelta?

Kattokaapa tuo niin voi se hakelämpö ja pellettikatilan omistaminen alkaa tu ntua järkevältä      http://areena.yle.fi/video/1532289

Tuosta lämmitys järjestelmästä. Oli just suunnittelijan kanssa palaveria niin sanoi suoraan jotta ei haketta. oli vielä pro agrian rakennus puolen mestari. sanoi jotta liian pieni systeemi. hake kannattaa laittaa jos tarve ylittää 50KW/H. pienempiin järjestelmiin liian kallis jos samalla haetaan myös lämmittämisen vaivattomuuta ja toiminta varmuuta. Saa sen toki halvallakin mutta joutuu käsi töitä tekeen ja toiminta varmuus kärsii.

?

Miksi pieni hakesysteemi, eli pieni käsitäyttöinen stokeri+kattila olisi muka vähemmän toimintavarma kuin isompi systeemi? Haluaisin tähän perusteluja.

Johtunee siitä että pienemmissä laitteissa on vähemmän automaatiota (Ei välttämättä ole lamda-anturia jne...) anakin useimmiten ja pienissä tulee nopeammin hakkeen loppuminen.

Johtunee siitä että pienemmissä laitteissa on vähemmän automaatiota (Ei välttämättä ole lamda-anturia jne...) anakin useimmiten ja pienissä tulee nopeammin hakkeen loppuminen.

Eipä se klapiuunikaan lämmitä vettä, jos ei välillä lisätä puita uuniin, sitä vertailua tässä lähinnä haen, eli  kumpi parempi, klapikattila vai pieni stokeri?

Lainaus käyttäjältä: Rekolan tilanhoitaja - 17.01.11 - klo:14:21

Johtunee siitä että pienemmissä laitteissa on vähemmän automaatiota (Ei välttämättä ole lamda-anturia jne...) anakin useimmiten ja pienissä tulee nopeammin hakkeen loppuminen.

Eipä se klapiuunikaan lämmitä vettä, jos ei välillä lisätä puita uuniin, sitä vertailua tässä lähinnä haen, eli  kumpi parempi, klapikattila vai pieni stokeri?

Mitenkähän vikahäiriöherkkiä on pienet stokerit nykyään?  Ja kranttuja hakkeen laadulle? Tästä syystä olen aiemmin itse hylännyt ajatuksen stokerista.
 Itse muuten noista valiten haluaisin klapikattilan johon voi tarvittaessa myöhemmin laittaa stokerin. Tai jonkun muun polttimen.

Kyllähän pienekin hakestokerin saa varmatoimiseksi kun rakentaa sen siten.
Ongelmana pienimmissä=halvimmissa stokereissa on pieni ruuvi,ei siedä tikkuja vaan lajittelee ne ruuvin päälle säiliön kulmaan.Toinen pulma on hyvin lyhyt etäisyys palopäästä stokerin säiliön kulmaan mikä altistaa säiliön kulman kuumuudelle.Ruuvi valmistetaan säästösyistä ohuilla ruuvin lehdillä jotka hitsataan ohutseinämäiseen huonekaluputkeen.Tikut sitten kerääntyvät ruuvin alle ja knak.Säiliön pohjalla olevaan sekoittimeen ei laiteta säästösyistä laakerointia,teräaakseli terästapille seurauksena lautasen kiinnileikkautumisherkkyys.Palopää on yksinkertainen,polttaa kyllä mutta mitään säätöä ansiö/toisioilmoille ei ole.

Nämä em.asiat voisi korjata umpiakseliruuvilla,vähän vahvempaa lehteä,laakeroidulla lautasella,hiukan pidempi ruuvin putki yms.
Äppisperjantai,sitten joku sanookin laitteen olevan kallis.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin näillä pikkustokereillakin pystyy lämmittämään.Niinhän minäkin tein about 20 vuotta.Hake vaan on oltava kuivaa,tikutonta ja takapalosuojaus kunnossa.Tämä on ehkä eniten väärä paikka säästää...

Enpä kaipaa kyllä pikkustokeria yhtään,kyllä varastosta ittekseen haketta,vähän huonompaakin,nassuttava systeemi on hyvä.