Vähä paha sanoa viä kokemuksista, mutta tarkotus ois laittaa avokourut+raappa ja kumimatto. Sanovat rakolattiaa vanhanaikaiseksi ja kalliiksi, mutta lienee kai kiinni toteutustavasta.

En muuta tiedä kuin mitä omalta kohdalta on kokemusta; avokourun kone on yleensä aikalailla nopeasti saatava kuntoon, muuten hukkuu siihen "ihteesä". (varsinkin kun on robo) Remontti "sattuu" jostain kumman syystä lauantain iltatarkille, juuri kun olet lähdössä lomille jne. Sorkkaterveys on heikompi avokourussa kuin ritilälattialla talsivilla.

pitäs aina pitää tärkeimpiä varaosia itelä varastossa.. ainakin delavalin moottori+vaihteisto on allsellillä alle puolet siitä mitä delavalilla varaosana..

En muuta tiedä kuin mitä omalta kohdalta on kokemusta; avokourun kone on yleensä aikalailla nopeasti saatava kuntoon, muuten hukkuu siihen "ihteesä". (varsinkin kun on robo) Remontti "sattuu" jostain kumman syystä lauantain iltatarkille, juuri kun olet lähdössä lomille jne. Sorkkaterveys on heikompi avokourussa kuin ritilälattialla talsivilla.

Mielestäni asia on juuri päinvastainen...Ritiläpalkeilla voi tulla niitä erittäin pahoja vammoja. Nämä jäävät avokourussa täysin pois! Itellä on avokouru + käytävämatto sekä virtsan erotus!  Ja jos joku niin sorkat meidän lehmillä on kunnossa!

Niin ja voi se remontti tulla siihen palkin putsariinkin!

Mielestäni asia on juuri päinvastainen...Ritiläpalkeilla voi tulla niitä erittäin pahoja vammoja. Nämä jäävät avokourussa täysin pois!

Yksi sorkkahoitaja sanoi, että hänen mielestään ritilänavetoissa on yleisesti paremmat sorkat kuin avokouruisissa. Varsinkin, jos vertaa märkinä asuviin avokouruihin.

Niin ja voi se remontti tulla siihen palkin putsariinkin!

Varsinkin jos merkki on Pellonpaja. Ritilänavetassa se ei vain aiheuta pskaan hukkumista, vaikka raappa olisikin hetken poissa pelistä.

Sorkkahoitajan ensivaikutelma kumimattokäytävänavetasta oli positiivinen. Siis ensimmäisen hoitokerran jälkeen.

Onkohan noissa kumimatoissa kuinka eroja liukkauden suhteen? Itse tuli laitettua lypsyasemalle Ubo-käytävämatot pinnoituksen kulumisen takia ja se ainakin on tosi liukas. Aluksi lehmät ottivat kunnolla lähtöjä ja hyvä oli, etteivät menneet päädystä pihalle, kun sorkat luistivat nelijalkajarrutuksesta huolimatta.

Lainaus käyttäjältä: Maito_artturi - 17.02.08 - klo:18:49

Niin ja voi se remontti tulla siihen palkin putsariinkin!

Varsinkin jos merkki on Pellonpaja. Ritilänavetassa se ei vain aiheuta pskaan hukkumista, vaikka raappa olisikin hetken poissa pelistä.

Sullahan on silti asiat hyvin, aatteleppa niitä joilla on köysi/vaijeriraappa ritilöitten alla 

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 17.02.08 - klo:20:06

Lainaus käyttäjältä: Maito_artturi - 17.02.08 - klo:18:49

Niin ja voi se remontti tulla siihen palkin putsariinkin!

Varsinkin jos merkki on Pellonpaja. Ritilänavetassa se ei vain aiheuta pskaan hukkumista, vaikka raappa olisikin hetken poissa pelistä.

Sullahan on silti asiat hyvin, aatteleppa niitä joilla on köysi/vaijeriraappa ritilöitten alla 

aika nopsaan köyden sinnekin vaihtaa.

aika nopsaan köyden sinnekin vaihtaa.

Puhtain käsin?

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 17.02.08 - klo:21:46

aika nopsaan köyden sinnekin vaihtaa.

Puhtain käsin?

hanskat käteen..

 Huoltomiehen mukaan vihon vimenen homma olla hommissa ritiläpalkin alla. Niin ja ei ole Lelyn huoltomies.

Onkohan noissa kumimatoissa kuinka eroja liukkauden suhteen? Itse tuli laitettua lypsyasemalle Ubo-käytävämatot pinnoituksen kulumisen takia ja se ainakin on tosi liukas. Aluksi lehmät ottivat kunnolla lähtöjä ja hyvä oli, etteivät menneet päädystä pihalle, kun sorkat luistivat nelijalkajarrutuksesta huolimatta.

Siis onko Ubo-käytävämattojakin? Meillä vanhassa navetassa oli eri merkkisiä parsimattoja ja hyvin on syöpynyt mieleen Ubo-matot, ihan hirveän liukkaita kun vähänkin kosteutta pinnassa. Tuntuu ihan käsittämättömältä jos samanlaista materiaalia on käytetty käytävämatoissakin.

Meillä pihatossa käytävämatto (olikohan nyt Kruger tai jotain sinne päin nimeltään) eikä ole liukas ja jos joku sattuu siellä mukkaan niin hyvin pääsee ylös eikä kaatumisista seuraa lehmille mitään vaurioita. Erittäin tyytyväisiä ollaan oltu ja harkinnassa on sama matto makuuparsienkin puoleiselle käytävälle.

Pieniä on vasikat jos ne kuiluun joutuvat. Meillä ainakin taitaa potkurauta olla suurin esine, joka voi kuiluun pudota, ja sekin vain tietyssä asennossa.

Niin olikos teilläkin ritilät kourun päässä? En muista millaiset ne olikaan teillä, ja toimivatko?
Meillä laitettiin nimenomaan sen takia ritilä kourun päähän ettei vasikoita menis vahingossa kuiluun jos sattuvat käytävälle syntymään. Päivittäin on kuitenkin sonta tallottava läpi ritilästä, paitsi jos sattuu ruokinta olemaan ihan viturallaan tai karjassa virusripuli. 
Suunnitelmissa on ollut että otetaan muutama palkki pois sieltä, joskos sitten toimis paremmin.  

Niin olikos teilläkin ritilät kourun päässä? En muista millaiset ne olikaan teillä, ja toimivatko?
Meillä laitettiin nimenomaan sen takia ritilä kourun päähän ettei vasikoita menis vahingossa kuiluun jos sattuvat käytävälle syntymään. Päivittäin on kuitenkin sonta tallottava läpi ritilästä, paitsi jos sattuu ruokinta olemaan ihan viturallaan tai karjassa virusripuli. 
Suunnitelmissa on ollut että otetaan muutama palkki pois sieltä, joskos sitten toimis paremmin.  

Meillä kokoojakuilu ei ole lantakäytävän päässä, vaan raappa kulkee sen yli. Kokoojakuilun päällä on metallinen "vinoritilä". Ei ole tarvinnut polkea, kun raappa yli kulkiessaan "hieroo" sonnan ritilästä. En tiedä toimisiko jos olisi virtsanerotus, mutta nyt saattaisin tehdä käytävän niin.

Onkos teillä sitten ihan betoniritilää siellä päädyllä? Tuossa metallisessa on se hyvä puoli, että noin puolet pinta-alasta on "reikää", joten siitä sonta menee paremmin läpi kuin betonisesta. Metallisen ritilän huono puoli toki on se, että liukas se on, joten lehmien kulkuväylälle se ei ole kovin hyvä ratkaisu.

Meillä koko navetassa kumimatot, olleet reilut kaks vuotta, eikä liukkautta sen paremmin kuin kulumistakaan oo vielä havaittu. Molemmissa päissä käytävää kokoojakuilut ja naruraappa hoitaa homman. Se kulkee noin puolen tunnin välein ja näinollen rasitus ei oo kovaa sen kummemmin narulle kun vetokoneistollekkaan. Ongelma ei ollu sekään kun naru on joskus katkennu, ja paskaa kertyny koko yön, hukuttu ei vilä, ja kone jakso . Kun nää narut on kaikki näkösällä taittopyörineen, nii vaihtaminen on helppoo, eikä sitä tarvii joka vuosi tehä. Meiltä on yksi naru vaihdettu tähän mennessä, syynä hiertäminen rautarakenteisiin. Ontuvia ei ole. Sorkkaterveys on parantunu ainakii parsinavettaan verrattuna. Mitään virtsan erotuksia ei mielestäni tarvita, mutta tasanen pitää valun kyllä olla.