Öljykattila pitäisi vaihtaa puulämmityskattilaksi, klapikattilaksi, mutta vaihtoehtojen runsaus aiheuttaa päänvaivaa.

Merkkejä, malleja ja  erilaisia kattilatyyppejä on tarjolla monenlaisia, yksi malli olisi tässä:

Veda M50:

http://www.veda.fi/veda50m.html

Onko tästä mallista tai  merkistä kenelläkään kokemuksia?
Puuta olisi kyllä omasta metsästä  saatavissa runsaasti, ettei siinä tarvitsisi píhistellä.

 Enekan 60 alapalokattila ollut käytössä karvan yli 20 vuotta. Arinoita vaihdettu muutama ja toisioilmaputki kerran. Hyvin on pirtti pysyny lämpösenä.
Varaaja on 3000 litraa. Normi talvipäivänä riittää kerran päivässä tulet kattilaan.
 Vedaan taitaa sopia metriset halot? Se on plussaa, pääsee halontekovaiheessa helpommalla.

Öljykattila pitäisi vaihtaa puulämmityskattilaksi, klapikattilaksi, mutta vaihtoehtojen runsaus aiheuttaa päänvaivaa.

Merkkejä, malleja ja  erilaisia kattilatyyppejä on tarjolla monenlaisia, yksi malli olisi tässä:

Veda M50:

http://www.veda.fi/veda50m.html

Onko tästä mallista tai  merkistä kenelläkään kokemuksia?
Puuta olisi kyllä omasta metsästä  saatavissa runsaasti, ettei siinä tarvitsisi píhistellä.

Pitkään oli mielessä Veda, tosin viime vuonna mallivaihtoehtoja tais olla vähemmän. Hinta oli osatekijä ratkaisussa, kun päädyin Jäspi Ecopuuhun. Ei ole kyllä harmittanut, vaikka hyvä kattila on varmasti Vedakin.

Minulla ollut nyt käytössä vähän päälle 4 vuotta Veda 35 M. Laadukkaasti valmistettu kattila, menee tosiaan melkoisen pitkät puut ja aika suurikokoista saa olla, kunhan mahtuu suuluukusta sisään. Suurena plussana huollettavuus nopea ja helppo tehdä, tuubit yläkannen kautta, vie aikaa ehkä 5 minuuttia ja tuhkan poisto ja pesän karstan poisto ison suuluukku vamaalla ehkä toinen 5 minuuttia. Putkiin ei kerry kuin nokipölyä eli ei mikään tervamiilu. Huoltoväli voi olla 2-3 viikkoa lämmityskaudella, jos haluaa taloudellisesti polttaa. Tuhkaa tulee vähän ja täysillä tehoilla ei piipun päästä tule kuin juuri havaittava vaalea sauhu, siis puun kosteuden aiheuttama vesihöyry.
Tuo 35 M on sikäli parempi kuin 50M, koska se on puhallinkäyttöinen. Kun puut ovat palaneet loppuun ja savukaasujen lämmpötila alittaa säädetyn, niin puhallin sammuu ja vetoläppä menee kiinni. Itse olen vielä asentanut pannuuni normaalin danfossin öljypoltintermostaatin. Jos varaaja tulee täyteen ja pannun lämpötila ylittää säädetyn(minulla noin 90 astetta), niin termostaatti sammuttaa puhaltimen. Voin hyvin illalla nukkumaan menessä pistää tulet pesään ja aamulla herätessäni on puhallin sammunut ja puut palaneet. Jos sinne pesään aamulla puita pistää, ne syttyvät ihan itsestään pesän pohjalla olevista kekäleistä. Arinakivi ja arinalevy kestävät 3-4 vuotta eli varaosakulut aika pienet.

***Lämpöpumppu ja kallioon reikä, elikkäs kalliolämpö.. Polttopuut sitten myyt joko klapeina kaupunkilaisille tai pystystä lämpölaitokseen.. 

Koneagriassa katselin lakan klapikattilaa (YR-60) Esittelijä kertoi, ettei
varmasti edullisin mut kestävä kyllä. Yli 40 vuotiaita on kuulemma vielä käytössä 
Erillinen tulipesä stokeriaukolla ihan ok jos sellasta tarttee.Periaatteessa voi polttaa vaikka klapeja(roskia) ja haketta vuoronperään.
Tuhkatilan saa sellasen kun haluaa, pohjan voi korottaa muuraamalla tai teräslevystä.

Täälä on arimaxx:in 240 yläpalokattila ollu vuodesta 2001. Mitään osia ei ole vaihdettu, ainut joka ei toimi on kattilan paine mittari, joka hajosi kun kattila keitti vuosi sitten kiertovesipumpun takia. Pesään menee 50cm klapi talvella riittää kun kerran lämmittää 2m3 varaajan kanssa. n.200m2 on talon koko. Eli voin suositella kattilaa hyvien kokemuksien perusteella.

Ennen tuli yläpalokattilalla lämmitys hoidettua ja oli se huomattavasti työläämpää kuin tuolla nykyisellä. Nyt puun lisäysväli on(jos yleensä tarvitsee lisätä) 3-4 tuntia, yläpalolla se on 0.5- 1h riippuen siitä, millaista silppua puu on tai pyrkiikö hieman parempaan hyötysuhteeseen. Yläpalo ei parane täyteen mätätä, jos haluaa edes siedettävän hyötysuhteen. Kaksi yläpalokattilaa toki saa alapaloisen tai käänteispaloisen hinnalla, mutta kyllä sekä puun että työnsäästö on niin huomattava, että en ainakaan minä omien kokemusten perusteella yläpalokattilaa ostaisi, jos vaan piipun pituus mahdolistaa muut vaihtoehdot. Lyhyellä piipulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin yläpalokattila

Ennen tuli yläpalokattilalla lämmitys hoidettua ja oli se huomattavasti työläämpää kuin tuolla nykyisellä. Nyt puun lisäysväli on(jos yleensä tarvitsee lisätä) 3-4 tuntia, yläpalolla se on 0.5- 1h riippuen siitä, millaista silppua puu on tai pyrkiikö hieman parempaan hyötysuhteeseen. Yläpalo ei parane täyteen mätätä, jos haluaa edes siedettävän hyötysuhteen. Kaksi yläpalokattilaa toki saa alapaloisen tai käänteispaloisen hinnalla, mutta kyllä sekä puun että työnsäästö on niin huomattava, että en ainakaan minä omien kokemusten perusteella yläpalokattilaa ostaisi, jos vaan piipun pituus mahdolistaa muut vaihtoehdot. Lyhyellä piipulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin yläpalokattila

Minkä tyyppistä puuta siinä Vedassa poltat? Onko se oikein kunnon paksua koivuhalkoa, vai enemmän sekapuuta? Entä pienempiläpimittainen puu, alle 10 senttiset? kai nekin menee siellä isompien seassa ?

Täälä on arimaxx:in 240 yläpalokattila ollu vuodesta 2001. Mitään osia ei ole vaihdettu, ainut joka ei toimi on kattilan paine mittari, joka hajosi kun kattila keitti vuosi sitten kiertovesipumpun takia. Pesään menee 50cm klapi talvella riittää kun kerran lämmittää 2m3 varaajan kanssa. n.200m2 on talon koko. Eli voin suositella kattilaa hyvien kokemuksien perusteella.

Samanmoinen on täälläkin. Vuodesta 2000, arina paloi puhki viimetalvena joten se on uusittu, muuten ei mitään ongelmia. Ilmeisesti puhtaampipaloisia ja paremmalla hyötysuhteella olisi nuo ala- ja käänteispalokattilat, kuin tämä yläpalo, mutta tässä ainakin palaa hyvin kaikki roskatkin ja vaikkei olisi niin priimaa tavaraa aina. Se minkä takia voisin ajatella seuraavaksi vaikka alapalokattilaa on pidempi paloaika. Tässä 240:ssä pesällinen palaa n. 1,5-2 tuntia ja joka päivä lämmityskaudella on poltettava semmonen 3-4 pesällistä, 2m3 varaaja perässä. Talokin on tosin aika energiasyöppö, laajennettu rintamamiestalo.

Tein ite tuohon toisen keskiluukun (ovat yhtäaikaa paikallaan, mutta aukeavat eri suuntiin), johon iskin pellettipolttimen kiinni ja sitä tulee talvella toisinaan käytettyä... turhan kalliiksi on sekin papana mennyt, mutta helpottaa lämmitystyötä.

Vedassa poltan pääosin sekapuuta, siis sellaista kun nyt yleensä aina metsänomistajalle tulee, kun metsää siivoaa ja pystyynkuivaneita myös näillämain tulee jonkin verran. Koivukuidut myös on tullut itselle jätettyä, joten myös puhdasta koivua.
Puu saa olla tosiaan aika krouvia, pituus 50-65 cm ja pääasia, että suuluukusta sisään mahtuu. Kuivumisen takia tietenkin kannattaa halkoa. Jos tyyni pakkasää -5 astetta, pääsee pesällisellä noin vuorokauden, talo asuinpinta-ala noin 120 neliötä. Koivupuuta polttelen kovimmilla pakkasilla.Puita kun pesään pistää, niin ne pienempiläpimittaset voi sijoittaa reunoille ja isommat keskeskelle.Alimittaa läpimitalle ei ole, mutta tunnetusti ne todella pienet nappulat palavat melko nopeasti, toisaalta pesällinen palaa nopeammin, mutta vastaavasti kattilan teho on silloin korkeampi. Mutta tietää ainakin polttopuita tehdessä, että ei pyri turhaan pienimiseen, jolloin säästää pilkeentekovaiheessa aikaa.
Käänteispalolla on ihan oma lämmitystekniikansa. Ensi pesän pohjalle muutama puu ja niiden sytytys. Annetaan niiden palaa kolme vartia eli lähes hiilokselle. Sitten vaan puut hiiloksen päälle ja antaa palaa, seuraava käynti, jos tarvetta 3-4 tunnin päästä. Näillä keleillä annan vaan puiden palaa ja savukaasutermostaatti samuttaa puhaltimen, kun puut ovat palaneet.Eli erittäin helppohoitoinen systeemi, hoitelee itse itsensä. Aluksi mättäsin pesän täyteen ja sytytin, seurauksena piipun päästä melkoinen sauhu lähes tunnin ajan, nyt ei minkäänlaista sauhuongelmaa, tuskin huomaa, että pannussa on tulet. Kaikki talouden pakkausjätteet palavat huomaamattomasti, koskapa siellä arinakiven aukossa lämpötila huitelee tuhatta astetta, arinakivi nimittäin ihan hehkuu, kun on täysi palo päällä.

Nestorilla on näköjään ollut vielä lyhyempi paloaika yläpaloisessa. Mulla onkin nyt aika ronskia klapia jolla menee tuo parhaimmillaan pari tuntia, että vielä syttyy hiilloksesta seuraava erä, riippuu tietysti täytösasteestakin, tulee itse laitettua yleensä liiankin paljon puita pesään. Ja konvektio-osastolle on  laitettuna vähän savukaasujarruja ettei karkais niin paljon lämpöä suoraan piippuun, se osaltaan taitaa pidentää paloaikaa, mutta myös herkemmin pölläyttää savuja sisälle luukkua avatessa. Tuntui vaan aikasemmin olevan aika kovat lämmöt savukaasumittarin mukaan joku pari-kolmekymmentä senttiä kattilan takana putkessa.. mittarin asteikko 400 asti ja ylihän se siitä aina meni, nyt on pysynyt siinä 300 tuntumassa.

Jos iltakymmeneltä pistää tulet pesään ja antaa pesällisen palaa loppuun, niin kyllä vielä seuraavana päivänä puolenpäivän maissa puut syttyvät itsestään kekäleistä pesän pohjalla, pakkaskauden voi siis selvitä ihan yksillä tulitikuilla. Savukaasulämpötila, kun haittalevyt ovat tuubeissa, on savukaasutermostaatin mukaan noin 200 astetta. Kokonaishyötysuhde(koko paloajalle) on luokkaa 75%, jonkun ruotsalaisen koelaitoksen mittaama.Mainoksissa aina vilahtelee pannuille päälle 90% hyötysuhteita, mutta ne on mitattu siitä edullisimman paloajan kohdalta, kun pannu on optimaalisessa lämpötilassa. Siis hyötysuhde ihan normaali alapalo/käänteispalokattilalle, Vakolan testitulokset ko. tyypin kattiloille pyörivät haarukassa 70-78%. Veda 35 on aika vanha ja siis kokeiltu konstruktio, ruotsalaisilla nettisivuilla käytettynä on kaupattu 80-luvun alussa valmistettuja pannuja.
Yläpalokattilalla hyötysuhde riippuu enemmän käyttäjästä ja vaihtelee välillä 50-70%. Puolipesällisiä kun viitsii poltella ja usein puhdistaa tulipinnat, niin saattaa saada ihan kelvollisen hyötysuhteen.Metsänomistajalle tietenkään hyötysuhde ei ole niin tärkeä, mutta ostopuulla siihen pitää kyllä kiinnittää huomiota. Polttopuun pitää olla kuivaa, se on kaiken A ja O

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 10.11.10 - klo:12:43

Öljykattila pitäisi vaihtaa puulämmityskattilaksi, klapikattilaksi, mutta...

...miksi?
Kattila loppu, caput, finito?
Eihän tuon edullisempaa lämmitysenergiaa olekaan kuin öljy, maataloudenharjoittajalle, koneurakoitsijalle, yms. joka ammatinharjoittamisen takia tarttee polttoöljyä.

Ostohinta sis.alv vaikkapa 0.80€/ltr
Tuosta alvi pois, jää 0,65€/ltr
Vielä pois verohyöty yrityksen tuloverotuksessa n. 30% alvittomasta hinnasta, jää pö-litralle hintaa 0,45€/ltr.
Eli kwh hinnaksi jää n. 0,045€.
Ei ole kallista energiaa. Ja tulee tarvepaikalle puhelinsoitolla tai muutaman minuutin nettisurffailun tuotoksena.

Noinhan ei tietysti saa toimia mutta onko siitä pakko huudella netin keskustelupalstoilla.

Taivaan tosi,itse olen päätynyt somoihin laskelmiin

Aika viksun oloinen systeemi oli pro agria messuilla jyväskylässä...ei tarvi välttämättä pannuhuonettakaan. www.ulkokattila.fi

 Juu, kattelin samaa ihan vakavasti. Ps. Oletko muuten myyjä vai miksi rekisteröidyit kertoaksesi tämän meille?