Ja samalle sanotaan lopulliset hyvästit kilpailukyvylle. Taitaa sinunkin maailmankuvasi olla hieman liian romantisoitunut.
[/quote]

Hyvästit kilpailukyvylle annetaan silloin, kun ruuantuotantoa
hallitsee monikansallinen yhtiö.

Ei tuota geenipakoa mikrobeissa ja eläimissä ole missään todistettu,

Eläimistä en tiedä, mutta jos geenipaolla tässä ymmärretään siirrostetun geeniaineksen siirtymistä toisiin mikrobeihin, niin kommenttisi ei pidä paikkansa.

Mikrobimaailmassa tuota geenien sekoittumista ei oikeastaan pitäisi edes nimittää tuolla kasvimaailmasta tutulla termillä (kuten aiemmissa viesteissäni tein), sillä ainakin maamikrobiologiassa tämä geeniaineksen keskinäinen vaihteleminen on ihan normaalia populaation evoluutiota, ei mitään kummallista.

Tästä voi tietysti vetää kahdenlaisia johtopäätöksiä
- ihan sama, mitä (DNA:ta) sinne laittaa
- mitään radikaalia uutta sinne ei pidä laittaa, koska takaisin et sitä saa.

Tämän kanssa voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.

Petri

voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.

Petri

Suurin virhe on olla tekematta mitaan.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.09.10 - klo:23:11

voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.

Petri

Suurin virhe on olla tekematta mitaan.

OK, jätin kysymyksen tahallani pohdittavaksi. Oma kantani on tällä hetkellä kyllä 180 astetta erilainen. Ei tosin kiveenhakattu, mutta...

Tähänastisten mikrobisiirrosten historiaan perehtyneenä en keksi mitään niin radikaalisti tilannetta parempaan suuntaan muuttavaa, että ottaisin tuon riskin. Saattaa olla, että jotain ilmenee, joka laittaa pohtimaan tuota riskinottoa, mutta yleensä mikrobisiirrosten menestymistä ei ratkaise niinkään ko. siirroksen joitain (kymmeniä) prosentteja parempi suorituskyky, vaan se, että "villissä vapaassa luonnossa" avoimessa ympäristössä kilpailu luonnon omia mikrobeja vastaan on niin kovaa, että ne harvoin pääsevät täysillä ekpressoimaan sitä erinomaisuuttaan.

Joku soijapavun viljelyalueen laajentaminen on ehkä paras esimerkki mikrobivalmisteiden käytöstä, mutta siinäkään ei ritsobin geenimuokkaus ole vielä tuottanut mitään merkittäviä parannuksia, kun typensidonnan tehokkuutta kuitenkin useimmiten rajoittaa isäntäkasvin fotosynteesikyky. Sen sijaan jenkeissä ensimmäiset siirrosbakteerit vajaa vuosisata sitten olivat väärä valinta ja nämä ongelmat ovat "tuottaneet" muutaman sata henkilötyövuotta akateemisessa maailmassa - ja ongelmia viljelijäpäässä, kun hieno palkokasvi ei sidokaan typpeä vääränlaisten juurinystyröiden vuoksi.

Monimuotoisiin käytännön ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.09.10 - klo:23:11

voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.

Petri

Suurin virhe on olla tekematta mitaan.

Joissain tapauksessa äärimmäisen fiksua kyllä.
Mitä tehdään esim. sun tapauksessa, kun tuottajahinnat ei kata edes kustannuksia? Lyödään mikrobi lehmän perseeseen, ja tuotetaan niin paljon, notta kerrakseen. Pääasia, että saadaan valtavia kahukaura vuoria, ja kuus tissisiä lehmiä. Viljelijä kun ei edes tuota. Taivaasta tuli maito suomeenkin, ruotsin rajan yli. Ja kun gutigutin mukaan viljelijän tuotanto ei vaikuta markkinoilla mitään, niin kyseessä oli vieläpä linnun maito. Jos yksisarvisen satulasta näitä hommia suunnittelee, niin toden totta parempi olla tekemättä yhtään mitään.   Ja mitä enemmän myy tappiolla maitoa, viljaa, ja lihaa sen paremmat tulot.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 14.09.10 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.09.10 - klo:23:11

voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.

Petri

Suurin virhe on olla tekematta mitaan.

OK, jätin kysymyksen tahallani pohdittavaksi. Oma kantani on tällä hetkellä kyllä 180 astetta erilainen. Ei tosin kiveenhakattu, mutta...

Tähänastisten mikrobisiirrosten historiaan perehtyneenä en keksi mitään niin radikaalisti tilannetta parempaan suuntaan muuttavaa, että ottaisin tuon riskin. Saattaa olla, että jotain ilmenee, joka laittaa pohtimaan tuota riskinottoa, mutta yleensä mikrobisiirrosten menestymistä ei ratkaise niinkään ko. siirroksen joitain (kymmeniä) prosentteja parempi suorituskyky, vaan se, että "villissä vapaassa luonnossa" avoimessa ympäristössä kilpailu luonnon omia mikrobeja vastaan on niin kovaa, että ne harvoin pääsevät täysillä ekpressoimaan sitä erinomaisuuttaan.

Joku soijapavun viljelyalueen laajentaminen on ehkä paras esimerkki mikrobivalmisteiden käytöstä, mutta siinäkään ei ritsobin geenimuokkaus ole vielä tuottanut mitään merkittäviä parannuksia, kun typensidonnan tehokkuutta kuitenkin useimmiten rajoittaa isäntäkasvin fotosynteesikyky. Sen sijaan jenkeissä ensimmäiset siirrosbakteerit vajaa vuosisata sitten olivat väärä valinta ja nämä ongelmat ovat "tuottaneet" muutaman sata henkilötyövuotta akateemisessa maailmassa - ja ongelmia viljelijäpäässä, kun hieno palkokasvi ei sidokaan typpeä vääränlaisten juurinystyröiden vuoksi.

Monimuotoisiin käytännön ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.

Petri

Niin no GMO ei ehkä ole vielä muuttunut lihaksi, mutta kehitystyötä on tehty jo kymmeniä vuosia joten läpimurto voi tapahtua piankin.

GMO toiminnasta ei taida helposti löytyä sen kummempaa apua kasvinviljelijälle kuin mitä nykyisetkään olosuhteet sallii. Ruiskutus- ja siemenkustannukset ovat isoimmassa roolissa ja tuolloin taitas kauppias hoitaa homman. Suomen kaltaisessa maassa olis enemmän sijaa luomulle.

GMO toiminnasta ei taida helposti löytyä sen kummempaa apua kasvinviljelijälle kuin mitä nykyisetkään olosuhteet sallii. Ruiskutus- ja siemenkustannukset ovat isoimmassa roolissa ja tuolloin taitas kauppias hoitaa homman. Suomen kaltaisessa maassa olis enemmän sijaa luomulle.

Tämä gemosta vääntäminen julkisuudessa tekee LUOMUN markkinoinnille mannaa. Gemottomuus on yksi syy siirtyä
luomutuotteisiin. Nyt eletään sitä aikaa kun Suomessakin luomutuotteet alkavat tehdä tosissaan kauppansa.  Helsinki herää ensin ja muu maa perässä. Yli puolentoistakymmentä vuotta mukana olleena ei tunne tehneensä turhaa työtä. Nykyisin onrunsaasti  nuoria perheitä jotka ostavatkaiken  ruuan luomuna jos se on vaihtoehtona.

Nälänhätä ei tarvitse gemoa. Se tarvitsee poliittisia päätöksiä. Gemoa tarvitsee suuri agribusines. Sieltä käsin ei tietenkään tapeta lypsylehmää ensivaiheessa, mutta viljelijän talous pidetään kuralla. Toisessa vaiheessa peltoja aletaan ottaa haltuun isoille yhtiöille ja tätämyöden koko elintarvikeketju rahankeräysbusinekselle. Näin tehdään jo jonkin verran maailmalle.  Tätä kehitystä on mahdollista taistella vähän kaupallisia tuotantopanoksia ostavalla luomutuotannolla. Kaupanpäälisiksi saamme ekologisesti tuotettua, ravintorikasta, terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa.  Luomutuottaja saa päättää tulojensa käytöstä huomattavalta osalta itse. Tavanomaisella joutuu viljelijä olemaan huomattavasti kaupan armoilla, gemolla lähes kokonaan. Tuosta on helppo valita.

Lainaus käyttäjältä: GTS - 16.09.10 - klo:01:39

GMO toiminnasta ei taida helposti löytyä sen kummempaa apua kasvinviljelijälle kuin mitä nykyisetkään olosuhteet sallii. Ruiskutus- ja siemenkustannukset ovat isoimmassa roolissa ja tuolloin taitas kauppias hoitaa homman. Suomen kaltaisessa maassa olis enemmän sijaa luomulle.

Tämä gemosta vääntäminen julkisuudessa tekee LUOMUN markkinoinnille mannaa. Gemottomuus on yksi syy siirtyä
luomutuotteisiin. Nyt eletään sitä aikaa kun Suomessakin luomutuotteet alkavat tehdä tosissaan kauppansa.  Helsinki herää ensin ja muu maa perässä. Yli puolentoistakymmentä vuotta mukana olleena ei tunne tehneensä turhaa työtä. Nykyisin onrunsaasti  nuoria perheitä jotka ostavatkaiken  ruuan luomuna jos se on vaihtoehtona.

Nälänhätä ei tarvitse gemoa. Se tarvitsee poliittisia päätöksiä. Gemoa tarvitsee suuri agribusines. Sieltä käsin ei tietenkään tapeta lypsylehmää ensivaiheessa, mutta viljelijän talous pidetään kuralla. Toisessa vaiheessa peltoja aletaan ottaa haltuun isoille yhtiöille ja tätämyöden koko elintarvikeketju rahankeräysbusinekselle. Näin tehdään jo jonkin verran maailmalle.  Tätä kehitystä on mahdollista taistella vähän kaupallisia tuotantopanoksia ostavalla luomutuotannolla. Kaupanpäälisiksi saamme ekologisesti tuotettua, ravintorikasta, terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa.  Luomutuottaja saa päättää tulojensa käytöstä huomattavalta osalta itse. Tavanomaisella joutuu viljelijä olemaan huomattavasti kaupan armoilla, gemolla lähes kokonaan. Tuosta on helppo valita.

Juuri näin. Luomu on myrkkyä GMO:lle, ja siksi gutiguti haluaakin ,että kaikki jauhetaan samaksi paskaksi, saman lihamyllyn läpi.  Onhan se nyt vallan väärin saada lisäarvoa kotimaisille tuotteille. GMO lobbarille on paljon parempi ,että tuotetaan bulkkisontaa maailmanmarkkinahintaan. Pääasia ,että Monsonta rikastuu, viljelijällä ei niinkään väliä.

enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta

enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta

GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 16.09.10 - klo:11:32

enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta

GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.

En tiedä missä haavemaailmassa elät, mutta kannattaisi todella lopettaa tuollaiset horinat.

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 16.09.10 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 16.09.10 - klo:11:32

enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta

GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.

En tiedä missä haavemaailmassa elät, mutta kannattaisi todella lopettaa tuollaiset horinat.

                         

Luomunautojen keräily meidän alueella tuplataan, koska Pajuniemi elää jatkuvassa raaka-ainepulassa.
Luomulihan kysyntää on kasvattaneet sun kaltaiset höyrypäät. Olemme paljosta velkaa teille GMO:lobbareille. Jatkakaa samaan malliin.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 16.09.10 - klo:18:10

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 16.09.10 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 16.09.10 - klo:11:32

enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta

GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.

En tiedä missä haavemaailmassa elät, mutta kannattaisi todella lopettaa tuollaiset horinat.

                         

Luomunautojen keräily meidän alueella tuplataan, koska Pajuniemi elää jatkuvassa raaka-ainepulassa.
Luomulihan kysyntää on kasvattaneet sun kaltaiset höyrypäät. Olemme paljosta velkaa teille GMO:lobbareille. Jatkakaa samaan malliin.

Kiitetään yhdessä kutikutia: Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos.....       

Kuti kuti kuti kut.
- Ei saa. Kehtaatkin, vanha mies.