Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: JoHaRa - 06.09.10 - klo:08:28
-
Onko jollain laskelmia GMO tuotannosta nimenomaan KASVINTUOTANNON kannalta?
Tuo ajatus "ilmaisesta rehusta joka parantaa kotieläintilojen kannattavuutta" on jo tullut selväksi, eikä se jaksa nyt kiinnostaa. Mutta onko kasvintuotannolla tulevaisuutta, parempaa tai huonompaa.
-
Miks näistä GM-asioista höpistään niin paljon, tavallisen perusviljelijän arjesta ainakin Suomessa nämä GM-viljelyasiat on vielä aika kaukana. Sitten kun ollaan niin pitkällä, että siemenkauppias kysyy, jotta otatko tavallista vai GM-siementä, eli joutuisi arjessa tekemään konkreettisia valintoja, niin sitten minäkin näitä asioita miettisin, nyt en viitsi vähäistä aivokapasiteettiani näihin GM-asioihin käyttää, päättäkää muut puolestani.
-
Ei tarvita kuin hybridilaijkkeet esimerkiksi, niin kauppiaan armoilla ollaan. Kun rukiin viljely väenvängällä halutaan saada vain hybrideille, niin taas on yksi hintakilpailutusmahdollisuus pois viljelijältä.
-
Niinkauan auttaa, kun se siemenkauppias kysyy, mutta mitäs sitten, kun ei muuta ole tarjolla?
No, päästään TOS- maksuista kyllä eroon kätevästi.. :P
-
Onko jollain laskelmia GMO tuotannosta nimenomaan KASVINTUOTANNON kannalta?
Tuo ajatus "ilmaisesta rehusta joka parantaa kotieläintilojen kannattavuutta" on jo tullut selväksi, eikä se jaksa nyt kiinnostaa. Mutta onko kasvintuotannolla tulevaisuutta, parempaa tai huonompaa.
Intiassa gmo-siemenen hinta on nelinkertainen tavalliseen verrattuna.
-
Onko jollain laskelmia GMO tuotannosta nimenomaan KASVINTUOTANNON kannalta?
Tuo ajatus "ilmaisesta rehusta joka parantaa kotieläintilojen kannattavuutta" on jo tullut selväksi, eikä se jaksa nyt kiinnostaa. Mutta onko kasvintuotannolla tulevaisuutta, parempaa tai huonompaa.
Intiassa gmo-siemenen hinta on nelinkertainen tavalliseen verrattuna.
No niin... Suomessa laillinen siemen maksaa noin 8 kertaa enemmän kuin mitä viljasta saa. Siis jos vertaillaan vaikka viime vuoden tonnihintoja. Jos tuo vielä vaikka nelinkertaistuisi... Satoa pitäisi tulla 32 kertaa enemmän kuin mitä siementä menee. Taitaa onnistua rypsillä, mutta viljalla ei yleensä ;D
-
Onko jollain laskelmia GMO tuotannosta nimenomaan KASVINTUOTANNON kannalta?
Tuo ajatus "ilmaisesta rehusta joka parantaa kotieläintilojen kannattavuutta" on jo tullut selväksi, eikä se jaksa nyt kiinnostaa. Mutta onko kasvintuotannolla tulevaisuutta, parempaa tai huonompaa.
Intiassa gmo-siemenen hinta on nelinkertainen tavalliseen verrattuna.
Silti halvempi kuin suomessa tavallinen.
-
Onko jollain laskelmia GMO tuotannosta nimenomaan KASVINTUOTANNON kannalta?
Tuo ajatus "ilmaisesta rehusta joka parantaa kotieläintilojen kannattavuutta" on jo tullut selväksi, eikä se jaksa nyt kiinnostaa. Mutta onko kasvintuotannolla tulevaisuutta, parempaa tai huonompaa.
Intiassa gmo-siemenen hinta on nelinkertainen tavalliseen verrattuna.
Silti halvempi kuin suomessa tavallinen.
Onko jo myynnissä? Vai mistä tuon tiedät...
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Lyhyesti: GMO on suurbusineksen tahto!
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Ei ole poistanut siellä missä sitä on kokeiltu. Siis ihmisruoantuotannossa ???
Täytyykö nälänhätä poistaa ??? Ylikansoitus on myös tuhon tie.
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Pelkkä gmo ilman, että myös maantalousekologiaan ja -ekonomiaan puututaan, ei tule oleellisesti muuttamaan mitään. Ns. kokonaispaketissa sillä voi olla oma roolinsa, mutta pelkkä gmo-usko maailman ruokaongelmien ratkaisijana on mielestäni aika naivia.
Petri
-
niin kauan kuin voidaan pysyä ja pysytään GMO:sta erillään on mahdollisuuus puhua tosissaan eettiseti puhtaasta maatalous tuotannosta . Maailmallahan GMO on vain monsaton bisnes ,se tuottaa siemenet ja myrkyt jota varten nämä siemenet on jalostettu.
kuten Petri jo totesikin on naiivia kuvitella muuta!
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Tuskin, GMO tuo uusia mahdollisuuksia ja samalla myös uusia uhkia joista kaikkia emme välttämättä vielä edes tunne. Tulos on varmaan fifty-sixty, mutta kenen hyväksi? Se jää nähtäväksi, mutta uskon geenimuuntelun kuitenkin valtaavan alaa tulevaisuudessa.
-
Niinkauan auttaa, kun se siemenkauppias kysyy, mutta mitäs sitten, kun ei muuta ole tarjolla?
No, päästään TOS- maksuista kyllä eroon kätevästi.. :P
Matista et pääse eroon. Kyllä Matti meitä maksulla muistaa.
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Tuskin, GMO tuo uusia mahdollisuuksia ja samalla myös uusia uhkia joista kaikkia emme välttämättä vielä edes tunne. Tulos on varmaan fifty-sixty, mutta kenen hyväksi? Se jää nähtäväksi, mutta uskon geenimuuntelun kuitenkin valtaavan alaa tulevaisuudessa.
Läheskään kaikkia GMOn mahdollisuuksia ei vielä tunneta.
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Tuskin, GMO tuo uusia mahdollisuuksia ja samalla myös uusia uhkia joista kaikkia emme välttämättä vielä edes tunne. Tulos on varmaan fifty-sixty, mutta kenen hyväksi? Se jää nähtäväksi, mutta uskon geenimuuntelun kuitenkin valtaavan alaa tulevaisuudessa.
Läheskään kaikkia GMOn mahdollisuuksia ei vielä tunneta.
Olipa talvemmalla TM:ssä GMO-juttua, kuulemma ensimmäisen polven kemolajikkeet ovat tuoneet etua viljelijälle, toisen polven kemoissa otetaan jo sitten kuluttajan toiveet huomioon...parempia koostumuksia ja terveellisyyksiä...
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Niinkuin on tällä palstalla viisaimmat todenneet, nälänhätää
ei olisi jos ruuan pystyisi jakamaan tasaisemmin, tarvittaisiin poliittista tahtoa.
Itsekkäällä monsantolla ja gmo:lla ei ole tähän mitään vaikutusta.
Monsanto ei auta, vaan kerää voitot itselleen, muiden kustannuksella.
Monsanton rengiksi en halua.
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Pelkkä gmo ilman, että myös maantalousekologiaan ja -ekonomiaan puututaan, ei tule oleellisesti muuttamaan mitään. Ns. kokonaispaketissa sillä voi olla oma roolinsa, mutta pelkkä gmo-usko maailman ruokaongelmien ratkaisijana on mielestäni aika naivia.
Petri
Tietenkin teknologia etenee jatkuvasti samoin kuin GMO. Juuri luin kuinka on huomattu että oreganon ainesosat vähentävät metaanin muodostumista pötsissä ja samalla rehuhyötysuhde paranee. Oregano on sellaisenaan liian kallista, mutta GMO tekniikalla vaikuttava ainesosa voitaisiin istuttaa johnkin rehukasviin ja samalla suurin yksittäinen ilmastokasuläde olisi eliminoitu.
-
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
Pelkkä gmo ilman, että myös maantalousekologiaan ja -ekonomiaan puututaan, ei tule oleellisesti muuttamaan mitään. Ns. kokonaispaketissa sillä voi olla oma roolinsa, mutta pelkkä gmo-usko maailman ruokaongelmien ratkaisijana on mielestäni aika naivia.
Petri
Tietenkin teknologia etenee jatkuvasti samoin kuin GMO. Juuri luin kuinka on huomattu että oreganon ainesosat vähentävät metaanin muodostumista pötsissä ja samalla rehuhyötysuhde paranee. Oregano on sellaisenaan liian kallista, mutta GMO tekniikalla vaikuttava ainesosa voitaisiin istuttaa johnkin rehukasviin ja samalla suurin yksittäinen ilmastokasuläde olisi eliminoitu.
Siis lehmänpierut sulaisivat lihaksi. Mahtavan makuista häränpihviä!
-
Kokonaisenergiasta (=lehmän syömät rehut) 7% häviää metaanina ulos. Oregano, curry-mausteet ja suomalaisittain kumina vähentävät metaanin määrää ehkä noin 20%. Eli hyötysuhde paranee siis 1,5 %. Ajatus on kyllä kehttämisen arvoinen, mutta tämä ei ole kovin suuri tekijä.
Vaikutus perustuu eteerisiin öljyihin. Luulisin että ne tappavat alkueläimiä, jotka tappavat hyödyllisiä pötsimikrobeja..
-
1,5% on edistysaskel sekin kun teknologia kehittyy
-
1,5% on edistysaskel sekin kun teknologia kehittyy
Periaatteessa geenimanipulaatiolla voitaisiin luoda pötsiin sellainen mikrobisto joka toimisi paremmalla hyötysuhteella. Ja joka kestäisi vaikka alempaa pH:ta, tai joka sulattaisi kuitua nopeammin. Tai sellainen mikrobisto jonka tuottaman valkuaisen laatu olisi vielä parempi. Myös rasvahappokoostumuksiin voitaisiin vaikuttaa -> Maidon rasva/valkuaissuhdetta voisi muuttaa-> Maidon hinta nousisi esim. 5-10 snt/kilo.. Tällainen mikrobisto voitaisiin siirtää jokaiseen maailman lehmään muutaman sentin kustannuksella.
Eli gutiguti.. olen minäkin näitä asioita joskus ajatellut ::) Mutta silti olen aina keksinyt enemmän haittapuolia.
-
1,5% on edistysaskel sekin kun teknologia kehittyy
Periaatteessa geenimanipulaatiolla voitaisiin luoda pötsiin sellainen mikrobisto joka toimisi paremmalla hyötysuhteella. Ja joka kestäisi vaikka alempaa pH:ta, tai joka sulattaisi kuitua nopeammin. Tai sellainen mikrobisto jonka tuottaman valkuaisen laatu olisi vielä parempi. Myös rasvahappokoostumuksiin voitaisiin vaikuttaa -> Maidon rasva/valkuaissuhdetta voisi muuttaa-> Maidon hinta nousisi esim. 5-10 snt/kilo.. Tällainen mikrobisto voitaisiin siirtää jokaiseen maailman lehmään muutaman sentin kustannuksella.
Eli gutiguti.. olen minäkin näitä asioita joskus ajatellut ::) Mutta silti olen aina keksinyt enemmän haittapuolia.
Pötsimikrobien muuntelussa saavutettavat hyödyt ovat taatusti haittoja suuremmat.
-
1,5% on edistysaskel sekin kun teknologia kehittyy
Periaatteessa geenimanipulaatiolla voitaisiin luoda pötsiin sellainen mikrobisto joka toimisi paremmalla hyötysuhteella. Ja joka kestäisi vaikka alempaa pH:ta, tai joka sulattaisi kuitua nopeammin. Tai sellainen mikrobisto jonka tuottaman valkuaisen laatu olisi vielä parempi. Myös rasvahappokoostumuksiin voitaisiin vaikuttaa -> Maidon rasva/valkuaissuhdetta voisi muuttaa-> Maidon hinta nousisi esim. 5-10 snt/kilo.. Tällainen mikrobisto voitaisiin siirtää jokaiseen maailman lehmään muutaman sentin kustannuksella.
Eli gutiguti.. olen minäkin näitä asioita joskus ajatellut ::) Mutta silti olen aina keksinyt enemmän haittapuolia.
Pötsimikrobien muuntelussa saavutettavat hyödyt ovat taatusti haittoja suuremmat.
Voi pyhäjyssäys!!
Ensin myrkytetään nurmet "puhtaiksi" sitten gmol:lla luodaan hyöty-yrttikasveja tehostamaan pötsimikrobien toimintaa ::)
Entäpä jos tutkittaisiin jo olemassa olevien yrttikasvien! "rikkakasvien"(?) siemenöljypitoisuudet ja näiden kasvien mahdollisuudet.
Rikkakasvit eivät ole kenenkään bisnes-siksi- niitä ei TUTKITA, eikä tulla tutkimaankaan. Mesiangervo, ruoansulatus, antiseptinen, diureetti. Pujo,ruoansulatus. Voikukka, ruokahalua lisäävä, laksatiivi, diureetti. Väinönputki, lisää ruokahalua, ruoansulatus.
-
1,5% on edistysaskel sekin kun teknologia kehittyy
Periaatteessa geenimanipulaatiolla voitaisiin luoda pötsiin sellainen mikrobisto joka toimisi paremmalla hyötysuhteella. Ja joka kestäisi vaikka alempaa pH:ta, tai joka sulattaisi kuitua nopeammin. Tai sellainen mikrobisto jonka tuottaman valkuaisen laatu olisi vielä parempi. Myös rasvahappokoostumuksiin voitaisiin vaikuttaa -> Maidon rasva/valkuaissuhdetta voisi muuttaa-> Maidon hinta nousisi esim. 5-10 snt/kilo.. Tällainen mikrobisto voitaisiin siirtää jokaiseen maailman lehmään muutaman sentin kustannuksella.
Eli gutiguti.. olen minäkin näitä asioita joskus ajatellut ::) Mutta silti olen aina keksinyt enemmän haittapuolia.
Pötsimikrobien muuntelussa saavutettavat hyödyt ovat taatusti haittoja suuremmat.
Ei voi tietää. Luonnolla on omat suunnitelmansa
-
Mutta tuo kutikuti taitaa olla jumalan vasen käsi. ;D
-
Geenihommilla voisi kehittää julmetun ison viinapäänkin. Onko tässä tulevaisuuden maidontuottaja. ???
Vai dynaVT timpan jälkeläinen. Kytkinjalka surkastunut ???
(http://surferjerry.com/wp-content/uploads/2009/03/brazil-star-child-skull-skeleton.jpg)
-
Geenihommilla voisi kehittää julmetun ison viinapäänkin. Onko tässä tulevaisuuden maidontuottaja. ???
Vai dynaVT timpan jälkeläinen. Kytkinjalka surkastunut ???
(http://surferjerry.com/wp-content/uploads/2009/03/brazil-star-child-skull-skeleton.jpg)
Tuo pikkupäinen näyttää Kekkoselta? Sama kampaus ainakin.
-
1,5% on edistysaskel sekin kun teknologia kehittyy
Periaatteessa geenimanipulaatiolla voitaisiin luoda pötsiin sellainen mikrobisto joka toimisi paremmalla hyötysuhteella. Ja joka kestäisi vaikka alempaa pH:ta, tai joka sulattaisi kuitua nopeammin. Tai sellainen mikrobisto jonka tuottaman valkuaisen laatu olisi vielä parempi. Myös rasvahappokoostumuksiin voitaisiin vaikuttaa -> Maidon rasva/valkuaissuhdetta voisi muuttaa-> Maidon hinta nousisi esim. 5-10 snt/kilo.. Tällainen mikrobisto voitaisiin siirtää jokaiseen maailman lehmään muutaman sentin kustannuksella.
Eli gutiguti.. olen minäkin näitä asioita joskus ajatellut ::) Mutta silti olen aina keksinyt enemmän haittapuolia.
Pötsimikrobien muuntelussa saavutettavat hyödyt ovat taatusti haittoja suuremmat.
Voi pyhäjyssäys!!
Ensin myrkytetään nurmet "puhtaiksi" sitten gmol:lla luodaan hyöty-yrttikasveja tehostamaan pötsimikrobien toimintaa ::)
Entäpä jos tutkittaisiin jo olemassa olevien yrttikasvien! "rikkakasvien"(?) siemenöljypitoisuudet ja näiden kasvien mahdollisuudet.
Rikkakasvit eivät ole kenenkään bisnes-siksi- niitä ei TUTKITA, eikä tulla tutkimaankaan. Mesiangervo, ruoansulatus, antiseptinen, diureetti. Pujo,ruoansulatus. Voikukka, ruokahalua lisäävä, laksatiivi, diureetti. Väinönputki, lisää ruokahalua, ruoansulatus.
Siitä vaan heruttamaan pujolla ja mesiangervolla.
-
Periaatteessa geenimanipulaatiolla voitaisiin luoda pötsiin sellainen mikrobisto joka toimisi paremmalla hyötysuhteella. Ja joka kestäisi vaikka alempaa pH:ta, tai joka sulattaisi kuitua nopeammin. Tai sellainen
Siis periaatteessa. Ongelmana on kuitenkin pötsissä, että kun ei toimita steriileissä oloissa, niin sinne pötsiin menee koko ajan myös muita, ei-toivottuja mikrobeja. Eli noiden haluttujen toimintojen lisäksi niiden siirrosmikrobien pitäisi olla vielä kilpailukykyisiä noita ei-toivottuja vastaan. Siinä mennään jo sellaiselle mikrobiekologian alueelle, missä toimivat ratkaisut ovat vielä harvassa. Hetkellisesti voidaan saavuttaa haluttu enemmistö (esim. säilörehun maitohappobakteerivalmisteet, typpibakteerit, biologinen torjunta), mutta pötsi toimii jatkuvasyöttöisenä. Pötsin kokonaismikrobistoa ei ole eikä käytännössä pystytä kokonaisuudessa koskaan analysoimaan, mikä tekee vielä oman lisähaasteensa. Käytännössä niinkin kontrolloitu ympäristö kuin hapanleivän raski "elää" varsin paljon hapatusolosuhteiden mukaan, muutaman kymmenen kierroksen jälkeen alkuperäisestä coctailista voi olla aika vähän jäljellä.
Ja jos kasvien tai eläinten geenimuunteluun sisältyy joitain ekologisia riskejä (geenipakoa ym.), niin mikrobipuolella "odottamattoman" horisontaalisen geeniaineksen leviäminen on varmaa.
Petri
-
Tuollaisen väärän tiedon levittäminen on jo palstan säännöissäkin kiellettyä.
-
Pötsin asialliseen toimintaan voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti järkeistämällä ruokintaa. Äärimmilleen apulannalla doupatut säilörehut sisältävät runsaasti nitraatteja, jotka eivät ole laisinkaan vatsaystävällisiä. Ne pitävät mahat ''vereslihalla'' ja sairaudenomaisen tilan kaikenaikaa päällä. Tämän voi todeta ulosteen olomuodosta. Jos paska aina lentää suihkuna peräseinälle eikä putoa kiinteähkösti puolen metrin päähän humpsahtaen, niin silloin on helpotettava ruokintaa. Ei ole ihme jos karkuun pääsee myös viallisia ponnekaasuja.
Lehmä on on korsirehun syöjä, se pysyy terveenä ja tuottaa terveellistä maitoa kun siltä ei pyydetä liikoja.
-
Pötsin asialliseen toimintaan voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti järkeistämällä ruokintaa. Äärimmilleen apulannalla doupatut säilörehut sisältävät runsaasti nitraatteja, jotka eivät ole laisinkaan vatsaystävällisiä. Ne pitävät mahat ''vereslihalla'' ja sairaudenomaisen tilan kaikenaikaa päällä. Tämän voi todeta ulosteen olomuodosta. Jos paska aina lentää suihkuna peräseinälle eikä putoa kiinteähkösti puolen metrin päähän humpsahtaen, niin silloin on helpotettava ruokintaa. Ei ole ihme jos karkuun pääsee myös viallisia ponnekaasuja.
Lehmä on on korsirehun syöjä, se pysyy terveenä ja tuottaa terveellistä maitoa kun siltä ei pyydetä liikoja.
Tämäkin on hyvin viisas kommentti. Asia on näin. Väritin punaisella tuon yhden lauseen, hyvin sanottu.
-
Tuollaisen väärän tiedon levittäminen on jo palstan säännöissäkin kiellettyä.
Jos viittaat juuri edelliseen (minun viestiini), niin kerrohan mikä siinä on pielessä? Muiden viesteistä en ota vastuuta.
Petri
-
Tuollaisen väärän tiedon levittäminen on jo palstan säännöissäkin kiellettyä.
Jos viittaat juuri edelliseen (minun viestiini), niin kerrohan mikä siinä on pielessä? Muiden viesteistä en ota vastuuta.
Petri
Väität että geenipako on varmaa, jota se todellakaan ei ole.
-
Pötsin asialliseen toimintaan voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti järkeistämällä ruokintaa. Äärimmilleen apulannalla doupatut säilörehut sisältävät runsaasti nitraatteja, jotka eivät ole laisinkaan vatsaystävällisiä. Ne pitävät mahat ''vereslihalla'' ja sairaudenomaisen tilan kaikenaikaa päällä. Tämän voi todeta ulosteen olomuodosta. Jos paska aina lentää suihkuna peräseinälle eikä putoa kiinteähkösti puolen metrin päähän humpsahtaen, niin silloin on helpotettava ruokintaa. Ei ole ihme jos karkuun pääsee myös viallisia ponnekaasuja.
Lehmä on on korsirehun syöjä, se pysyy terveenä ja tuottaa terveellistä maitoa kun siltä ei pyydetä liikoja.
Tämäkin on hyvin viisas kommentti. Asia on näin. Väritin punaisella tuon yhden lauseen, hyvin sanottu.
Normaali tilanne ja hyvin epämiellyttävä eläimen kannalta. GMO tekniikalla lehmien kehnoa hyvinvointia voitaisiin parantaa jolloin pötsi ei olisi vereslihalla jatkuvasti. Myös utaretulehdusten määrää voitaisiin vähentää jolloin lihan ja maidon antibiottijäämät saataisiin vähäisemmiksi. Samoin kivuliaista nupotuksista päästäisiin eroon.
.
-
Pötsin asialliseen toimintaan voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti järkeistämällä ruokintaa. Äärimmilleen apulannalla doupatut säilörehut sisältävät runsaasti nitraatteja, jotka eivät ole laisinkaan vatsaystävällisiä. Ne pitävät mahat ''vereslihalla'' ja sairaudenomaisen tilan kaikenaikaa päällä. Tämän voi todeta ulosteen olomuodosta. Jos paska aina lentää suihkuna peräseinälle eikä putoa kiinteähkösti puolen metrin päähän humpsahtaen, niin silloin on helpotettava ruokintaa. Ei ole ihme jos karkuun pääsee myös viallisia ponnekaasuja.
Lehmä on on korsirehun syöjä, se pysyy terveenä ja tuottaa terveellistä maitoa kun siltä ei pyydetä liikoja.
Tämäkin on hyvin viisas kommentti. Asia on näin. Väritin punaisella tuon yhden lauseen, hyvin sanottu.
Normaali tilanne ja hyvin epämiellyttävä eläimen kannalta. GMO tekniikalla lehmien hyvinvointia voitaisiin parantaa jolloin pötsi ei olisi vereslihalla jatkuvasti.
Turha siihen on kalliita ja epävarmoja geenimanipulaatioita kehittää. Lannoitetaan ruohoa kohtuullisemmin, annetaan sen hieman vanheta. Maittavuus paranee ja samalla pötsintoimintakin. Kovilla valkuaisilla rasitetuille lehmille yritetään syöttää kuivaa heinää ja olkia. mutta se on turhaa. Aloitetaan korjaus hoitajien ja assistenttien päästä. Tehdään rehu alustapitäen oikeanlaiseksi eikä niin katsota hiuppu-D-arvoja. Ja kaikki pääsevät helpommalla, jopa eläinlääkärin laskut pienenvät. Vatsastahan tuo koko kehon terveys alkaa. Vääränlaiset nitraatit ja nitriitit, so valkuaiset, vääristävät vielä maidonkin ihmisille allergisoivaksi.
-
Tuollaisen väärän tiedon levittäminen on jo palstan säännöissäkin kiellettyä.
Jos viittaat juuri edelliseen (minun viestiini), niin kerrohan mikä siinä on pielessä? Muiden viesteistä en ota vastuuta.
Petri
Väität että geenipako on varmaa, jota se todellakaan ei ole.
geenipaosta:
En tiedä, kuinka syvällisesti olet perehtynyt mikrobien geeniekologiaan, niin siellä horisontaalinen geenisiirtymä on ihan rutiinia, ei ollenkaan sellainen rariteteetti, millaisena se vielä 80-luvulla opiskellessani esiteltiin. Ainakin maamikrobien osalta koko mikrobipopulaation elämä on jatkuvaa sopeutumista (evoluutiota), jossa geenien siirtymä vastaa ristipölytteisten kasvien tai eläinten suvullista lisääntymistä, noin toiminnallisesti.
Ainakin suljetuissa ympäristöissä käytettävien geenimuunneltujen mikrobien (joiden käyttö esim. antibioottituotannossa on mielestäni perusteltua) tuotannollisesti mielenkiintoinen ominaisuus on usein plasmideissa tai muissa suht. liikkuvissa geneettisissä elementeissä, ei niinkään kromosomissa. Ja kromosomi-dna:nkin horisontaalinen geenisiirtymä on maabakteereilla (Rhizobium) näytetty toteen.
Käytin sanaa geenipako, koska 1) ymmärtääkseni on aika selvää, että geenimuunnellun mikrobin muunneltu dna tulee siirtymään toisiin mikrobeihin ja 2) vastaavaa ilmiötä kasvipuolella kutsutaan näin. Mikrobipuolella todentaminen on varsin vaikeaa, mikäli vastaanottaja on mikrobi, jonka viljely laboratorio-oloissa ei onnistu (non-culturable). Mahdolliset haitat voivat pysyä piilossa pitkäänkin, yhden ihmisen näkökulmasta vaikka ikuisesti, tai jäädä kokonaan ilmentymättä (feneettisesti, siis).
geenimuunnellusta pötsistä jälleen:
Pääpointtini on kuitenkin, että pötsin tapaisen avoimen fermenttorin mikrobiologinen manipulatio siirrosmikrobien avulla on käytännössä vaikeaa. Prosessiteollisuudessakin se tapahtuu pääsääntöisesti ajoparametreja (syötettävät raaka-aineet, lämpötila, redox, sekoitus ym.ym.) hallitsemalla, mahdollinen siirrosmikrobien syöttö on harvoin jatkuvaa.
Pötsin osalta nuo ajoparametrit (lämpötila ym.) ovat aika lailla annettuja, lukemattomien pikkufermenttorien taloudellinen siirrosmikrobeilla ohjaaminen taloudellisesti luultavasti kannattamatonta, joten raaka-aineen eli rehun koostumuksen (tai lisäravinteiden) manipulointi luultavasti todennäköisintä. Ehkä geeniteknisesti voitaisiin tässä kokonaisuudessa taloudellisesti kannattavasti tuottaa jotain "lisäravinteeksi" luokiteltavaa - tehokkaiden ko. luokan aineiden mahdollinen koostumus ja geenitekniikan mahdollisuudet niiden tuottamisessa menee kompetenssini ulkopuolelle.
Petri
-
Ymmärrän ja allekirjoitan joka sanan! Veit sanat suusta.
-
Petri näköjään tietää :D
-
Pötsin asialliseen toimintaan voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti järkeistämällä ruokintaa. Äärimmilleen apulannalla doupatut säilörehut sisältävät runsaasti nitraatteja, jotka eivät ole laisinkaan vatsaystävällisiä. Ne pitävät mahat ''vereslihalla'' ja sairaudenomaisen tilan kaikenaikaa päällä. Tämän voi todeta ulosteen olomuodosta. Jos paska aina lentää suihkuna peräseinälle eikä putoa kiinteähkösti puolen metrin päähän humpsahtaen, niin silloin on helpotettava ruokintaa. Ei ole ihme jos karkuun pääsee myös viallisia ponnekaasuja.
Lehmä on on korsirehun syöjä, se pysyy terveenä ja tuottaa terveellistä maitoa kun siltä ei pyydetä liikoja.
Tämäkin on hyvin viisas kommentti. Asia on näin. Väritin punaisella tuon yhden lauseen, hyvin sanottu.
Normaali tilanne ja hyvin epämiellyttävä eläimen kannalta. GMO tekniikalla lehmien hyvinvointia voitaisiin parantaa jolloin pötsi ei olisi vereslihalla jatkuvasti.
Turha siihen on kalliita ja epävarmoja geenimanipulaatioita kehittää. Lannoitetaan ruohoa kohtuullisemmin, annetaan sen hieman vanheta. Maittavuus paranee ja samalla pötsintoimintakin. Kovilla valkuaisilla rasitetuille lehmille yritetään syöttää kuivaa heinää ja olkia. mutta se on turhaa. Aloitetaan korjaus hoitajien ja assistenttien päästä. Tehdään rehu alustapitäen oikeanlaiseksi eikä niin katsota hiuppu-D-arvoja. Ja kaikki pääsevät helpommalla, jopa eläinlääkärin laskut pienenvät. Vatsastahan tuo koko kehon terveys alkaa. Vääränlaiset nitraatit ja nitriitit, so valkuaiset, vääristävät vielä maidonkin ihmisille allergisoivaksi.
Ja samalle sanotaan lopulliset hyvästit kilpailukyvylle. Taitaa sinunkin maailmankuvasi olla hieman liian romantisoitunut.
-
Ei tuota geenipakoa mikrobeissa ja eläimissä ole missään todistettu, Alapitkän lypsykarjakin joutui suoranaisen noitavainon kohteeksi.
-
Pötsin asialliseen toimintaan voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti järkeistämällä ruokintaa. Äärimmilleen apulannalla doupatut säilörehut sisältävät runsaasti nitraatteja, jotka eivät ole laisinkaan vatsaystävällisiä. Ne pitävät mahat ''vereslihalla'' ja sairaudenomaisen tilan kaikenaikaa päällä. Tämän voi todeta ulosteen olomuodosta. Jos paska aina lentää suihkuna peräseinälle eikä putoa kiinteähkösti puolen metrin päähän humpsahtaen, niin silloin on helpotettava ruokintaa. Ei ole ihme jos karkuun pääsee myös viallisia ponnekaasuja.
Lehmä on on korsirehun syöjä, se pysyy terveenä ja tuottaa terveellistä maitoa kun siltä ei pyydetä liikoja.
Tämäkin on hyvin viisas kommentti. Asia on näin. Väritin punaisella tuon yhden lauseen, hyvin sanottu.
Normaali tilanne ja hyvin epämiellyttävä eläimen kannalta. GMO tekniikalla lehmien hyvinvointia voitaisiin parantaa jolloin pötsi ei olisi vereslihalla jatkuvasti.
Turha siihen on kalliita ja epävarmoja geenimanipulaatioita kehittää. Lannoitetaan ruohoa kohtuullisemmin, annetaan sen hieman vanheta. Maittavuus paranee ja samalla pötsintoimintakin. Kovilla valkuaisilla rasitetuille lehmille yritetään syöttää kuivaa heinää ja olkia. mutta se on turhaa. Aloitetaan korjaus hoitajien ja assistenttien päästä. Tehdään rehu alustapitäen oikeanlaiseksi eikä niin katsota hiuppu-D-arvoja. Ja kaikki pääsevät helpommalla, jopa eläinlääkärin laskut pienenvät. Vatsastahan tuo koko kehon terveys alkaa. Vääränlaiset nitraatit ja nitriitit, so valkuaiset, vääristävät vielä maidonkin ihmisille allergisoivaksi.
Ja samalle sanotaan lopulliset hyvästit kilpailukyvylle. Taitaa sinunkin maailmankuvasi olla hieman liian romantisoitunut.
Jos sitä sanotaan romantisoitumiseksi, että viivan alle saa jotakin jäämäänkin, niin sitten ihan ok termi. Tämä nykybusines ja manipulointien ihannoiminen vaan johtaa kurimukseen. Kyllä meidät vastaantappelijat vielä palkitaan jos jotakin monimuotoisuutta pystymme säästämään. Monia vanhoja konsteja yhdistämällä uuteen teknologiaan päästään edullisiin tuotantomuotoihin ja pitkäikäisiin tuotantoeläimiin. Kemian ja gemojen kanssa tullaan aina johonkin tormäykseen ja siksi monilta osin turhaa toohottamista ja energian tuhlausta. Tutkijoilla on kova tarve saada muka keksintöjä, jotta saisivat rahaa uusiin projekteihin. Busineksella on aina kiire saada uutta tuotetta, jotta saadaan tuottajilta ulosmitattua kaikki ylimääräinen . Konekaupassa on jo ympyrä sulkeutunut - myyvät innolla kyntöauroja!!! :)
-
Ei tuota geenipakoa mikrobeissa ja eläimissä ole missään todistettu, Alapitkän lypsykarjakin joutui suoranaisen noitavainon kohteeksi.
No tuo nyt on oikeasti todistettu jo kymmeniä vuosia sitten. Mikrobit ovat siitä hauskaa väkeä, että niille kelpaavat naapurilajien rna-pätkät "aamupalaksi" ilman papin aamenta.
Huomen-hieho taisi muuten olla siirtogeeninen? Eli siinä ei käytetty muunneltuja geenejä.
-
Ja samalle sanotaan lopulliset hyvästit kilpailukyvylle. Taitaa sinunkin maailmankuvasi olla hieman liian romantisoitunut.
[/quote]
Hyvästit kilpailukyvylle annetaan silloin, kun ruuantuotantoa
hallitsee monikansallinen yhtiö.
-
Ei tuota geenipakoa mikrobeissa ja eläimissä ole missään todistettu,
Eläimistä en tiedä, mutta jos geenipaolla tässä ymmärretään siirrostetun geeniaineksen siirtymistä toisiin mikrobeihin, niin kommenttisi ei pidä paikkansa.
Mikrobimaailmassa tuota geenien sekoittumista ei oikeastaan pitäisi edes nimittää tuolla kasvimaailmasta tutulla termillä (kuten aiemmissa viesteissäni tein), sillä ainakin maamikrobiologiassa tämä geeniaineksen keskinäinen vaihteleminen on ihan normaalia populaation evoluutiota, ei mitään kummallista.
Tästä voi tietysti vetää kahdenlaisia johtopäätöksiä
- ihan sama, mitä (DNA:ta) sinne laittaa
- mitään radikaalia uutta sinne ei pidä laittaa, koska takaisin et sitä saa.
Tämän kanssa voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.
Petri
-
voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.
Petri
Suurin virhe on olla tekematta mitaan.
-
voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.
Petri
Suurin virhe on olla tekematta mitaan.
OK, jätin kysymyksen tahallani pohdittavaksi. Oma kantani on tällä hetkellä kyllä 180 astetta erilainen. Ei tosin kiveenhakattu, mutta...
Tähänastisten mikrobisiirrosten historiaan perehtyneenä en keksi mitään niin radikaalisti tilannetta parempaan suuntaan muuttavaa, että ottaisin tuon riskin. Saattaa olla, että jotain ilmenee, joka laittaa pohtimaan tuota riskinottoa, mutta yleensä mikrobisiirrosten menestymistä ei ratkaise niinkään ko. siirroksen joitain (kymmeniä) prosentteja parempi suorituskyky, vaan se, että "villissä vapaassa luonnossa" avoimessa ympäristössä kilpailu luonnon omia mikrobeja vastaan on niin kovaa, että ne harvoin pääsevät täysillä ekpressoimaan sitä erinomaisuuttaan.
Joku soijapavun viljelyalueen laajentaminen on ehkä paras esimerkki mikrobivalmisteiden käytöstä, mutta siinäkään ei ritsobin geenimuokkaus ole vielä tuottanut mitään merkittäviä parannuksia, kun typensidonnan tehokkuutta kuitenkin useimmiten rajoittaa isäntäkasvin fotosynteesikyky. Sen sijaan jenkeissä ensimmäiset siirrosbakteerit vajaa vuosisata sitten olivat väärä valinta ja nämä ongelmat ovat "tuottaneet" muutaman sata henkilötyövuotta akateemisessa maailmassa - ja ongelmia viljelijäpäässä, kun hieno palkokasvi ei sidokaan typpeä vääränlaisten juurinystyröiden vuoksi.
Monimuotoisiin käytännön ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.
Petri
-
voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.
Petri
Suurin virhe on olla tekematta mitaan.
Joissain tapauksessa äärimmäisen fiksua kyllä. :D
Mitä tehdään esim. sun tapauksessa, kun tuottajahinnat ei kata edes kustannuksia? Lyödään mikrobi lehmän perseeseen, ja tuotetaan niin paljon, notta kerrakseen. Pääasia, että saadaan valtavia kahukaura vuoria, ja kuus tissisiä lehmiä. Viljelijä kun ei edes tuota. Taivaasta tuli maito suomeenkin, ruotsin rajan yli. Ja kun gutigutin mukaan viljelijän tuotanto ei vaikuta markkinoilla mitään, niin kyseessä oli vieläpä linnun maito. Jos yksisarvisen satulasta näitä hommia suunnittelee, niin toden totta parempi olla tekemättä yhtään mitään. :D Ja mitä enemmän myy tappiolla maitoa, viljaa, ja lihaa sen paremmat tulot.
-
voi pohtia, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä.
Petri
Suurin virhe on olla tekematta mitaan.
OK, jätin kysymyksen tahallani pohdittavaksi. Oma kantani on tällä hetkellä kyllä 180 astetta erilainen. Ei tosin kiveenhakattu, mutta...
Tähänastisten mikrobisiirrosten historiaan perehtyneenä en keksi mitään niin radikaalisti tilannetta parempaan suuntaan muuttavaa, että ottaisin tuon riskin. Saattaa olla, että jotain ilmenee, joka laittaa pohtimaan tuota riskinottoa, mutta yleensä mikrobisiirrosten menestymistä ei ratkaise niinkään ko. siirroksen joitain (kymmeniä) prosentteja parempi suorituskyky, vaan se, että "villissä vapaassa luonnossa" avoimessa ympäristössä kilpailu luonnon omia mikrobeja vastaan on niin kovaa, että ne harvoin pääsevät täysillä ekpressoimaan sitä erinomaisuuttaan.
Joku soijapavun viljelyalueen laajentaminen on ehkä paras esimerkki mikrobivalmisteiden käytöstä, mutta siinäkään ei ritsobin geenimuokkaus ole vielä tuottanut mitään merkittäviä parannuksia, kun typensidonnan tehokkuutta kuitenkin useimmiten rajoittaa isäntäkasvin fotosynteesikyky. Sen sijaan jenkeissä ensimmäiset siirrosbakteerit vajaa vuosisata sitten olivat väärä valinta ja nämä ongelmat ovat "tuottaneet" muutaman sata henkilötyövuotta akateemisessa maailmassa - ja ongelmia viljelijäpäässä, kun hieno palkokasvi ei sidokaan typpeä vääränlaisten juurinystyröiden vuoksi.
Monimuotoisiin käytännön ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.
Petri
Niin no GMO ei ehkä ole vielä muuttunut lihaksi, mutta kehitystyötä on tehty jo kymmeniä vuosia joten läpimurto voi tapahtua piankin.
-
GMO toiminnasta ei taida helposti löytyä sen kummempaa apua kasvinviljelijälle kuin mitä nykyisetkään olosuhteet sallii. Ruiskutus- ja siemenkustannukset ovat isoimmassa roolissa ja tuolloin taitas kauppias hoitaa homman. Suomen kaltaisessa maassa olis enemmän sijaa luomulle.
-
GMO toiminnasta ei taida helposti löytyä sen kummempaa apua kasvinviljelijälle kuin mitä nykyisetkään olosuhteet sallii. Ruiskutus- ja siemenkustannukset ovat isoimmassa roolissa ja tuolloin taitas kauppias hoitaa homman. Suomen kaltaisessa maassa olis enemmän sijaa luomulle.
Tämä gemosta vääntäminen julkisuudessa tekee LUOMUN markkinoinnille mannaa. Gemottomuus on yksi syy siirtyä
luomutuotteisiin. Nyt eletään sitä aikaa kun Suomessakin luomutuotteet alkavat tehdä tosissaan kauppansa. Helsinki herää ensin ja muu maa perässä. Yli puolentoistakymmentä vuotta mukana olleena ei tunne tehneensä turhaa työtä. Nykyisin onrunsaasti nuoria perheitä jotka ostavatkaiken ruuan luomuna jos se on vaihtoehtona.
Nälänhätä ei tarvitse gemoa. Se tarvitsee poliittisia päätöksiä. Gemoa tarvitsee suuri agribusines. Sieltä käsin ei tietenkään tapeta lypsylehmää ensivaiheessa, mutta viljelijän talous pidetään kuralla. Toisessa vaiheessa peltoja aletaan ottaa haltuun isoille yhtiöille ja tätämyöden koko elintarvikeketju rahankeräysbusinekselle. Näin tehdään jo jonkin verran maailmalle. Tätä kehitystä on mahdollista taistella vähän kaupallisia tuotantopanoksia ostavalla luomutuotannolla. Kaupanpäälisiksi saamme ekologisesti tuotettua, ravintorikasta, terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa. Luomutuottaja saa päättää tulojensa käytöstä huomattavalta osalta itse. Tavanomaisella joutuu viljelijä olemaan huomattavasti kaupan armoilla, gemolla lähes kokonaan. Tuosta on helppo valita.
-
GMO toiminnasta ei taida helposti löytyä sen kummempaa apua kasvinviljelijälle kuin mitä nykyisetkään olosuhteet sallii. Ruiskutus- ja siemenkustannukset ovat isoimmassa roolissa ja tuolloin taitas kauppias hoitaa homman. Suomen kaltaisessa maassa olis enemmän sijaa luomulle.
Tämä gemosta vääntäminen julkisuudessa tekee LUOMUN markkinoinnille mannaa. Gemottomuus on yksi syy siirtyä
luomutuotteisiin. Nyt eletään sitä aikaa kun Suomessakin luomutuotteet alkavat tehdä tosissaan kauppansa. Helsinki herää ensin ja muu maa perässä. Yli puolentoistakymmentä vuotta mukana olleena ei tunne tehneensä turhaa työtä. Nykyisin onrunsaasti nuoria perheitä jotka ostavatkaiken ruuan luomuna jos se on vaihtoehtona.
Nälänhätä ei tarvitse gemoa. Se tarvitsee poliittisia päätöksiä. Gemoa tarvitsee suuri agribusines. Sieltä käsin ei tietenkään tapeta lypsylehmää ensivaiheessa, mutta viljelijän talous pidetään kuralla. Toisessa vaiheessa peltoja aletaan ottaa haltuun isoille yhtiöille ja tätämyöden koko elintarvikeketju rahankeräysbusinekselle. Näin tehdään jo jonkin verran maailmalle. Tätä kehitystä on mahdollista taistella vähän kaupallisia tuotantopanoksia ostavalla luomutuotannolla. Kaupanpäälisiksi saamme ekologisesti tuotettua, ravintorikasta, terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa. Luomutuottaja saa päättää tulojensa käytöstä huomattavalta osalta itse. Tavanomaisella joutuu viljelijä olemaan huomattavasti kaupan armoilla, gemolla lähes kokonaan. Tuosta on helppo valita.
Juuri näin. Luomu on myrkkyä GMO:lle, ja siksi gutiguti haluaakin ,että kaikki jauhetaan samaksi paskaksi, saman lihamyllyn läpi. :D Onhan se nyt vallan väärin saada lisäarvoa kotimaisille tuotteille. GMO lobbarille on paljon parempi ,että tuotetaan bulkkisontaa maailmanmarkkinahintaan. Pääasia ,että Monsonta rikastuu, viljelijällä ei niinkään väliä.
-
enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta
-
enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta
GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin :D Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.
-
enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta
GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin :D Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.
En tiedä missä haavemaailmassa elät, mutta kannattaisi todella lopettaa tuollaiset horinat.
-
enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta
GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin :D Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.
En tiedä missä haavemaailmassa elät, mutta kannattaisi todella lopettaa tuollaiset horinat.
:o :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o
Luomunautojen keräily meidän alueella tuplataan, koska Pajuniemi elää jatkuvassa raaka-ainepulassa.
Luomulihan kysyntää on kasvattaneet sun kaltaiset höyrypäät. Olemme paljosta velkaa teille GMO:lobbareille. Jatkakaa samaan malliin.
-
enään beettasuihkut puuttuu tuosta gmo-kammosta
GMO kammosta en puhunut mitään, vai oletko hukannut lukutaitosikin :D Luomu on ainoa keino saada, kotimaiselle lihalla lisää arvoa, ja tuottajahintaa.
En tiedä missä haavemaailmassa elät, mutta kannattaisi todella lopettaa tuollaiset horinat.
:o :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o :o
Luomunautojen keräily meidän alueella tuplataan, koska Pajuniemi elää jatkuvassa raaka-ainepulassa.
Luomulihan kysyntää on kasvattaneet sun kaltaiset höyrypäät. Olemme paljosta velkaa teille GMO:lobbareille. Jatkakaa samaan malliin.
Kiitetään yhdessä kutikutia: Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos..... ;D ;D ;D
-
Kuti kuti kuti kut.
- Ei saa. Kehtaatkin, vanha mies. :D
-
GMO toiminnasta ei taida helposti löytyä sen kummempaa apua kasvinviljelijälle kuin mitä nykyisetkään olosuhteet sallii. Ruiskutus- ja siemenkustannukset ovat isoimmassa roolissa ja tuolloin taitas kauppias hoitaa homman. Suomen kaltaisessa maassa olis enemmän sijaa luomulle.
Tämä gemosta vääntäminen julkisuudessa tekee LUOMUN markkinoinnille mannaa. Gemottomuus on yksi syy siirtyä
luomutuotteisiin. Nyt eletään sitä aikaa kun Suomessakin luomutuotteet alkavat tehdä tosissaan kauppansa. Helsinki herää ensin ja muu maa perässä. Yli puolentoistakymmentä vuotta mukana olleena ei tunne tehneensä turhaa työtä. Nykyisin onrunsaasti nuoria perheitä jotka ostavatkaiken ruuan luomuna jos se on vaihtoehtona.
Nälänhätä ei tarvitse gemoa. Se tarvitsee poliittisia päätöksiä. Gemoa tarvitsee suuri agribusines. Sieltä käsin ei tietenkään tapeta lypsylehmää ensivaiheessa, mutta viljelijän talous pidetään kuralla. Toisessa vaiheessa peltoja aletaan ottaa haltuun isoille yhtiöille ja tätämyöden koko elintarvikeketju rahankeräysbusinekselle. Näin tehdään jo jonkin verran maailmalle. Tätä kehitystä on mahdollista taistella vähän kaupallisia tuotantopanoksia ostavalla luomutuotannolla. Kaupanpäälisiksi saamme ekologisesti tuotettua, ravintorikasta, terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa. Luomutuottaja saa päättää tulojensa käytöstä huomattavalta osalta itse. Tavanomaisella joutuu viljelijä olemaan huomattavasti kaupan armoilla, gemolla lähes kokonaan. Tuosta on helppo valita.
Eipä tähän paljon lisättävää, tapu, tapu, tap, tap, tap!
Että tekee höpöä, tuo tuotteiden kauppaaminen pitäisi saada vielä ohi keskusliikkeiden, siinä kehityksen paikka. Kaikki arvoisat kuluttajat kiinnostaako WINWIN?
-
Huomen-hieho taisi muuten olla siirtogeeninen? Eli siinä ei käytetty muunneltuja geenejä.
Muistaakseni hollantilaisfirma tuli suomeen koska geenitekniikka oli pimeässä hollannissa tiukaan säädeltyä.
-
Rokotetutkimukset tuodaan myös Suomeen ;) :'(
Antaisitko oman lapsesi tutkimukseen? Ajatelkaa, eläimillä lääketestauksia vastustetaan yleisesti. Lapsista niinkään väliä, se on tiedettä!
-
Huomen-hieho taisi muuten olla siirtogeeninen? Eli siinä ei käytetty muunneltuja geenejä.
Muistaakseni hollantilaisfirma tuli suomeen koska geenitekniikka oli pimeässä hollannissa tiukaan säädeltyä.
Ei ei... täällä ko. firma sai ilmaisen navetan.
-
Huomen-hieho taisi muuten olla siirtogeeninen? Eli siinä ei käytetty muunneltuja geenejä.
Muistaakseni hollantilaisfirma tuli suomeen koska geenitekniikka oli pimeässä hollannissa tiukaan säädeltyä.
Ei ei... täällä ko. firma sai ilmaisen navetan.
Muistaakseni sen maidon hinta oli miljadeissa per litra joten tuskin navetan kustannuksillaoli merkitystä.
-
Muistaakseni sen maidon hinta oli miljadeissa per litra joten tuskin navetan kustannuksillaoli merkitystä.
Vastauksessasi on totta lähinnä tuo rahayksikkö, aitoa leikkirahaa. Ehkä kuitenkin kuuluisi kirjoitta maidon hinnasta konditionaalissa (olisi...), Huomen-hiehon ideaa ei ole koskaan vielä toteutettu käytännössä.
Petri
-
Huomen-hieho taisi muuten olla siirtogeeninen? Eli siinä ei käytetty muunneltuja geenejä.
Muistaakseni hollantilaisfirma tuli suomeen koska geenitekniikka oli pimeässä hollannissa tiukaan säädeltyä.
Ei ei... täällä ko. firma sai ilmaisen navetan.
Muistaakseni sen maidon hinta oli miljadeissa per litra joten tuskin navetan kustannuksillaoli merkitystä.
Just joo... se olisi ollut jotain 50% normaalia kalliimpaa JOS idea olisi toiminut
-
Savon sanomissa kyllä kirjoiteltiin useamminkin miljardiluokan litrahinnasta ainakin kultaisen vasikan osalta. Olikos että se muu siirtogeenikarja piti lypsää jotain muuta lääkettä?
-
Huomen-lehmä, Kuopion yliopiston eläinlääketieteellisen koeaseman navetassa joulukuussa 1993 syntynyt siirtogeeninen kanttura, johon oli siirretty ihmisen punasolujen kasvutekijän geeni, Lahden hiihdoista paremmin tunnettu EPO.
Huomenen tarinalle ominaista oli savolaiseen tyylliin, alusta lähtien liioitellut odotukset, joita ei ole tähän päivään mennessä lunastettu. Tämän hunajaa kusevan mansikin ympärille rakentunut mediasirkus oli kuitenkin nostamassa alan toimintaedellytyksiä tasolle, josta sillä toimivat yritykset ja yhteisöt nauttivat edelleen. Heti Huomenen vanavedessä perustetut, lyhyemmän aikavälin tuotto-odotuksiin nojanneet yritykset menivät kaikki vasaran alle. Huomen kantturan perseeseen pumpattiin sahanjauhoa, ja se laitettiin savolaisten naureskeltavaksi Kuopion luonnontieteelliseen museoon. Samaan rakennukseen suunniteltiin mauseleumia A. I. Virtaselle, mutta venäjältä ei saatu Leeninin lahosuojan reseptiä.
-
Savon sanomissa kyllä kirjoiteltiin useamminkin miljardiluokan litrahinnasta ainakin kultaisen vasikan osalta. Olikos että se muu siirtogeenikarja piti lypsää jotain muuta lääkettä?
Mä muistan että silloin aluksi asiaa hehkutettiin paljonkin. Maidosta luvattiin jotain +30 -50% enemmän, mutta teuraita ja vasikoita ei olisi voinut myydä kuin Honkajoelle. Kiinnostusta oli lievästi.
-
Huomen-lehmä, Kuopion yliopiston eläinlääketieteellisen koeaseman navetassa joulukuussa 1993 syntynyt siirtogeeninen kanttura, johon oli siirretty ihmisen punasolujen kasvutekijän geeni, Lahden hiihdoista paremmin tunnettu EPO.
Huomenen tarinalle ominaista oli savolaiseen tyylliin, alusta lähtien liioitellut odotukset, joita ei ole tähän päivään mennessä lunastettu. Tämän hunajaa kusevan mansikin ympärille rakentunut mediasirkus oli kuitenkin nostamassa alan toimintaedellytyksiä tasolle, josta sillä toimivat yritykset ja yhteisöt nauttivat edelleen. Heti Huomenen vanavedessä perustetut, lyhyemmän aikavälin tuotto-odotuksiin nojanneet yritykset menivät kaikki vasaran alle. Huomen kantturan perseeseen pumpattiin sahanjauhoa, ja se laitettiin savolaisten naureskeltavaksi Kuopion luonnontieteelliseen museoon. Samaan rakennukseen suunniteltiin mauseleumia A. I. Virtaselle, mutta venäjältä ei saatu Leeninin lahosuojan reseptiä.
Hianoo tekstiä, hyvä flow! :-*
-
Kumma ketju kun jo 5 sivua eikä mitään törkyä ??? En taida enää lukea tätä.
-
gutiguti
Aktiivi
Viestejä: 217
Vs: GMO kasvituotannon talous KASVINTUOTTAJAN kannalta
« Vastaus #8 : 07.09.10 - klo:23:25 »
--------------------------------------------------------------------------------
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
gutiguti :samalla unohtaa että gmo-tuhoaa nykyisen tavanomaisen ja luomutuotannon! kuka maksaa vahingot?
Gmo-viljelijät vai siemenen omistajat ?
gmo-viljelyssä mielestäni hiuksenhieno ero kemialliseen sodankäyntiin?
-
gutiguti
Aktiivi
Viestejä: 217
Vs: GMO kasvituotannon talous KASVINTUOTTAJAN kannalta
« Vastaus #8 : 07.09.10 - klo:23:25 »
--------------------------------------------------------------------------------
Lyhyesti:GMO poistaa maailmasta nälänhädän.
gutiguti :samalla unohtaa että gmo-tuhoaa nykyisen tavanomaisen ja luomutuotannon! kuka maksaa vahingot?
Gmo-viljelijät vai siemenen omistajat ?
gmo-viljelyssä mielestäni hiuksenhieno ero kemialliseen sodankäyntiin?
GMO on tuhon tie.
-
Huomen-lehmä, Kuopion yliopiston eläinlääketieteellisen koeaseman navetassa joulukuussa 1993 syntynyt siirtogeeninen kanttura, johon oli siirretty ihmisen punasolujen kasvutekijän geeni
Huomen kantturan perseeseen pumpattiin sahanjauhoa
joharan mukaan ainakin osa tuosta gmo karjasta poltettiin