Aika epätoivoista selittelyä ceemiehiltä..

Luonnonhaitta on pääosin pellolla mutta kuitenkin se korvataan pelkästään kotieläintaloudessa.
Aikoinaan B-C rajaan vaikutti kuinka paljon kunnassa viljeltiin vehnää. => Muutaman jauholakin vehnänviljelykset -90 luvun alussa on vaikuttanut kotieläintilojen tukitasoon jo yli 15 vuotta. 

Lainaus käyttäjältä: maitomies -78 - 16.07.10 - klo:18:00

Eiköhän se nyt ole sanomattakin selvää, että c-arealla kannattavuus on puolet parempi AB-areaan verrattuna.

Sitä en ainakaan allekirjoittaisi, että pelkästään C-alueelle siirtyminen on tae puolet paremmasta kannattavuudesta

Mitä eroa on sillä jos kannattavuus on "puolet parempi" vs. "kaksi kertaa parempi" ?

Mitä eroa on sillä jos kannattavuus on "puolet parempi" vs. "kaksi kertaa parempi" ?

Vähän sama jos ajat autolla 100 km/h ja C1-maitoparoni puolet nopeampaa eli 150 km/h Volvo V70:llään. C2-alueen maitoparoni laskee kaikkien ohi kaksi kertaa nopeampaa XC90:llään eli 200 km/h.

Puolet enemmän on vain puolet. Edelleen.

Luonnonhaitta on pääosin pellolla mutta kuitenkin se korvataan pelkästään kotieläintaloudessa.
Aikoinaan B-C rajaan vaikutti kuinka paljon kunnassa viljeltiin vehnää. => Muutaman jauholakin vehnänviljelykset -90 luvun alussa on vaikuttanut kotieläintilojen tukitasoon jo yli 15 vuotta. 

Totta.   Se työ siellä seinien sisällä on ihan samanlaista tukialueista riippumatta.
Mieluusti hyväksyisin kompensaation siellä ulkona olosuhteista johtuen, mutta en ymmärrä tätä
tukieurojen syytämistä niihin maitolitroihin.
Sehän tietysti kannustaa rakentamaan ja kehittämään sitä maidontuotantoa, mutta katto on ylitetty.

Voisikohan ilmaista asian niin, että sitä litratukea on sitten jaettu ehkä liikaakin?   
Me etelän vetelät tietysti olemme aina niin laiskoja, kun maidontuotannosta luovutaan tasaista tahtia.

Tässä miettimistä sinne mtk:n tukiriiheen!     

Lainaus käyttäjältä: turkki - 17.07.10 - klo:09:58

Mitä eroa on sillä jos kannattavuus on "puolet parempi" vs. "kaksi kertaa parempi" ?

Vähän sama jos ajat autolla 100 km/h ja C1-maitoparoni puolet nopeampaa eli 150 km/h Volvo V70:llään. C2-alueen maitoparoni laskee kaikkien ohi kaksi kertaa nopeampaa XC90:llään eli 200 km/h.

Puolet enemmän on vain puolet. Edelleen.

laskelmasta ei ilmene mielestäni oleennainen seikka joka vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen l. millä a-b tukialueen, tueton, sorrettu ja katkera viljanviljelijä ajaa.....

Lainaus käyttäjältä: turkki - 17.07.10 - klo:09:58

Mitä eroa on sillä jos kannattavuus on "puolet parempi" vs. "kaksi kertaa parempi" ?

Vähän sama jos ajat autolla 100 km/h ja C1-maitoparoni puolet nopeampaa eli 150 km/h Volvo V70:llään. C2-alueen maitoparoni laskee kaikkien ohi kaksi kertaa nopeampaa XC90:llään eli 200 km/h.

Puolet enemmän on vain puolet. Edelleen.

Jatketaas edelleen... Nämä V70 ja XC90 kuskit sitte ajelee tutkaan noilla lukemillaan. Seuraukseksi ei riitäkkää enää puolet isompi sakko vaan kerroin on sitte jo ihan muuta. Siks mäkin ajan vain vanhalla vectralla sitä kulloistakin suurinta sallittua...

Jatketaas edelleen... Nämä V70 ja XC90 kuskit sitte ajelee tutkaan noilla lukemillaan. Seuraukseksi ei riitäkkää enää puolet isompi sakko vaan kerroin on sitte jo ihan muuta. Siks mäkin ajan vain vanhalla vectralla sitä kulloistakin suurinta sallittua...

v70 xc90 kuskeilla ei oo tuloja pahin mitä heille voi sattua on kortti hyllylle tai auto valtiolle mut autolaina jää

autolaina jää

Juu ja tukiero säilyy

Morjesta! Olen vasta hiljattain löytänyt tämän palstan ja täytyy sanoa, että ahkerasti on tullut luettua kirjoituksia.

Eniten noissa kirjoituksissa on pistänyt silmään tukialueiden taistelu. Eiköhän se nyt ole sanomattakin selvää, että c-arealla kannattavuus on puolet parempi AB-areaan verrattuna.

Itse olen maitotilallinen pirkanmaan etelä-osasta. sukupolvenvaihdos oli 11 vuotta sitten. Lypsäviä on 70 ja nuorkarjaa suunnilleen 55 päätä. Peltoa 143h. Kannattavuus on kohtuullinen.
Vaimoni kotitila on etelä-pohjanmaalla ja siellä on lypsäviä 52 + nuorkarja ja viljelyksessä on 82ha. Kannattavuus on erinomainen.

Olemme nyt reilut kolme vuotta pitäneet molempia tiloja vanhempiemme avulla. Mutta nyt on tarkoitus rakentaa vaimon kotitilalle uusi navetta ja siirtää koko maidontuotanto sinne ja minun kotitilani tulee olemaan tulevaisuudessa pelkkä viljatila.
Tässä tuskin kenenkään tarvitsee ihmetellä miksi teemme näin. Siitä ei pääse mihinkään, että kannattavuus on tuonkin kokoisella tilalla e-p arealla paljon parempi kuin kotitilallani huomattavasti suuremmasta pelto/eläinmäärästä huolimatta.

Ja se muuten on paska puhetta, että peltotuet ovat suuremmat etelässä. Viljeltävästä kasvista riippuen tuet ovat nmiltei samat.

Aika hiljaista kun löytyi kaveri jolla on kokemusta molemmilta tukialueilta.
Juttu kääntyi äkkiä johonkin autoista kinastelemiseen...      Vähän niin kuin taikurit tekee et saa
käännettyä ihmisten huomion muualle!       

Tosiaan en yhtään ihmettele tätä ratkaisua että karja muuttaa hiukan ylöspäin.   Pikemminkin
kannustan.          Ja tiedot pitää varmasti paikkansa jos kokemusta B-alueella 11 vuotta ja
C-alueella 3 vuotta.          Hatunnoston arvoinen suoritus että toit asian julki täällä agronetissa.

Jos vaikka jotkut mtk-pellet tulevat vielä keskeyttämään tämänkin navettahankkeen...   

tarkoitus näyttää täällä olevan että ab-alueen tuille on ihan sama kuhan c-alueelta saadaan kaikki pois?

tarkoitus näyttää täällä olevan että ab-alueen tuille on ihan sama kuhan c-alueelta saadaan kaikki pois?

Kuules leka.   Siihen menee vielä valovuosia.    Sen verran hyvin mtk on ajanut pohjoisen maidon
tuottajan asiaa.
 
Etelässä eletään semmosta aikaa nyt ettei maidontuotannosta jää käteen kuin kaluttu luu.
Ei ajeta edes tasakaasulla.   moottorin kierrokset vaan laskee...   ennen kuin sammuu!
 

Lainaus käyttäjältä: leka - 18.07.10 - klo:14:17

tarkoitus näyttää täällä olevan että ab-alueen tuille on ihan sama kuhan c-alueelta saadaan kaikki pois?

Kuules leka.   Siihen menee vielä valovuosia.    Sen verran hyvin mtk on ajanut pohjoisen maidon
tuottajan asiaa.
 
Etelässä eletään semmosta aikaa nyt ettei maidontuotannosta jää käteen kuin kaluttu luu.
Ei ajeta edes tasakaasulla.   moottorin kierrokset vaan laskee...   ennen kuin sammuu!
 

En tiedä miten paljon kannattaa syyttää tukieroista toisia viljelijöitä, niin kuten täällä foorumilla tehdään. 

Vaikea on esimerkiksi tietää millaiset vaikutukset eri tukiratkaisuihin on ollut ympäristönsuojelun ihmisillä? Tarkoitan asioiden taustoilla. Onko esimerkiksi haluttu sitä kautta ohjata tuotantoa muualle jostain toisaalta? Millaiset vaikutukset ovat olleet eri maakuntakaavoilla ja alueiden tulevien suunnitelmien taustoilla?

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 18.07.10 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: leka - 18.07.10 - klo:14:17

tarkoitus näyttää täällä olevan että ab-alueen tuille on ihan sama kuhan c-alueelta saadaan kaikki pois?

Kuules leka.   Siihen menee vielä valovuosia.    Sen verran hyvin mtk on ajanut pohjoisen maidon
tuottajan asiaa.
 
Etelässä eletään semmosta aikaa nyt ettei maidontuotannosta jää käteen kuin kaluttu luu.
Ei ajeta edes tasakaasulla.   moottorin kierrokset vaan laskee...   ennen kuin sammuu!
 

En tiedä miten paljon kannattaa syyttää tukieroista toisia viljelijöitä, niin kuten täällä foorumilla tehdään. 

Vaikea on esimerkiksi tietää millaiset vaikutukset eri tukiratkaisuihin on ollut ympäristönsuojelun ihmisillä? Tarkoitan asioiden taustoilla. Onko esimerkiksi haluttu sitä kautta ohjata tuotantoa muualle jostain toisaalta? Millaiset vaikutukset ovat olleet eri maakuntakaavoilla ja alueiden tulevien suunnitelmien taustoilla?

Jos ympäristönsuojelubyrokraatit olisivat saaneet vapaat kädet eri tuotantoeläinten sijoittelussa,
niin tuskinpa niitä lehmiä löytyisi järvisuomesta sinne kaislikoihin paskomasta...
Demarien lomamaisemaa...         

Maitomies-78:lta kysyisin pikkuisen noista kannattavuuksista ja niiden muodostumisista.Paljonko keskituotokset,ruokintatavat,onko velkapääomissa eroja,konekannan erot vai käytetäänkö urakoitsijoita ja onko työläisiä?Ei muuten,mutta kaipaisi hieman pohjatietoja tai aloitusta voi joku alkaa epäillä provoksi....