Meillä on ensimmäinen viljavuustutkimus tehty v. 1952. Kyllä ne viljavuudet on siitälähtien selvitetty viljelyä varten. Nykyinen ympäristötukipelleily kylläkin vissiin pakottaa siirtymään kahdenkertaiseen viljavuustutkimukseen. 

ei kai kukaan tosissaan kerää kymmentä osanäytettä jokaiseen purkkiin? hullun hommaahan se on. hiukan lapiolla kuopastaan ojan vierestä ni tullee hyvät näytteet.

Ojan vierestä ei ehkä näytteitä oteta mutta muutamien metrien päästä reunasta, kohdasta joka on tarkoitusta varten jätetty ilman lantaa jo pidemmän aikaa...

Lainaus käyttäjältä: jaana30v - 22.05.10 - klo:21:05

ei kai kukaan tosissaan kerää kymmentä osanäytettä jokaiseen purkkiin? hullun hommaahan se on. hiukan lapiolla kuopastaan ojan vierestä ni tullee hyvät näytteet.

Ojan vierestä ei ehkä näytteitä oteta mutta muutamien metrien päästä reunasta, kohdasta joka on tarkoitusta varten jätetty ilman lantaa jo pidemmän aikaa...

eikö se sitten oo sama hakea jo rapajängän laidasta?

Lainaus käyttäjältä: jaana30v - 22.05.10 - klo:21:05

ei kai kukaan tosissaan kerää kymmentä osanäytettä jokaiseen purkkiin? hullun hommaahan se on. hiukan lapiolla kuopastaan ojan vierestä ni tullee hyvät näytteet.

Ojan vierestä ei ehkä näytteitä oteta mutta muutamien metrien päästä reunasta, kohdasta joka on tarkoitusta varten jätetty ilman lantaa jo pidemmän aikaa...

Hyvä kun asiasta kirjoitetaan näinkin avoimesti.
Asia kiinnostaa ainakin ympäristöviranomaisia, maatalouden ympäristötuki ehtojen tekijöitä ja myös rahoittajia.

Alle 10 vuoden aikana tullaan näkemään voimakkailla kotieläintalousalueilla rakennusten vakuusarvojen romahdus kun osa pelloista menee lannanlevityskieltoon. Onhan selvää, että niin maidossa, siassa kuin siipikarjassa on alueita, joilla ravinteita ei levitetä asianmukaisesti, alueen pellon eivä yksinkertaisest riitä

Kyllä minä pyrin ottamaan edustavan näytteen lohkoilta. Ei ole vielä ollut mitään tarvetta kikkailuun. Laitumelta tietysti katson, ettei sontaläjästä kairaa.

Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.

Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.

no voisko siinä tehä niin että näyttää viranomaisille vaan yhden?

Lainaus käyttäjältä: Make - 23.05.10 - klo:23:03

Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.

no voisko siinä tehä niin että näyttää viranomaisille vaan yhden?

Niihän tuo taitaa tehä, jos rivienvälistä osaan oikein lukea.  Make tarkottaa, että tämä kahden kertaisen kirjanpidon pitäminen on tyhmää, eikä se ole ympäristön eduksi. Vanha keskiarvoon perustuva oli paljon fiksumpi.

Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät.

Sama juttu. Edellisillä ympäristötukikausilla meillä on toimittu maanäytteiden suhteen hyvin tunnollisesti: reilusti alle 5 ha lohkoilta on otettu useita näytteitä mikäli oli maalajieroja ja muutenkin pyrittin toimimaan oppikirjojen mukaisesti. Nykysääntöjen mukaan homma meni pelleilyksi kun yhtenäisiä peruslohkoja piti jakaa eri tavoin lannoitetuiksi kasvulohkoiksi. Nyt pyrin täyttämään vain ympäristötuen minimivaatimukset.

Toinen vielä enemmän nyky-ympäristötuessa jurppiva asia on se että monipuolisesta viljelykierrosta rangaistaan. Jos viljelykierto on ohra-ohra-ohra-ohra-ohra-ohra, on helppo käyttää joka lohkolla satotasokorjausta.  Mutta jos viljelykierto onkin ohra-ruis-rypsi-vehnä-kaura-viherkesanto, ei satotasokorjausta voi käyttää ollenkaan vaikka tilan satotasot olisivat miten korkeita tahansa. Ympäristötukiopas kun toteaa "Perussatotason mukaisen lannoitusmäärän saa ylittää vain, jos korkeampi satotaso on saavutettu samalta peruslohkolta samalla kasvilla jonain viidestä aiemmasta satovuodesta." Mitäs sitten jos samasta kasvista onkin jo kuusi vuotta?

Luulen että ympäristötuesta irtautuminen alkaa pikku hiljaa, oikeasti ympäristöystävällinen viljely on toteutettavissa jopa paremmin jos ympäristötuen ehdot eivät rajoita järkevää toimintaa.  Tosin irtautumiseenkin sisältyy sudenkuoppia, ja esimerkiksi tämänhetkisessä MTK:n vuokrasopimusmallissa (joka lienee aika yleisesti käytössä) on kohta jossa vuokralainen sitoutuu pitämään pellot ympäristötukikelpoisena. Eli tälläisen useamman kasvukauden pituisen vuokrasopimuksen allekirjoittanut on jo nyt käytännössä sitoutunut sokkona seuraavan ympäristötukikauden sääntöihin.

Eikös jossain lehdessä jokunen vuosi sitten ollut juttu, missä otettiin samasta maanäytteestä ( betonimyllyllä sekoitetusta  ) muutamia näytteitä analysoitavaksi. Muistaakseni jonkinlaista hajontaa kyllä löytyi analysoijistakin johtuen  Itsekkin viljelen lohkoja jotka ovat pakotettu jaettaviksi eri peruslohkoihin (kuntaraja halkaisee lohkon , tai oma ja vuokrattu liitetty samaksi lohkoksi , mutta eri peruslohkoja ) joten olen joutunut ottamaan kahdet näytteet vaikka lohkoa viljellään yhtenä lohkona ja koko yhteensä  2-3ha. Niin jos samasta osanäytteistä kootusta sangollisesta ja hyvin vielä sekoitetustakin ottaa kahteen rasiaan näytteitä. Saattaa tulokset olla varsinkin fosforin osalta eriäviä. Toinen lohko tyydyttävä ja toinenen välttävä  Viisvuotta sitten tulokset vaan oli toisinpäin 

Yksi ongelma on maalajit. Eri maalajiryhmillä on viljavuusluokkien rajat eri tasoilla, toisaalta maalaji vaikuttaa sallittuun typpilannoitukseen. Maalaji määritellään näytteistä aistinvaraisesti. Tarkin tulos saadaan kun peltonsa tunteva viljelijä ottaa näytteet maalajirajojen mukaisesti. Lannoittaakin voi eroja tasaten, mutta kirjanpito menee sekoiluksi jos lohkoja laetaan palastella.

Viljelijälle asetettavat vaatimukset ja erityisesti sanktiot pitäisi olla suhteessa lähtötietojen tarkkuuteen.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 23.05.10 - klo:23:14

Lainaus käyttäjältä: Make - 23.05.10 - klo:23:03

Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.

no voisko siinä tehä niin että näyttää viranomaisille vaan yhden?

Niihän tuo taitaa tehä, jos rivienvälistä osaan oikein lukea.  Make tarkottaa, että tämä kahden kertaisen kirjanpidon pitäminen on tyhmää, eikä se ole ympäristön eduksi. Vanha keskiarvoon perustuva oli paljon fiksumpi.

Joskus luvattiin että jos on kahdet voimassaolevat näytteet lohkolta niin saa käyttää niitä joita haluaa. Itse olen tuota tulkinnut niin että epäsopivat näytteet olen jättänyt huomiotta, oli kyllä viime kesän näytteissä hajonta niin merkityksetöntä ettei tarvitse valikoida.

Lainaus käyttäjältä: Make - 23.05.10 - klo:23:03

Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät.

Sama juttu. Edellisillä ympäristötukikausilla meillä on toimittu maanäytteiden suhteen hyvin tunnollisesti: reilusti alle 5 ha lohkoilta on otettu useita näytteitä mikäli oli maalajieroja ja muutenkin pyrittin toimimaan oppikirjojen mukaisesti. Nykysääntöjen mukaan homma meni pelleilyksi kun yhtenäisiä peruslohkoja piti jakaa eri tavoin lannoitetuiksi kasvulohkoiksi. Nyt pyrin täyttämään vain ympäristötuen minimivaatimukset.

Toinen vielä enemmän nyky-ympäristötuessa jurppiva asia on se että monipuolisesta viljelykierrosta rangaistaan. Jos viljelykierto on ohra-ohra-ohra-ohra-ohra-ohra, on helppo käyttää joka lohkolla satotasokorjausta.  Mutta jos viljelykierto onkin ohra-ruis-rypsi-vehnä-kaura-viherkesanto, ei satotasokorjausta voi käyttää ollenkaan vaikka tilan satotasot olisivat miten korkeita tahansa. Ympäristötukiopas kun toteaa "Perussatotason mukaisen lannoitusmäärän saa ylittää vain, jos korkeampi satotaso on saavutettu samalta peruslohkolta samalla kasvilla jonain viidestä aiemmasta satovuodesta." Mitäs sitten jos samasta kasvista onkin jo kuusi vuotta?

Luulen että ympäristötuesta irtautuminen alkaa pikku hiljaa, oikeasti ympäristöystävällinen viljely on toteutettavissa jopa paremmin jos ympäristötuen ehdot eivät rajoita järkevää toimintaa.  Tosin irtautumiseenkin sisältyy sudenkuoppia, ja esimerkiksi tämänhetkisessä MTK:n vuokrasopimusmallissa (joka lienee aika yleisesti käytössä) on kohta jossa vuokralainen sitoutuu pitämään pellot ympäristötukikelpoisena. Eli tälläisen useamman kasvukauden pituisen vuokrasopimuksen allekirjoittanut on jo nyt käytännössä sitoutunut sokkona seuraavan ympäristötukikauden sääntöihin.

toi irtautuminen on aika turhaa koska kuitenkin pitää viljellä ympäristötukiehtojen mukaan, mutta sillon vain ei saa ympäristötukea..

Tuosta keskiarvon käyttämisestä vielä. Jos lohkon näytteistä yhden fosforiarvo olisi vaikka 80 se nostaisi heti keskiarvon arveluttavan korkean puolelle koko lohkolla ja tuossa tilanteessa olisikin ihan järkevää ympäristönkin kannalta jättää lanta levittämättä tuollaisen näytteen ympäristöön. Silloin jos keskiarvolla voi pitää fosforiarvot siedettävinä niiden hajonta ei käytännössä voi olla kauhean suuri.

olisikin ihan järkevää ympäristönkin kannalta jättää lanta levittämättä tuollaisen näytteen ympäristöön.


***Kuinka iso on yhden näytteen "ympäristö"?  2ha lohkolla?  Entä 20ha lohkolla?