Onnistuisikohan peittaus perus pumppuhapottimella kun sellainen on jo valmiiksi, vai meneekö tukkoon?

Lainaus käyttäjältä: 2065 - 09.12.14 - klo:08:08

http://www.maaseutumedia.fi/peittaus-tehokas-resepti/

Koittakaa innokkaimmat tätä...

Koitappa Timangi tuollaista.Se vois olla mitä haet

Oon hakenu jo patenttiakin sille 
Koe jatkuu ens keväänäkin
ps.tuossa oli muuten pieni virhe tuossa kirjoituksessa...kun siinä sanottiin että kolmen hehtaarin koeala...
Mulla oli siis tuo 24ha koeala ja siitä keskiarvo noin 5200kg ja paras lohko noin 3ha ja siitä tuo 7200/ha.
Kaikkineen vai erikoinen vuosi oli. Tarkoitus oli samalla periaatteella laittaa syysvehnää mutta en ehtinyt!

Miksi tilatasolla kenenkään tulee edes pohtia moista kysymystä? Siementä myydään valmiiksi lajiteltuna, peitattuna, säkitettynä ja vieläpä ammattitaidolla tuotettuna.

Jaahas, eikö perus viljeliä muka voi tuottaa itselleen ammattitaidollaan  kylvösiementä? Eikö hänen ammattitaito riitä vai ? Tarviiko olla nimenomaan siemenviljeliä, että onnistuu tuottamaan kylvösiementä?

Miten tuo agropointin halpa nestepeittauslaite on pelannut?

Tuli hankittua nyt tuo agropointin rakennussarja. Ei voi moittia, haukkui kyllä edullisen hintansa jo ekana käyttövuonna. Oikeastaan ainoa hankaluus on pumpun imun ilmaus. Miten sen oikein tekis ettei sotkis itseään ja paikkoja peittausnesteellä? Koitin niin, että täytin ensin systeemin vedellä ja sitten koitin vaihtaa imuletkun kemikaalikanisteriin pitämällä letkua lytyssä, mutta kyllä otti ilmaa siinäkin. Toimisko jos laittaisi imuletkuun pumpun viereen T-haaran ylöspäin ja siihen täysi puristeltava vesipullo kiinni jolla saisi pumpattua ilmakuplat pois? Takaiskuhan siinä imuletkussa on valmiina.

Voiko peittausaine heikentää itävyyttä?  Kevätvehnän itävyys talvella peittaamattomana 85%, nyt keväällä peitatun, samasta erästä otetun vehnän itävävyys vaan 55%, hämmästyttävää,nyt täytyy vielä ottaa uusi koe siitä,mitä ei ole peitattu, koska osan jätin peittaamatta.

Voiko peittausaine heikentää itävyyttä?  Kevätvehnän itävyys talvella peittaamattomana 85%, nyt keväällä peitatun, samasta erästä otetun vehnän itävävyys vaan 55%, hämmästyttävää,nyt täytyy vielä ottaa uusi koe siitä,mitä ei ole peitattu, koska osan jätin peittaamatta.

Peittausaine parantaa itävyyttä.
Mutta hidastaa päivän kaks jyvän liikkeelle lähtöä.

Paineilmalla ja ämpäristä imevällä hiekkapuhallusruiskulla suihkutin nestepeittauksen Jussi-täyttöruuvin kitaan. Nesteen tuloa voi muuttaa ruiskun säädettävällä suukappaleella, voisi olla myös hana letkussa. Lisäksi vaikuttaa nostokorkeus pöntöstä pistooliin. Ilmamäärän säätö ei ole rakettitiedettä, ilmaa tulee pillistä vakiomäärä äänen nopeudella oli kompuran säiliössä sitten 5 tai 8 baaria. Raketissahan olisi Laval-suutin, jolla päästään yli äänen nopeuden.



Noin kuutioon viljaa meni:
1/2 l Bariton tai 1/3 l Redigo tai 1 l Fungasil.
1 l Wuxal Terios mangaanipeittausaine, aiemmin oli Mantrac.
1,5 l Neko merileväuute.
2,5 l vettä, jolloin yhteensä tulee 5,5 l sotkua.

Pitäisi tehdä kai ruuvin kylkeen joku avanne, jotta voisi syöttää reippaammin ja tulisi vähemmän höyryjä ulospäin. Nyt joutuu laskemaan kärrystä melko hitaasti, jos haluaa ihan tasaisen tuloksen.

Tuosta peittausainekokoelmasta puuttuu enää tee, sympatia, rakkaus ja substral.

Paineilmalla ja ämpäristä imevällä hiekkapuhallusruiskulla suihkutin nestepeittauksen Jussi-täyttöruuvin kitaan. Nesteen tuloa voi muuttaa ruiskun säädettävällä suukappaleella, voisi olla myös hana letkussa. Lisäksi vaikuttaa nostokorkeus pöntöstä pistooliin. Ilmamäärän säätö ei ole rakettitiedettä, ilmaa tulee pillistä vakiomäärä äänen nopeudella oli kompuran säiliössä sitten 5 tai 8 baaria.

Eikö kovempi paine lisää ilmavirtaa ja neste menee pienempiin pisaroihin, jopa sumuksi, joka karkaa reikäpaikoista ympäröivään ilmaan? Jos painetta liikaa laskee, niin valuu tippoina pillin kärjestä, kuin vanhan miehen kusi, kastellen kengän kärjet 

Peittaus on varotoimi siltä varalta, että siemenessä on jotain tautia. Kannattaako kylvää sairaalla siemenellä vai koittaa tuottaa tervettä siementä? Siemenkauppias kysyy, otatko peitattuna... pitäiskö kysymys olla, haluatko tervettä peittaamatonta vai tautista peittattua? No sitä pitää miettiä, kun elohopea-peittausjauheet loppuu ja uudemmat baytanjauheet tulee kaikki ensin käytetyksi 

Tuohon edelliseen, höpö höpö.
Ja eikös kaikki käytä jo nestemäisiä peittausaineita.

Tuohon edelliseen, höpö höpö.
Ja eikös kaikki käytä jo nestemäisiä peittausaineita.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko höpö, höpö? Paljonko on tiloilla varastossa siementä, jos tulee syksyllä kelvotonta tavaraa? Sertillä kaiken kylvävät eivät luonnollisesti varastoi ollenkaan, eikä siemenpakkaamoilla taida näille olla kovinkaan isoja varastoja? HVK:n varastojen tiedot eivät ole julkisia ja milloin niitä otettaisiin käyttöön, paljonko alle 75% voisi sertisiemenen itävyys mennä ja eiks toikin ole jo aika paskaa?

"Käytännössä se tarkoittaa lupaa sertifioida sellaisia siemeneriä, joiden itävyys on 75–85 prosenttia"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomi-haki-it%C3%A4vyyspoikkeusta-kylv%C3%B6siemenelle-1.29280

Kaikki jauheet on toimitettava ekokemille hävitettäväksi 

Eiköhän ne jauheet ole  kylvökoneen läpi varastoitu.
Aika isoja siemen varastoja pitäisi pitää jos kahden vuoden siemenet varastoksi. Ei riitä rekkakuorma per laatu.
Tietysti jos on jumalattomasti siilotilaa, mikäs siinä.

Hyvä että niistä jauhemuodossa olevista peittausaineista on päästy eroon. Se pienen pieni marginaaliryhmä, joka niitä  vielä käytti kylvökoneen peittauslaitteistossa, kylvön yhteydessä, on varmaankin jo viljelyn lopettaneet.

Se pienen pieni marginaaliryhmä, joka niitä  vielä käytti kylvökoneen peittauslaitteistossa, kylvön yhteydessä, on varmaankin jo viljelyn lopettaneet.

En oo lopettanu. Mutta piti siirtyä moternimpaan teknolokiaan eli lutrata nesteillä.

Eiköhän ne jauheet ole  kylvökoneen läpi varastoitu.
Aika isoja siemen varastoja pitäisi pitää jos kahden vuoden siemenet varastoksi. Ei riitä rekkakuorma per laatu.
Tietysti jos on jumalattomasti siilotilaa, mikäs siinä.

Siilotila ei ole ongelma. Ongelma on se, kuka siementen varastoinnista on vastuussa? Jos niitä ei ole tilalla, niin sitten pitää olla varmuus siitä, että ne on jollain muulla. Kenellä olettaisit olevan sun ylivuotiset siemenet varastossa, jos uudesta sadosta ei siemeneksi ole?

Historiallisesti (1600 ja 1800-luvuilla) nälkäkuolemat johtuivat kahdesta perättäisestä katovuodesta... nytkö 2000-luvulla ei enää voisi käydä näin? Ilmastonmuutoskeskustelussa monet järkevätkin ihmiset pitävät tätä jopa kasvana uhkana, tiedä sitten?